2011-03-17 Umayya Abu-Hanna muutti Amsterdamiin (yhdistetty)

[P]

Kaalimaan kakarani on opiskellut kolme vuotta Hollannissa, ei ole hollantilainen eikä sellaiseksi tule, mutta on opetellut kieltä, vaikka opetuskieli on enkku. (Pieni kielipulmanen: alavilla maillakin on suuria murre-eroja. Paikalliset kaverit vänkäävät keskenään oikeasta ääntämisestä. Ihan huumorilla ja ystävällisesti suhtautuvat kieliharkkariin. Olisiko vähän asenteestakin kiinni?)

Suurissa murre-eroissa on se nimenomainen hyvä puoli, että minun ja "kakarasi" kaltaisiin toistaitoisiin ulkomaalaisiin suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Omituinen ääntämys sopii aina jonkin murteen pirtaan.

On turha pelotella oppijaa vaikkapa hollannin g-kurkkuäänteen vaikeudella: eri puolilla maata se lausutaan niin eri lailla, että mikä tahansa suhahdus tai korahdus kelpaa. (Esim. sanan groot, "suuri", alussa.)

Kyllä g-äänteet sujuvat sangen uskottavasti korahdellen. Menee jo kuulemma ihan paikallisesta (paikalliset kai luulevat, että on toiselta murrealueelta -- joku ihmetteli miten hollantilainen osaa suomea  ). Lekker!

Ja kurkkugeetä ei livauteta vain G.n kohdalla, vaan sanan ensimmäisen ch:nkin kohdalla! Minua joku luuli eräässä baarissa tutukseen, joka leikkii mamua. Näytin kuulemma ihan täysin samalta. Pelottavaa omata oma doppelgäger.
No toisaalta loogista, kun historiassa sukujuuria on sieltäkinpäin.

[Leso]

Muistan, kun minulle ensimmäistä kertaa kerrottiin Suomen ja Venäjän välisistä sodista. Olisinko ollut edes kymmenvuotias. Aloin heti pohtia, että mitä jos ostaisi pyssyn ja muuttaisi Neuvostoliittoon, ja alkaisi tappaa ryssiä vaivihkaa yksi kerrallaan...

Now this is a cunning plan...   

Suurissa murre-eroissa on se nimenomainen hyvä puoli, että minun ja "kakarasi" kaltaisiin toistaitoisiin ulkomaalaisiin suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Omituinen ääntämys sopii aina jonkin murteen pirtaan. [...]

Allekirjoitan täysin.
Joskin haluan huomauttaa ja painottaa, että ei se ontuva ja kömpelö kielitaito, vaan se ylpeys siitä, että osaa kieltä, vaikka ontuvasti ja kömpelösti.
Sillä on sellainenkin psykoloogillinen vaikutus, että kantapuhuja ilahtuu siitä, että toinen on osaamisestaan iloinen.

[P]

Olen omalleni aikoinaan rutinoituneesti Karjalankannaksella ajellessa kertoillut alueen historiasta, kun on kysellyt. Ei tuosta kovin katkeroitunutta ole tullut, vaikka näköjään ensiksi nousi revanssionismi mieleen, jota isä sitten toppuutteli.

Muistan, kun minulle ensimmäistä kertaa kerrottiin Suomen ja Venäjän välisistä sodista. Olisinko ollut edes kymmenvuotias. Aloin heti pohtia, että mitä jos ostaisi pyssyn ja muuttaisi Neuvostoliittoon, ja alkaisi tappaa ryssiä vaivihkaa yksi kerrallaan...

-i-

Mulle ei moinen tullut mieleen. Mutta aikamoinen vihastus, vaikka noista sodista pienenä minulle puhui Venäjällä ennen vallankumousta  syntynyt, venäläisperäinen ortodoksi( siis Suomen (1809-1917 (-1940/44)) silloisten rajojen ulkopuolella syntynyt).  Siis ihan oma lähisukulainen. Nyt puolivahingossa olen päätynyt musulmaanilinjalle? En moista olisi vielä 10v sitten uskonut. Teen syntyperäisiä suomalaisia Venäjälle.   Paljon rakentavampaa ja antoisampaa monintavoin, kuin tuo mainitsemasi. Sellainen mukavampi "kullervon kosto" ?

