Näin kuluttajaa huijataan sähkönhinnan korotuksilla.

[JJ75]

http://www.uusisuomi.fi/raha/110692-uskomaton-hinnannousu-sahko-53#comment-568994

Mä en käsitä miksi asiakkaan pitäs juuri maksaa huonosti toimivista järjestelmistä. Nyttenhän keskukset menee vaihtoo muutenkin, kun tulee etäluettavat mittarit, on suuri tyhmyys jättää konkat ja kelat pois välistä. Sähköyhtiö pääsee nostamaan hintoja. Ei sähköyhtiöt "huijaa" asiassa, mutta se saa kulutuksen näyttämään suhteellisen suurelta. Tähän mennessä teollisuudelta on vaadittu vastaavaa teknistä toteutusta, missä kondensaattorit ja kelat pitää loistehon kurissa, ja asia ei ole edes iso, mutta ei. Tyhmyys kulkee näköjään sukupolvesta toiseen.

Kyse siis on siitä, että sähköverkko alkaa värähdellä induktiivisen kuorman takia värähtely tarkoittaa sitä, että energia pumppaa edestakaisin flashbackeinä ja osa menee hyödyksi.

P=pätöteho S=näennäisteho ja Q=loisteho... niistä muodostetaan kolmio josta saadaan ns. vaihekulma cos fii. Mitä lähempänä yhtä cos fii on niin sitä vähemmän loistehoa, lukema esim. sähkömoottorilla, jossa on kondensaattori tasaamassa on n. 0,85.

hmm.. otetaas toisellalailla esimerkki. Jos on esim 100W loisteputki, jonka vaihekulma on huono esim 0,6 niin kuormittaa sähköverkkoa 166,6 watin edestä kun se 66,6 wattia on sitä edestakaisin kulkevaa loistehoa.


Loisteho jää pörräämään kondensaattorin ja kuorman välille, eikä mene sähkölaitokselle asti. Kun on kapasitiivista tehoa yhtä paljon kuin sitä käytetään, niin ne kumoavat toisensa jo keskuksessa eli konkka ja kela samassa piirissä kumoaa toisensa.

Tosta näkee sen saman paremmin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho

Nythän on kyse siitä että talouksissa ei ole loistehon kumoavaa vaikutusta yhtä paljon kuin sitä synnytetään eli se pääsee kuormittamaan sähköverkkoa.

http://www.nokiancapacitors.fi/images/03%20-%20products/low%20voltage/AutDetCapBank.jpg

Siinä on yhenlainen kondensaattoriparisto. Itseasiassa tuossa on kelatkin eli tuolla saa nieltyy negatiivisen ja positiivisen loistehon tollasii vaaditaan teollisuudelta.

[Viinankylväjä]

http://www.uusisuomi.fi/raha/110692-uskomaton-hinnannousu-sahko-53#comment-568994
Mä en käsitä miksi asiakkaan pitäs juuri maksaa huonosti toimivista järjestelmistä.

Sähkön pörssihinnan nousulla ei ole paljon tekemistä loissähkön tarpeen noususta.

hmm.. otetaas toisellalailla esimerkki. Jos on esim 100W loisteputki, jonka vaihekulma on huono esim 0,6 niin kuormittaa sähköverkkoa 166,6 watin edestä kun se 66,6 wattia on sitä edestakaisin kulkevaa loistehoa.

Yksinkertaistit varmaankin, kyseinen loisteputki kuormittaa verkkoa 166,6 volttiampeerin verran, ja 66,6 varia on sitä loistehoa. Loisteho voidaan kompensoida sähköyhtiön puolesta sähköasemilla tai säätämällä generaattorin magnetointia. Kompensoinnin rakentamisesta tulee siirtoyhtiölle kustannuksia, mutta eivät ne pörssihintaan vaikuta(sähkö&siirto erillisiä).

[vilach]

Sähköyhtiö pääsee nostamaan hintoja. Ei sähköyhtiöt "huijaa" asiassa, mutta se saa kulutuksen näyttämään suhteellisen suurelta.

