8,9 richterin maanjäristys + tsunami Japanissa

[citizen]

Reaktori kakkosen ympärillä on höyrypilvi, ja paineastia on tiettävästi halki lauhdevesialtaan luota. Vettä siis voi sekä vuotaa ulos, että höyrystyä reaktorista.

Todellako siis paineastia on rikki? Olin siinä uskossa, että halkeama on paineastiaa ympäröivässä suojakuoressa. Uskohan ei kyllä ole juuri minkään väärti. Tilannehan on tällöin tosiaan kohtuullisesti pahempi.

Siis ei reaktorisydän, vaan sitä ympäröivä se päärynänmuotoinen paineastia, jonka alaosassa on se rengasmainen lauhdevesiallas. Se lauhdevesiallas näytettiin jossain kaaviokuvissa pettäneen.

Joku kielipoliisi voisi taas puuttua peliin, mutta sisin on reaktorisydän, sitten paineastia ja sitten se reaktorihalli. 1,3 ja 4-reaktoreissa on se halli poks ja kakkosessa se sisällä oleva paineastia halki.

-i-

En tiedä suomenkielisiä termejä, mutta http://www.jaif.or.jp/english/index.php mukaan:

Reaktorit 1-3: Core and fuel integrity damaged
Reaktorit 1-3: Pressure vessel integrity unknown
Reaktori 1: Containment vessel integrity not damaged
Reaktori 2: Containment vessel integrity damage suspected
Reaktori 3: Containment vessel integrity might be "not damaged" (aikaisemmin oli "damage suspected")
Reaktorit 3-4: Spent fuel pool water level low
Onnettomuusluokitus reaktorit 1-3: INES 5, reaktori 4: INES 3

[requiem]

Reaktori kakkosen ympärillä on höyrypilvi, ja paineastia on tiettävästi halki lauhdevesialtaan luota. Vettä siis voi sekä vuotaa ulos, että höyrystyä reaktorista.

Todellako siis paineastia on rikki? Olin siinä uskossa, että halkeama on paineastiaa ympäröivässä suojakuoressa. Uskohan ei kyllä ole juuri minkään väärti. Tilannehan on tällöin tosiaan kohtuullisesti pahempi.

Siis ei reaktorisydän, vaan sitä ympäröivä se päärynänmuotoinen paineastia, jonka alaosassa on se rengasmainen lauhdevesiallas. Se lauhdevesiallas näytettiin jossain kaaviokuvissa pettäneen.

Joku kielipoliisi voisi taas puuttua peliin, mutta sisin on reaktorisydän, sitten paineastia ja sitten se reaktorihalli. 1,3 ja 4-reaktoreissa on se halli poks ja kakkosessa se sisällä oleva paineastia halki.

-i-

Tuo GE:n voimalamalli on ikänsä vuoksi vähän erikoinen rakennelma.

Sisimipänä voimalassa on tietenkin reaktorisydän. Reaktorisydän sijaitsee reaktoripaineastian sisäpuolella. Tämä paineastia on sijoitettuna betonista valettuun suojarakennukseen. Suojarakennuksen ympärille on rakennettu vielä reaktorirakennus. Reaktorirakennuksen katolla on reaktorihalli. Reaktorihalli ei ole niin jykevä kuin muu reaktorirakennus. Näiden rakenteiden tarkoituksena on muodostaa moninkertainen vapautumiseste estämään radioaktiivisuuden karkaaminen ympäristöön.

Kyseisessä voimalatyypissä on vain tuo erikoinen ratkaisu, jossa suojarakennuksen lauhdutusallas (Pressure suppression chamber) on putkitusten avulla sijoitettu suojarakennuksen ulkopuolelle. Tässä metallisessa lauhdutusaltaassa on siis vaurio, ei siis varsinaisesti betonisessa suojarakennuksessa. Tästä huolimatta vaikutus on periaatteessa sama, koska kyseisen vaurion johdosta suojarakennuksen tiiveys on pettänyt, itse betoninen suojarakennus kansineen on (ilmeisesti) muutoin kunnossa.

Toisaalta esim. Olkiluodon (1&2) voimalatyypissä lauhdutusaltaat on integroitu betoniseen suojarakennukseen. Vähän enemmän se toki ottaa betonia, mutta lopputulos on siten parempi.

[ikuturso]

Kiitos oikaisuista.

Kakkosessa siis paineastia ehjä, mutta containment vesselin (suojarakennus?) helmassa olevassa vesisäiliössä ilmeisesti vuoto.

Mielestäni noissa NHK:lla näytetyissä kaaviokuvissa tuo hätäjäähdytys injektoi vettä sekä paineastiaan, että containment vesseliin. Jostain löysin linkin, jossa väitettiin että merivettä injektoidaan vain tuonne paineastiaan. Paineastian varoventtiilistä tuleva höyry pitäisi siis nesteytyä jälleen tuolla containment vesselin vesisäiliössä.

Nyt pitänee kohtasulkea suu, ja odottaa jos joku oikeasti tietävä kommentoisi...

