2011-023-01 VL: Vihreät: Ulkomaalaisten korkeakoulutus pidettävä ilmaisena

[Iloveallpeople]

Niin Kasvi kuin vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäkikin painottivat korkeakoulutuksen säilyttämistä maksuttomana kaikille.

Vihreä lanka

Lisäksi vihreät ehdottavat mm., että ylioppilaskirjoituksissa pitäisi saada googlettaa vastaukset.

Vihreät antaisi esimerkiksi lukiolaisten käyttää tietokoneita ylioppilaskirjoituksissa ja etsiä lähteitä internetistä.

[RP]

Lisäksi vihreät ehdottavat mm., että ylioppilaskirjoituksissa pitäisi saada googlettaa vastaukset.

Enneminkin kai pyytää (sopivaa maksua vastaan) jotakuta antamaan oikeat vastaukset.

[Marjapussi]

Hyvin menee taas virheillä. Kait ylioppilaskirjoitusten kielikokeissakin saa käyttää tulkkia.

[Lauri Karppi]

Hyvin menee taas virheillä. Kait ylioppilaskirjoitusten kielikokeissakin saa käyttää tulkkia.

Jos tämä olisi feisbuuk, klikkaisin kommenttisi kohdalla nappulaa "tykkään"

[kuhlmey]

Vihreiden mielestä nykymalli, jossa yksi ihminen puhuu luokan edessä muiden kuunnellessa hiljaa, ei enää toimi.

Monissa kouluissa, kiitos Vihreiden hyväksymän maahanmuuttopolitiikan, tilannehan on jo siinä pisteessä, että muutamat "muut" eivät todellakaan kuuntele hiljaa. 

Vihreät kiinnittäisi huomiota suomalaiseen kouluviihtyvyyteen, joka viimesyksyisessä WHO:n koululaistutkimuksessa osoittautui kehnoksi.

Ratkaisuksi lisää monikulttuurisuutta, vai mitä Vihreät?

[Arto Tuhkamuna]

Eikö kaikille voi vaan antaa haluamansa arvosanat?

[Emperor]

Niin, tässähän voisi jopa käydä niin kamalasti, että nigerialaiset huippuosaajat eivät tulisikaan Suomeen. Miettikääpä sitä!

[TheJ]

 

...itse asiassa tähän pitäisi liittää picardfacepalm.jpg tai tuo facepalm-hymiö noin 10x kokoisena, mutta... no... menköön.

[dothefake]

Vihreät antaisi esimerkiksi lukiolaisten käyttää tietokoneita ylioppilaskirjoituksissa ja etsiä lähteitä internetistä.

Vihreät ovat ajan hermolla, noiden lähteiden löytymisestä kaikkien tietoon
ollaan jo työ aloitettu. Raikasta vettä yo-kirjoituksissa aina kaivataan.

http://www.viidakkomies.com/2010/05/suomen-lahteet/

[LyijyS]

Tuosta tietokoneen käytöstä näin lukion opettajan näkökulmasta...

Oli jälleen mukava seurata sokeita reaktioita tietokoneiden käyttöönottoon kirjoitusten yhteydessä. Mikä ehdotus vihreiltä tuleekin, niin se on jo valmiiksi huono vailla mitään järkeviä perusteita. Joudun ikäväkseni ilmoittamaan, että kyseinen ehdotus ei ole "marksilaisvasureitten" keksimä vaan kokoomuksen käsikassara oaj on hautonut ajatusta jo pidempään. Esim. Tanskassa lukiolaisilla on kirjoituksissaan käytössä henkilökohtainen tietokone ja verkkoyhteys. Ehkä suurin osa tämän palstan kirjoittajista todella haikailee menneisyyteen, kuten monet kriitikot väittävät.

Tietokoneen ja netin käyttö tulee joka tapauksessa kirjoituksiin, kysymys on vain siitä mikä aika tuohon kuluu. Ensi vuonna alkaa jo ymmärtääkseni pilottikokeilut valituilla kouluilla. Nykyinen malli, jossa oppilas kirjoittaa käsin lyijykynällä ja vielä tietyissä kokeissä puhtaaksi kuivamustekynällä on auttamatta aikansa elänyt? Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

[gloaming]

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

Tämä lähestymistapa toimii vasta, kun tietty määrä tietoa on opittu ulkoa ja on passiivisesti hallussa. Muutoin vaikka hiiren klikkauksen päässä olisi kaikki maailman tieto, se jää vain jäsentymättömäksi massaksi vailla muotoa tai mitään oikeaa lähentelevää merkitystä.

[Jouko]

Tuosta tietokoneen käytöstä näin lukion opettajan näkökulmasta...

