Sosiologia ja nuivuus

[sorella]

Monien foorumilaisten mielestä koko tieteenala on korruptoitunut, unohtanut hyvän tieteellisen tavan periaatteet ja suoltaa ideologisesti värittyneitä tutkimustuloksia. Siksi täällä toivotetaan erityisellä tyytyväisyydellä tervetulleeksi kaikki, jotka voisivat tuoda tieteen takaisin yhteiskuntatieteisiin.

Tervetuloa.  

Miten sosiologia voisi edes olla korruptoitunutta, sehän koostuu erinäisten yhteiskuntatieteilijöiden näkemyksistä ja teorioista. Mielestäni ainoastaan sosiologiksi itseään nimittävä henkilö voi olla korruptoitunut. Mitä tarkoitat sillä että tiede tulisi palauttaa takaisin yhteiskuntatieteisiin, mitä käsität sanalla tiede?

[svobo]

Tarkoitan tieteentekijöiden piirissä vallitsevaa konsensusta, premissejä joita ei ole tapana kyseenalaistaa, vaan joiden päälle uusia päättelyketjuja rakennetaan. Jokainen tieteentekijä on tietenkin yksilö, mutta aina myös vähän ammattinsa uhri.

Yksi tällainen premissi on esimerkiksi sellainen käsitys, että kaikki ihmiset ovat henkisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Tai jos yksilöllisiä eroja onkin, niin ainakaan etnisten ryhmien keskiarvoissa ei ole eroja, ja jos eroja olisikin, niin niiden täytyy johtua olosuhteista, ei geeneistä. Voi olla - voi olla että ei. Mutta yhteiskuntatieteilijöillä ei ole tällaiselle näkemykselle muita kuin ideologisia perusteita, biologit saattaisivat olla asiasta muuta mieltä. Joka tapauksessa tällaisten väitteiden esittäjät on haukuttu mediassa ja heitä on koitettu jopa syyttää valtakunnansyyttäjän toimesta. (Tämä vain yhtenä esimerkkinä)

Tieteellä tai tieteellisesti uskottavalla tutkimuksella tarkoitan jotain sellaista tietoa, jonka keräämisessä ja analysoimisessa on pyritty mahdollisimman hyvin minimoimaan subjektiiviset käsitykset ja ennakkoluulot. Tieteessä pitäisi myös saada esittää erilaisia näkemyksiä ilman, että menettää ihmisarvoaan tai että joutuu syytettyjen penkille. Tieteelliseen väittelyyn kuuluu lisäksi argumentaation perussäännöt.

[Eino P. Keravalta]

Nyt kiinnostuin, kerro toki lisää, miten pääaineeni sosiologia liittyy nuiviuteen?

En varsinaisesti tarkoittanut, että nuivuuden pitäisi mitenkään erityisesti liittyä sosiologiaan; tarkoitin sitä, että monia nuivia kiinnostavat sosiologian kuvaamat ilmiöt sinänsä - kiinnostaahan meitä yhteiskunta ja ihmisten käyttäytyminen yksilöinä ja ryhminä. Sosiologia saisi enemmänkin valottaa monikulttuuriagendan toimivuutta tai toimimattomuutta yhteiskunnan sisällä.

[sorella]

"Tarkoitan tieteentekijöiden piirissä vallitsevaa konsensusta, premissejä joita ei ole tapana kyseenalaistaa "

Mielestäni tällaista konsensusta asioista ei ole.  

"Yksi tällainen premissi on esimerkiksi sellainen käsitys, että kaikki ihmiset ovat henkisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Tai jos yksilöllisiä eroja onkin, niin ainakaan etnisten ryhmien keskiarvoissa ei ole eroja, ja jos eroja olisikin, niin niiden täytyy johtua olosuhteista, ei geeneistä. Voi olla - voi olla että ei. Mutta yhteiskuntatieteilijöillä ei ole tällaiselle näkemykselle muita kuin ideologisia perusteita, biologit saattaisivat olla asiasta muuta mieltä. Joka tapauksessa tällaisten väitteiden esittäjät on haukuttu mediassa ja heitä on koitettu jopa syyttää valtakunnansyyttäjän toimesta. (Tämä vain yhtenä esimerkkinä)"

Viittaatko Tatu Vanhasen teettämään älykkyystestiin?

"Tieteellä tai tieteellisesti uskottavalla tutkimuksella tarkoitan jotain sellaista tietoa, jonka keräämisessä ja analysoimisessa on pyritty mahdollisimman hyvin minimoimaan subjektiiviset käsitykset ja ennakkoluulot. Tieteessä pitäisi myös saada esittää erilaisia näkemyksiä ilman, että menettää ihmisarvoaan tai että joutuu syytettyjen penkille. Tieteelliseen väittelyyn kuuluu lisäksi argumentaation perussäännöt."