Miksi sähköyhtiö nostaa hintoja?
Asiakas maksaa niin paljon, kuin hänen mittari mittaa.
Luulen, että nykyiset mittarit laskevat sähköä rehellisesti, eli ottaen huomioon loistehon.
Sähkölasku nousee sen verran, miten paljon johdoissa häviää sähköä, koska virta sen takia nousee.
Minulla ei mitään tietoa siitä, miten paljon sitä häviää tavallisella kuluttajalla esimerkiksi helsingissä, tampereella, turussa.
1/10.000, 1/1000, 1/100 tai 1/10 osa.
Ilman näitä lukuja on turhaa puhua tästä aiheesta.

[antero]

http://www.uusisuomi.fi/raha/110692-uskomaton-hinnannousu-sahko-53#comment-568994

Mä en käsitä miksi asiakkaan pitäs juuri maksaa huonosti toimivista järjestelmistä. Nyttenhän keskukset menee vaihtoo muutenkin, kun tulee etäluettavat mittarit, on suuri tyhmyys jättää konkat ja kelat pois välistä. Sähköyhtiö pääsee nostamaan hintoja. Ei sähköyhtiöt "huijaa" asiassa, mutta se saa kulutuksen näyttämään suhteellisen suurelta. Tähän mennessä teollisuudelta on vaadittu vastaavaa teknistä toteutusta, missä kondensaattorit ja kelat pitää loistehon kurissa, ja asia ei ole edes iso, mutta ei. Tyhmyys kulkee näköjään sukupolvesta toiseen.

Kyse siis on siitä, että sähköverkko alkaa värähdellä induktiivisen kuorman takia värähtely tarkoittaa sitä, että energia pumppaa edestakaisin flashbackeinä ja osa menee hyödyksi.

P=pätöteho S=näennäisteho ja Q=loisteho... niistä muodostetaan kolmio josta saadaan ns. vaihekulma cos fii. Mitä lähempänä yhtä cos fii on niin sitä vähemmän loistehoa, lukema esim. sähkömoottorilla, jossa on kondensaattori tasaamassa on n. 0,85.

hmm.. otetaas toisellalailla esimerkki. Jos on esim 100W loisteputki, jonka vaihekulma on huono esim 0,6 niin kuormittaa sähköverkkoa 166,6 watin edestä kun se 66,6 wattia on sitä edestakaisin kulkevaa loistehoa.


Loisteho jää pörräämään kondensaattorin ja kuorman välille, eikä mene sähkölaitokselle asti. Kun on kapasitiivista tehoa yhtä paljon kuin sitä käytetään, niin ne kumoavat toisensa jo keskuksessa eli konkka ja kela samassa piirissä kumoaa toisensa.

Tosta näkee sen saman paremmin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho

Nythän on kyse siitä että talouksissa ei ole loistehon kumoavaa vaikutusta yhtä paljon kuin sitä synnytetään eli se pääsee kuormittamaan sähköverkkoa.

http://www.nokiancapacitors.fi/images/03%20-%20products/low%20voltage/AutDetCapBank.jpg

Siinä on yhenlainen kondensaattoriparisto. Itseasiassa tuossa on kelatkin eli tuolla saa nieltyy negatiivisen ja positiivisen loistehon tollasii vaaditaan teollisuudelta.

Indikoit vain ongelman.

Entäpä ratkaisu:
Mitäpä tavis sitten voisi asialle tehdä?

[pelle12]

 Kaikenlaiset kulutusmittarit ovat minusta periaatteessa ok. Itse ainakin kaipaisin vesimittaria. Maksan tällä hetkellä kulutukseeni nähden järjettömän suurta vesilaskua, siis muiden kulutuksesta. Mittarit kannustavat säästämään.

[vilach]

Maksan tällä hetkellä kulutukseeni nähden järjettömän suurta vesilaskua

Miten suuri vesilaskusi on?
Minulla vesi kuuluu vuokraan.
Tiedän, että eräässä omistusasuntotalossa vesilasku on 13 euroa.

[jmk]

hmm.. otetaas toisellalailla esimerkki. Jos on esim 100W loisteputki, jonka vaihekulma on huono esim 0,6 niin kuormittaa sähköverkkoa 166,6 watin edestä kun se 66,6 wattia on sitä edestakaisin kulkevaa loistehoa.

