2011-023-01 VL: Vihreät: Ulkomaalaisten korkeakoulutus pidettävä ilmaisena

[Iloveallpeople]

Niin Kasvi kuin vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäkikin painottivat korkeakoulutuksen säilyttämistä maksuttomana kaikille.

Vihreä lanka

Lisäksi vihreät ehdottavat mm., että ylioppilaskirjoituksissa pitäisi saada googlettaa vastaukset.

Vihreät antaisi esimerkiksi lukiolaisten käyttää tietokoneita ylioppilaskirjoituksissa ja etsiä lähteitä internetistä.

[RP]

Lisäksi vihreät ehdottavat mm., että ylioppilaskirjoituksissa pitäisi saada googlettaa vastaukset.

Enneminkin kai pyytää (sopivaa maksua vastaan) jotakuta antamaan oikeat vastaukset.

[Marjapussi]

Hyvin menee taas virheillä. Kait ylioppilaskirjoitusten kielikokeissakin saa käyttää tulkkia.

[Lauri Karppi]

Hyvin menee taas virheillä. Kait ylioppilaskirjoitusten kielikokeissakin saa käyttää tulkkia.

Jos tämä olisi feisbuuk, klikkaisin kommenttisi kohdalla nappulaa "tykkään"

[kuhlmey]

Vihreiden mielestä nykymalli, jossa yksi ihminen puhuu luokan edessä muiden kuunnellessa hiljaa, ei enää toimi.

Monissa kouluissa, kiitos Vihreiden hyväksymän maahanmuuttopolitiikan, tilannehan on jo siinä pisteessä, että muutamat "muut" eivät todellakaan kuuntele hiljaa. 

Vihreät kiinnittäisi huomiota suomalaiseen kouluviihtyvyyteen, joka viimesyksyisessä WHO:n koululaistutkimuksessa osoittautui kehnoksi.

Ratkaisuksi lisää monikulttuurisuutta, vai mitä Vihreät?

[Arto Tuhkamuna]

Eikö kaikille voi vaan antaa haluamansa arvosanat?

[Emperor]

Niin, tässähän voisi jopa käydä niin kamalasti, että nigerialaiset huippuosaajat eivät tulisikaan Suomeen. Miettikääpä sitä!

[TheJ]

 

...itse asiassa tähän pitäisi liittää picardfacepalm.jpg tai tuo facepalm-hymiö noin 10x kokoisena, mutta... no... menköön.

[dothefake]

Vihreät antaisi esimerkiksi lukiolaisten käyttää tietokoneita ylioppilaskirjoituksissa ja etsiä lähteitä internetistä.

Vihreät ovat ajan hermolla, noiden lähteiden löytymisestä kaikkien tietoon
ollaan jo työ aloitettu. Raikasta vettä yo-kirjoituksissa aina kaivataan.

http://www.viidakkomies.com/2010/05/suomen-lahteet/

[LyijyS]

Tuosta tietokoneen käytöstä näin lukion opettajan näkökulmasta...

Oli jälleen mukava seurata sokeita reaktioita tietokoneiden käyttöönottoon kirjoitusten yhteydessä. Mikä ehdotus vihreiltä tuleekin, niin se on jo valmiiksi huono vailla mitään järkeviä perusteita. Joudun ikäväkseni ilmoittamaan, että kyseinen ehdotus ei ole "marksilaisvasureitten" keksimä vaan kokoomuksen käsikassara oaj on hautonut ajatusta jo pidempään. Esim. Tanskassa lukiolaisilla on kirjoituksissaan käytössä henkilökohtainen tietokone ja verkkoyhteys. Ehkä suurin osa tämän palstan kirjoittajista todella haikailee menneisyyteen, kuten monet kriitikot väittävät.

Tietokoneen ja netin käyttö tulee joka tapauksessa kirjoituksiin, kysymys on vain siitä mikä aika tuohon kuluu. Ensi vuonna alkaa jo ymmärtääkseni pilottikokeilut valituilla kouluilla. Nykyinen malli, jossa oppilas kirjoittaa käsin lyijykynällä ja vielä tietyissä kokeissä puhtaaksi kuivamustekynällä on auttamatta aikansa elänyt? Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

[gloaming]

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

Tämä lähestymistapa toimii vasta, kun tietty määrä tietoa on opittu ulkoa ja on passiivisesti hallussa. Muutoin vaikka hiiren klikkauksen päässä olisi kaikki maailman tieto, se jää vain jäsentymättömäksi massaksi vailla muotoa tai mitään oikeaa lähentelevää merkitystä.