Kannatat siis luonnontieteitä? Oman näkemykseni mukaan yhteiskuntatieteissä on aina kyse enemmän tai vähemmän subjektiivisesta näkemyksestä. En kuitenkaan tarkoita tällä sitä että kaikki näkemykset olisivat yhtä oikeita, päinvastoin, osa tuotetuista teorioista on paremmin hyödynnettävissä esimerkiksi vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin. Kuitenkin krtisoin sitä, mitä varsinkin psykologian piirissä tavoitellaan kun pyritään luonnontieteiden tapaan objektiiviseen 'totuuteen', otetaan tarpeeksi monta subjektiivistä näkemystä, printataan ne kaavioon ja ZäDäm meillä on objektiivinen totuus tai näkemys asioista...

"Tieteessä pitäisi myös saada esittää erilaisia näkemyksiä ilman, että menettää ihmisarvoaan tai että joutuu syytettyjen penkille."

Ihmisillä on mielestäsi erilaiset henkiset ominaisuudet mutta kuitenkin jokin kollektiivinen yhtenäinen ihmisarvo?Vai onko tämä ihmisarvo vain joidenkin ihmisten etuoikeus? Mielestäni ihmisillä tulisi olla samat oikeudet Suomen lain edessa huolimatta vakaumuksestaan tai mielipiteistään

[sorella]

Nyt kiinnostuin, kerro toki lisää, miten pääaineeni sosiologia liittyy nuiviuteen?

Sosiologia saisi enemmänkin valottaa monikulttuuriagendan toimivuutta tai toimimattomuutta yhteiskunnan sisällä.

Olen samaa mieltä, teen jälkimmäisestä tällähetkellä analyysiä, mutta jumiuduin tänne jutustelemaan 

[svobo]

Mielestäni tällaista konsensusta asioista ei ole. 

Kaikilla tieteenaloilla on omat premissinsä, joiden kyseenalaistamista pitää perustella erityisen hyvin. Maahanmuutosta puhuttaessa "asiantuntijoiden" premissit tuntuvat olevan kovin ideologisesti motivoituneita, he eivät toki ole enimmäkseen sosiologeja. En sano tässä nimenomaan sosiologiaa huonoksi tieteeksi.   

Viittaatko Tatu vanhasen teettämään älykkyystestiin?

Joo.

Kannatat siis luonnontieteitä? Oman näkemykseni mukaan yhteiskuntatieteissä on aina kyse enemmän tai vähemmän subjektiivisesta näkemyksestä. En kuitenkaan tarkoita tällä sitä että kaikki näkemykset olisivat yhtä oikeita, päinvastoin, osa tuotetuista teorioista on paremmin hyödynnettävissä esimerkiksi vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin. Kuitenkin krtisoin sitä, mitä varsinkin psykologian piirissä tavoitellaan kun pyritään luonnontieteiden tapaan objektiiviseen 'totuuteen', otetaan tarpeeksi monta subjektiivistä näkemystä, printataan ne kaavioon ja ZäDäm meillä on objektiivinen totuus tai näkemys asioista...

No joo. Yhteiskuntatieteet eivät ole samanlaisia luonnontieteiden kanssa, eikä niissä voi käyttää samoja sääntöjä. Luonnontieteissä on kai helpompi väitellä asioiden luonteesta, kun niihin ei liity samanlaisia päivänpolitiikan arvolatauksia.

[dothefake]

Nyt kiinnostuin, kerro toki lisää, miten pääaineeni sosiologia liittyy nuiviuteen?

Sosiologia saisi enemmänkin valottaa monikulttuuriagendan toimivuutta tai toimimattomuutta yhteiskunnan sisällä.

Olen samaa mieltä, teen jälkimmäisestä tällähetkellä analyysiä, mutta jumiuduin tänne jutustelemaan 

Ole varovainen, raotat Pandoran lipasta.

[sorella]

tiedän että tämä on yleinen esittäytymisketju, mutta koska sain niin paljon hämmästynyteitä vastauksia kun mainitsin olevani sosiologi, täytynee minun oikaista käsitystä siitä, että sosiologia olisi jotenkin monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede.

syy siihen miksi itse kiinnostuin lukemaan sosiologiaa on Emile Durkheimin, yhden sosiologian kantaisän, tekemä tutkimus itsemurhista. Durkheim havaitsi tutkimuksissaan että itsemurhaluvut säilyivät eri maissa vuodesta toiseen samoina. Tästä hän teki johtopäätöksen että, itsemurhaa ei voitaisi yksin selittää biologisilla tai psykologisilla ominaisuuksilla, sitä olisi selitettävä sosiaalisella.