Yksinkertaistit varmaankin, kyseinen loisteputki kuormittaa verkkoa 166,6 volttiampeerin verran, ja 66,6 varia on sitä loistehoa.

Yksinkertaistit varmaankin, jos cos(phi)=0.6 (tätä varmaan alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti vaihekulmalla, eikä phi=0.6) ja pätöteho on 100 W, niin näennäisteho on kyllä 100/cos(phi) = 166,7 VA, mutta loisteho ei suinkaan ole 66,6 vaan 166,7*sin(phi)=133,3 VA.

Loisteho ei nimittäin ole näennäistehon ja pätötehon erotus, vaan niiden neliöiden erotuksen neliöjuuri.

[jmk]

Maksan tällä hetkellä kulutukseeni nähden järjettömän suurta vesilaskua, siis muiden kulutuksesta. Mittarit kannustavat säästämään.

Totta. Tämä selittää senkin paradoksin, että omakotitaloissa vettä kuluu henkeä kohti vähemmän kuin kerrostaloissa, vaikka omakotitaloissa luulisi olevan enemmän vedenlutrauskohteita (kuten pihan kastelu). Esim.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;127;225;25751;25814

Henkilön keskimääräinen veden kulutus on vuorokaudessa 170 litraa kerrostalossa, 150 litraa rivitalossa ja 135 litraa omakotitalossa.

Tottahan toki vettä lutrataan kun se ei ole omasta kukkarosta pois.

[Viinankylväjä]

mutta loisteho ei suinkaan ole 66,6 vaan 166,7*sin(phi)=133,3 VA

Yksinkertaistit varmaankin, mutta loistehon yksikkö ei ole VA .
En jaksanut käydä laskinta. tosin olisi pitänyt tajuta, ettei se voi noin pieni olla.

Sähkön pörssihintaan vaikuttaa eniten kulutuksen suuruus, jolloin joudutaan käyttämään kalliimpia tuotantomuotoja, kuten lahdusähköä maakaasulla. 1000 euron tuntihintoihin päästään kulutuspiikeissä, jolloin on vain muutama myyjä. He voivat pyytää säätösähköstä maksimissaan 2000 €/Mwh. Tuolla rahalla kannattaisi jo rakentaa oma tekojärvi, ja ajaa vettä turbiinin läpi piikkitunneilla. Käsittääkseni pienikin yhtiä voi myydä sähkönsä pörssiin.

[Lasse]

Google "loistehon kompensointi"
http://www.google.fi/search?q=loistehon+kompensointi

Tietoa pukkaa...

Helenin ohje urakoitsijoille:
www.helen.fi/urakoitsijat/urakointiohjeet/SU40209.pdf

Ja nyt kun joku heittäisi vielä Harrison&Stetson-arvion, kannattaako kerrostaloasujan alkaa pyytää tarjouspyyntöjä estokelaparistosta asennuksineen.

Saisihan siitä todennäköisesti kotitalousvähennystä...

--Lasse

[Salvation]

Kaikenlaiset kulutusmittarit ovat minusta periaatteessa ok. Itse ainakin kaipaisin vesimittaria. Maksan tällä hetkellä kulutukseeni nähden järjettömän suurta vesilaskua, siis muiden kulutuksesta. Mittarit kannustavat säästämään.

Juuri näin. Maksoin rivarissa 60 euroa kuussa vesimaksua. Nyt paritalossa, jossa vesimittari, on lasku sama 60 euroa, mutta kahdelta kuukaudelta.

[JJ75]

Kyllähän niitä kuitenkin tehdään, mikä estää käyttöönoton vaikkapa taloyhtiökohtaisesti?

[JJ75]

Kaikenlaiset kulutusmittarit ovat minusta periaatteessa ok. Itse ainakin kaipaisin vesimittaria. Maksan tällä hetkellä kulutukseeni nähden järjettömän suurta vesilaskua, siis muiden kulutuksesta. Mittarit kannustavat säästämään.

Juuri näin. Maksoin rivarissa 60 euroa kuussa vesimaksua. Nyt paritalossa, jossa vesimittari, on lasku sama 60 euroa, mutta kahdelta kuukaudelta.

Eli joku vetää pönttöä kunnolla.