2011-01-31 HS/Vieraskynä: Hyvinvointiyhteiskunnan pitää avata ovensa

[Roope]

Pyrin lähinnä osoittamaan miten humanitaarinen maahanmuutto ei automaattisesti johda hyvinvointivaltion rahoituspohjan rappeutumiseen.

Rahaa ehkä vielä olisi, mutta ei enää halua käyttää sitä yhteiseen hyvään. Yleisen mielipiteen vastaisen humanitaarisen maahanmuuton jatkaminen antaa itse kullekin hyvän tekosyyn vetäytyä rahoituksesta. Asenteissa seuraa siirtyminen (vielä) oikeammalle.

Väitän myös, että kantaväestön asenneilmapiirin muuttuminen hyvinvointivaltiokriittisemmäksi liittyy ensisijaisesti aivan muihin asioihin kuin maahanmuuttoon. Puheet yksityiskouluista, peruskoulun tasoryhmistä, yliopistojen lukukausimaksuista jne. ovat ensisijaisesti osa tätä laajempaa asenneilmapiirin muutosta.

Minusta maahanmuutto on olennainen osa tätä kehitystä, koska se tekee monet asiat paljon näkyvämmiksi. Sekin on totta, että elintason noustua on myös vaatimustaso noussut. Enää ei esimerkiksi olla tyytyväisiä ilmaiseen kouluun vaan vaaditaan yksilöllistä opetusta ja sanotaan opettajalle suorat sanat. Kun äänestämisellä ei ole ollut vaikutusta, niin halutaan äänestää omilla rahoilla. Nöyrä hallintoalamainen on muuttunut vaativaksi ja röyhkeäksikin asiakkaaksi.

OT: Tuo mainitsemasi Palkansaajien keskusjärjestön Kiander on hauska veijari. Olen seurannut miestä vuosia ja sanoma on ollut ärsyttävyyteen asti aina sama: Suomella on liian vähän velkaa, koska velkaa ei tarvitse maksaa ikinä takaisin. Nyt hän siirtyi Ilmariseen ja johan muuttui ääni kellossa:
Kansan Uutiset: Jaakko Kiander varoittelee valtion velkaantumisesta

[intense]

Maahanmuuttokustannusten kasvu voidaan pysäyttää siten, että ei päästetä maahan enää maahanmuuttajia. Itseasiassa tällä linjalla kasvu ei pelkästän pysähdy vaan kustannukset kääntyvät ennen pitkää laskuun.

No eihän se kustannusten kasvu mihinkään pysähdy, koska maassa jo olevat rikastuttajat eivät lakkaa rikastuttamasta. Lisäksi aidot rikastuttajat vähintään kaksinkertaistavat lukumääränsä per sukupolvi. Muiden maiden ja nyt jo Suomenkin kokemusten mukaan toisen ja kolmannen sukupolven rikastuttajat rikastuttavat jopa enemmän kuin ensimmäisen sukupolven.

Totta kai maahanmuutossakin pitää tarkastella elinkaarikustannuksia. Sukupolvesta toiseen.

Tälläkin foorumilla jonkin aikaa sitten käsitellyn tutkimuksen mukaan kaikkien maahanmuuttajaryhmien työllisyys on Suomessa selvästi parantunut maassaolovuosien myötä. Toisekseen jos maassa oleva maahanmuuttaja jatkaa sosiaalitukien nostamista, se ei tarkoita kustannuksien kasvamista vaan niiden pysymistä ennallaan - toisinsanoen kasvun pysähtymistä. Kasvu jatkuu vain jos sosiaalitukien nostajia tulee lisää. Mitä tulee väestönkasvuun esimerkiksi muslimien keskuudessa niin sen on havaittu yleisesti Euroopassa hidastuvan ja esimerkiksi Tanskassa ei-eurooppalaislähtöisten maahanmuuttajien syntyvyys on jo kantaväestön tasolla.

Mitä tarkoitat tuolla toisen ja kolmannen sukupolven rikastuttamisella? Tarkoittaako se, että he ovat suurempi taloudellinen rasite kuin edellinen sukupolvi ja mihin tämä arvio perustuu?

