2011-02-04 TS: Valiokunta haluaa äänikynnykseksi 2%

[-gentilhommehki-]

Vasabladet: Valiokunta haluaa äänikynnykseksi kaksi prosenttia
Turun Sanomat 4.2 2011 08:50:48

Perustuslakivaliokunta haluaa muuttaa vaalilakia niin, että ehdotetuksi äänikynnykseksi eduskuntavaaleissa tulisi kaksi prosenttia kolmen sijaan. Asiasta kertoo Vasabladet perjantaina.

Lehden tietojen mukaan valiokunta on asiassa yksimielinen.

Äänikynnys on yksi ehdotus uuteen vaalilakiin, jota valmistellaan oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) johdolla. Nykyinen ehdotus äänikynnykseksi on kolme prosenttia.

Monet asiantuntijat ovat arvostelleet esitystä äänikynnyksen ottamisesta käyttöön suomalaisessa vaalijärjestelmässä

Kas, kas, RKP:ta palvelee tämä parhaiten...

http://www.ts.fi/online/kotimaa/194313.html

[Marjapussi]

Tavallaan myös palvelee uusiakin puolueita, mutta minä kannatan korkeampaa äänikynnystä vaikkapa 4%, jotta sirpaleryhmät eivät hajoittaisi liikaa poliittista kenttää ja vaikeuttaisi päätöksien tekoa.

[Bored.]

Vasabladet: Valiokunta haluaa äänikynnykseksi kaksi prosenttia
Äänikynnys on yksi ehdotus uuteen vaalilakiin, jota valmistellaan oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) johdolla. Nykyinen ehdotus äänikynnykseksi on kolme prosenttia.

Kas, kas, RKP:ta palvelee tämä parhaiten...

http://www.ts.fi/online/kotimaa/194313.html

Ties vaikka vihreätkin olisivat huomanneet trendin kannatusluvuissaan ja vähän varmistelevat seuraavia vaaleja varten jo...

[Professori]

Olen lopultakin sitä mieltä ettei kynnystä tarvittaisi lainkaan. Jo nykyinen vaalijärjestelmä luo oman kynnyksensä; ja minusta kaikki äänet ovat yhtä arvokkaita. Mutta nykyaikana tapahtuu paljon muutakin sellaista jota en ymmärrä, taidan olla tulossa vanhaksi.

[Marjapussi]

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vaaliuudistuksen+%C3%A4%C3%A4nikynnyksest%C3%A4+syntyi+kiista/1135264028491/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

Kiista vaalikynnyksestä jatkuu vaalienkin jälkeen. Mielestäni politiikka kuitenkin fragmentoituu liikaa 2% äänikynnykksellä.

[Turkulaine]

Kiista vaalikynnyksestä jatkuu vaalienkin jälkeen. Mielestäni politiikka kuitenkin fragmentoituu liikaa 2% äänikynnykksellä.

Politiikka fragmentoituu jos vähemmänkin suosittujen puolueiden äänestäjien äänet lasketaan? Ei se mihinkään fragmentoidu. Tyhmintä mitä olen vähään aikaan kuullut. Eipä muuten olisi mitään Persujakaan riittävällä äänikynnyksellä. Oikeastaan vain Keskusta ja Demarit olisi hyvä, kun silloin ei olisi äänestäjällä valinnavaraa ja pysyisi politiikka eheänä.

Äänikynnyksen optimi olisi 0,5 %, eli se mikä yhteen edustajaan tarvitaan.

[OTU]

Ruotsissa äänikynnys on muistaakseni 4 %. Laitetaan se samantien Suomessa paremmaksi: olkoon se 6 %. Varmuuden vuoksi.

"RKP:n kannatuskäyrä on ollut pitkään vakaa. Taloustutkimuksen tämän vuoden kuukausittaisissa puoluekannatusmittauksissa RKP:n kannatus on ollut korkeimmillaan 4,4 prosenttia (elokuussa) ja alimmillaan 3,6 prosenttia (huhtikuussa). Tämän vuoden mittausten keskiarvo on ollut 4,025 prosenttia."

http://hommaforum.org/index.php?topic=33760.0;imode

[Luotsi]

Äänikynnyksen optimi olisi 0,5 %, eli se mikä yhteen edustajaan tarvitaan.