[Jouko]

Tuosta tietokoneen käytöstä näin lukion opettajan näkökulmasta...

Oli jälleen mukava seurata sokeita reaktioita tietokoneiden käyttöönottoon kirjoitusten yhteydessä. Mikä ehdotus vihreiltä tuleekin, niin se on jo valmiiksi huono vailla mitään järkeviä perusteita. Joudun ikäväkseni ilmoittamaan, että kyseinen ehdotus ei ole "marksilaisvasureitten" keksimä vaan kokoomuksen käsikassara oaj on hautonut ajatusta jo pidempään. Esim. Tanskassa lukiolaisilla on kirjoituksissaan käytössä henkilökohtainen tietokone ja verkkoyhteys. Ehkä suurin osa tämän palstan kirjoittajista todella haikailee menneisyyteen, kuten monet kriitikot väittävät.

Tietokoneen ja netin käyttö tulee joka tapauksessa kirjoituksiin, kysymys on vain siitä mikä aika tuohon kuluu. Ensi vuonna alkaa jo ymmärtääkseni pilottikokeilut valituilla kouluilla. Nykyinen malli, jossa oppilas kirjoittaa käsin lyijykynällä ja vielä tietyissä kokeissä puhtaaksi kuivamustekynällä on auttamatta aikansa elänyt? Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

Et varmaan hyväksy copy/paste ylioppilaskirjoituksia. Mutta varmaan joku reaalikoe vielä suoritetaan periaatteessa lyijykynällä, pyyhekumilla ja laskimella. Laskutikkukin riitäisi laskukoneeksi testissä, jossa mitataan lähinnä matemaattista ja fysikaalista osaamista. Tuskin tieturista netteineen onkaan apua vaikka ne siinä esillä olisivatkin. Päinvastoin, jos aikarajoja noudatetaan edelleenkin niin ovat vain häiritsemässä keskittymistä.

[nnnrsk]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

[Marjapussi]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.

[juge]

Lisäksi vihreät ehdottavat mm., että ylioppilaskirjoituksissa pitäisi saada googlettaa vastaukset.

Vihreät antaisi esimerkiksi lukiolaisten käyttää tietokoneita ylioppilaskirjoituksissa ja etsiä lähteitä internetistä.

Ihan alkuun pitäisi skannata kaikki oppikirjat nettiin ja lisäksi voisi palkata jonkun sopivan opettajan/professorin chattiin ylppäreiden ajaksi. Fiksua olisi kirjoittaa aineet koneella, mutta nettiyhteyttä en sallisi.

[Mika.H]

Hyvin menee taas virheillä. Kait ylioppilaskirjoitusten kielikokeissakin saa käyttää tulkkia.

Tuohan olisi todelista tasa-arvoa..

PS. ajatusta voisi kehittää vielä niinkin, että vastauksetkin olisivat valmiiksi painettuina...

[Antti Tulonen]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Juuri näin.

[Antti Tulonen]

Muutos 2011:n kanta ulkomaalaisten ilmaiseen korkeakoulutukseen: http://www.muutos2011.fi/pdf/9.5.2010%20Mediatiedote%20Opetus.pdf

[AlaKumi]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Juuri näin.

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

[juge]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Juuri näin.

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

Aika monen työelämävuoden jälkeen arvioin kirjoittavani 99 % teksteistäni tietokoneella. Käsin kirjoitan lähinnä johonkin Post-It-lappuihin pikamuistiinpanoja ja allekirjoituksia printattuihin papereihin.

Tietokoneella kirjoittamisen etu on se, että tekstinpätkiä voi siirrellä paikasta toiseen tai lisätä väliin tai poistaa kokonaan hyvin nopeasti. Kirjoituksen ei siis tarvitse tulla heti kerralla oikeassa järjestyksessä paperille. Näin se oikeissa töissäkin tehdään, miksi harjoitella koulussa ikivanhalla tavalla?

Tietysti käsin kirjoittaminen pitää opetella, mutta esim. peruskoulun jälkeen pitäisi siirtyä kokonaan tietokoneisiin.

[Mursu]

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

Alkuosasta olen pitkälti samaa mieltä. En kuitenkaan oikein yhdy tuohon vuosilukujen vähättelyyn. En oikein tiedä miten voisi hallita niitä suuria kokonaisuuksia, jos ei edes yksityiskohdat ole hallussa. Jos pitää tarkastaa netistä milloin Suomi itsenäistyi on jokin pahasti vialla.