Oli jälleen mukava seurata sokeita reaktioita tietokoneiden käyttöönottoon kirjoitusten yhteydessä. Mikä ehdotus vihreiltä tuleekin, niin se on jo valmiiksi huono vailla mitään järkeviä perusteita. Joudun ikäväkseni ilmoittamaan, että kyseinen ehdotus ei ole "marksilaisvasureitten" keksimä vaan kokoomuksen käsikassara oaj on hautonut ajatusta jo pidempään. Esim. Tanskassa lukiolaisilla on kirjoituksissaan käytössä henkilökohtainen tietokone ja verkkoyhteys. Ehkä suurin osa tämän palstan kirjoittajista todella haikailee menneisyyteen, kuten monet kriitikot väittävät.

Tietokoneen ja netin käyttö tulee joka tapauksessa kirjoituksiin, kysymys on vain siitä mikä aika tuohon kuluu. Ensi vuonna alkaa jo ymmärtääkseni pilottikokeilut valituilla kouluilla. Nykyinen malli, jossa oppilas kirjoittaa käsin lyijykynällä ja vielä tietyissä kokeissä puhtaaksi kuivamustekynällä on auttamatta aikansa elänyt? Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

Et varmaan hyväksy copy/paste ylioppilaskirjoituksia. Mutta varmaan joku reaalikoe vielä suoritetaan periaatteessa lyijykynällä, pyyhekumilla ja laskimella. Laskutikkukin riitäisi laskukoneeksi testissä, jossa mitataan lähinnä matemaattista ja fysikaalista osaamista. Tuskin tieturista netteineen onkaan apua vaikka ne siinä esillä olisivatkin. Päinvastoin, jos aikarajoja noudatetaan edelleenkin niin ovat vain häiritsemässä keskittymistä.

[nnnrsk]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

[Marjapussi]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.

[juge]

Lisäksi vihreät ehdottavat mm., että ylioppilaskirjoituksissa pitäisi saada googlettaa vastaukset.

Vihreät antaisi esimerkiksi lukiolaisten käyttää tietokoneita ylioppilaskirjoituksissa ja etsiä lähteitä internetistä.

Ihan alkuun pitäisi skannata kaikki oppikirjat nettiin ja lisäksi voisi palkata jonkun sopivan opettajan/professorin chattiin ylppäreiden ajaksi. Fiksua olisi kirjoittaa aineet koneella, mutta nettiyhteyttä en sallisi.

[Mika.H]

Hyvin menee taas virheillä. Kait ylioppilaskirjoitusten kielikokeissakin saa käyttää tulkkia.

Tuohan olisi todelista tasa-arvoa..

PS. ajatusta voisi kehittää vielä niinkin, että vastauksetkin olisivat valmiiksi painettuina...

[Antti Tulonen]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Juuri näin.

[Antti Tulonen]

Muutos 2011:n kanta ulkomaalaisten ilmaiseen korkeakoulutukseen: http://www.muutos2011.fi/pdf/9.5.2010%20Mediatiedote%20Opetus.pdf

[AlaKumi]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Juuri näin.

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

[juge]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Juuri näin.

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

Aika monen työelämävuoden jälkeen arvioin kirjoittavani 99 % teksteistäni tietokoneella. Käsin kirjoitan lähinnä johonkin Post-It-lappuihin pikamuistiinpanoja ja allekirjoituksia printattuihin papereihin.

Tietokoneella kirjoittamisen etu on se, että tekstinpätkiä voi siirrellä paikasta toiseen tai lisätä väliin tai poistaa kokonaan hyvin nopeasti. Kirjoituksen ei siis tarvitse tulla heti kerralla oikeassa järjestyksessä paperille. Näin se oikeissa töissäkin tehdään, miksi harjoitella koulussa ikivanhalla tavalla?

Tietysti käsin kirjoittaminen pitää opetella, mutta esim. peruskoulun jälkeen pitäisi siirtyä kokonaan tietokoneisiin.

[Mursu]

Käsitys oppimisesta on myös muuuttunut. Opettajan tehtävä ei ole opettaa oppilaille ulkoa muistettavia detaljitietoa, kuten esim. historian vuosilukuja kärjistetysti sanottuna. Nehän voi halutessaan aina tarkastaa netistä. Sen sijaan historiankin tunneilla opetetaan kriittistä tarkastelutapaa historiallisia lähteitä (tekstejä, kuvia, puheita, maalauksia ym) kohtaan, vertailemaan ja tulkitsemaan niitä. Oppilaiden tulee osata prosessoida ja soveltaa sitä valtavaa tietoaineistoa, joka heidän ympärillään on. Poimia ja löytää oleellinen epäoleellisesta. Suomeksi siis harjoitetaan kriittistä (median) lukutaitoa jä tähän suuntaan ne tulevaisuuden kirjoitukset ja niiden kysymykset tähtäävät.