Ei vaan 1%. Ja sehän toteutuisi näppärästi puolittamalla kansanedustajien lukumäärä & siirtymällä yhteen valtakunnalliseen vaalipiiriin.

[Roope]

Ehdotamme vaalilakiin 3 prosentin äänikynnystä tasauspaikkojen jakoon osallistumisen edellytykseksi ja vaaliliittojen sivuuttamista tasauspaikkojen jaossa. Näin vaalijärjestelmä selkeytyisi ja poliittisen kentän pirstoutuminen vähenisi.

Lakialoite 1/2007

Tämä sen vuoksi, että ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista liiallisesti eduskuntatyön lopputuloksessa sitten painottaa satunnaisia, eri puolilla Suomea ehkä aktiivisestikin toimivia pieniä ryhmittymiä, vaan kyllä demokratiaa on myös se, että kansalaisten asioita ajetaan hyvin vakavasti niin, että myös eri puolueet muodostavat riittävän suuria kokonaisuuksia.

Kyseessä siis alunperin Vasemmistoliiton Annika Lapintien aloite vuosilta 2006 ja 2007. Edellisissä vuoden 2003 vaaleissa kolmen prosentin tasauspaikkakynnys olisi vähentänyt perussuomalaisten, noiden kirottujen poliittisen kentän pirstojien, paikat kolmesta kahteen ja valtakunnallisena äänikynnyksenä se olisi leikannut koko puolueen pois eduskunnasta.

Kahden prosentin (kok ja kesk lupasivat jo hilata sen takaisin kolmeen) valtakunnallisen äänikynnyksen ja vaaliliittokiellon jälkeen uusilla puolueilla ei ole enää käytännössä mitään asiaa eduskuntaan muuten kuin loikkausten tai todella pitkän kunnallisvaalipuurtamisen kautta.

[juge]

Kyseessä siis alunperin Vasemmistoliiton Annika Lapintien aloite

Annika Lapintie voisi jättää prosentit ihan muille ihmisille, kun ei niistä mitään ymmärrä 

Vrt. http://www.ts.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:1:2007-10-20;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:493272,1:0:0:0:0:0:

[Iloveallpeople]

Tämä sen vuoksi, että ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista liiallisesti eduskuntatyön lopputuloksessa sitten painottaa satunnaisia, eri puolilla Suomea ehkä aktiivisestikin toimivia pieniä ryhmittymiä

No mutta eihän tuo 3 % tiputtaisi RKP:tä vielä vuosiin.

[Jouko]

Aina kannatan sellaista kynnysprosenttia joka tiputtaa RKP:n pois puoluekartalta. Jotta siihen mietintämyssyt päähän.

[Turkulaine]

Vaikka kuinka vihattaisiin RKP:tä, niin demokratiaan ei kuulu se että isot puolueet päättävät hylätä pienten puolueiden äänestäjien äänet. On aivan posketonta että tällaisesta asiasta edes puhutaan. Kertoo demokratian rappiosta. 4 % äänikynnys tarkoittaa, että peräti kahdeksaan kansanedustajapaikkaan teoreettisesti riittävä äänimäärä mitätöidään ja jaetaan suurempien kesken.

Ainoa millä voisi perustella 3 prosentin äänikynnystä olisi 33:n tai 34:n edustajan eduskunta, mutta silloin koko edustuksellisuuden ideakin olisi vaakalaudalla.

Kaikki selittelyt ovat silkkaa paskaa. Ainoa syy tälle on kaventaa demokratiaa siten, ettei tyhmää kansaa tarvitsisi kuunnella. Kun se ei kerran voi järjestää vaihtoehtoa puolueille, jotka ovat sen unohtaneet. Jos ruvetaan väärin äänestäneiden ääniä mitätöimään, voidaan yhtä hyvin lopettaa koko demokratiapelleily.