Ei aina ole mahdollisuutta hakea netistä tietoa ja tämä kestää kauemmin kuin tiedon hakeminen päästä. Jotenkin ihmettelen lähtökohtaa, jossa esimerkiksi vuosilukujen muistaminen ja tiedon hakeminen netistä asetetaan vastakkaisiksi. Sitä vuosilukujen ym. tietoa tarvitaan juuri siinä, että pystyy kriittisesti evaluoimaan lukemaansa tietoa.

Jos netti annetaan käyttöön kirjoituksissa, on tärkeää, että netinkäyttö tallennetaan kokeen oheen, jotta voidaan tarkkailla mm. lunttaamista. Tästä saatavat tiedot voivat myös toimia pohjana opetukselle

Sitä paitsi kun tietää vuosiluvut, on helppo muistaa erilaisia tunnuslukuja. Esimerkiksi luvun 2945 voi panna mieleen muodossa pörssiromahdus ja toisen maailmansodan päättyminen.

[Mursu]

Et varmaan hyväksy copy/paste ylioppilaskirjoituksia. Mutta varmaan joku reaalikoe vielä suoritetaan periaatteessa lyijykynällä, pyyhekumilla ja laskimella. Laskutikkukin riitäisi laskukoneeksi testissä, jossa mitataan lähinnä matemaattista ja fysikaalista osaamista. Tuskin tieturista netteineen onkaan apua vaikka ne siinä esillä olisivatkin. Päinvastoin, jos aikarajoja noudatetaan edelleenkin niin ovat vain häiritsemässä keskittymistä.

Kyllä kaikenlaisista teknisistä apukeinoista on hyötyä, kunhan niitä osaa käyttää. Minä esimerkiksi aikanaan ylioppilaskirjoituksissa tarkastin tulokset laskimella. Jos on kaava ja sitten siitä sievennetty muoto on helppo muutamalla arvolla kokeilla onko prosessi mennyt oikein. Laskutikusta minulle ei olisi mitään hyötyä muuta kuin viivoittimena.

[Mursu]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tietokoneellahan voidaan tallentaa koko liikenne, jolloin lunttaamisesta jää helposti kiinni. Valvojat voivat reaaliajassa nähdä näytöt ym. Tosin Vihreille tämä olisi yksityisyyden loukkaus. :-)

[Mursu]

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

Koneella tuotettuna koe vastaa enemmän sitä, mitä reaalimaailmassa tehdään. Koneen antaminen kaikille tasoittaa erilaisten vammojen vaikutusta. Nyt vain osa saa käyttää konetta. Lisäksi koneen käyttö mahdollistaa arvostelun tehostamisen ja vaikka arvostelun nimettömänä. Lisäksi kyse yksinkertaisesti on siitä, että tämä on nykyaikaa. Miksi ihmeessä tässä pitäisi jämähtää jollekin 1950-luvulle?

Kyllä kouluaikana kuitenkin kirjoitetaan ihan tarpeeksi käsin, joten ei se taito mihinkään katoa, vaikka ylioppilaskoe tehtäisiinkin koneella. Opetukseen satsaaminen toki maksaa.  Ei se ole mitään outoa. Kyllä opetukseen kannattaa satsata.

Miksi koneita pitäisi uusia muutaman vuoden välein? Vaikka 1980-luvun teknologiallakin toimiva kone olisi nykyään uudenaikaisempi kuin mitä järjestelmä nyt on.

[KeiKei]

Mielestäni Suomessa tarjottava ilmainen korkeakouluopetus on ilmaista VIELÄ sen takia, että varsin suuri osa valmistuneista alkaa valmistumisen jälkeen työskennellä, maksaa veroja ja mahdollistaa seuraavien opiskelijoiden valmistumisen.

On sinisilmäistä kuvitella, että Suomessa koulutetut ulkomaalaiset jäisivät sankoin joukoin Suomeen maksamaan veroja valmistumisensa jälkeen. Muutaman kiinalaisen kanssa olen aiheesta keskustellut, ja kukaan ei ollut jäämässä. (Yksi tosin oli jäädä, tahtomattaan, mutta törkeästä veropetoksesta tulikin vain ehdollinen tuomio).

Maahanmuutosta voisi olla Suomelle sitä paljon mainostettua hyötyä, jos suomalaiset eivät olisi niin äärettömän tyhmiä. Pysyn tässä rasistisessa kannassani ainakin ensi vaaleihin saakka, jolloin toivottavasti saan muuttaa kantaani.

Ps. Itse kannatan tietokoneellistumista koulu- ja yliopistomaailmassa. Käsi on ruvella vieläkin viime lyijykynätentin jäljiltä.