Siis ainakin paineastiaan työnnetään merivettä.
Sieltä se voi poistua ainakin höyrynä tuonne suojarakennukseen, mutta vetenä?
Jos poistuu ainoastaan höyrynä suojarakennukseen, niin suolaa kertyy paineastiaan ja kyseessä on todellinen ongelma.
Suojarakennuksessa höyryn tulisi muuttua vedeksi tuolla vesisäiliössä. Kakkosessa se on halkirikki ja vuotaa?

Noissa 1 ja 3 reaktoreissa syntyi painetta (sekä vesihöyryä, että mm. vetyä), joka purkautui(päästettiin?) sekä paineastian että suojarakennuksen varoventtiileistä ulos. Sitten hallin yläosat poistuivat. Samaa tietä varmaan tulee vesihöyryäkin koko ajan? Ainakin kakkosen päällä on ollut höyrypilviä. Tosin ykkösen ja kakkosen käytetyn polttoaineen altaista on oltu yllättävän hiljaa... Voihan se höyry tulla sieltäkin.

-i-

[Ano Nyymi]

AIP: mistä sinä raavit kaiken tuon tiedon?

Toivottavasti tietojen raapiminen jatkuu edelleenkin...
Paljon informatiivisempaa kuin tiedostusvälineiden pölhöpopulismi.

[ikuturso]

Juuri äsken todella hyvää raportointia A-studiossa. Kannattaa katsoa areenasta jos ei nyt nähnyt telkkaria. Kuvamateriaali käsittämätöntä. Toimittaja Katri Makkonen. Makkosen raporttia tulee vielä myöhemmin YLE:ltä. Silmät auki!

Kun on katsellut "minä kuolen kohta" -sarasteen raportteja, tämä on aivan toista maata. Makkonen lensi pohjoiseen Aomoriin ja lähti tulemaan rannikkoa etelään. Paikkakunta toisensa jälkeen tämä totesi, ettei tuho voi olla suurempi, mutta kylä toisensa jälkeen sai kauhistua. Sendaita lähestyttäessä satoja kilometrejä rannikkoa oli pahimmillaan kilometrien leveydeltä sileänä. Laivoja oli kilometrin päässä merenrannasta.

Makkonen tiivisti lähetyksessä sen asian, mitä täälläkin on uutisoinnissa kritisoitu (vaikka täälläkin on ydinturman etenemistä seurattu...):
"Tämän tuhon äärellä ydinvoimalaonnettomuus on täysin taka-alalla" tms.

Täytyy katsoa, missä lähetyksissä Makkosen raporttia tulee ja laittaa digiboksi tallettamaan, jos en ehdi ruudun ääreen.

-i-

[Red_Blue]

Kakkosessa siis paineastia ehjä, mutta containment vesselin (suojarakennus?) helmassa olevassa vesisäiliössä ilmeisesti vuoto.

Paineastian (reactor pressure vessel) eheydestä ei oikein voi tehdä tässä vaiheessa kovin pitkälle meneviä päätelmiä, koska esim. sen painemittauksen tulokset sekä reaktorista 2 että 3 ovat absoluuttiseksi paineeksi korjattuina alipaineisia (per NISA, 2-reaktori 0,076-0,078 MPa, 3-reaktori 0,013-0,146 MPa, mitattu 1425-1455 JST, normaali ilmanpaine 0,101325 MPa). IAEA ainakin tulkitsee kyseisiä painearvoja siten, että ne ovat "epäluotettavia" (unreliable), eli todennäköisesti ainakin paineastioiden paineenmittausantureissa (sondeissa) on vikaa. Ainakaan mitään muuta selitystä lievälle alipaineelle ei ole vielä keksitty.

Containment vessel on tosiaan käännetty suojarakennukseksi, vaikka kyse ei oikeasti ole rakennuksesta, vaan reaktorirakennuksen sisällä olevasta koko rakennusta huomattavasti pienemmästä rakenteesta. Mielestäni ei ole semanttisesti oikein kutsua yhden rakennuksen kerrosten välissä ja sisällä olevaa korkeaa huonetta rakennukseksi. Yleensä (eli uudemmissa reaktorityypeissä= nimittäin "suojarakennus" tarkoittaa koko reaktorirakennusta, koska sen ulkoseinät ovat yhtä paksut ja teräslevyillä vuoratut kuin tämä paljon pienempi Mark I:n suojarakennelma.

Arvelu että yksikön 2 paineenalennus- eli lauhdutusaltaassa olisi vuoto, perustuu pääasiassa sen paineen romahtamiseen (15.3. klo 0610 JST) ja kuultuun räjähdykseen. Mitään varsinaista vauriotarkastusta ei ole voitu tehdä.

Mielestäni noissa NHK:lla näytetyissä kaaviokuvissa tuo hätäjäähdytys injektoi vettä sekä paineastiaan, että containment vesseliin. Jostain löysin linkin, jossa väitettiin että merivettä injektoidaan vain tuonne paineastiaan. Paineastian varoventtiilistä tuleva höyry pitäisi siis nesteytyä jälleen tuolla containment vesselin vesisäiliössä.