Pyrin lähinnä osoittamaan miten humanitaarinen maahanmuutto ei automaattisesti johda hyvinvointivaltion rahoituspohjan rappeutumiseen.

Rahaa ehkä vielä olisi, mutta ei enää halua käyttää sitä yhteiseen hyvään. Yleisen mielipiteen vastaisen humanitaarisen maahanmuuton jatkaminen antaa itse kullekin hyvän tekosyyn vetäytyä rahoituksesta. Asenteissa seuraa siirtyminen (vielä) oikeammalle.

Tällaisten osin psykologisten vaikutusten arvioiminen on vaikeaa. Yhtä lailla voisi ajatella, että tällainen "nyt laitetaan tuhlailu kuriin"-asenne, jossa humanitaarinen maahanmuutto ja kehitysapu nähdään yksinomaan turhina taloudellisina rasitteina, johtaa myös kantaväestön saamien etuisuuksien kriittisempään tarkasteluun. Vielä konkreettisemmalla tasolla nuivien ehdokkaiden äänestäminen johtaa keskimäärin melko oikeistolaisen talouspolitiikan suosimiseen. Halla-ahonkin on kerrottu äänestävän kunnanvaltuustossa jokseenkin samoin kuin perinteisten porvaripuolueiden.

[Luotsi]

OT: Tuo mainitsemasi Palkansaajien keskusjärjestön Kiander on hauska veijari. Olen seurannut miestä vuosia ja sanoma on ollut ärsyttävyyteen asti aina sama: Suomella on liian vähän velkaa, koska velkaa ei tarvitse maksaa ikinä takaisin. Nyt hän siirtyi Ilmariseen ja johan muuttui ääni kellossa:
Kansan Uutiset: Jaakko Kiander varoittelee valtion velkaantumisesta

Nykyisessä systeemissä "vanha" Kiander on kyllä sinänsä oikeassa, ei valtioiden velkaa ole tarkoitettukaan pois maksettavaksi. Asian kääntöpuoli vain on että korot on, ja ne myös maksetaan ellei luottokelvottomien sarjaan haluta pudota. Eivätkä korot ole sen enempää pikkujuttu kuin yksityiselläkään velallisella, kuseen pääsee aivan yhtä helposti.

[mitäs mitäs]

Jos oletetaan, että humanitaarisen maahanmuuton vuosikustannukset ovat kasvaneet Suomessa esimerkiksi 0,5-1,5 miljardia euroa kuluneen 20 vuoden aikana, summa on moninkertaisesti pienempi kuin BKT:n ja sitä myötä verotulojen kasvu. Tämä siitä huolimatta, että elämme tällä hetkellä taantumassa. Toisinsanoen siis suomalaisten elintaso ja Suomen valtion verotulot ovat kasvaneet samalla kun humanitaarinen maahanmuutto on kasvanut. Ei tietenkään siitä johtuen vaan siitä huolimatta.

BKT on hyvin karkea mittari talouskasvun mittaamiseen. Lisäksi ei ole mitenkään sanottua eikä edes toivottavaa, että verotulot kasvavat samassa suhteessa kuin BKT. Verotus säädetään siten, että sillä saadaan katettua valtion budjetti, ja ilman että valtio ottaa itselleen lisää tehtäviä, budjetinkaan ei pitäisi hirveästi paisua. Itse asiassa työnteon tehostumisen tähden verojen osuuden BKT:stä pitäisi jatkuvasti laskea (näin ei tietenkään oikeasti koskaan käy, koska muitakin muuttujia on, kuten vaikka se vanhusten ja työttömien määrä).

BKT:ssä on mittarina paljon heikkouksia kuten esim se, että huvittavaa kyllä jopa sen vastaanottokeskuksen pyörittäminen kasvattaa BKT:tä. Tai se, että valtio palkkaa ensin yhden miehen kaivamaan kuoppia ja toisen täyttämään niitä. Sinä saat tietysti olla sitä mieltä, että laitetaan vaan BKT:n kasvusta kiinteä könttä humanitaariseen maahanmuuttoon, mutta toivon että tuollainen ei mene ikinä missään läpi. Ainakin itse ostaisin mieluummin isomman asunnon työllä ansaitsemillani rahoilla, enkä antaisi niitä valtion kautta joillekin elintasopakolaisille.