[normi]

Äänikynnys on on rikos kansanvaltaa ja mielipiteiden vapautta vastaan.

3% tarkoittaa yli sataatuhatta äänioikeutettua. Ajatelkaa jos satatuhatta ihmistä kokoontuisi joukkomielenosoitukseen, niin se olisi KANSAN tahto. No äänikynnyksen mukaan tuollaisen määrän ääntä ei tarvitse noteerata.

Voi olla, että jos tullaiselta määrältä evätään edustus, niin ehkäpä he lähtevät sitten osoittamaan mieltä. Suomen oloissa kymmenenkin tuhannen massamielenosoitus olisi HUGE!

[EL SID]

en ole RKPn ylin ystävä, mutta en ymmärrä mitä äänikynnyksellä tehdään? ilman äänikynnystä monien pienryhmien pääsy parlamenttiin helpottuu, ja näin poliittiselle kartalle saadaan lisää väriä ja ties vaikkapa kuinka suuria muutoksia tulevaisuudessa parlamentin sisälle. En viitsi, pelkästään siksi, että inhoan RKPtä ja sen periaatteita heittää "lasta pesuveden mukana". Äänikynnys pois tykkänään, se on demokratian este ja suosii suuria puolueita ja estää radikaaleja muutoksia, sellaisiakin, joita kansa haluaisi.

[Sami Aario]

Venäjän 7:n prosentin äänikynnyksen kaikki ymmärtävät epädemokraattiseksi. Mitä Suomen kolmen tai kahden prosentin äänikynnys sitten olisi?

[Roope]

Äänikynnys siis nostetaan perustuslakivaiokunnan päätöksestä huolimatta kolmeen prosenttiin. Tälle ei tunnu löytyvän puolustajia. RKP:n Nylander ja jopa Kimmo Sasi sanoivat olevansa ennemmin kahden prosentin kannalla. Kaikki vain vetoavat siihen, että kolme prosenttia on henkilökohtaisista mielipiteistä huolimatta "hallituksen kanta". Käytännössä se kuitenkin näyttää olevan lähinnä vihreiden (jotka voittavat uudistuksessa) ja etenkin oikeusministeri Braxin (joka kielsi alentamasta äänikynnystä) kanta.

Ville Niinistöllä oli otsaa väittää, että uudistus ei suinkaan estäisi pieniä puolueita, vaan olisi niille eduksi. Käytännössä puolueen pitäisi saada vähintään kuusi kansanedustajaa tai se ei saisi yhtään, joten kohtuullisen suositullekin pienpuolueelle annetut äänet menisivät jatkossa todennäköisesti hukkaan. Mutta tärkeintähän on, että Tarja Cronbergin on helpompi tulla valituksi omasta vaalipiiristään.

[Sami Aario]

Venäjän 7:n prosentin äänikynnyksen kaikki ymmärtävät epädemokraattiseksi. Mitä Suomen kolmen tai kahden prosentin äänikynnys sitten olisi?

Lisäksi voidaan kysyä, mistä aloite tuolle kynnykselle on tullut. Nauttiiko äänikynnys laajaa äänestäjien kannatusta? Onko äänestäjiltä edes kysytty kaipaavatko he minkäänlaista äänikynnystä?

[Nuivanlinna]

Nyt täytyy muistaa että ainoastaan Uudellamaalla(jossa voi ainoastaan äänestää..)
on ollut alempi äänikynnys kuin tuo 3%!

[Roope]

Nyt täytyy muistaa että ainoastaan Uudellamaalla(jossa voi ainoastaan äänestää..)
on ollut alempi äänikynnys kuin tuo 3%!

Mutta se on ollut vaalipiirin äänikynnys. Lakiesityksen äänikynnys on valtakunnallinen. Näin yksittäisen vaalipiirin äänikynnys nousee uusilla puolueilla ihan toisenlaiseksi.

[Nuivanlinna]

Nyt täytyy muistaa että ainoastaan Uudellamaalla(jossa voi ainoastaan äänestää..)
on ollut alempi äänikynnys kuin tuo 3%!