Merivettä on alkuvaiheessa syötetty kumpaankin, koska paineenalennusaltaissa lämpötila oli noussut niin, että niidenkin vesi oli kiehunut höyryksi. Tätä radioaktiivista (jalokaasuja ja hiukkasmuotoisia hajoamistuotteita sisältänyttä) höyryä sitten päästettiin reaktorirakennukseen, josta se vetyräjähdysten jälkeen vuosi ulos. Kun reaktorien lämpötilat ja paineet ovat laskeneet, enää on ollut tarve syöttää merivettä vain paineastioihin.

Samaa tietä varmaan tulee vesihöyryäkin koko ajan? Ainakin kakkosen päällä on ollut höyrypilviä. Tosin ykkösen ja kakkosen käytetyn polttoaineen altaista on oltu yllättävän hiljaa... Voihan se höyry tulla sieltäkin.

Jos reaktorien paineastiat, niiden putket, varoventtiilit sekä lisäksi myös paineenalennusaltaat ja kaikki niiden putket ja venttiilit ovat ehjät, silloin meriveden syöttäminen paineastioihin pitäisi lisätä niiden painetta hitaasti siihen asti, kunnes varoventtiili aukeaa automaattisesti, jonka jälkeen paineenalennusaltaan paineen pitäisi lisääntyä kunnes siitä painetta lasketaan avaamalla sen tuuletusventtiili sähköllä ohjaamosta taikka paineilmalla tai käsin reaktorirakennuksesta (tässä työssä alkupäivinä yksi työntekijä sai yli 106 mSv annoksen, tähän mennessä ainoa julkisten tietojen mukaan varmasti yli 100 mSv saanut).

Viimeksi eilen oli tarkoitus päästää 3-reaktorista tuota merivettä syöttämällä ja höyrystämällä syntynyttä painetta ulos, mutta sitä ei ehditty tehdä kunnes paine purkautui jostain itsestään (ja pieni säteilymittausten piikki osoitti, että se höyry tuli ulos asti).

Yhteenvetona voisi todeta, että 2- ja 3-reaktorien suojarakenteiden eheys on erittäin todennäköisesti mennyttä, mutta että onko se korjattavissa jotain putkia tai venttiilejä korjaamalla, vai onko hermeettisen suojan antavia seiniä halki, selviäisi vasta menemällä reaktorirakennusten sisälle erittäin korkeisiin säteilykenttiin ja korkeapaineisen höyryn vaurioittamiin tiloihin.

Siitä liittyykö tänään havaittu tumma savu 3-reaktorin rakennuksessa höyryvuotoihin vaiko tulipaloon, ei ole selvyyttä, mutta savutus on loppunut itsestään viimeisten tietojen mukaan 1755 JST, eli yli 10 tuntia sitten.

[ikuturso]

Osaatko Red_Blue vastata tuohon muitakin askarruttaneeseen kysymykseen, jotta tuleeko se jäähdyttävä merivesi jostain vetenä läpi, vai höyrystyykö se kaikki?

Eli kysymys liittyy tuohon suolan kertymiseen.

-i-

[Red_Blue]

Osaatko Red_Blue vastata tuohon muitakin askarruttaneeseen kysymykseen, jotta tuleeko se jäähdyttävä merivesi jostain vetenä läpi, vai höyrystyykö se kaikki?

Vaikea arvailla kun ei ole kunnollista inventoria pumpatuista vesimääristä ja täydellistä käyrästöä (ehjillä sondeilla) mitatuista paineista ja lämpötiloista. Jos paineastiat, suojarakenteet paineenalennusaltaineen olisivat koko ajan olleet kaikki täysin ehjiä, silloin vastaus olisi, että kaikki vesi rakennusten sisältä on tullut ulos höyrynä.

Nyt kun on erittäin hyviä syitä epäillä, että ne ovat menneet viikon kuluessa enemmän ja vähemmän pahasti rikki eri korkeuksilta, niin todennäköisempi vastaus on, että merkittävä osa sisään pumpatusta vedestä lienee tullut ulos vetenä ja täyttänyt reaktorirakennusten maanalaisia tiloja. Koska nyt on myös mitattu läheltä merestä kohonneita radiojodi- ja radiocesium-pitoisuuksia, mahdollisena voi pitää myös sitä, että sisään pumpattua merivettä on vuotanut vetenä rakennusten maanalaisista tiloista mereen asti. Toinen selitys merestä mitatuille pitoisuuksille on tietty laskeuma ilmasta.

Käsittääkseni yksi prioriteetti sähköjen kytkemisen jälkeen on mitata ainakin paineenalennusaltaiden vedenpinnan taso. Jos se on ns. "tapissa", tarkoittaa se todennäköisesti, että kellarikerrokset ovat kaikki veden vallassa. Stetson-arviona heittäisin, että reaktorirakennusten kellaritiloihin mahtuu luokkaa viisitoista tuhatta kuutiota merivettä (3,000 per paineenalennusallas, 7,000 niiden huonetilat ja 5,000 kuutiota muut tilat) per reaktorirakennus, eli aika perkeleesti sitä olisi sinne pitänyt kipata, että ne olisivat jo täynnä.

[ämpee]

Joku ydin on sulanut, ja kyllä, jäähdytykseen käytetty merivesi kierrätetään takaisin mereen, tai ainakin vuodatetaan mereen.