[kriittinen_ajattelija]

Hollantilaiskulttuurin peruspilarit
Hollantilaisten mielestä elämä on ihanaa ja riski kannattaa aina ottaa, kirjoittaa Umayya Abu-Hanna.

Aurinko lämmittää luomiani, kun juon kahvia silmät suljettuina kanaalin reunalla. Yhtäkkiä pimenee, ja kun avaan silmäni edessäni seisoo vanha rouva hymyillen: "Lekker he?" hän sanoo. "Mukavaa, eikö?"

Nyökkään naiselle ja hän jatkaa "Moi", "Kaunista". Nyt on vuoroni toistaa: "Lekker lekker, kaunista ja kivaa, viihtyisää ja ihanaa".

Hollantilaiset voitelevat arkensa näillä sanoilla. Kanssaihmisten tehtävä on osallistua arjen kohottamiseen ihanuussanoilla. Tämä harjoitus: "Kyllä – aurinko, uni, kukka, lapsi, ruoka, hetki, bussimatka – ovat ihania", on jokaisen päivittäinen tehtävä.

Nousen pyörän selkään ja hoen itselleni: älä sekaannu hollantilaislasten kasvatukseen. Asun neljättä vuotta Amsterdamissa ja silti sydämeni lyö, kun näen kymmenenvuotiaat lapset hyppäämässä kolmemetriseltä katusillalta jääkylmään tummaan mereen. Vilkuilen ympärilleni enkä näe lasten vanhempia mailla halmeilla. Katson tarkemmin: juu, kyllä he ovat se piknikviltillä vilkuttava ryhmä tuolla 500 metrin päässä.

Jatkan pyöräilyä muistellen, kuinka nostin puolivuotiaan vauvan lätäköstä koulun pihalla. Vauvan suu oli täynnä paksua mutaa, appelsiininkuoria ja hiekkaa. Hänen äitinsä katsoi minua kiukkuisesti, nappasi vauvan syliinsä ja laittoi sitten takaisin mutaan: "Mistähän lapsi saisi vastustuskykynsä, jos ei näin?"

"Elämä on ihanaa" -peruspilarin ohella toinen pilari on: "Ota aina riski." Tätä opetetaan lapsille jo vauvoina. Äiti nousee pyörän satulaan vauva rintarepussa, kaksivuotias istuu pyörän ohjaustangon takana greipin kokoisessa istuimessa, ja kolmas noin 8-vuotias lapsi seisoo pyörän tarakalla kädet ilmassa, kun äiti kurvaa tienristeyksessä. Pitkässä hihnassa hölkkäävä koira on sidottu ohjaustankoon. Koira juoksee omaa rataansa samalla kun ohiajavat autot – ja minun sydämeni – pysähtyvät.

Tämä näky ei ole harvinainen, vaan pikemminkin osa joka-aamuista liikennettä. Juuri tämän vuoksi Hollannissa sirkuskoulu on lähestulkoon koulun rinnakkaisopisto, jossa opitaan riskin ottamista ja hallintaa. Jos ja kun jotakin pahaa sattuu, palataan pian arkeen, jossa on vieläkin jotakin mukavaa, lekker lekker.

Palelevat lapset valmistautuvat hyppäämään sillalta vielä kerran, kun iso paatti näkyy sillan alta. Pysyn hiljaa, jatkan pyörämatkaani niin kuin kunnon siirtolaisen kuuluu ja hoen hiljaa mielessäni kulttuuriaakkosiani: "Elämä on ihanaa."

Hollantilaiskulttuurin kolmas peruspilari on filosofia, jota nimitän "pikkuisuuksien kokonaisuudeksi". Kaikesta nimittäin käytetään täällä diminutiivia. "Mennään pienelle piknikille, pikkuiseen metsään, jossa syödään pikkuiset voileivät, joiden nauttimisen jälkeen lapset voivat leikkiä pikkuisen." Kiva, kiva.

Tämä pikkuisuuden ajattelu ei jää pelkäksi sanahelinäksi. Hollantilaiset tekevät länsieurooppalaisista vähiten työtä – ja ovat onnellisia näin. Koululaisperheissä toinen vanhemmista tekee kolmen päivän työviikkoa, toinen neljän päivän.