tutkimuksista selvisikin että, mitä löyhemmät yhteisön siteet ovat (egoistinen yht.kunt) tai mitä tiukemmat yhteisön siteet ovat (altruistinen yht.kunt)sitä suuremmat ovat itsemurhaluvut. Länsimaita on luonnehdittu egoistisiksi maiksi kun taas altruistisesta yhteiskunnasta olkoon esimerkkinä islamilaiset yhteiskunnat. Pienin itsemurhaluku oli niissä maissa joissa yhteisössä vallitsivat 'sopivan kiinteät' siteet. Tämän tutkimuksen nojalla, joka on sosiologian yksi merkittävimmistä tutkimuksista ja joka vakiinnutti sosiologialle oman tutkimuskohteensa 'sosiaalisen', monikulttuurisuus siis lisää myös itsemurhia koska se on omiaan löysyttämään yhteisön siteitä. Näin ollen uskallan myös väittää että sosiologia ei ole monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede ja siinä että on sekä sosiologi ETTÄ nuiva ei ole mitään ristiriitaista

[Koskela Suomesta]

Viittaatko Tatu Vanhasen teettämään älykkyystestiin?

Hän ei voi viitata Tatu Vanhasen "teettämään älykkyystestiin", koska sellaista ei ole olemassa. Ei ainakaan tässä kontekstissä.

Viittaatte molemmat Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin tekemiin tutkimuksiin jotka perustuvat moniin ympäri maailman muiden tekemien tutkimuksien tuloksiin, joissa yhteiskunnallisten ongelmien ja yhteiskunnan keskimääräisen älykkyyden välillä havaittiin olevan melkoinen korrelaatio.

Tutkimusta on esitelty mm. kirjassa "Globaalit ongelmat", Tatu Vanhanen, Terra Gognita ISBN 978-952-5697-08-7.

[Koskela Suomesta]

Näin ollen uskallan myös väittää että sosiologia ei ole monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede ja siinä että on sekä sosiologi ETTÄ nuiva ei ole mitään ristiriitaista

Ei varmaan sosiologia ole tieteenä erityisen moku-tiede, mutta hyvin monet sosiologit ovat mokuttajia. Syytä tähän emme ilmeisestikään tiedä ja se olisi mielenkiintoista saada selville.

Monet tosin sanovat että postmodernistiset metodit ja ajatusmaailma ovat vaikuttaneet hyvin monissa humanistisissa tieteissä ja vieneet ne alueelle, jota ei perinteisen tieteen määritelmien mukaan voi pitää enää tieteenä, vaan poliittisena liikkeenä tai jopa uskonlahkona. Tämäkin on mielestäni totta, ja se miksi näin on olisi myös mielenkiintoista saada selville. Sosiologiakin on varsin saastunut tästä epä-tieteellisyydestä...

[Koskela Suomesta]

Avaatko sorella jonkinlaisen "sosiologia ja monikulttuuri" ketjun jossa voimme jatkaa?

[Jouko]

Selitäppä kansantajuisesti ja tyhjentävästi mitä sosiologia mielestäsi tarkoittaa, niin voimme jatkaa keskustelua. Palstatilaa lienee riittää.

[M.K.Korpela]

Tiedän että tämä on yleinen esittäytymisketju, mutta koska sain niin paljon hämmästynyteitä vastauksia kun mainitsin olevani sosiologi, täytynee minun oikaista käsitystä siitä, että sosiologia olisi jotenkin monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede.

Terve. Sosiologina tiedät sitten varmaankin, että Karl Marx on myös sosiologian klassikko. On ajateltavissa, että Marxin vaikutuksesta sosiologia tieteenhaarana suhtautuisi enemmän tai vähemmän negatiivisesti länsimaisiin yhteiskuntiin, koska nämä ovat markkinatalouksia. Tästä seuraisi, että maahanmuuttajille asetettavat vaatimukset olisivat "epälegitiimejä", koska noiden vaatimusten esittäjä on markkinatalousyhteiskunta tahi sen edustajia.

Voi olla pelkkää huonojen kokemusten yhteensattumaa, mutta ainakin minun kokemukseni sosiologien ulostuloista ovat usein negatiivisia. Tavallaan sosiologia näyttäytyy ulkopuoliselle eräänlaisena "yhteiskunnan uhri" -teknologiana.

[Emperor]

Luultavasti sosiologia ei itsessään johdata mihinkään kukkahattuiluun tai nuivuuteen. Sen sijaan voi olla, että sosiologeista merkittävä(?) osa on taipuvainen ajattelemaan kuin suvis. Olisi myös kiinnostavaa nähdä tutkimus vaikkapa Tampereen yliopiston sosiologian opiskelijoiden poliittisesta suuntautumisesta. Omien kokemusten pohjalta voin sanoa, että yllättävän paljon sosiologian opiskelijoista on vasemmalle kallellaan.