Jos merivedestä 100 kilometrin päässä löytyy radioaktiivista jodia, ja cesiumia, niin sulaminen, sekä sauvojen puhkeaminen on selviö.
Lisäksi selvältä näyttää se, että paikkoja huuhdellaan mereen.

Olen edelleenkin ydinvoiman lisärakentamisen kannalla, parempi oma reaktori, kuin naapurin reaktorista ostettu sähkö.

[RP]

En aivan tosin ymmärrä, miksi erinäiset plutoniumin isotoopit ovat muumimaisempia kuin uraanin.

Auttakaa miehiä pulassa, oi Homman ydinfyysikot.

Käsittääkseni (ja tämä EI ole ydinfyysikon pätevyydellä ilmoitettu kanta) kyse on lähinnä siitä, että plutoniumin isotooppien puoliintumisajat ovat useita dekadeja pienemmät kuin uraanin isottoopien. Toisella tavalla ilmaistuna plutoniumissa niitä ytimen halkeamisia tapahtuu paljon, paljon taajempaan, eli se säteilee paljon, paljon, enemmän.

(Silti, jodia ja cesiumia minä koittasin lähinnä vältää, jos/kun jokin reaktori sisältönsä päättäisi ulos pullauttaa)

[Red_Blue]

Joku ydin on sulanut, ja kyllä, jäähdytykseen käytetty merivesi kierrätetään takaisin mereen, tai ainakin vuodatetaan mereen.

Laitoksen toimiessa normaalisti toisiokierrossa olevaa lauhdutinta jäähdyttävää vettä otetaan merestä ja lasketaan takaisin sinne. Samoin ns. käyttövettä jäähdytetään merestä saatavalla kierrolla. Hätäjäähdytyksessä sisään pumpattavalle vedelle nyt vaan ei ole olemassa mitään ulospumppausmahdollisuutta ehjässä reaktorissa ja suojarakennelmassa, vaan siitä höyrystyneen höyryn ulospäästäminen on toteutettava (muunnetuissa reaktoreissa) piipulle menevällä suoralla putkella taikka (kuten Fukushimassa) huollon aikana tapahtuvaa tuuletusta varten olevien ilmastointiputkien kautta. Mikään niistä ei johda mereen.

Ainoa mahdollisuus tarkoituksella pumpata vettä takaisin mereen olisi erillisisen pumppulinjan tai letkujen vieminen paineenalennusaltaisiin tai niiden viereisiin kuivatiloihin ja eri pumppujen kytkeminen niihin. Mitään järkeä moisessa ei olisi, vaikka kalustoa ja miehiä siihen riittäisikin. Voimalan ja viranomaisien kannalta saastunut vesi kannattaisi pumpata laitoksen vedenkäsittelyasemalle, joka on tarkoitettu matala- ja korkea-aktiivisen (tosin vain makean) veden puhdistamiseen taikka sitten johonkin varastointialtaaseen odottamaan puhdistusta. Tarkoituksellisessa mereen pumppaamisessa ei olisi mitään järkeä.

Suolan kiteytyminen on toki pidemmällä aikavälillä ongelma, mutta meriveden käyttö onkin tarkoitettu tilapäiseksi hätäratkaisuksi, jolla oli ja on tarkoitus estää polttoainesauvojen enempi vaurioituminen.

Jos merivedestä 100 kilometrin päässä löytyy radioaktiivista jodia, ja cesiumia, niin sulaminen, sekä sauvojen puhkeaminen on selviö.

"Sauvojen puhkeaminen" eli zirkoniumputkeen tuleva reikä tai halkeama riittää selittämään jodi- ja cesiumpäästöt. Sulaminen taas yleensä viittaa siihen, että putkia on sulanut niin pitkälle, että polttoainenapit ovat pudonneet niistä ainkain osittain pois. Riittävän korkeassa lämpötilassa myöskin polttoainenapit sulavat, mutta onko sitä tapahtunut, selvinnee oikeastaan vasta kun reaktorin paineastian sisäpuolelta saadaan robottikameralla tai valokuidulla kuvia aikaiseksi. TMI-2:n onnettomuuden jälkeen kuvaamisen järjestämiseen meni 6 vuotta, mutta nykyään on paitsi robottitekniikka myös kamerat kehittyneet.

[Red_Blue]

Käsittääkseni (ja tämä EI ole ydinfyysikon pätevyydellä ilmoitettu kanta) kyse on lähinnä siitä, että plutoniumin isotooppien puoliintumisajat ovat useita dekadeja pienemmät kuin uraanin isottoopien. Toisella tavalla ilmaistuna plutoniumissa niitä ytimen halkeamisia tapahtuu paljon, paljon taajempaan, eli se säteilee paljon, paljon, enemmän.

Päästöjen kannalta suurempi ongelma lienee kuitenkin se, että plutonium on huomattavasti pahempi myrkky kemiallisesti kuin uraani. Eli ts. pienempi plutoniumpitoisuus aiheuttaa terveydellisiä haittoja.