Mutta se on ollut vaalipiirin äänikynnys. Lakiesityksen äänikynnys on valtakunnallinen. Näin yksittäisen vaalipiirin äänikynnys nousee uusilla puolueilla ihan toisenlaiseksi.

Kyllä pitäisin helpompana saavuttaa koko maassa 3% kuin yhdessä piirissä esim. 12%!

[Tilitantti]

Nyt täytyy muistaa että ainoastaan Uudellamaalla(jossa voi ainoastaan äänestää..)
on ollut alempi äänikynnys kuin tuo 3%!

Mutta se on ollut vaalipiirin äänikynnys. Lakiesityksen äänikynnys on valtakunnallinen. Näin yksittäisen vaalipiirin äänikynnys nousee uusilla puolueilla ihan toisenlaiseksi.

Noin on, esim. yksittäinen suosittu ehdokas ei tule pääsemään läpi tuon takia koska pitäisi saada koko maan äänistä se pari prosenttia - ei auta että olisi vaalipiirissään suosittu. Pienten puolueiden suosion kasvamistahan tuo on kehitetty estämään, koska niissä useasti on vaikkapa vain yhdessä vaalipiirissä kannatusta riittämiin. Demokratian tuhoamista tuollaiset äänikynnykset.

[ikuturso]

Minä kannatan 20% äänikynnystä. Tai oikeastaan sitä, että vain eniten koko maassa ääniä saanut puolue saa kerrallaan olla eduskunnassa.

Kun kerrallaan yksi puolue ottaisi lainsäädäntävallan, voitaisiin eduskunnan paikkaluku laskea 30:een. Ei tulisi välikysymyksiä eikä äänestyksiä, koska puoluekuri.

Hallittu diktatuuri, joka vaihdettaisiin neljän vuoden välein, paitsi jos onnistuisivat erittäin hyvin ja saisivat jatkokauden.

Ja kuten arvoisat lukijat osaavat tulkita, en ole yllä olevassa aivan tosissani. Tämä on vain ääriesimerkki siitä mitä mitkäkin äänikynnykset tekevät demokratialle. Tuolla perustuslakivaliokunnassa on varmaan joku softasimulaatio, jossa on viimeisen kymmenen eduskunnan äänimäärät ja edustajamäärät. Sitten siinä on joku liukuvipu, jolla voi säätää äänikynnystä asteikolla 0-50%. Siinä sitten Sasi ja kumpp. hinaavat vipua ylös ja alas ja naureskellen pohtivat, millä säädöllä itse kukin olisi saanut parhaat tulokset, ja mitkä änkyrät olisi kunakin vuonna saatu pudetettua eduskunnasta pois.

Tuon äänikynnyksen määrittämisestä - täysin tasosta riippumatta - tekee epädemokraattista, että aina voidaan matemaattisesti arvioida gallupien sun muiden perusteella millä kynnyksellä saataisiin pelattua ketäkin ulos. Lisäksi äänikynnys lisää väkirikkaampien vaalipiirien vaikutusvaltaa, eli päätäntävalta valuu entistä enemmän kohti pääkaupunkiseutua, joka on Suomen virheintä(deRöda) aluetta ja kohta Suomen mamuvaltaisin paikka.

Äänikynnykset ovat vahingollisia uusille puolueille. Muutosaktiiveilla on varmaan tuoreessa mielessä oliko se kolmet perättäiset eduskuntavaalit, joiden jälkeen menettää puoluestatuksen ellei saa läpi yhtään ehdokasta. Äänikynnys tekisi entistäkin vaikeammaksi puolueena pysymisen, mikäli äänikynnys ei ylity. Olisiko tämä sitten hyvä vai huono asia?

-i-

[Roope]

Kyllä pitäisin helpompana saavuttaa koko maassa 3% kuin yhdessä piirissä esim. 12%!

Uudellamaalla kynnys oli 2,9 prosenttia. Uudet puolueet lähtevät liikkeelle paikallisesti, yleensä suurista keskuksista. Nyt tämä dynamiikka estetään ja nykytilanne sementoidaan.

Kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys tekee mahdottomaksi valitsijalistalta pyrkimisen, vaikka olisi vaalipiirissään kuinka suosittu ehdokas. Se myös tehokkaasti ohjaa aktiiviset toimijat olemassaoleviin puolueisiin, sillä vain siellä voi odottaa saavansa jotain aikaan alle kymmenessä vuodessa ja vain niille ohjataan puoluetuet. Tällä on vaikutuksensa myös kunnallispolitiikkaan, sillä muut kuin nykyisten puolueiden listoilla olevat eivät voi olettaa jatkavansa kansanedustajaksi.

[Turkulaine]

Koko jutun pointti on siinä, että miksi yleensäkään kysyä keneltäkään mitään jos vastauksia ei kelpuuteta?

Demokratian kannalta parasta olisi kuin määritettäisiin ensin paikkajako suoraan valtakunnallisen kannatuksen perusteella, ja sen jälkeen varsinaiset kansanedustajat listan sisäisen paremmuuden mukaan. Tässä voitaisiin operoida vaikka suhdeluvuilla, jos erilliset vaalipiirit säilytetään. Menettely estäisi myös sellaiset tapaukset, joissa RKP saa samalla äänimäärällä kaksinkertaisen määrän edustajia PS:iin verrattuna.

Tätä ei tietenkään hyväksytä, sillä järjestelmässä isotkin puolueet saisivat vain kannatustaan vastaavan määrän edustusta. Mikä olisi tietenkin katastrofi ja vääryys, täytyyhän kakkua saada kahmia yli oman osuutensa.

Seuraan mielenkiinnolla mitä, jos mitään, Perussuomalaiset tekevät äänikynnyksiin liittyen. Toivottavasti ei nouse kusi päähän ja ala toiminta muistuttamaan muita puolueita.

Periaate pitäisi aina olla "no taxation without representation". Jos jonkun ääntä ei lasketa, ei pitäisi olla velvollisuutta maksaa verojakaan. On aivan eri asia riittävätkö äänet edustukseen reiluissa vaaleissa vai mitätöidäänkö ne siksi, että ison puolueen mielestä pieniä puolueita ei saa olla.

[Turkulaine]

Venäjän 7:n prosentin äänikynnyksen kaikki ymmärtävät epädemokraattiseksi. Mitä Suomen kolmen tai kahden prosentin äänikynnys sitten olisi?

Kahden prosentin äänikynnys seitsemän sijaan on jotakuinkin sama kuin keskusvaalilautakunta vääristäisi kaksi prosenttia annetuista äänistä seitsemän sijaan.

Ei tietysti täsmälleen, sillä mitätöityjä ääniä voi olla monesta puolueesta. Jos viime eduskuntavaalien tulokseen sovellettaisiin 7 %:n äänikynnystä, se tarkoittaisi 441 048 äänen (lähes 16 % annetuista) mitätöimistä ja lineaarisesti laskien seuraavanlaista paikkajakoa eduskunnassa:

55   Suomen Keskusta
53   Kansallinen Kokoomus
51   Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
21   Vasemmistoliitto
20   Vihreä liitto

0    Suomen Kristillisdemokraatit
0    Ruotsalainen kansanpuolue
0    Perussuomalaiset


Siitä sitten miettimään mitä puoluetta äänestämään ensi vaaleissa. Mokutus jatkuisi ainakin maailman loppuun asti, mahdollisesti vielä sen jälkeenkin.

[Sami Aario]

Kahden prosentin äänikynnys seitsemän sijaan on jotakuinkin sama kuin keskusvaalilautakunta vääristäisi kaksi prosenttia annetuista äänistä seitsemän sijaan.

Hyvä pointti. Äänikynnys on sama asia kuin laillistettu, muuten kelvollisten äänten mitätöinti.

[Roope]

Yksi nykyisen hallituksen ohjelman heikoimmista osioista on vaalilainsäädäntöä koskeva kohta. Edellisessä eduskunnassa hyväksytty uudistus, jonka takana olivat kaikki puolueet Sdp:tä lukuun ottamatta, heitettiin roskakoriin. Samalla hylätyiksi tulivat vaalien lähes täydellinen suhteellisuus, äänestäjien kuluttajansuojaa parantava vaaliliittokielto ja puoluekentän pirstoutumista estävä valtakunnallinen kolmen prosentin äänikynnys.