Joku satunnainen työtön tai eläkkeellä oleva lappalainen on minulle aivan yhtä vieras kuin satunnainen somaliturvapaikanhakija. En tunne kumpaakaan, enkä todennäköisesti tule ikinä olemaan missään tekemisissä kummankaan kanssa. Individualistisesta näkökulmasta kummankaan ongelmat eivät kuulu minulle, mutta verotuksen kautta valtio pakottaa auttamaan kumpaakin.

Tämän meidän järjestelmämme hienous on siinä, että kun tarpeeksi pitkälle lasketaan, jokainen on vähän velkaa jokaiselle.

Jos olisikin niin, että se työtön lappalainen onkin töissä ja sinä olet työtön, se lappalainen maksaisi sinun elättämisestäsi. Tai ehkä sen lappalaisen perhe ja suku ovat nyt töissä ja maksavat valtion määräämiä veroja, vaikka ilman niitä suku voisi huolehtia omista työttömistään niin kuin on aina tehty. Suomessa valtio verottaa ihmisiä ja sukuja, ja on osittain ottanut hoitaakseen sukujen perinteiset tehtävät.

Sen sijaan yhdeltäkään somalilta et tule ikinä saamaan mitään ennen kuin hänet liitetään suomalaiseen järjestelmään sen tuottavana (ei kuluttavana) jäsenenä. Minun mielestäni jäsenyys tähän järjestelmään ansaitaan työllä, jonka tähden maahanmuuttajan lapsilla on sitten hyvä syy saada koulutus jne valtion täysivaltaisina kansalaisina. Kyse ei ole siitä tunnetko jotain henkistä yhteyttä lappalaisiin, vaan kyse on sosiaalijärjestelmästä joka tänne on poliittisin päätöksin luotu.

Mikä siinä on niin hurjaa tarkalleen ottaen? Minun lähestymistapani on se, että meillä on ainakin toistaiseksi ollut varaa humanitaariseen maahanmuuttoon. Samoin esim. ruotsalaisten elintaso on kasvanut kymmeniä vuosia, vaikka maahanmuutto siellä on ollut aivan eri mittakaavassa. Jos vuosikymmeniä jatkunut elintason kasvu alkaa näyttää pysähtymisen merkkejä niin asiaa pitää miettiä uudestaan. Sama pätee esimerkiksi kehitysapuun.

Jos taas ruotsalaisilla ei olisi massiivista sosiaalista maahanmuuttoaan, heidän elintasonsa olisi vieläkin korkeampi, jonka he voisivat kanavoida esimerkiksi vapaa-ajan kasvattamiseen, kun kerran pelkkä hienompien veneiden ja vohvelirautojen hankkiminen on nykään niin paheksuttavaa.


Linkkaamassasi kirjoituksessa valtion velkaa koskien ei itse asiassa sanota, että Suomen valtion velalla ei olisi merkitystä. Siinä sanotaan, että Suomi ei ole eräiden toisten tavoin menossa konkurssiin, koska sillä on vielä paljon sellaista omaisuutta, jota ei ole myyty. Krugmanin nimellä ratsastaminen on vilunkipeliä, sillä häneltähän ei lainata artikkelissa mitään muuta kuin toteamus, että laskukausina valtio voi kyllä investoida velaksi (keynesiläinen finanssipolitiikka).

Esittäisin ihan maallikkona kuitenkin sellaisen kysymyksen, että eikö valtion talous kuitenkin ollut merkittävästi paremmassa tilassa ennen 90-luvun lamaa, jonka jälkeen valtion velka pomppari ennennäkemättömän korkealle? Sen jälkeenhän valtio on myynyt pois valtavasti omaisuuttaan, joten pistääpä miettimään, että mitä sitten tehdään kun joskus 2030-luvulla tulee se seuraava iso töyssy. Tällä hetkellä valtion velka kasvaa korkoa noin kaksi kertaa niin paljon kuin mitä humanitaarinen maahanmuutto luultavasti maksaa, joten ilman nykyistä velkaa voitaisiin niitä sotalapsosiakin ottaa kolme kertaa enemmän!