Olen pääsääntöisesti hyvin tiedemyönteinen, mutta tästä huolimatta otan realiteetit realiteetteina. Pidänkin hyvin mahdollisena, että joillekin sosiologeille politiikka ja tiede tuppaavat menemään sekaisin. Jos on olemassa jokin tieteenala, missä on hyvä tuoda esille omaa poliittista ideologiaa, niin se on sosiologia. Toki sosiologiassa on paljon hyvääkin.

Muistaakseni ainakin täällä on kyseenalaistettu Anna Rastaan tutkimuksia ja niiden motiiveja.

[sorella]

Viittaatko Tatu Vanhasen teettämään älykkyystestiin?

Hän ei voi viitata Tatu Vanhasen "teettämään älykkyystestiin", koska sellaista ei ole olemassa. Ei ainakaan tässä kontekstissä.

Viittaatte molemmat Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin tekemiin tutkimuksiin jotka perustuvat moniin ympäri maailman muiden tekemien tutkimuksien tuloksiin, joissa yhteiskunnallisten ongelmien ja yhteiskunnan keskimääräisen älykkyyden välillä havaittiin olevan melkoinen korrelaatio.

Tutkimusta on esitelty mm. kirjassa "Globaalit ongelmat", Tatu Vanhanen, Terra Gognita ISBN 978-952-5697-08-7.

ok, kuitenkin samasta asiasta puhutaan

[Eino P. Keravalta]

Sosiologian ja nuivuuden liitossa ei pitäisi olla mitään epäpyhää, kummallista tai odottamatonta; onhan sosiologia juuri se tiede, jonka ensimmäisenä pitäisi kertoa monikulttuurisuuden mahdottomuudesta ja siitä, että se vääjäämättä aiheuttaa konflikteja arvomaailmojen kesken.

Edellämainittu on tietysti ideaali tilanne. Käytännössähän on ymmärtääkseni päinvastoin niin, että nykysosiologia on valjastettu vetämään monikultturismin aasinvankkureita. Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että sosiologiassa - kuten osin psykologiassakin - on vallalla eräänlainen "uhriuttamisen filosofia" tai paradigma, mikä tarkoittaa karrikoiden sitä, että yhteiskunnallinen toimija, ihmisyksilö, ei koskaan voi olla itsenäinen, tietoinen, vapaavalintainen toimija yhteiskunnallisessa kontekstissa tai edes kantamansa geneettisen materiaalin ilmituoja, koska "sosiaalisten tekijöiden" katsotaan ennenmuuta ja ylitse kaiken vaikuttavan yksilön käytökseen, kykyihin, maailmankuvaan, moraaliin ja potentiaaliin. Toisinsanoen sosiologia on antanut aivan suhteettoman suuren aseman sosiaalisille, ulkopuolisille ihmisen taipumuksia ja valintoja muokkaaville tekijöille yksilön oman genetiikan, omien taipumusten tai omien valintojen kustannuksella.

Uhriuttamisen filosofialla tarkoitan juuri tätä: että ihminen ei ole vastuullinen toimija, vaan että hänen tekonsa pyritään selittämään ja vastuunsa poisselittämään ulkoisilla, yhteiskunnallisilla tekijöillä. Mielestäni sosiologia on hieno ja kiinostava tiede, mutta monet sen edustajat ovat ainakin 1960-luvulta saakka tehneet kaikkensa sen rappeuttamiseksi. Tässä näen taustalla virheellisen ihmiskuvan, jonka mukaan ihmisessä ei juuri ole mitään omaa, pysyvää tai tahdonalaista, vaan että kaikki on ulkoisten impulssien laukaisemaa. Kutsuisin tätä jopa marksilaiseksi ihmiskäsitykseksi - hänhän ensimmäisten joukossa esitti, että yhteiskunnalliset erot luovat erot ihmisten kesken, kun taas mielestäni terveempi ja todellisuutta vastaavampi näkemys on se, että päinvastoin ihmisten erot luovat yhteiskunnalliset erot. Siksi Marx kehoittikin luokkasotaan sen sijaan, että hän olisi kehoittanut jokaista yksilöä sotaan omia puutteellisuuksia vastaan. Toki täytyy ottaa huomioon, että se yhteiskunta, jota Marx tarkkaili, oli perin erilainen kuin tämä meidän ja että sen rakenteet olivat paljon jäykemmät. En tietenkään tarkoita, etteikö ympäröivällä maailmallakin olisi merkitystä. Toki sillä on, mutta tuota merkitystä on suunnattomasti ylikorostettu, ja tämä uhriuttamisen filosofia näkyy tänä päivänä mm. suomalaisessa rikoslainsäädännössä, jonka henki on se, että rikollinen on aina yhteiskunnallisten tekijöiden muokkaama uhri, ja että hänet tulee parantaa eikä häntä saisi rangaista.