[...]

Toinen arvostelun aihe edellisen eduskunnan hyväksymässä vaalilaissa oli kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys. Tämäkin arvostelu on aiheellista, jos pyritään täydelliseen suhteellisuuteen.

Toisaalta ilman valtakunnallista äänikynnystä puoluekenttämme pirstoutuu, hallituksen muodostaminen ja päätöksenteko vaikeutuvat entisestään ja jokin hyvin pieni puolue saattaa päästä kohtuuttoman vahvaan asemaan.

On sitä paitsi melko epäloogista vastustaa kolmen prosentin valtakunnallista äänikynnystä, kun samaan aikaan äänikynnys useissa vaalipiireissä on yli kymmenen prosenttia.

HS Vieraskynä, Pertti Timonen: Vaalipiirien rukkaus vie ojasta allikkoon 21.3.2012

Dosentti Timonen pelottelee puoluekentän jotenkin kohtalokkaasti pirstoutuvan ilman valtakunnallista kolmen prosentin äänikynnystä (myös 3,5 % on ollut esillä), vaikka tällaisesta ilmiöstä ei ole ollut mitään merkkejä. Uudelle puolueelle kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys (vastaa kuutta kansanedustajaa) olisi käytännössä selvästi korkeampi kynnys kuin nykyinen vaalipiirikohtainen raja, joten kieltämättä se periaatteessa estäisi tehokkaasti "pirstoutumisen". Mahdollisesti se myös kannustaisi rimaa hipovia pikkupuolueita (kd, rkp) yhdistymään suurempiin.

On melko epäloogista rinnastaa valtakunnallinen ja vaalipiirikohtainen äänikynnys tuolla lailla yksyhteen. On todennäköistä, että uuden puolueen on vaikeampi kehittää (ilman puoluerahoitusta) valtakunnallinen organisaatio ylittääkseen valtakunnallisen äänikynnyksen kuin saavuttaa ensin huomattavasti suurempaakin paikallista suosiota.

"Puoluekentän pirstoutumisen estäminen" on vain sievistelevä kiertoilmaisu uusien eduskuntapuolueiden syntymisen estämiselle. Miksi on niin tärkeää estää puoluekentän evoluutio ja "hyvin pienen puolueen pääseminen kohtuuttoman vahvaan asemaan"? Onko tilanne ollut tältä osin olennaisesti huonompi menneinä vuosikymmeninä, kun eduskuntapuolueita oli nykyistä enemmän? Haiskahtaa enemmän siltä, että tarpeeksi korkean äänikynnyksen toivotaan pitävän yllä status quo ja patoavan uudet, epäsuotuisat ilmiöt pois politiikasta.

[Oami]

Tavallaan myös palvelee uusiakin puolueita, mutta minä kannatan korkeampaa äänikynnystä vaikkapa 4%, jotta sirpaleryhmät eivät hajoittaisi liikaa poliittista kenttää ja vaikeuttaisi päätöksien tekoa.

Miten ne sitä vaikeuttaisivat? Kyllä ne eduskunnan tietokoneet edelleenkin osaavat kahteensataan laskea.

Ilkeämielisempi voisi toki tulkita tämän muodossa "vaikeuttaisi valtapuolueiden halun mukaisten päätösten tekoa".

[Hippo]

en ole RKPn ylin ystävä, mutta en ymmärrä mitä äänikynnyksellä tehdään? ilman äänikynnystä monien pienryhmien pääsy parlamenttiin helpottuu, ja näin poliittiselle kartalle saadaan lisää väriä ja ties vaikkapa kuinka suuria muutoksia tulevaisuudessa parlamentin sisälle.

Vastasit samantien itse omaan kysymykseesi. Äänikynnyksellä on tarkoitus vain ja ainoastaan sementoida olemassaolevien puolueiden valta.