[LyijyS]

Tämä lähestymistapa toimii vasta, kun tietty määrä tietoa on opittu ulkoa ja on passiivisesti hallussa. Muutoin vaikka hiiren klikkauksen päässä olisi kaikki maailman tieto, se jää vain jäsentymättömäksi massaksi vailla muotoa tai mitään oikeaa lähentelevää merkitystä.

Lukiolainen on kirjoitushetkellä käynyt keskimäärin jo 12 vuotta yhtämittaista yleissivistävää koulutusta. Varmasti on jo tietty määrä hallussa ja lukiossa yhä tärkeämpää onkin löytää juuri se oleellinen tieto ja jäsentää sitä valtavaa tietotulvaa.

Et varmaan hyväksy copy/paste ylioppilaskirjoituksia. Mutta varmaan joku reaalikoe vielä suoritetaan periaatteessa lyijykynällä, pyyhekumilla ja laskimella. Laskutikkukin riitäisi laskukoneeksi testissä, jossa mitataan lähinnä matemaattista ja fysikaalista osaamista.

Luonnollisesti en hyväksykään. Kaikki kokeet suoritetaan vielä lyijykynällä ja äidinkielen aineessa lyijykynällä kirjoitettu aine kirjoitetaan vielä puhtaaksi kuulakärkikynällä. Tarvitseeko matematiikan kokeen olla ulkoamuistamiseen perustuva älykkyystesti, koska kukaan ei oikeastikaan käytä enää laskutikkua kerta laskimetkin ovat saatavilla? Kukaan ihminen ei ratko tämän päivän lukion fysiikkaa tai matematiikkaa pelkästään päässälaskuna.

Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tämä on aito ongelma ja varmasti aiheuttaa keskustelua. Tässä tarvitaan vielä paljon työtä kuinka asiaa hoidetaan, estetään esim. pääsy chat sivuille, valvojalle oikeus seurata oppilaan koneella tapahtuvaa tietoliikennettä ym.

Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.

Mitä tarkoitat yleistiedolla? Osaa ulkoa Simo Häyhän nimen? Vai sitä, että osaa toimia toimia nykypäivänä modernissa tietoyhteiskunnassa ja jollakin tavoin vielä käsittelemään sitä? Emmekö olekaan maailman johtavia tieto- ja teknologiayhteiskuntia vaan pikemminkin haluamme toimia edelleen samoin välinein kuin nämä Paskastanin kehittymättömät valtiot?

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

Yhden äidinkielen opettajan näkemys:

http://mediakasvatuspohdiskelija.wordpress.com/2010/11/24/abi-lappari-ja-netti-%E2%80%93-yo-kokeen-uusi-etiketti/

Kustannuskysymys tottakai. Kysymys on pohjimmiltaan siitä mihin haluamme priorisoida varallisuuttamme.

En kuitenkaan oikein yhdy tuohon vuosilukujen vähättelyyn. En oikein tiedä miten voisi hallita niitä suuria kokonaisuuksia, jos ei edes yksityiskohdat ole hallussa. Jos pitää tarkastaa netistä milloin Suomi itsenäistyi on jokin pahasti vialla.

Arvasin, että tähän joku tarttuu ja mainitsee vielä esimerkkinä missien vakiotöppäyksen, Suomen itsenäistymisen. Tämän vuoksi kirjoitinkin tuohon sanan "kärjistäen". En siis aseta vuosilukujen muistamista ja tiedon hakemista netistä suoraan vastakkaisiksi. Sen sijaan väitän, että historiassakin on paljon tärkeämpää muistaa Suomenkin itsenäistymisen kohdalla syyt miksi näin kävi sekä mitä tästä seurasi. Oppilas joka muistaa nämä asiat, mutta ei välttämättä tarkkaa vuosilukua omaa paremman historiallisen ymmärryksen kuin oppilas, joka muistaa ainoastaan pelkän vuosiluvun. Mitä sillä yksinään tekee? Sanoit, että

Sitä vuosilukujen ym. tietoa tarvitaan juuri siinä, että pystyy kriittisesti evaluoimaan lukemaansa tietoa.

En aivan ymmärtänyt yhteyttä.

Esimerkki on jälleen kärjistetty, mutta idea taustalla selkeä. Selvennykseksi vielä, että en halua jyrkästi asettua vuosilukuja vastaan (likimääräisempikin ajoittaminen monesti käy), niitä opetellaan kyllä. Haluan kuitenkin tuoda esiin näkemykseni, jonka mukaan ne eivät ole historian ymmärtämisen kannalta oleellisin tieto.

[Marjapussi]

Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.

Mitä tarkoitat yleistiedolla? Osaa ulkoa Simo Häyhän nimen?