Samoin tuo tendenssi näkyy monikultturismissa, joka katsoo, että ihmisaines on aina kaikkialla periaatteessa sama, mutta ulkoisten, yhteiskunnallisten tekijöiden erilaiseksi muokkaama, joten kun kehitysmaalainen tuodaan Eurooppaan, hänestä tulee hetikohta eurooppalainen. Näinhän asia ei ole - ja sen olemme monikulttuuristuvassa Euroopassa moneen kertaan joutuneet havaitsemaan. Siksi uhriuttamisen filosofian sijaan haluaisinkin korostaa yksilön vastuuta, hänen valintojaan sekä tietoisuuttansa.

[sorella]

Miten sosiologia voisi edes olla korruptoitunutta...

- Samalla tavalla kuin vaikka yhteiskuntatieteet entisissä sosialistisissa maissa.
- Samalla tavalla kuin vaikka lääketiede silloin kun se liikaa tupakkateollisuuden, suurten lääkefirmojen tms vaikutus- ja rahoituspiirissä.
- Samalla tavalla kuin vaikka juridiikka silloin kun sitä alkavat hallita erilaiset poliittiset ja ideologiset piiloagendat.
- Samalla tavalla kuin valta keskittyessään tai henkilöityessään.
- Samalla tavalla kuin mikä tahansa tiede jos se on samaan aikaan pysähtyneisyyden tilassa ja valtansa huipulla.
- Samalla tavalla kuin media silloin kun se alistaa tiedonvälitystehtävänsä ideologisille piiloagendoille ja poliittiselle kansanvalistukselle.
- Samalla tavalla kuin mitkä tahansa ihmis- ja yhteiskuntatieteet silloin kun ottavat tiedon ja totuuden etsimisen sijaan päätehtäväkseen yhteiskunnallisen vaikuttamisen.
- Samalla tavalla kuin taide silloin kun taiteen julkinen rahoitus ohjaa taiteen sisältöjä, tavoitteita, muotoja, ideologioita...
- Samalla tavalla kuin mikä tahansa byrokratiakoneisto, jolle sen oma olemassaolo ja loukkaamattomuus muuttuu sen päätehtäväksi.
- Samalla tavalla...

Vähintään alkeellinen henkilökohtainen sekä myös tieteenalakohtainen itsereflektointi on tietenkin sosiologiassa niin itsestään selvä peruslähtökohta että en osaa kuvitella että kukaan sosiologian kanssa edes lähietäisyydellä ollut voisi kysyä tuollaista "miten se edes voi olla korruptoitunut" -soopaa tosissaan. Niinpä oletan että kysymys oli joko vitsi tai provo.

Sosiologia on Suomessa ollut yksi kaikkein korruptoituneimmista ja mädäntyneimmistä tieteenaloista vähintään taistolaisuuden nousun jälkeisen ajan. Tällä hetkellä se on niin mädäntynyt, että suuri osa alan tieteellisen rahoituksen turvin tehdystä taiteesta on ihan suoraa mahdollista aineistoa haluttuun suuntaan johdattelevien poliittisten pamflettien tekemistä. Tieteeseen sillä on etäinen yhteys vähän samalla tavalla kuin laboratoriorotalla on etäinen yhteys lääketieteeseen.

mielestäni sanalla 'korruptuneisuus' voi viitata ainoastaan ihmiseen ei tieteeseen tai teoriaan, tästä mainitsin jo alkuperäisessä viestissä, ei vitsi eikä provo....

[sorella]

Tiedän että tämä on yleinen esittäytymisketju, mutta koska sain niin paljon hämmästynyteitä vastauksia kun mainitsin olevani sosiologi, täytynee minun oikaista käsitystä siitä, että sosiologia olisi jotenkin monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede.

Terve. Sosiologina tiedät sitten varmaankin, että Karl Marx on myös sosiologian klassikko. On ajateltavissa, että Marxin vaikutuksesta sosiologia tieteenhaarana suhtautuisi enemmän tai vähemmän negatiivisesti länsimaisiin yhteiskuntiin, koska nämä ovat markkinatalouksia. Tästä seuraisi, että maahanmuuttajille asetettavat vaatimukset olisivat "epälegitiimejä", koska noiden vaatimusten esittäjä on markkinatalousyhteiskunta tahi sen edustajia.

Voi olla pelkkää huonojen kokemusten yhteensattumaa, mutta ainakin minun kokemukseni sosiologien ulostuloista ovat usein negatiivisia. Tavallaan sosiologia näyttäytyy ulkopuoliselle eräänlaisena "yhteiskunnan uhri" -teknologiana.