Muissa perheissä äiti on töissä kaksi, isä kolme päivää. Näin elämässä on vähän työtä, vähän lapsiaikaa, vähän puutarhanhoitoa, vähän pyöräilyä – ja aikaa jää myös sille, mitä hollantilaiset tekevät mielellään: yhteisöaikaa.

Yhteisöaikakin koostuu pienistä palasista: naapuruston, koulun, vanhusten, siirtolaisten kanssa puuhastelusta tai muusta vapaaehtoistyöstä. Amsterdamilaisten kodit ovat pieniä ja nekin koostuvat erilaisista pienistä elementeistä. Sisustuksessa on yksi tuoli mummolasta, yksi roskiksesta, yksi paikallisesta Anttilasta. Pöytä on uusinta designia. Kukkakimpussa juhannusruusu, valkoinen lilja, nokkonen ja pieni muovilintu muodostavat komean asetelman.

Tämä pienten erillisten elementtien sekoitus tekee amsterdamilaisista suvaitsevaisia. Kaupunkilaiselämää ei tarvitse elää vain yhdellä tavalla. Pienet erilaisuudet sekoittuvat, limittyvät ja lomittuvat – ja lopputulos on kaikille mieluinen.  Kuriositeettina kerrottakoon, että 60 prosentilla amsterdamilaisista alle 13-vuotiaista lapsista on kulttuurisia juuria Hollannin ulkopuolella. Ja 37 prosentilla alle 13-vuotiaista amsterdamilaislapsista vanhemmat ovat kahdesta eri kulttuurista. Suomeksi sanottuna kahden valkoisen, etnisesti hollantilaisen vanhemman lapset ovat Amsterdamissa pieni vähemmistö.

Kuitenkin myös amsterdamilaiset ovat konservatiivisia. Sukupuolten ja siirtolaisten tasa-arvokysymyksissä on paljon parannettava. Kun puhun asiasta, ihmiset hymyilevät kauniisti, sanovat "lekker" ja pian jo kirmaavat piknikille syömään pannukakkuja siirapilla.

En puhu hollantia, eikä ole hyvä olla ummikko. Kahden vuoden jälkeen osasin pyöräillä melkein ilman käsiä. Nyt neljän vuoden jälkeen on ehkä aika mennä pikkuiselle kielikurssille.

Lekker, eikös vaan?

http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/14789

[foobar]

Kuitenkin myös amsterdamilaiset ovat konservatiivisia. Sukupuolten ja siirtolaisten tasa-arvokysymyksissä on paljon parannettava. Kun puhun asiasta, ihmiset hymyilevät kauniisti, sanovat "lekker" ja pian jo kirmaavat piknikille syömään pannukakkuja siirapilla.

Abu-Hanna ei ole näemmä edelleenkään tajunnut, että hänen oma ylimielinen asenteensa asioihin on se epätoivotumpi asia kahdesta. Ilmeisesti sellaista ihmistä ei olekaan joka osaisi tarpeeksi paksusta ratakiskosta asian hänelle vääntää.

[Sitruunamelissa]

Hollantilaiskulttuurin peruspilarit
Hollantilaisten mielestä elämä on ihanaa ja riski kannattaa aina ottaa, kirjoittaa Umayya Abu-Hanna.

Kuitenkin myös amsterdamilaiset ovat konservatiivisia. Sukupuolten ja siirtolaisten tasa-arvokysymyksissä on paljon parannettava. Kun puhun asiasta, ihmiset hymyilevät kauniisti, sanovat "lekker" ja pian jo kirmaavat piknikille syömään pannukakkuja siirapilla.

En puhu hollantia, eikä ole hyvä olla ummikko. Kahden vuoden jälkeen osasin pyöräillä melkein ilman käsiä. Nyt neljän vuoden jälkeen on ehkä aika mennä pikkuiselle kielikurssille.

Lekker, eikös vaan?

http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/14789

No vihdoinkin aletaan päästä pikkuhiljaa siihen, mihin ajattelin tämänkin asuinkokeilun suuntaavan. On vain ottanut oman aikansa. Kaikki ei enää olekaan niin ruusunpunaista Alankomaissa, kun ymmärtää jo neljän vuoden jälkeen muutaman paikallisen sanan ja käsitteen. Eikä maahanmuuttajien asiat jaksa jatkuvasti kiinnostaa paikallisia, etenkin kun jatkuvasti valitetaan ongelmista. Tämähän on kuitenkin Umayyan kestoaihe ja tavaramerkki, ja jos ei halua kuunnella ja osoittaa kiinnostusta on rasisti. "Lekker" on ihan väärä asenne.