Alkuosasta olen pitkälti samaa mieltä. En kuitenkaan oikein yhdy tuohon vuosilukujen vähättelyyn. En oikein tiedä miten voisi hallita niitä suuria kokonaisuuksia, jos ei edes yksityiskohdat ole hallussa. Jos pitää tarkastaa netistä milloin Suomi itsenäistyi on jokin pahasti vialla.

Ei aina ole mahdollisuutta hakea netistä tietoa ja tämä kestää kauemmin kuin tiedon hakeminen päästä. Jotenkin ihmettelen lähtökohtaa, jossa esimerkiksi vuosilukujen muistaminen ja tiedon hakeminen netistä asetetaan vastakkaisiksi. Sitä vuosilukujen ym. tietoa tarvitaan juuri siinä, että pystyy kriittisesti evaluoimaan lukemaansa tietoa.

Jos netti annetaan käyttöön kirjoituksissa, on tärkeää, että netinkäyttö tallennetaan kokeen oheen, jotta voidaan tarkkailla mm. lunttaamista. Tästä saatavat tiedot voivat myös toimia pohjana opetukselle

Sitä paitsi kun tietää vuosiluvut, on helppo muistaa erilaisia tunnuslukuja. Esimerkiksi luvun 2945 voi panna mieleen muodossa pörssiromahdus ja toisen maailmansodan päättyminen.

[Mursu]

Et varmaan hyväksy copy/paste ylioppilaskirjoituksia. Mutta varmaan joku reaalikoe vielä suoritetaan periaatteessa lyijykynällä, pyyhekumilla ja laskimella. Laskutikkukin riitäisi laskukoneeksi testissä, jossa mitataan lähinnä matemaattista ja fysikaalista osaamista. Tuskin tieturista netteineen onkaan apua vaikka ne siinä esillä olisivatkin. Päinvastoin, jos aikarajoja noudatetaan edelleenkin niin ovat vain häiritsemässä keskittymistä.

Kyllä kaikenlaisista teknisistä apukeinoista on hyötyä, kunhan niitä osaa käyttää. Minä esimerkiksi aikanaan ylioppilaskirjoituksissa tarkastin tulokset laskimella. Jos on kaava ja sitten siitä sievennetty muoto on helppo muutamalla arvolla kokeilla onko prosessi mennyt oikein. Laskutikusta minulle ei olisi mitään hyötyä muuta kuin viivoittimena.

[Mursu]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tietokoneellahan voidaan tallentaa koko liikenne, jolloin lunttaamisesta jää helposti kiinni. Valvojat voivat reaaliajassa nähdä näytöt ym. Tosin Vihreille tämä olisi yksityisyyden loukkaus. :-)

[Mursu]

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

Koneella tuotettuna koe vastaa enemmän sitä, mitä reaalimaailmassa tehdään. Koneen antaminen kaikille tasoittaa erilaisten vammojen vaikutusta. Nyt vain osa saa käyttää konetta. Lisäksi koneen käyttö mahdollistaa arvostelun tehostamisen ja vaikka arvostelun nimettömänä. Lisäksi kyse yksinkertaisesti on siitä, että tämä on nykyaikaa. Miksi ihmeessä tässä pitäisi jämähtää jollekin 1950-luvulle?

Kyllä kouluaikana kuitenkin kirjoitetaan ihan tarpeeksi käsin, joten ei se taito mihinkään katoa, vaikka ylioppilaskoe tehtäisiinkin koneella. Opetukseen satsaaminen toki maksaa.  Ei se ole mitään outoa. Kyllä opetukseen kannattaa satsata.

Miksi koneita pitäisi uusia muutaman vuoden välein? Vaikka 1980-luvun teknologiallakin toimiva kone olisi nykyään uudenaikaisempi kuin mitä järjestelmä nyt on.

[KeiKei]

Mielestäni Suomessa tarjottava ilmainen korkeakouluopetus on ilmaista VIELÄ sen takia, että varsin suuri osa valmistuneista alkaa valmistumisen jälkeen työskennellä, maksaa veroja ja mahdollistaa seuraavien opiskelijoiden valmistumisen.

On sinisilmäistä kuvitella, että Suomessa koulutetut ulkomaalaiset jäisivät sankoin joukoin Suomeen maksamaan veroja valmistumisensa jälkeen. Muutaman kiinalaisen kanssa olen aiheesta keskustellut, ja kukaan ei ollut jäämässä. (Yksi tosin oli jäädä, tahtomattaan, mutta törkeästä veropetoksesta tulikin vain ehdollinen tuomio).

Maahanmuutosta voisi olla Suomelle sitä paljon mainostettua hyötyä, jos suomalaiset eivät olisi niin äärettömän tyhmiä. Pysyn tässä rasistisessa kannassani ainakin ensi vaaleihin saakka, jolloin toivottavasti saan muuttaa kantaani.