En nyt tarkoittanut sitä että, sosiologia olisi jotenkin maahanmuuttokriittinenkään. Halusin tuoda esille sosiologian tärkeimmän tutkimuksen, koska se vakiinnutti sosiologialle oman tutkimuskohteen,ja koska se tukee monikulttuuriskriittistä näkemystäni ja tätä kautta valottaa hämmentyneille sitä että, voi olla sekä monikulttuuriskriittinen että nuiva, ilman että siinä olisi ristiriitaa. Marxin teoriat ovat enemmän aikaansa sidottuja kuin Durkheimin, koska hän keskittyi niin tiukasti luokkien väliseen kamppailuun. Tällaisia, selkeitä taloudellisia luokkia ei tiettävästi ole Suomessa havaittavissa nykyään. Viimeistä lausetta en tajua.

[sorella]

Sosiologian ja nuivuuden liitossa ei pitäisi olla mitään epäpyhää, kummallista tai odottamatonta; onhan sosiologia juuri se tiede, jonka ensimmäisenä pitäisi kertoa monikulttuurisuuden mahdottomuudesta ja siitä, että se vääjäämättä aiheuttaa konflikteja arvomaailmojen kesken.

Edellämainittu on tietysti ideaali tilanne. Käytännössähän on ymmärtääkseni päinvastoin niin, että nykysosiologia on valjastettu vetämään monikultturismin aasinvankkureita. Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että sosiologiassa - kuten osin psykologiassakin - on vallalla eräänlainen "uhriuttamisen filosofia" tai paradigma, mikä tarkoittaa karrikoiden sitä, että yhteiskunnallinen toimija, ihmisyksilö, ei koskaan voi olla itsenäinen, tietoinen, vapaavalintainen toimija yhteiskunnallisessa kontekstissa tai edes kantamansa geneettisen materiaalin ilmituoja, koska "sosiaalisten tekijöiden" katsotaan ennenmuuta ja ylitse kaiken vaikuttavan yksilön käytökseen, kykyihin, maailmankuvaan, moraaliin ja potentiaaliin. Toisinsanoen sosiologia on antanut aivan suhteettoman suuren aseman sosiaalisille, ulkopuolisille ihmisen taipumuksia ja valintoja muokkaaville tekijöille yksilön oman genetiikan, omien taipumusten tai omien valintojen kustannuksella.

Uhriuttamisen filosofialla tarkoitan juuri tätä: että ihminen ei ole vastuullinen toimija, vaan että hänen tekonsa pyritään selittämään ja vastuunsa poisselittämään ulkoisilla, yhteiskunnallisilla tekijöillä. Mielestäni sosiologia on hieno ja kiinostava tiede, mutta monet sen edustajat ovat ainakin 1960-luvulta saakka tehneet kaikkensa sen rappeuttamiseksi. Tässä näen taustalla virheellisen ihmiskuvan, jonka mukaan ihmisessä ei juuri ole mitään omaa, pysyvää tai tahdonalaista, vaan että kaikki on ulkoisten impulssien laukaisemaa. Kutsuisin tätä jopa marksilaiseksi ihmiskäsitykseksi - hänhän ensimmäisten joukossa esitti, että yhteiskunnalliset erot luovat erot ihmisten kesken, kun taas mielestäni terveempi ja todellisuutta vastaavampi näkemys on se, että päinvastoin ihmisten erot luovat yhteiskunnalliset erot. Siksi Marx kehoittikin luokkasotaan sen sijaan, että hän olisi kehoittanut jokaista yksilöä sotaan omia puutteellisuuksia vastaan. Toki täytyy ottaa huomioon, että se yhteiskunta, jota Marx tarkkaili, oli perin erilainen kuin tämä meidän ja että sen rakenteet olivat paljon jäykemmät. En tietenkään tarkoita, etteikö ympäröivällä maailmallakin olisi merkitystä. Toki sillä on, mutta tuota merkitystä on suunnattomasti ylikorostettu, ja tämä uhriuttamisen filosofia näkyy tänä päivänä mm. suomalaisessa rikoslainsäädännössä, jonka henki on se, että rikollinen on aina yhteiskunnallisten tekijöiden muokkaama uhri, ja että hänet tulee parantaa eikä häntä saisi rangaista.

Samoin tuo tendenssi näkyy monikultturismissa, joka katsoo, että ihmisaines on aina kaikkialla periaatteessa sama, mutta ulkoisten, yhteiskunnallisten tekijöiden erilaiseksi muokkaama, joten kun kehitysmaalainen tuodaan Eurooppaan, hänestä tulee hetikohta eurooppalainen. Näinhän asia ei ole - ja sen olemme monikulttuuristuvassa Euroopassa moneen kertaan joutuneet havaitsemaan. Siksi uhriuttamisen filosofian sijaan haluaisinkin korostaa yksilön vastuuta, hänen valintojaan sekä tietoisuuttansa.