Mikähän maa ja kaupunki on vuorossa sitten kun Amsterdam ei enää kelpaa? Suosittelen lämpimästi jotain Lontoon islamilaislähiötä, siellä ollaan hyvin suvaitsevaisia... eiku.

[Lahti-Saloranta]

Ketjun otsikon jatkoksi sopisi: Lekker he.

[Miniluv]

Nyt neljän vuoden jälkeen on ehkä aika mennä pikkuiselle kielikurssille.

Linja petti vasta neljän vuoden jälkeen!

[normi]

Miksi vitussa hollantilainen kiinnostuisi Umayan jorinoista ja miksi pitäisi? Miksi oikeastaan kenenkään pitäisi? Mitä se oikeastaan sanoi... en lukenut kuin kommentteja. Ei, älkää vastatko, ei kiinnosta. Kiinostaisi vaan se, että kyseisestä henkilöstä ei enää tarvitsisi kuulla mitään. Jos se jää sinne, niin ei kait täällä tarvis edes kommentoida ja lukea sen juttuja ensinkään, kenenkään...

[Ernst]

Miksi vitussa hollantilainen kiinnostuisi Umayan jorinoista ja miksi pitäisi? Miksi oikeastaan kenenkään pitäisi? Mitä se oikeastaan sanoi... en lukenut kuin kommentteja. Ei, älkää vastatko, ei kiinnosta. Kiinostaisi vaan se, että kyseisestä henkilöstä ei enää tarvitsisi kuulla mitään. Jos se jää sinne, niin ei kait täällä tarvis edes kommentoida ja lukea sen juttuja ensinkään, kenenkään...

Siksi hän yrittää myydä niitä Suomeen, kohta kai Palestiinaankin. UAH ei koskaan opi lyömään lekkeriksi. Surullinen tapaus.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Nyt neljän vuoden jälkeen on ehkä aika mennä pikkuiselle kielikurssille.

Linja petti vasta neljän vuoden jälkeen!

Kielikurssin 1. Opintoviikko: http://hommaforum.org/index.php?topic=45227.msg1599858#msg1599858

[Kerttu Täti]

Miksi vitussa hollantilainen kiinnostuisi Umayan jorinoista ja miksi pitäisi? Miksi oikeastaan kenenkään pitäisi? Mitä se oikeastaan sanoi... en lukenut kuin kommentteja. Ei, älkää vastatko, ei kiinnosta. Kiinostaisi vaan se, että kyseisestä henkilöstä ei enää tarvitsisi kuulla mitään. Jos se jää sinne, niin ei kait täällä tarvis edes kommentoida ja lukea sen juttuja ensinkään, kenenkään...

Niin miksi pitäisi - tuskin kiinnostukseen täälläkään mitään pakkoa on, silti ketju on jatkunut kolme vuotta, viestejä on 63 sivullista ja ne on luettu 140815 kertaa. Todella vitusti ja pitkään siis tuntuu kiinnostavan. Tämä on Umayyan ammatti - kirjottaa ja esiintyä niin että kiinnostaa. Onnistunutta toimintaa, todistanut tälläkin ketjulla taitonsa ja lahjansa.

[Ernst]

Miksi vitussa hollantilainen kiinnostuisi Umayan jorinoista ja miksi pitäisi? Miksi oikeastaan kenenkään pitäisi? Mitä se oikeastaan sanoi... en lukenut kuin kommentteja. Ei, älkää vastatko, ei kiinnosta. Kiinostaisi vaan se, että kyseisestä henkilöstä ei enää tarvitsisi kuulla mitään. Jos se jää sinne, niin ei kait täällä tarvis edes kommentoida ja lukea sen juttuja ensinkään, kenenkään...