Kuitenkin raskaiden alkuaineiden kuten uraanin ja plutoniumin leviäminen ympäristöön on huomattavasti vähäisempää kuin sellaisten isotoopien, jotka nousevat helposti kaasumaisten päästöjen mukana ja sitten tiivistyvät korkealla ilmassa leviämiseen tarpeeksi pieniksi hiukkasiksi. Uraanin ja plutoniumin hiukkaskoko olisi isompi ja ne siis putoaisivat laskeumana lähemmäs päästöpaikkaa.

Vähän käyetyn MOX-polttoaineen hieman suurempi uraanipitoisuus (verrattuna paljon käytettyyn UO2-polttoaineeseen, jossa siinäkin on plutoniumia) vaikeuttaa pelastustoimia lähinnä suuremman säteilyn ja jälkilämmön tuoton kautta. Kolmas ongelma on ettei sen käyttäytymistä suunniteltua kovemmissa lämpötiloissa ja sulamisskenaarioissa tunneta yhtä hyvin kuin UO2-polttoaineen.

[B52]

Juuri äsken todella hyvää raportointia A-studiossa. Kannattaa katsoa areenasta jos ei nyt nähnyt telkkaria. Kuvamateriaali käsittämätöntä. Toimittaja Katri Makkonen. Makkosen raporttia tulee vielä myöhemmin YLE:ltä. Silmät auki!

Kun on katsellut "minä kuolen kohta" -sarasteen raportteja, tämä on aivan toista maata. Makkonen lensi pohjoiseen Aomoriin ja lähti tulemaan rannikkoa etelään. Paikkakunta toisensa jälkeen tämä totesi, ettei tuho voi olla suurempi, mutta kylä toisensa jälkeen sai kauhistua. Sendaita lähestyttäessä satoja kilometrejä rannikkoa oli pahimmillaan kilometrien leveydeltä sileänä. Laivoja oli kilometrin päässä merenrannasta.

Makkonen tiivisti lähetyksessä sen asian, mitä täälläkin on uutisoinnissa kritisoitu (vaikka täälläkin on ydinturman etenemistä seurattu...):
"Tämän tuhon äärellä ydinvoimalaonnettomuus on täysin taka-alalla" tms.

Täytyy katsoa, missä lähetyksissä Makkosen raporttia tulee ja laittaa digiboksi tallettamaan, jos en ehdi ruudun ääreen.

-i-

http://areena.yle.fi/ohjelma/2505

Keskiviikkona tulee Silminnäkijässä koko tarina reissusta.

[ikuturso]

Joku ydin on sulanut, ja kyllä, jäähdytykseen käytetty merivesi kierrätetään takaisin mereen, tai ainakin vuodatetaan mereen.

Laitoksen toimiessa normaalisti toisiokierrossa olevaa lauhdutinta jäähdyttävää vettä otetaan merestä ja lasketaan takaisin sinne. Samoin ns. käyttövettä jäähdytetään merestä saatavalla kierrolla. Hätäjäähdytyksessä sisään pumpattavalle vedelle nyt vaan ei ole olemassa mitään ulospumppausmahdollisuutta ehjässä reaktorissa ja suojarakennelmassa, vaan siitä höyrystyneen höyryn ulospäästäminen on toteutettava (muunnetuissa reaktoreissa) piipulle menevällä suoralla putkella taikka (kuten Fukushimassa) huollon aikana tapahtuvaa tuuletusta varten olevien ilmastointiputkien kautta. Mikään niistä ei johda mereen.

Periaatteessa jos tuo suojarakennelma tai sen lauhdealtaat ovat halki (kuten ainakin kakkosreaktorin kohdalla epäillään), kaikki sisään pumpattu merivesi päätyy reaktorihallin lattialle. Tästä vesi voi joutua viemäreihin tai sadevesikaivoihin. Viemärit ehjinä eivät johda mereen, mutta järistysten ja tsunamin jälkeen voivat olla hyvinkin tukossa. Samoin kellaritilat voivat olla jo valmiiksi tsunamin jäljiltä veden vallassa, jolloin jäähdytysvesi voi hyvinkin päätyä sadevesijärjestelmiin, jotka todennäköisesti johtavat suoraan mereen.

Paloauton pumppu tuottaa kolmisen kuutiota minuutissa. Kolmeen reaktoriin painetaan paloautoilla (ilmeisesti) merivettä koko ajan. Sen lisäksi kolmosreaktoriin suihkutetaan koko ajan vähintään yhdellä tykillä vettä. Tuo tekisi kolmessa vuorokaudessa 50 000 kuutiota merivettä. Siis vesimäärä, joka vastaa puolen hehtaarin alueella 10 m korkeaa vesipatjaa. En tiedä onko pumppaustahti ollut tuota vai jotain muuta, mutta merivettä on pumpattu jo kohta viikko. Jos tsunamin jäljiltä kellareissa on ollut jo vettä... Jotain on ollut pakko valua myös mereen.

-i-

[dothefake]

Ei välttämättä, jospa Suomi on lähettänyt heille Emboa.

[Red_Blue]

Paloauton pumppu tuottaa kolmisen kuutiota minuutissa.

Tällä hetkellä, eli 10 päivän päästä sammutuksesta reaktorin jälkilämmön voimasta kuutio merivettä höyrystyy n. 9 minuutissa (olettaen meriveden lämpötilaksi 15 C). Silloin kun pumppaus aloitettiin (reaktorin 1 osalta 29 tuntia sammutuksesta), oli lämpöteho kaksinkertainen.