Ps. Itse kannatan tietokoneellistumista koulu- ja yliopistomaailmassa. Käsi on ruvella vieläkin viime lyijykynätentin jäljiltä.

[LyijyS]

Tämä lähestymistapa toimii vasta, kun tietty määrä tietoa on opittu ulkoa ja on passiivisesti hallussa. Muutoin vaikka hiiren klikkauksen päässä olisi kaikki maailman tieto, se jää vain jäsentymättömäksi massaksi vailla muotoa tai mitään oikeaa lähentelevää merkitystä.

Lukiolainen on kirjoitushetkellä käynyt keskimäärin jo 12 vuotta yhtämittaista yleissivistävää koulutusta. Varmasti on jo tietty määrä hallussa ja lukiossa yhä tärkeämpää onkin löytää juuri se oleellinen tieto ja jäsentää sitä valtavaa tietotulvaa.

Et varmaan hyväksy copy/paste ylioppilaskirjoituksia. Mutta varmaan joku reaalikoe vielä suoritetaan periaatteessa lyijykynällä, pyyhekumilla ja laskimella. Laskutikkukin riitäisi laskukoneeksi testissä, jossa mitataan lähinnä matemaattista ja fysikaalista osaamista.

Luonnollisesti en hyväksykään. Kaikki kokeet suoritetaan vielä lyijykynällä ja äidinkielen aineessa lyijykynällä kirjoitettu aine kirjoitetaan vielä puhtaaksi kuulakärkikynällä. Tarvitseeko matematiikan kokeen olla ulkoamuistamiseen perustuva älykkyystesti, koska kukaan ei oikeastikaan käytä enää laskutikkua kerta laskimetkin ovat saatavilla? Kukaan ihminen ei ratko tämän päivän lukion fysiikkaa tai matematiikkaa pelkästään päässälaskuna.

Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tämä on aito ongelma ja varmasti aiheuttaa keskustelua. Tässä tarvitaan vielä paljon työtä kuinka asiaa hoidetaan, estetään esim. pääsy chat sivuille, valvojalle oikeus seurata oppilaan koneella tapahtuvaa tietoliikennettä ym.

Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.

Mitä tarkoitat yleistiedolla? Osaa ulkoa Simo Häyhän nimen? Vai sitä, että osaa toimia toimia nykypäivänä modernissa tietoyhteiskunnassa ja jollakin tavoin vielä käsittelemään sitä? Emmekö olekaan maailman johtavia tieto- ja teknologiayhteiskuntia vaan pikemminkin haluamme toimia edelleen samoin välinein kuin nämä Paskastanin kehittymättömät valtiot?

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

Yhden äidinkielen opettajan näkemys:

http://mediakasvatuspohdiskelija.wordpress.com/2010/11/24/abi-lappari-ja-netti-%E2%80%93-yo-kokeen-uusi-etiketti/

Kustannuskysymys tottakai. Kysymys on pohjimmiltaan siitä mihin haluamme priorisoida varallisuuttamme.

En kuitenkaan oikein yhdy tuohon vuosilukujen vähättelyyn. En oikein tiedä miten voisi hallita niitä suuria kokonaisuuksia, jos ei edes yksityiskohdat ole hallussa. Jos pitää tarkastaa netistä milloin Suomi itsenäistyi on jokin pahasti vialla.

Arvasin, että tähän joku tarttuu ja mainitsee vielä esimerkkinä missien vakiotöppäyksen, Suomen itsenäistymisen. Tämän vuoksi kirjoitinkin tuohon sanan "kärjistäen". En siis aseta vuosilukujen muistamista ja tiedon hakemista netistä suoraan vastakkaisiksi. Sen sijaan väitän, että historiassakin on paljon tärkeämpää muistaa Suomenkin itsenäistymisen kohdalla syyt miksi näin kävi sekä mitä tästä seurasi. Oppilas joka muistaa nämä asiat, mutta ei välttämättä tarkkaa vuosilukua omaa paremman historiallisen ymmärryksen kuin oppilas, joka muistaa ainoastaan pelkän vuosiluvun. Mitä sillä yksinään tekee? Sanoit, että

Sitä vuosilukujen ym. tietoa tarvitaan juuri siinä, että pystyy kriittisesti evaluoimaan lukemaansa tietoa.

En aivan ymmärtänyt yhteyttä.

Esimerkki on jälleen kärjistetty, mutta idea taustalla selkeä. Selvennykseksi vielä, että en halua jyrkästi asettua vuosilukuja vastaan (likimääräisempikin ajoittaminen monesti käy), niitä opetellaan kyllä. Haluan kuitenkin tuoda esiin näkemykseni, jonka mukaan ne eivät ole historian ymmärtämisen kannalta oleellisin tieto.

[Marjapussi]

Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.

Mitä tarkoitat yleistiedolla? Osaa ulkoa Simo Häyhän nimen?