Niin miksi pitäisi - tuskin kiinnostukseen täälläkään mitään pakkoa on, silti ketju on jatkunut kolme vuotta, viestejä on 63 sivullista ja ne on luettu 140815 kertaa. Todella vitusti ja pitkään siis tuntuu kiinnostavan. Tämä on Umayyan ammatti - kirjottaa ja esiintyä niin että kiinnostaa. Onnistunutta toimintaa, todistanut tälläkin ketjulla taitonsa ja lahjansa.

Ihanko tosissasi kutsut UAH:n tapauksen inhimillistä tragediaa onnistumiseksi? Jos Hommassa tapahtuva kommentointi on onnistumisen tunnusmerkki, niin siinä tapauksessa OK. Tuskin UAH siihen tähtäsi?

[Emo]

Suomeksi sanottuna kahden valkoisen, etnisesti hollantilaisen vanhemman lapset ovat Amsterdamissa pieni vähemmistö.

No mitäpä muutakaan vähemmistö voi olla kuin pikkuinen. Etenkään  Hollannissa.

Tunnen pari hollantilaista, pitääpä kysyä onko ne oikeasti pikkuisen pöljiä, vai oliko Umayya laittanut jutussa pikkuisen omiaan.

[nollatoleranssi]

Abu-Hannahan ei ole alunperin edes suomalainen, vaan muutti 21 vuotiaana vasta Suomeen täysin israelilaisena, mutta kun noita kirjoituksia ja sitä valituksen määrääkin lukee, niin hänestä kyllä tulee ihan suomalainen mieleen. 

Kyllähän tuo kirjoitus oli mielestäni valaiseva mitä tulee tuohon hollantilaisten asenteeseen.

Hollannista Abu-Hannalla oli kai jo etukäteen selvä mielikuva, että miten kyseinen paikka on avoin kaikille ja varsinkin hänen kaltaisille siirtolaisille. Ehkäpä sitä täyttymystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ei täysin Suomessakaan tullut, vaikka oli todella pitkään Suomessa.

Noiden muutaman kirjoituksen kautta on voinut todeta, että ei se Hollantikaan taida ihan unelmapaikka olla, mutta siellä ei julkisesti viitsitä asioista sanoa samalla tapaa kuin miten saattaa käydä Suomessa.

[kriittinen_ajattelija]

Noiden muutaman kirjoituksen kautta on voinut todeta, että ei se Hollantikaan taida ihan unelmapaikka olla, mutta siellä ei julkisesti viitsitä asioista sanoa samalla tapaa kuin miten saattaa käydä Suomessa.

Itse kyllä veikkaisin että jahka hollanti alkaa taittua niin hän alkaa ymmärtää kuinka paikalliset arabit hänelle vttuilee mustan lapsen takia.

Jostain muistan kuinka oli juttua kuinka paikalliset arabit suhtautuu vihamielisesti mustiin Hollannissa ja Abu-Hanna kun käytännössä näyttää arabi-naiselta niin....

[nollatoleranssi]

^
Eikös Abu-Hanna aikaisemmin tuosta kirjoittanutkin, että sitä todellista suhtautumista pyritään peittelemään julkisesti eli puhuttiin mukavia, mutta samaan aikaan muuten saatettiin katsoa vähän kieroon. Johtuiko sitten adoptiotyttärestä?

Toisaalta Abu-Hannahan on "israelinsuomalainen", joten häntä voidaan suvaita "eurooppalaisuutensa" takia paremmin kuin monia muita. Vaikka sitten tytärtä vähän katsottaisiinkin kieroon.

[Kerttu Täti]

Miksi vitussa hollantilainen kiinnostuisi Umayan jorinoista ja miksi pitäisi? Miksi oikeastaan kenenkään pitäisi? Mitä se oikeastaan sanoi... en lukenut kuin kommentteja. Ei, älkää vastatko, ei kiinnosta. Kiinostaisi vaan se, että kyseisestä henkilöstä ei enää tarvitsisi kuulla mitään. Jos se jää sinne, niin ei kait täällä tarvis edes kommentoida ja lukea sen juttuja ensinkään, kenenkään...

Niin miksi pitäisi - tuskin kiinnostukseen täälläkään mitään pakkoa on, silti ketju on jatkunut kolme vuotta, viestejä on 63 sivullista ja ne on luettu 140815 kertaa. Todella vitusti ja pitkään siis tuntuu kiinnostavan. Tämä on Umayyan ammatti - kirjottaa ja esiintyä niin että kiinnostaa. Onnistunutta toimintaa, todistanut tälläkin ketjulla taitonsa ja lahjansa.