Kiitos kommentista, avautui minullekkin tuo uhriuttaminen. Kuten olen aiemminkin maininnut, sosiologiahan koostuu erilaisista subjektiivisistä teorioista ja näkemyksistä. Se että sosiaalisella alettaisiin selittämään kaikkea menee mielestäni yhtälailla monkään minkä tahansa tieteenalan kanssa. Ts. mielestäni mikään tieteenala ei yksin riitä selittämään koko maailmaa. Jatkuva erityminen vain 'oman alan piiriin' kuitenkin tuottaa jatkuvasti tällaisia tutkijoita jotka tosissaan uskovat selittävänsä koko maailmaa pelkällä biologialla tai psykologialla -tai sosiaalisella. Sosiaalinen käyttäytyminen ei ole mikään vetovoiman tapainen luonnonlaki jolla voitaisiin sysätä vastuu pois yksilön harteilta.Mainittuun itsemurhaan vaikuttavat myös biologiset ja psykologiset tekijät, tietenkin, mutta ne eivät yksin riitä selittämään luvuissa tapahtuvia toistuvuuksia, taustalla vaikuttaa yhteisö, kulttuuri, normisto, sosiaalinen. itse kannatan ajatusta siitä että tieteitä pitäisi tuoda lähemmäksi toisiaan ja pyrkiä ymmärtämään ilmiöt hyödyntäen useita eri tieteitä.

[Henry]

Sosiologian ja nuivuuden liitossa ei pitäisi olla mitään epäpyhää, kummallista tai odottamatonta; onhan sosiologia juuri se tiede, jonka ensimmäisenä pitäisi kertoa monikulttuurisuuden mahdottomuudesta ja siitä, että se vääjäämättä aiheuttaa konflikteja arvomaailmojen kesken.

Edellämainittu on tietysti ideaali tilanne. Käytännössähän on ymmärtääkseni päinvastoin niin, että nykysosiologia on valjastettu vetämään monikultturismin aasinvankkureita. Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että sosiologiassa - kuten osin psykologiassakin - on vallalla eräänlainen "uhriuttamisen filosofia" tai paradigma, mikä tarkoittaa karrikoiden sitä, että yhteiskunnallinen toimija, ihmisyksilö, ei koskaan voi olla itsenäinen, tietoinen, vapaavalintainen toimija

Tässä ollaan oikeilla jäljillä. Sosiologia on monikulttuurin puolella, samasta syystä kuin sosiologia on aina "virallisten uhriryhmien" puolella.

Sosiologia ja varsinkin sosiaalipolitiikka on sitoutunut ajamaan huonossa asemassa olevien ihmisten asemaa. Tai tarkemmin sanottuna sellaisten ihmisten asemaa, joilla on virallinen uhristatus.

"Ongelma" on keskeinen sosiologian käsite. Tiettyjä asioita pidetään legitiimeinä ongelmina yhteiskunnassa. Esim. ongelma "miten mustalaisten aiheuttamista häiriöistä päästään eroon?" ei ole legitiimi ongelma. Siten sosiologi ei voi asettaa tuollaista tutkimuskysymystä. Sen sijaan kysymys "miten mustalaisten asemaa koulutuksessa voidaan parantaa?" on legitiimi kysymys, koska se asettuu virallisen uhriryhmän puolelle.

Pointti

Yhteiskunnan uhridiskurssit määrittävät, kenen puolelle sosiologi saa asettua. Vallitsevat uhridiskurssit asettuvat maahanmuuttajien puolelle, siksi sosiologin on pakko asettua maahanmuuttajien puolelle. Sen sijaan sosiologi ei voi asettu valkoisen heteromiehen maahanmuutosta kokemien ongelmien asianajaksi ajautumatta marginaaliin..

[sorella]

 "jota ei perinteisen tieteen määritelmien mukaan voi pitää enää tieteenä, vaan poliittisena liikkeenä tai jopa uskonlahkona. Tämäkin on mielestäni totta, ja se miksi näin on olisi myös mielenkiintoista saada selville. Sosiologiakin on varsin saastunut tästä epä-tieteellisyydestä..."

haluaisin kuulla perinteisen tieteen määritelmäsi
Lukuvinkkinä voisin heittää kiikeri & ylikoski: tiede tutkimuskohteena, voisi avata sinunkin näkemyksiäsi tieteestä...

[Henry]

mulla on kaverina sosiologiopiskelija (miespuolinen), jonka kaikki mielipiteet on täsmälleen kuin Oikean Ajattelun oppikirjasta.

Niinpä. Periaatteessahan sosiologia on luonteeltaan "kriittinen yhteiskuntatiede", jonka vahvuus on uusissa näkökulmissa, mutta käytännössä poliittinen korrektius asettaa raamit hyväksyttäville näkökulmille.

Hesarin mielipiteessä on ollut keskustelua sosiaalisuuden merkityksestä tieteelle. Jos porukka on jotakin mieltä, on yleensä liian uskaliasta ryhtyä epäsosiaaliseksi ja kyseenalaistaa perustavalla tavalla vallitsevaa kaanonia. Se voi olla tuhoisaa myös oman uran kannalta.