Niin, ja Suomen veroastehan oli suurimman osan sitä kultaista hyvinvointivaltion 80-lukua paljon matalampi kuin mitä se on nykyään. Ryöstöksi touhu on mennyt vasta aivan 80-luvun lopussa. En tässä nyt turhaan ala puhumaan suomalaisten palkkatasosta tai ostovoimasta, mutta ei täällä nyt niin rikkaita olla kuin mitä kuvitellaan. Vai milloinkas kävit viimeksi terveyskeskuksessa, ja kauanko jonotit?

On tietysti ilmiselvää, että ihan se kotoperäinen työttömyys on suurempi ongelma valtiontaloudelle kuin maahanmuuttajien työttömyys, mutta miksi turhaan kasvattaa ongelmia, kun ei olisi pakko?

[intense]

BKT on hyvin karkea mittari talouskasvun mittaamiseen. Lisäksi ei ole mitenkään sanottua eikä edes toivottavaa, että verotulot kasvavat samassa suhteessa kuin BKT. Verotus säädetään siten, että sillä saadaan katettua valtion budjetti, ja ilman että valtio ottaa itselleen lisää tehtäviä, budjetinkaan ei pitäisi hirveästi paisua. Itse asiassa työnteon tehostumisen tähden verojen osuuden BKT:stä pitäisi jatkuvasti laskea (näin ei tietenkään oikeasti koskaan käy, koska muitakin muuttujia on, kuten vaikka se vanhusten ja työttömien määrä).

Ymmärrän kyllä nuo BKT:hen liittyvät ongelmat, mutta tuosta linkkisi taulukosta voit nähdä veroasteen pysyneen kuluneen parin kymmenen vuoden aikana jokseenkin samana, jolloin verotulot ovat seuranneet aika pitkälti BKT:tä.

Jos olisikin niin, että se työtön lappalainen onkin töissä ja sinä olet työtön, se lappalainen maksaisi sinun elättämisestäsi. Tai ehkä sen lappalaisen perhe ja suku ovat nyt töissä ja maksavat valtion määräämiä veroja, vaikka ilman niitä suku voisi huolehtia omista työttömistään niin kuin on aina tehty. Suomessa valtio verottaa ihmisiä ja sukuja, ja on osittain ottanut hoitaakseen sukujen perinteiset tehtävät.

Sen sijaan yhdeltäkään somalilta et tule ikinä saamaan mitään ennen kuin hänet liitetään suomalaiseen järjestelmään sen tuottavana (ei kuluttavana) jäsenenä. Minun mielestäni jäsenyys tähän järjestelmään ansaitaan työllä, jonka tähden maahanmuuttajan lapsilla on sitten hyvä syy saada koulutus jne valtion täysivaltaisina kansalaisina. Kyse ei ole siitä tunnetko jotain henkistä yhteyttä lappalaisiin, vaan kyse on sosiaalijärjestelmästä joka tänne on poliittisin päätöksin luotu.

Minä en näe, että jonkun henkilön vanhempien tai sukulaisten tekemä työ liittyisi siihen, onko hän oikeutettu sosiaaliturvaan tai julkisiin palveluihin. Kukaan ei voi päättää mihin perheeseen syntyy, eikä siksi mielestäni ansaita mitään etuoikeuksia perhetaustansa perusteella. Sosiaalipummin lapsi on aivan yhtä oikeutettua koulutukseen kuin aivokirurgin lapsi, koska hän on täysin osaton siihen, mitä hänen vanhempansa ovat tehneet.

Syyt suosia lappalaisia somalialaisten kustannuksella ovat puhtaasti pragmaattisia: Suomella ei ole varaa tarjota palveluita ja tulonsiirtoja kaikille halukkaille vaan järjestelmän täytyy olla jollain tavalla rajattu.

Jos taas ruotsalaisilla ei olisi massiivista sosiaalista maahanmuuttoaan, heidän elintasonsa olisi vieläkin korkeampi, jonka he voisivat kanavoida esimerkiksi vapaa-ajan kasvattamiseen, kun kerran pelkkä hienompien veneiden ja vohvelirautojen hankkiminen on nykään niin paheksuttavaa.