Ihanko tosissasi kutsut UAH:n tapauksen inhimillistä tragediaa onnistumiseksi? Jos Hommassa tapahtuva kommentointi on onnistumisen tunnusmerkki, niin siinä tapauksessa OK. Tuskin UAH siihen tähtäsi?

Ja sinä ihan oikeastiko ajattelet, että Umayya olisi naiivi, eikä tajuaisi provosoivansa? Noh, kukin kykyjensä mukaan maailmaa hahmottaa ja vedättää tai tulee vedätetyksi sen mukaan. Mutta tuokin on aivan sama: edelleen vitusti näyttää kiinnostavan.

[Emo]

Mutta tuokin on aivan sama: edelleen vitusti näyttää kiinnostavan.

Vitusti kiinnostaakin. Vitusti kiinnostava on yhtä kuin ei yhtään kiinnostava. Vertaa esim. kiitti vitusti.

[ämpee]

Onhan se jollain tapaa kiinnostavaa seurata kun meille on niin kovasti väitetty maahanmuuttajan muuttuvan yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi tuota pikaa, ja vastaavasti kantisten lapset ottavat niin kovasti aikaa.
Nyt meillä on tarkkailtavana maahanmuuttaja, joka jo neljän vuoden kuluttua maahan saapumisestaan alkaa pohdiskella, että viitsisiköhän sitä mennä vaikkapa kielikurssille jotta voisi niiq keskustella paikallisten ihmisten kanssa.
Todella häkellyttävän vauhdikasta edistymistä, ei tuohon suomalaislapsi olisi kyennyt.

Nyt sitten odottelemme tämän hengästyttävän vauhdikkaan tarinan seuraavaa käännettä, ehkä jo muutaman vuoden kuluttua.

[Ari-Lee]

Onhan se jollain tapaa kiinnostavaa seurata kun meille on niin kovasti väitetty maahanmuuttajan muuttuvan yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi tuota pikaa, ja vastaavasti kantisten lapset ottavat niin kovasti aikaa.
Nyt meillä on tarkkailtavana maahanmuuttaja, joka jo neljän vuoden kuluttua maahan saapumisestaan alkaa pohdiskella, että viitsisiköhän sitä mennä vaikkapa kielikurssille jotta voisi niiq keskustella paikallisten ihmisten kanssa.
Todella häkellyttävän vauhdikasta edistymistä, ei tuohon suomalaislapsi olisi kyennyt.

Nyt sitten odottelemme tämän hengästyttävän vauhdikkaan tarinan seuraavaa käännettä, ehkä jo muutaman vuoden kuluttua.

Tota... Kajaanissa on 8 vuotta täällä notkuneita afrikansarvelaisia ketkä eivät osaa kommunikoida edes huonosti. En laita minkäänlaisia odotuksia heidän kommunikointitaidoilleen. Odotukset laitan sille että he lähtevät tästä korpikylästä jonnekin.

[Kerttu Täti]

Mutta tuokin on aivan sama: edelleen vitusti näyttää kiinnostavan.

Vitusti kiinnostaakin. Vitusti kiinnostava on yhtä kuin ei yhtään kiinnostava. Vertaa esim. kiitti vitusti.

Kolme vuotta. 63 sivua. 141015 lukukertaa - kahdessa tunnissa +200 lisää. Luvut, nuo ihmisen lahjomattomat ystävät, vitustiko vituttaa.

[ämpee]

Tota... Kajaanissa on 8 vuotta täällä notkuneita afrikansarvelaisia ketkä eivät osaa kommunikoida edes huonosti. En laita minkäänlaisia odotuksia heidän kommunikointitaidoilleen. Odotukset laitan sille että he lähtevät tästä korpikylästä jonnekin.

Höh, siinäs näet !!1!
Laumansa jättäneillä ex-paimenilla ei ole mitään mahdollisuutta, kun korkeasti koulutettu monilahjakkuus UAH oppi yhden sanan noin vain neljässä vuodessa.
Nyt kansakuntamme älyllistä pimeyttä aikanaan suuresti valaissut Suuri Pohdiskelija suunnittelee menevänsä jollekin lyhytkurssille oppimaan sitä Toista Sanaa, jolloin vuohistaan vieroitetuilla notkujilla pyyhitään suvereenisti laidunta.