Tarkoittanet Aarne Juutilaista, jonka veli sai tuplana II luokan marskinristin? Nykypäivän nuorisolla on keskimääräisesti heikot perustiedot päässään. Virheet ja muut  stallarit pyrkivät saamaan Suomesta jonkun bantustanin, jossa ei ole oppivevollisuutta.

[aivovuoto]

Symbolisen laskennan ohjelma voisi olla monelle matematiikan kokeessa kova sana... ja voisihan sitä käyttää verkonkin ylitse kotipalvelimelta.  


Olen ollut sellaisessa tenttitilaisuudessa, johon sai tuoda niin paljon tavaraa kuin vaan pystyi kantamaan ja tietoa sai käydä onkimassa lisää tentin aikana. Kysymykset olivat toki übervaikeita (tuloksena 1 kpl 4/5 (<--röyhistää rintaansa), 1 kpl  3/5, kasa 2/5 ja hylsyjä). Lukiossa kuitenkin liikutaan liian simppelillä tasolla, jolloin vastaukset saa kysymyksiin aivan liian helposti.

[foobar]

Mikäli tietokoneilla tarkoitetaan jotain muutakin kuin kynän korvaamista tekstinkäsittelyohjelmalla ollaan sekä opetuksen että kokeiden mittausmenetelmien kohdalla sellaisten pedagogisten kehityshaasteiden edessä ettei mitään rajaa.

Sillä tapaa puolivillaisesti toteutettuna kuin esim. Vihreät todennäköisesti asian hoitaisivat kokeista tulisi helposti äärimmilleen teknistä haku- ja käyttötaitoa testaavia aiemmin hankitun tiedon, osaamisen ja suhteellisuudentajun sijaan. Haku- ja käyttötaidon pitäisi olla kuitenkin tietotekniikan suhteen hallussa näinä päivinä viimeistään ala-asteen lopussa, enkä keksi miksi sitä pitäisi mitata nimenomaan ylioppilaskirjoituksissa. Samanlainen muutos saataisiin halvemmalla aikaan alkamalla arvostelemaan äidinkielen ainekirjoituksessa pelkästään kirjoittajien käsialaa tai vaikkapa historian kysymysten kohdalla välimerkkien käyttöä - eli jotain aivan muuta kuin mitä olisi todellisuudessa tarkoitus mitata. Tämä tekisi mittaustuloksista huomattavasti vähemmän käyttökelpoisia - joidenkin ideologisten oppisuuntien mielestä siis oikeaan suuntaan.

<rant>
En hetkeäkään epäile, etteikö suuri osa Vihreiden nuorista kannattajista olisi sitä mieltä että googlaamalla viidessä minuutissa saatu, ideologisesti puhdistettu tieto olisi verrattavissa useamman viikon oppimisprosessin tuloksiin vain tiedonhankintamekanismin poiketessa. Heille ei maailmassa ole vaikeita asioita jotka vaatisivat syvää ja itsekriittistäkin perehtymistä - on vain valtavat laumat tyhmiä ihmisiä jotka eivät ymmärrä Vihreiden todellista intuitiivista erinomaisuutta joka prosessoi tietoa lyömättömällä osaamisella tapauksessa kuin tapauksessa. Ongelma ei tässä niinkään ole se että lukiossa opittu tieto olisi välttämättömästi korvaamatonta tulevaisuuden kannalta vaan se, että oppimisen oppimiselle jäisi varsin vähän intensiivejä jos koetilaisuudet tiedettäisiin teknologisesti tumpeloiden laatimiksi googlauskilpailuiksi.
</rant>

[Reich]

Tietokoneiden käyttöönotto on edessä varmaan jollain aikataululla, mutta se on ennen kaikkea resurssikysymys. Kynä ja paperi -systeemi on edelleen hyvä ratkaisu ja erittäin varmatoiminen verrattuna tietokoneisiin. Sen sijaan netin käyttö yo-kokeissa on järjetön aivopieru.

Haku- ja käyttötaidon pitäisi olla kuitenkin tietotekniikan suhteen hallussa näinä päivinä viimeistään ala-asteen lopussa, enkä keksi miksi sitä pitäisi mitata nimenomaan ylioppilaskirjoituksissa.

Peruskoululaisten ja lukiolaisten tietotekniset taidot ovat monilla uskomattoman huonoja. Peruskouluissa ja lukioissa ei ole vieläkään pakollista atk-opetusta, vaikka olisi jo korkea aika siihen. Suurella osalla lukiolaisistakin tietokoneen käyttö rajoittuu pelaamiseen ja perusjuttuihinkaan ei riitä taidot.

[mannym]

Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Riittääkö 40 A-4:sta viikossa nyt viimeiset 4 kuukautta? OK mukana on myös piirustuksia. mutta silti vain muutama sivu.