Käsittääkseni pumppausta ei ole tehty paloauton pumpulla vaan laitosten omilla dieselkoneisilla palopumpuilla. En tiedä Fukushiman virtaamia, mutta yleensä ovat luokkaa 200 gpm, eli 0,75 m^3/min, mutta ilman vastapainetta. Niin kauan kun reaktorin paineastiassa on korkea paine, pumppausteho on heikosta olemattomaan. Kriisin alkuvaiheessa tämä olikin niin kova ongelma, ettei merivettä saatu reaktoriin sisälle ollenkaan päästämättä painetta ensin pois (ns. "bleed and feed" -menettely).

[Kareliana-55]

http://search.japantimes.co.jp/cgi-bin/nn20110320a1.html

Tuollakin on selostettu tuota veden pumppaamista.

[ikuturso]

Paloauton pumppu tuottaa kolmisen kuutiota minuutissa.

Tällä hetkellä, eli 10 päivän päästä sammutuksesta reaktorin jälkilämmön voimasta kuutio merivettä höyrystyy n. 9 minuutissa (olettaen meriveden lämpötilaksi 15 C). Silloin kun pumppaus aloitettiin (reaktorin 1 osalta 29 tuntia sammutuksesta), oli lämpöteho kaksinkertainen.

En löytänyt mistään Fukushiman paineastian tilavuutta, mutta jossain oli 1300 MW reaktorista maininta 5m halkaisija ja 12 m korkeus. Sylinterinä tuo olisi 230 kuutiota. Jos ajatellaan, että polttoainesauvojen ympärillä on 100 kuutiota vettä ja kiteytymiseen tarvitaan reilut 1000 kuutiota höyryksi muutettua vettä (että yli 37% liukoisuus saavutetaan tyynen valtameren vedellä) tuo tekisi 9 minuuttia / kuutio höyrystymistahdilla 150 tuntia eli karvan alle viikon?

Wikipediasta löytyy natriumkloridin liukoisuuksia lämpötilan funktiona. 100-asteisessa vedessä suolaa liukenee 40 painoprosenttia. Edes paineistetussa astiassa kylläisen liuoksen liukoisuus ei juurikaan ylitä 50 painoprosenttia. Jos nyt kuviteltaisiin, että viikon merivesijäähdytyksen jälkeen reaktorissa oleva vesi saavuttaisi kyllästymispisteen suolan suhteen, niin kaikki sen jälkeen höyrystymisessä vapautuva suola kiteytyisi. Tyynen meren veden suolapitoisuudella kiteytysi kilo suolaa aina 27 vesikuutiosta. Jos pumppaustahti vastaisi tuota arvelemaasi höyrystymistahtia, kertyisi siis viikon merivesipumppauksen jälkeen paineastiaan joka vuorokausi kuusi kiloa ehtaa merisuolaa. Tuolla suolamäärällä graavaisi 150-200 kiloa lohta.

-i-

[Red_Blue]

IAEA vähän mittaillut säteilyn annosnopeuksia ja mikä mielenkiintoisinta, säteilevien hiukkasten maastoaktiivisuuksia (ns. kontaminaatioarvoja):

(http://img220.imageshack.us/img220/1645/iaeafukushimacontaminat.png)

Noista tuo lukema 0,9 MBq/m^2 (n. 24 Ci/km^2) on jo aikas korkea, vaikka kyse tässä vaiheessa onkin lyhyen puoliintumisajan radionuklideista (lähinnä kait jodi-131:stä ja tellurium-132:sta sekä jodi-132:sta).

[svobo]

Tyynen meren veden suolapitoisuudella kiteytysi kilo suolaa aina 27 vesikuutiosta. Jos pumppaustahti vastaisi tuota arvelemaasi höyrystymistahtia, kertyisi siis viikon merivesipumppauksen jälkeen paineastiaan joka vuorokausi kuusi kiloa ehtaa merisuolaa. Tuolla suolamäärällä graavaisi 150-200 kiloa lohta.

-i-

Meriveden suolapitoisuus on noin 3,5 painoprosenttia, joka kuutiosta tulee 3,5 kiloa suolaa.

[nuiv-or]

Meriveden suolapitoisuus on noin 3,5 painoprosenttia, joka kuutiosta tulee 3,5 kiloa suolaa.

Kuutiossa 1000 kg, josta 3,5 % = 35 kg, eikö ?

Edit: Olisko 3,5 promillea. 35 kiloa suolaa kuutiosta vettä kuulostaa suolaiselta määrältä.

[AIP]

Insertti: eilenhän japanilaiset nimenomaan arvioivat, että radioaktiivisten aineksien päätyminen mereen olisi ollut vesiruiskujen ansiota.

Tänään NHK:n uutiskatsaus hieman viivästyy, kun lasaretissa haluavat parit verinäytteet, eikä aamukahvia saa nauttia sitä ennen. Eikä tästä tule mitään ilman kahvia.