Tarkoittanet Aarne Juutilaista, jonka veli sai tuplana II luokan marskinristin? Nykypäivän nuorisolla on keskimääräisesti heikot perustiedot päässään. Virheet ja muut  stallarit pyrkivät saamaan Suomesta jonkun bantustanin, jossa ei ole oppivevollisuutta.

[aivovuoto]

Symbolisen laskennan ohjelma voisi olla monelle matematiikan kokeessa kova sana... ja voisihan sitä käyttää verkonkin ylitse kotipalvelimelta.  


Olen ollut sellaisessa tenttitilaisuudessa, johon sai tuoda niin paljon tavaraa kuin vaan pystyi kantamaan ja tietoa sai käydä onkimassa lisää tentin aikana. Kysymykset olivat toki übervaikeita (tuloksena 1 kpl 4/5 (<--röyhistää rintaansa), 1 kpl  3/5, kasa 2/5 ja hylsyjä). Lukiossa kuitenkin liikutaan liian simppelillä tasolla, jolloin vastaukset saa kysymyksiin aivan liian helposti.

[foobar]

Mikäli tietokoneilla tarkoitetaan jotain muutakin kuin kynän korvaamista tekstinkäsittelyohjelmalla ollaan sekä opetuksen että kokeiden mittausmenetelmien kohdalla sellaisten pedagogisten kehityshaasteiden edessä ettei mitään rajaa.

Sillä tapaa puolivillaisesti toteutettuna kuin esim. Vihreät todennäköisesti asian hoitaisivat kokeista tulisi helposti äärimmilleen teknistä haku- ja käyttötaitoa testaavia aiemmin hankitun tiedon, osaamisen ja suhteellisuudentajun sijaan. Haku- ja käyttötaidon pitäisi olla kuitenkin tietotekniikan suhteen hallussa näinä päivinä viimeistään ala-asteen lopussa, enkä keksi miksi sitä pitäisi mitata nimenomaan ylioppilaskirjoituksissa. Samanlainen muutos saataisiin halvemmalla aikaan alkamalla arvostelemaan äidinkielen ainekirjoituksessa pelkästään kirjoittajien käsialaa tai vaikkapa historian kysymysten kohdalla välimerkkien käyttöä - eli jotain aivan muuta kuin mitä olisi todellisuudessa tarkoitus mitata. Tämä tekisi mittaustuloksista huomattavasti vähemmän käyttökelpoisia - joidenkin ideologisten oppisuuntien mielestä siis oikeaan suuntaan.

<rant>
En hetkeäkään epäile, etteikö suuri osa Vihreiden nuorista kannattajista olisi sitä mieltä että googlaamalla viidessä minuutissa saatu, ideologisesti puhdistettu tieto olisi verrattavissa useamman viikon oppimisprosessin tuloksiin vain tiedonhankintamekanismin poiketessa. Heille ei maailmassa ole vaikeita asioita jotka vaatisivat syvää ja itsekriittistäkin perehtymistä - on vain valtavat laumat tyhmiä ihmisiä jotka eivät ymmärrä Vihreiden todellista intuitiivista erinomaisuutta joka prosessoi tietoa lyömättömällä osaamisella tapauksessa kuin tapauksessa. Ongelma ei tässä niinkään ole se että lukiossa opittu tieto olisi välttämättömästi korvaamatonta tulevaisuuden kannalta vaan se, että oppimisen oppimiselle jäisi varsin vähän intensiivejä jos koetilaisuudet tiedettäisiin teknologisesti tumpeloiden laatimiksi googlauskilpailuiksi.
</rant>

[Reich]

Tietokoneiden käyttöönotto on edessä varmaan jollain aikataululla, mutta se on ennen kaikkea resurssikysymys. Kynä ja paperi -systeemi on edelleen hyvä ratkaisu ja erittäin varmatoiminen verrattuna tietokoneisiin. Sen sijaan netin käyttö yo-kokeissa on järjetön aivopieru.

Haku- ja käyttötaidon pitäisi olla kuitenkin tietotekniikan suhteen hallussa näinä päivinä viimeistään ala-asteen lopussa, enkä keksi miksi sitä pitäisi mitata nimenomaan ylioppilaskirjoituksissa.

Peruskoululaisten ja lukiolaisten tietotekniset taidot ovat monilla uskomattoman huonoja. Peruskouluissa ja lukioissa ei ole vieläkään pakollista atk-opetusta, vaikka olisi jo korkea aika siihen. Suurella osalla lukiolaisistakin tietokoneen käyttö rajoittuu pelaamiseen ja perusjuttuihinkaan ei riitä taidot.