Totta. Samoin Ruotsin ylemmän keskiluokan elintaso olisi huomattavasti korkeampi jos heidän ei tarvitsisi kustantaa tulonsiirtoja ja palveluita köyhemmille. Jostain kumman syystä löytyy kuitenkin ylemmän keskiluokan ihmisiä, jotka kannattavat hyvinvointivaltiota.

Esittäisin ihan maallikkona kuitenkin sellaisen kysymyksen, että eikö valtion talous kuitenkin ollut merkittävästi paremmassa tilassa ennen 90-luvun lamaa, jonka jälkeen valtion velka pomppari ennennäkemättömän korkealle?

Ei sikäli, että valtion verotulot olivat kymmeniä miljardeja pienemmät kuin nykyään. Ei bruttovelka yksinään määritä sitä mikä on valtion talouden tila.

On tietysti ilmiselvää, että ihan se kotoperäinen työttömyys on suurempi ongelma valtiontaloudelle kuin maahanmuuttajien työttömyys, mutta miksi turhaan kasvattaa ongelmia, kun ei olisi pakko?

Kaikki ihmiset eivät pidä maahanmuutosta aiheutuvia julkisen sektorin kustannuksia ongelmana. Tai katsovat, että meillä on varaa tuollaiseen ongelmaan. Monet ihmiset kannattavat myös kehityspua, vaikka se on Suomen näkökulmasta jokseenkin hyödytön kuluerä. Monet helsinkiläiset ovat sitä mieltä, että heidän verorahojensa syytäminen maakuntiin aluetukina on hyvä juttu. En ole missään nimessä sitä mieltä, että humanitaarisen maahanmuuton, kehitysavun tai aluepolitiikan vastustajat olisivat väärässä, mutta eivät ole kyllä kannattajatkaan.

Toki kaikkia noita asioita voidaan vastustaa tai kannattaa virheellisin perustein. Joku saattaa luulla, että 90-luvun laman jälkeinen hyvinvointivaltion alasajo johtuu maahanmuutosta ja joku toinen saattaa luulla, että somalit ratkaisevat Suomen työvoimapulan.

[Roope2]

Muutama kirjoittaja on muistanut, että ei-islamilaiseen velkaan kuuluu olennaisena osana koronmaksu. Vuoden 2011 budjetissa korkoihin on varattu 1.9 miljardia euroa.
Kokonaisbudjetista (50.2 miljardia euroa) se tekee 3.8 %, progressivisesta tuloverosta (5.4 miljardia euroa) se tekee 35 %. Sillä katettaisiin kokonaan sisäasianministeriön hallintoala (1.3 miljardia euroa) tai yli 90 %:sti ulko- ja oikeusministeriön hallintoalat (1.2 ja 0.83 miljardia euroa).

[juge]

Hyväosaiset voivat esimerkiksi kysyä, miksi heidän tulisi rahoittaa hyvinvointia oman yhteiskuntansa "luksushädänalaisille", jos siinä, että rajaviranomaiset lähettävät paljon pahemmassa hädässä olevia takaisin toivottomaan kurjuuteen, ei nähdä mitään väärää.

En ole kuullut kenenkään koskaan edes vihjaavan mistään tällaisesta. Sen sijaan olen kuullut monen ihan tavallisen työssäkäyvän kysyvän, miksi he enää rahoittaisivat etuisuuksia kaikille työttömille ja muille pienituloisille, jos yhä suurempi osa rahoista meneekin elintasopakolaisille. Siinä sitä arvoperustan rapauttamista.

Ihan peruskäyttäytymismalli ihmiselle on yrittää taata oma ja läheisten ihmisten  hyvinvointi.

Suomessa tätä on laajennettu siten, että työtä tekevien pitää kustantaa oman perheen (suvun) hyvinvoinnin lisäksi ihan vieraiden suomalaistenkin hyvinvointia verojen kautta. Minun mielestäni tämäkin on viety jo liian pitkälle, esim. niiltä osin kun tuloverotus voi pahimmillaan olla melkein 60 %. Siis omasta työstä jää käteen vain reilut 40 %.