[Iloveallpeople]

Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tuskinpa tuota kaverilla tarvitsisi/kannattaisi teetättää. Ylioppilaskoe on hyvin tärkeä vaihe jatkokoulutuksen kannalta. Uskoisin, että ylioppilaskokelas olisi valmis panostamaan ainakin 1000€ hyvään arvosanaan, jolla pääsee opiskelemaan hyväpalkkaiseen työhön. Kokelaita on joka kevät kolmisenkymmentä tuhatta. 1000€ X 30000= 30 000 000€. 30 miljoonalla saisi jo kerättyä aika asiantuntevan raadin tekemään ylioppilaskokeita, jotka sitten lähetettäisiin kaikille palvelun ostaneille kokelaille ja varmasti jäisi palvelun myyjällekin vielä katetta. Tarkastajillehan tämä toki olisi mukavaa, kun jokaisen vastaus olisi identtinen.

[foobar]

Haku- ja käyttötaidon pitäisi olla kuitenkin tietotekniikan suhteen hallussa näinä päivinä viimeistään ala-asteen lopussa, enkä keksi miksi sitä pitäisi mitata nimenomaan ylioppilaskirjoituksissa.

Peruskoululaisten ja lukiolaisten tietotekniset taidot ovat monilla uskomattoman huonoja. Peruskouluissa ja lukioissa ei ole vieläkään pakollista atk-opetusta, vaikka olisi jo korkea aika siihen. Suurella osalla lukiolaisistakin tietokoneen käyttö rajoittuu pelaamiseen ja perusjuttuihinkaan ei riitä taidot.

Toivoakseni tuo puute voitaisiin sekä korjata että osaaminen testata paljon ennen ylioppilaskirjoituksia, vieläpä niin että se mitattaisiin erillään eikä suinkaan yhdistettynä jotenkin toiseen aiheeseen pakosta nivellettynä.

[LyijyS]

Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.

Mitä tarkoitat yleistiedolla? Osaa ulkoa Simo Häyhän nimen?

Tarkoittanet Aarne Juutilaista, jonka veli sai tuplana II luokan marskinristin? Nykypäivän nuorisolla on keskimääräisesti heikot perustiedot päässään. Virheet ja muut  stallarit pyrkivät saamaan Suomesta jonkun bantustanin, jossa ei ole oppivevollisuutta.

Mainitsin Simo Häyhän, koska ajattelin sen avatarisi perusteella olevan aiheena sinua lähellä. En tiennyt itse kuka kuvassa on. Ja kuten jo ensimmäisessä viestissä sanoin, vihreät ovat tässä asiassa jopa hieman jälkijunassa. Kokoomusvetoiset oaj ja opetusministeriö ovat jo pohtineet tätä asiaa pidempään ja antaneet pilottikokeiluille suostumuksen.

[AlaKumi]

Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.

Koneella tuotettuna koe vastaa enemmän sitä, mitä reaalimaailmassa tehdään. Koneen antaminen kaikille tasoittaa erilaisten vammojen vaikutusta. Nyt vain osa saa käyttää konetta. Lisäksi koneen käyttö mahdollistaa arvostelun tehostamisen ja vaikka arvostelun nimettömänä. Lisäksi kyse yksinkertaisesti on siitä, että tämä on nykyaikaa. Miksi ihmeessä tässä pitäisi jämähtää jollekin 1950-luvulle?

Siinä olen kanssasi samaa mieltä että tietokoneella tehtävä YO vastaa paljon paremmin työelämää. Tietokoneen käyttö tehostaa arvostelua, no en nyt tiedä. Itse luen tekstiä kaikista mieluiten paperilta, on siihen virheiden merkkauskin punakynällä selkeintä. Nimettömyydelle en löydä tarvetta, toisaalta se onnistuu myös paperiversiossa antamalla jokaiselle oppilaalle numero joka merkataan kokoeeseen nimen sijasta.

Jonkin asian muutaminen vain siksi että se on "nykyaikaa" tuntuu hullulta. Voiko  monikulttuurisuuden välttämättömyyttä perustella sillä että se nyt vaan on nykyaikaa? Miksi jämähtää johonkin 1980-luvun monokulttuurisuuteen?

Tietokoneella kirjoittamisen etu on se, että tekstinpätkiä voi siirrellä paikasta toiseen tai lisätä väliin tai poistaa kokonaan hyvin nopeasti. Kirjoituksen ei siis tarvitse tulla heti kerralla oikeassa järjestyksessä paperille. Näin se oikeissa töissäkin tehdään, miksi harjoitella koulussa ikivanhalla tavalla?

Olen ehdottomasti samaa mieltä tekstinmuokkauksen helppoudesta tietokoneella. YO:ssa tätä "simuloidaan" kirjoittamalla ensin raakaversio josta sitten kirjoitetaan kuulakärkikynällä lopullinen versio. Versioiden välissä voi luonnollisesti heitellä kappaleita mielensämukaan. Tämä onkin paperikokeen ainoa puute, joka tosin koskee vain äidinkieltä. Muissa aineissa (reali pieni poikkeus) kirjoitukset ovat varsin lyhyitä.