[AIP]

Wikipedia:

Seawater is water from a sea or ocean. On average, seawater in the world's oceans has a salinity of about 3.5% (35 g/L, or 599 mM). This means that every kilogram (roughly one litre by volume) of seawater has approximately 35 grams (1.2 oz) of dissolved salts (predominantly sodium (Na⁺) and chloride (Cl^?) ions).

Eli kyllähän juttu on niin suolainen kuin merivesikin suussa. 3,5% tuhannesta kilosta vettä tekee juuri sen 35 kiloa suolaa. Muutoin voitaisiin varmaankin arvioida merisuolan kaupallisen tuottamisen olevan kannattamatonta.

[AIP]

Aamupäivää.

Tämän aamun katsaus NHK:n uutisiin jää aiemmin mainituista syistä hieman torsoksi, koska en aamulla kahvittomuustokkurassa saanut oikein selvää s-vikaisesta ja nuhaisesta simultaanitulkista. Nyt ei pää pysy uutissähkeiden vauhdissa.

Joka tapauksessa:

Pois käytöstä olleita rauta- ja valtateitä avattu liikenteelle. Samoin osa muulta kuin pelastustoimiliikenteeltä suljettuja yhteyksiä on avattu raskaalle liikenteelle, jotta tavaratoimituksia saadaan turvattua. Hymyilevät paikalliset olivat iloisia, koska liikkumiskyky palauttaa mielikuvaa normaalista arjesta, ja siksi siis hymyilivät, koska olivat iloisia.

Viime aikoina on ollut tarjolla paljon ns. human interest -juttuja, jotka tarjoavat etenkin paikallisille rohkeutta ja kohoavaa mielialaa. Niitä on toki mukava katsoa, mutta niistä on hankala tehdä yhteenvetoja. Tässä kuitenkin mukavia esimerkkejä eräästä, paremmin säilyneellä seudulla olevasta kouluun perustetusta evakuointikeskuksesta, josta osa asukkaista kykenee palaamaan jo kotiin, tai siihen, mitä kodista on jäljellä. Nälkää ei ainakaan tarvitse nähdä, itsepuolustusvoimat huolehtii muonituksesta ja tänään oli tarjolla japanilaisten nestemäistä perusravintoa, misokeittoa. Jotkut keskuksen lapsista olivat keksineet hyvän tavan tappaa aikaa, ja olivat perustaneet ajankohtaisista asioista kertovan ilmoitustaulun sekä infopisteen, jossa on mm. listaa toiminnassa olevista bensa-asemista. Aikuiset olivat tästä iloisia.

Nikkei-indeksi kipuaa ylämäkeä viimeviikkoisen 10% romahduksen jälkeen.

Japanin keskuspankki ilmoitti, että muiden G7-maiden keskuspankkien kanssa junailtu interventio jenin suojelemiseksi oli toimiva ratkaisu, ja vastaava toimenpide voidaan suorittaa uudelleen, mikäli se on tarpeellista. Japanin keskuspankin mukaan likviditeettiä riittää.

Sadan metrin päässä (voimalaitoksesta) meressä eilen havaitut radioaktiiviset jätökset suhteessa määrättyihin turvarajoihin olivat seuraavia: jodi-131 126,7x, cesium-134 24,8x ja  cesium-137 16,5x. Turvarajat on asetettu siten että radioaktiivisuus ei aiheuta terveysvaikutuksia, vaikka nieleskelisi merivettä vuoden ajan. Tässä tapauksessa kuitenkin rajat ylitettiin moninkertaisesti, vaikka määrillä ei - yllätys, yllätys - arvioidakaan olevan välittömiä terveyshasardeja.

Tällä hetkellä on ainakin menossa tietoa kauempaa mitatuista lukemista. Kannattaa bongailla.

Kilometrin päässä laitoksen portilta mitattiin eilisestä alkaen seuraavia annosnopeuksia: klo 18.30 1932 µSv/h, klo 22.00 380 µSv/h ja klo 5.00 273,9 µSv/h.

TEPCO ilmoitti, että kakkosyksikön höyryt vähenivät merkittävästi aamuseitsemän jälkeen, ja uskovat, että kolmonen seuraa perässä, koska senkin käryt olivat valkaistuneet. Tällä hetkellä kummatkin kuitenkin höyryävät ainakin vähäsen. Tämä ei yrityksen mielestä aiheuta haittaa tämänpäiväisille töille. Eiliset pölläykset - kuten muistetaan - keskeyttivät sähkötyöt, ja TEPCO aloitti ne uudestaan aamulla, klo 7 nelosyksikön ja klo 8 kakkosyksikön kohdalla.

TEPCOn kypärämiehet tekevät kovasti töitä sen eteen, että yksiköiden yksi ja kaksi kaapeleissa kulkisi sähköä huomisiltaan mennessä, ja yksiköiden kolme ja neljä elektronit virtaisivat ylihuomenna.

Palolaitos aloitti iltapäivällä uuden kierroksen ruiskuttamista keskeytettyään ne eilen varotoimenpiteenä. Tällä hetkellä palokunnan saldo alkaa olla n. 3600 tonnia vettä. TEPCOn haalima betonipumppari oli uutisen kirjaushetkellä jotakuinkin toimintavalmis ja veden pitäisi näillä hetkillä olla jo kaaressa matkalla kohteeseen.