[ämpee]

Kolme vuotta. 63 sivua. 141015 lukukertaa - kahdessa tunnissa +200 lisää. Luvut, nuo ihmisen lahjomattomat ystävät, vitustiko vituttaa.

Meillä on kamalasti vierailijoita, ja kyllä se joskus vituttaa.

[Mika]

Voi voi. Abu-Hannan osa tässä maailmassa on olla kaltoinkohdeltu, missä ikinä hän onkaan. Ei sujunut elo Israelissa, varmaan vielä vähemmän Suomessa ja nyt tuo kansojen sulatusuuni Hollantikin polttaa jalkojen alta. Hieman jo mietityttää, onko maapallolla mitään kolkkaa, jossa Abu-Hannakin voisi viettää rauhallisesti elonpäiviä, ilman jatkuvaa konfliktitilannetta?

Jos on Abu-Hannalla vaikeaa, niin voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa tulee olemaan lapsella, jolle on pienestä pitäen taottu päähän uhriasennetta ja sitä, että koko ympäristö koostuu vihamielisistä rasisteista, joita vastaan on jatkuvasti nyrkit pystyssä taisteltava. A-H on niin pahasti häiriintynyt, että olisi parempi, ettei hänellä olisi adoptiolasta lainkaan.

[Siili]

Ja sinä ihan oikeastiko ajattelet, että Umayya olisi naiivi, eikä tajuaisi provosoivansa?

Kyllä Abu-Hannan ulostulot antavat todellakin erittäin naivin vaikutelman.  Kerttu-Täti yrittää ilmeisesti sanoa, että kyse on laskelmoidusta provokaatiosta, eikä bona fide näkemysten esittämisestä.

Kukin tietenkin tavallaan.

[Miniluv]

Nyt meillä on tarkkailtavana maahanmuuttaja, joka jo neljän vuoden kuluttua maahan saapumisestaan alkaa pohdiskella, että viitsisiköhän sitä mennä vaikkapa kielikurssille jotta voisi niiq keskustella paikallisten ihmisten kanssa.
Todella häkellyttävän vauhdikasta edistymistä, ei tuohon suomalaislapsi olisi kyennyt.

Alunperin Umayya ei edes aikonut opetella hollantia...

Reema on jo oppinut hollantia ja häpeää äitiään, joka ei hänen mielestään osaa lukea eikä kirjoittaa.

Eikä edes aio vielä opetella, sillä tällä kertaa Umayya on päättänyt olla sopeutumaton maahanmuuttaja. Hollantilaiset saavat pitää polkupyöränsä ja omituisen tapansa sirotella suklaamuruja aamiaisleipien päälle.

"En tiedä edes, mitä kiitos on hollanniksi. Puhun joka paikassa englantia. I don't give a shit. Olen omassa maailmassani."

http://hommaforum.org/index.php?topic=45227.msg614018#msg614018

Kolme vuotta. 63 sivua. 141015 lukukertaa - kahdessa tunnissa +200 lisää. Luvut, nuo ihmisen lahjomattomat ystävät, vitustiko vituttaa.

Kerttu Tädin metavitutustuokio

[Faidros.]

Kolme vuotta. 63 sivua. 141015 lukukertaa - kahdessa tunnissa +200 lisää. Luvut, nuo ihmisen lahjomattomat ystävät, vitustiko vituttaa.

Luetaanko Apuhannaa muuallakin kuin Hommassa? Ehkä hän kirjoittaa ihan meitä varten?

[Kni]

Millä tuo Abu-Hanna Hollannissa elää? Wikipedian mukaan hän on kirjailija ja toimittaja. Maksetaanko tämmöisistä kirjoituksista niin hyvin, että se riittää toimeentuloon? Kirjojakin saa kai myydä tuhansittain että pelkästään sillä eläisi.

[Topi Junkkari]

Millä tuo Abu-Hanna Hollannissa elää?

Ainakin aluksi hän eli Koneen Säätiön apurahalla. En tiedä nykytilannetta, mutta veikkaisin jotakin Suomen julkiseen sektoriin sidoksissa olevaa apurahan lähdettä.