Tietokoneesta olisi vain puhdasta haittaa matikassa tai fysiikassa(reali). Onnistuuko kaikilta toisen asteen yhtälön ratkaisutavan kirjoittaminen exelillä tai wordillä? Entä sen piirto xy-kuvaajan? Kuluuko matematiikan tunnit tulevaisuudessa exeliä harjoittaessa eikä sitä matematiikka?

[Hippo]

Esim. Tanskassa lukiolaisilla on kirjoituksissaan käytössä henkilökohtainen tietokone ja verkkoyhteys.

Ja esim. Englannissa ei tätä nykyä tunnusteta lainkaan tanskalaista yo-tutkintoa.

Muutenkin olet aika hyvin sisäistänyt alan edistyspropagandan.

[Hippo]

Tämä lähestymistapa toimii vasta, kun tietty määrä tietoa on opittu ulkoa ja on passiivisesti hallussa. Muutoin vaikka hiiren klikkauksen päässä olisi kaikki maailman tieto, se jää vain jäsentymättömäksi massaksi vailla muotoa tai mitään oikeaa lähentelevää merkitystä.

Juuri näin. Konstruktiivinen oppimisteoria ilman vanhaa kunnon behaviorismia on pahimman laatuista huuhaata. Ilman ulkoa opittuja perusasioita ei voi mitenkään luoda maailmasta mitään selkeätä rakennelmaa päähänsä. Pelkkä lähteiden kriittinen tarkastelu ei johda mihinkään jos päässä ei ole mitään aiemmin opittua ajattelun rakennusaineena.

[hammerzeit]

Tietokoneen ja netin käyttö tulee joka tapauksessa kirjoituksiin, kysymys on vain siitä mikä aika tuohon kuluu. Ensi vuonna alkaa jo ymmärtääkseni pilottikokeilut valituilla kouluilla. Nykyinen malli, jossa oppilas kirjoittaa käsin lyijykynällä ja vielä tietyissä kokeissä puhtaaksi kuivamustekynällä on auttamatta aikansa elänyt? Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Viimeksi? Kaksi viikkoa sitten erään ohjelmointikurssin tentissä, johon kuului ~10 sivun koodaustehtävä -- paperille, tietenkin. Söikö miestä? Hieman! Ja tämä on vielä aika paljon monimutkaisempi aihe kuin joku parin sivun essee Punahilkan symboliikasta. Voin kertoa, että on huikea kokemus, kun kahdeksan sivun jälkeen tajuaa, että ohjelman alkupuolelta on unohtunut jotain oleellista. Onneksi yliopistollakin ollaan siirtymässä kohti sähköisiä tenttejä, joissa saman asian saa tehdä tietokoneella.

Mutta: tämä ei ole lainkaan sama asia kuin se, että tentissä saa olla käytössä verkkoyhteys. Toki yliopistollakin on kirjatenttejä, joissa saa pitää mukana kurssikirjaa, mutta tällöin kysymykset eivät olekaan muotoa "kuka murhasi arkkiherttua Ferndinandin", vaan paljon laajempien kokonaisuuksien hahmottamista ja tiedon soveltamista, joka ei oikeastaan onnistuisi edes ilman kirjaa.

Lisäksi tentin laatija tietää myös tarkalleen, mitä tietoa tentattavilla on käytössään ja voi näin suunnitella tentin, jossa pitää tietää myös ulkopuolisia asioita. Jos käytössä on nettiyhteys, kaikki rajoitukset poistuvat.

Jos ylppäreissä ollaan menossa tähän suuntaan niin mikäs siinä. Itse pelkään vain, että tämäkin juttu valmistellaan ns. paskat housussa ja kohta käy niin, että päästään iloisesti yllättymään, kun kaikki lapset kirjoittivat matikasta L:n (Wolfram Alphan avulla).

[nimetönkeskustelija]

Jopa mokutuksen mallimaa Ruotsi lopetti tämän hölmöilyn. Suomessa ei tietenkään käy laatuun.

[Iloveallpeople]

Apuvälineisiin liittyen monissa Ruotsin kunnissa oppilaat saavat käyttää kännykkää kokeiden aikana.

Ruotsissa on syntynyt erikoinen kiista matkapuhelinten käytöstä kouluissa. Kiista sai alkunsa, kun kävi ilmi, että monissa kouluissa puhelinta saa pitää mukana ja jopa päällä kokeiden aikana. Käytännön puolustajat ovat vastanneet vilppepäilyihin sanomalla, että matkapuhelin on nykyisin perusoikeus. Ruotsalaiskoululaiset tietävätkin, että modernilla kännykällä voi harrastaa vilppiä vaikkapa hakemalla netistä apua kielikokeissa.