Puolustusministerin suulla spekuloitiin sillä, mikä eiliset käryt olisi aiheuttanut. Kakkosen höyryn arvioidaan olevan tosiaan höyryä ja se voisi liittyä kylmän osumiseen kuumaan. Kolmosen arviot ovat hyvin hataria, ehkä jämäöljyjä paloi hetkisen, ehkä ei. Saattoi olla myös niin, että jotkin muut jämämömmöt kärysivät.

Kannattaa ainakin tänään seurata itse NHK Worldin uutisia, saattaa pysyä paremmin kärryillä.

Liitekuvat: tuore evakuointikeskukseen perustettu radioasema, kolmosesta eilen nousseet savut, meriveden radioaktiivisten isotooppien pitoisuudet sekä annosnopeudet kilometrin päässä.

Edit: Korjasin bekkerellit kertoimiksi. Tänään tosin tuli taas huomattua, että kun simultaanitulkki luettelee oikeita bekkerellejä, niin suhdetta massaan ei todellakaan kerrota.

[RP]

Kiitos tilannepäivityksistä, niin tästä kuin aiemmistakin!

Sadan metrin päässä (voimalaitoksesta) meressä eilen havaitut radioaktiiviset jätökset olivat seuraavia: jodi-131 126,7 Bq, cesium-134 24,8 Bq ja cesium-137 16,5 Bq.

Näidenkin yhteydessä pitäisi olla jakoviiva ja sen alla massa- tai tilavuusmitta. Kilogrammaa kohtiko olisvat ilmaistuja?

YKsityiskohtana, ensimmääisen päivän uutisissa oli mainittu yhdestä tai useammasta junasta, jonka aalto olisi vienyt mennessään. Onko näistä ollut sittemin puhetta? Olen nähnyt valokuvia kaatuneista vaunuista, mutta pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa olivatko ne edes varsinaisesti käytössä tuhon iskiessä.

[Kimmo Pirkkala]

höyryn arvioidaan olevan tosiaan höyryä ja se voisi liittyä kylmän osumiseen kuumaan

Anteeksi viisastelu, mutta eihän tälle nyt kertakaikkiaan voi olla hymyilemättä.

[Mika.H]

AIP oletko sinä tutkinut tekevätkö nuo voimalaitosinsinöörit pelkästään päivätöitä? Nopeasti voisi tietysti kuvitella, että kolmessa vuorossa painettaisiin?! Vai onko tuo kiellettyä?

[svobo]

Meriveden suolapitoisuus on noin 3,5 painoprosenttia, joka kuutiosta tulee 3,5 kiloa suolaa.

Kuutiossa 1000 kg, josta 3,5 % = 35 kg, eikö ?

Edit: Olisko 3,5 promillea. 35 kiloa suolaa kuutiosta vettä kuulostaa suolaiselta määrältä.

Paraskin muita tässä neuvomaan laskuvirheistä.  

Edit: Lähde on Wikipedia: "Pintaveden suolapitoisuus on 3,0–3,8 %. Meriveden pohjaosien suolapitoisuus on tasainen, hieman alle 3,5 %."
Suolan tiheys on pari kiloa per litra, eli kuutiosta merivettä tulee suolaa 18 litraa, joka sitten alkaa täyttämään paineastiaa ja putkistoja.

[ikuturso]

Oops. Fataali pilkkuvirhe aamuyön tunteina. Meni grammat ja kilogrammat sekaisin... 27 vesikuutiosta tulee siis tietenkin 1000 kg suolaa.

Mietitääns uudelleen. Höyrystymisen paikkaamiseksi kuutio vettä per yhdeksän minuuttia tekisi 160 kuutiota vuorokaudessa. Tässä 37 kiloa suolaa per kuutio tekisi pumpattavan meriveden sisältämän suolan määräksi kuusi tonnia vuorokaudessa! Tätä tahtia suolaa siis kiteytyisi sen jälkeen kun liuos olisi kyllästynyt.

Jos reaktorin paineastiassa on kohta sata kuutiota kyllästynyttä suolavesiliuosta, astiassa on 40 tonnia suolaa veteen liuenneena. Tuo suola ei poistu sieltä höyrystymisen kautta. Se ei poistu kuin valuttamalla vesi pois ja korvaamalla se makealla vedellä. Ja mihinkäs äkkiä valutat nuo paineastian vedet... Mereen?

Eli jos tuota merivesipumppausta jatketaan, on reaktorisydän kohta suolakuution sisällä. Meneekö tähän viikko, kaksi vai enemmän riippuu täysin tuon paineastian todellisesta tilavuudesta/vesimäärästä, sekä veden todellisesta höyrystymisnopeudesta.

Löyty tuommoinen Q&A -artikkeli pahamaineisesta Hesarista

-i-

[matkamasentaja]

Sitten lopulta siellä on satoja kuutiometrejä sulaa suolaa reaktorin ytimen ympärillä jäähdyttämässä sitä?. Jäähtyyhän se silläkin systeemillä, kai. Mutta sitten jos posahtaa, niin joku sata tonnia sulaa radioaktiivista suolaa lentää taivaalle. Jotenkin haiskahtaa pahenevalta ongelmalta..