[sorella]

"Sosiologia on monikulttuurin puolella, samasta syystä kuin sosiologia on aina "virallisten uhriryhmien" puolella."

No johan on, sosiologia itsessään ei ole kenenkään puolella, sosiologiaa opiskeleva taas voi olla monikulttuurisuuden puolella ja ajatella edellämainitulla tavalla

"Sosiologia ja varsinkin sosiaalipolitiikka on sitoutunut ajamaan huonossa asemassa olevien ihmisten asemaa. Tai tarkemmin sanottuna sellaisten ihmisten asemaa, joilla on virallinen uhristatus."

sosiologiaa ei missään nimessä tulisi sekottaa sosiaalipolitiikkaan. Sosiologia itsessään on kriittinen tiede joka tarkastelee monenlaisia ilmiöitä monesta näkökulmasta. se ei pyri muuttamaan nykyistä yhteiskuntajärjestystä ainostaan selittämään sen ilmiöitä.

"Ongelma" on keskeinen sosiologian käsite. Tiettyjä asioita pidetään legitiimeinä ongelmina yhteiskunnassa. Esim. ongelma "miten mustalaisten aiheuttamista häiriöistä päästään eroon?" ei ole legitiimi ongelma. Siten sosiologi ei voi asettaa tuollaista tutkimuskysymystä. Sen sijaan kysymys "miten mustalaisten asemaa koulutuksessa voidaan parantaa?" on legitiimi kysymys, koska se asettuu virallisen uhriryhmän puolelle."

totta vitussa sosiolgiksi itseään nimittävä voi tutkia maahanmuuton ongelmia!

"Yhteiskunnan uhridiskurssit määrittävät, kenen puolelle sosiologi saa asettua. Vallitsevat uhridiskurssit asettuvat maahanmuuttajien puolelle, siksi sosiologin on pakko asettua maahanmuuttajien puolelle. Sen sijaan sosiologi ei voi asettu valkoisen heteromiehen maahanmuutosta kokemien ongelmien asianajaksi ajautumatta marginaaliin.."

Sosiologia on ennenkaikkea modernia yhteiskuntaa tutkiva tiede. Yhteiskunta ei ole pysyvä tila vaan jatkuvassa liikkeessä eikä ihmisiä voi jakaa uhreihin ja syyllisiin, hyviksiin ja pahiksiin, tai voihan sitä mutta se ei tuottaisi mitään järkevää. Nyt kun elämme aikaa jolloin yhteiskuntamme ja oikeastaan koko maailma on murroksessa, globalisaatio kautta tapahtuu yhä kiihtyvällä tahdilla erilaisia ilmiöitä joiden selittämiseen tarvitaan mm. sosiologiaa, asioita tulee nimenomaan tarkastella puolesta ja vastaan. Monikulttuurisuudessa haitat menevät etujen edelle, ja siksipä minäkin täällä olen!

[Mika.H]

Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..

[M.]

Kun sosiologiasta on tullut puhe, tämä artikkeli lienee ajankohtainen:http://www.nytimes.com/2011/02/08/science/08tier.html?_r=3&ref=science

"Anywhere in the world that social psychologists see women or minorities underrepresented by a factor of two or three, our minds jump to discrimination as the explanation," said Dr. Haidt, who called himself a longtime liberal turned centrist. "But when we find out that conservatives are underrepresented among us by a factor of more than 100, suddenly everyone finds it quite easy to generate alternate explanations."

[sorella]

Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..

Thänks!
Mutta miks sulla on kuva mun pepusta??

[dothefake]

Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..

Thänks!
Mutta miks sulla on kuva mun pepusta??

Cluteus musculus maximus est omen.

[sorella]

Kun sosiologiasta on tullut puhe, tämä artikkeli lienee ajankohtainen:http://www.nytimes.com/2011/02/08/science/08tier.html?_r=3&ref=science

"Anywhere in the world that social psychologists see women or minorities underrepresented by a factor of two or three, our minds jump to discrimination as the explanation," said Dr. Haidt, who called himself a longtime liberal turned centrist. "But when we find out that conservatives are underrepresented among us by a factor of more than 100, suddenly everyone finds it quite easy to generate alternate explanations."

Excuse me, I'm not studying social psychology, I'm studying sosiology

[Mika.H]

Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..

Thänks!
Mutta miks sulla on kuva mun pepusta??

Oonkohan mä vaklannut sinua?

[dothefake]

Cluteus musculus maximus est omen.

eiku isältä

Hmmm..viittasin kyllä siihen, että Mika H.:n kuva,
joka kuvaa cluteus musculus maximusta (suuri keltainen (sian värinene) lihas, itseasiassa läski)
olisi ollut enne tuloosi. Haluan kyllä kuulla isä-versiosi.