YLE: ILMIÖITÄ: Kansankodissa kännykkä käy kokeissakin

Lisäksi uutisessa todetaan osan Ruotsin kouluista olevan muutenkin aivan retuperällä.

Kännykkäkriisi on vain yksi esimerkki Ruotsin koulun ongelmista - opetuksen taso on ollut laskussa, ja jotkut koulut tuntuvat olevan aika lailla sekaisin.

Ruotsalaiset ovat aivan sekaisin ja vihreät yrittävät viedä Suomea samalle tuhon tielle.

[Typoko]

Hei!

Olen samaa meiltä, että koneiden tulisi tulla käyttöön yo-kirjoituksiin. Ei välttämättä kaikkiin aineisiin, mutta kieliin ainakin. Tehtävät, jossa kieliasu on tärkeää, olisi huomattavasti helpompi kirjoittaa koneella kuin käsin, varisnkin jos ei ole mikään velho kielissä. Kirjoittaessa tekstiä on huomattavasti helpompi jäsennellä teksti järkevästi ja siirrellä osia paikasta toiseen. Tämä on asia mikä itseltä jäi tekemättä kirjoituksissa. Äidinkielen lisäksi muissakin kielissä on yleensä essee tai kaksi, jotka olisivat varmasti mielekkäämpiä tietokoneella tehtyinä.

Näen kuitenkin tässä aika isoja ongelmia. Ensiksi ottaisin esille koneen käytön. Vaikka nykyään monet teinit pyörivät nykyään netissä ja pelailevat pelejä, ei se tarkoita, että hellä olisi minkäänlaista käsitystä tietokoneen käytöstä. Olen itse ollut "kesätyttöjen" toiminnasta vastaamassa, ja oi sitä ilon riemua! Olisi työuraakin ajatellen erittäin hyödyllistä, että kouluissa otettaisiin pakollisia tekstinkäsittelykursseja, jos sellaisia nyt ei vielä ole. Kursseilla voitaisiin myös tehdä jotain hyödyllistä sen sijaan, että lisätään muurahaisia tekstin ympärille. Näillä kursseilla voisi vaikka kirjoittaa aineita ja siellä käytäisiin läpi, miten tekstiä kannattaa jäsentää ja mistä tarvittavia ominaisuuksia löytyy. Sitä voisi ajatella vaikka äidinkielen lisäkurssina.

Toisena näen ongelmana jo aikaisemmin mainitut resurssitarpeet. Harva koulu pystyisi hankkimaan massiivisia määriä yhtä tehokkaita koneita. En ole varma miten muualla, mutta käymissä kouluissani oli usein jostain lahjoituksena saatuja koneita pääosin käytössä. Koneiden asettelu olisi myös aika mielenkiintoinen näky salissa...

Kolmantena hankaluutena näkisin itse kokeet. Mistä löydettäisiin sellainen osaaja, joka tekisi kokeet niin, että ne toimisivat 100% varmuudella ja olisivat intuatiiviset. YO-kokeet ovat sentään samanlaiset koko Suomessa, joten niitä ei tarvitsisi tehdä kuin joitain vuodessa, mutta tavallisiin kokeisiin tällaista ei voi edes toivoa. Maksimissaan aineet voisi tehdä koneilla, mutta mikään monimutkaisempi ei varmaankaan onnistuisi.

On myös mielenkiintoista, pitäisikö teksitnkäsittelyohjelmassa olla käytössä kirjoitusvirheiden korjaus? Todellisuudessa kuitenkin se on käytössä.

[pelle12]

 Ilmaisena? Eiköhän vihermarsilaiset tarkoita maksuttomana? Jokainen vähänkin asioita ymmärtävä tajuaa, ettei mikään ole ilmaista (paitsi tietysti ulkomaiselle opiskelijalle, joka ottaa hyödyn ja jättää laskun suomalaiselle veronmaksajalle).

[kohmelo]

Ruotsi pisti opinnot maksullisiksi EU:n ulkopuolelta tuleville. Seurauksena  ulkkarien hakemukset korkeakouluihin ovat tippuivat kahdella kolmasosalla.

http://www.thelocal.se/33606/20110505/

Swedish unis suffer drop in foreign admissions

Since the government introduced fees for non-EU students last year, many of Sweden's prominent universities have seen a significant drop in the interest from international students.

"The number of international applicants dropped by 45 percent and the admissions by 50 percent compared to last year," Cecilia Marklund of the Uppsala university admissions office told The Local.

And Uppsala isn't alone among Swedish universities suffering a drop in admissions by foreign admissions.

Fresh figures from the Swedish Agency for Higher Education (VHS) show that the number of international admissions to Swedish universities has dropped by two thirds compared to last year.
...