Suomalaisten kanssa minä kuitenkin pääosin tunnen jonkinlaista yhteenkuuluvuutta. Viimeinen pisara on, jos minun pitää elättää vielä somaleja ym. muslimeja, siis käytännössä ihan eri planeetalta olevia, joiden kanssa en halua olla missään tekemisissä. He kun vain haittaavat minun hyvinvointiani, eivätkä osallistu mitenkään ponnistuksiin Suomen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

[juge]

Pelkkä suoraviivainen itsekkyys maahanmuuttopolitiikassa ei riitä, vaan meidän on tehtävä jotain ongelman varsinaiselle syylle. Eli tiettyjen ihmisryhmien hallitsemattomalle lisääntymiselle, jonka seurauksena heidän asuinseutunsa muuttuvat yhä kurjemmiksi; ja sitä seuraavalle kansalinvaellukselle.

Pelkällä maahanmuuttopolitiikalla voidaan toki lopullista tuhoa siirtää, mutta lopulliseksi ratkaisuksi siitä ei ole. Tarvitaan aktiivisia toimia itse väestöräjähdyksen syiden poistamiseksi. Mitä ne ovat? Se onkin jo sitten vaikeampi kysymys.

Pommitetaan Afrikkaa ja arabimaita kondomeilla. Hornetit ilmaan...

Vähän vakavammin: ehkäisy on ratkaisu. Se ei vain taida sopia eri uskonnollisille johtajille musulmaanien maissa, saati monelle jenkkipoliitikolle tai paaville. Eikä Timo Soinille.

[Kukko]

Käsi sydämelle. Kuinka moni enää jaksaa lukea näitä höpötyksiä? Meitsi ei enää jaksa kuin hieman silmäillä.

Sama täällä. Kun tällainen ketju avataan, hyppään suoraan itse oksennuksen yli, ja silmäilen vain mitä sattumia porukka on siitä perannut.

[AIP]

Entä jos ihan vaan tarjotaan sitä asennekasvatusta pahoinvointivaltioille? Koska kaikki teknologinen, taloustieteellinen ja sosiologinen tieto hyvinvointivaltion rakentamiseksi on vapaasti saatavilla, niin pakkohan kyse on olla asennekasvatuksen puutteesta. Pahoinvointivaltiot eivät selkeästi halua yhteistä hyvinvointia, joten annetaan lahjaksi asennekasvatusta! Sitähän meillä riittää reilusti yli oman tarpeen, päinvastoin kuin rahaa.

[RP]

esimerkiksi Tanskassa ei-eurooppalaislähtöisten maahanmuuttajien syntyvyys on jo kantaväestön tasolla.

Syntyvyys maahanmuuttajien kohdalla on ollut laskussa, johon syyksi lisääntyvän koulutustason ohella on esitetty sikäläistä 24-vuoden sääntöä (http://en.wikipedia.org/wiki/24_year_rule ), joka on korottanut avioitumisikää joidenkin väestöryhmien parissa. Toistaiseksi en ole nähnyt merkkejä moisen käyttöönotosta täällä.

Tuo ei-eurooppalaiset, tai oikeammin ei-länsimaiset ei myöskään ole homogeeninen ryhmä. Syntyvyyslukuja Tanskan tilastokeskuksesta
(taulukko 1.6, vuosilta 2005-2009). maakohtaiset luvut ovat siis ensimmäisen polven siirtolaisia koskevia, mutta ollevat suuntaa antavia koko etnsistä ryhmää koskien:

Etniset tanskalaiset: 1.847
Maahanmuuttajat: 1.853
Tanskassa syntyneet maahanmuuttajien jälkeläiset: 1.818

Maahanmuuttajista:
Länsimaiset: 1.586
Ei-länsimaiset: 2.037
joista:
Somalia 4.094
Pakistan 2.767
Libanon 2.731
Irak 2.713
Turkki 2.108
Vietnam 2.015
Bosnia 1.568

Julkaisun vuotta aikaisempaan versioon oli mahtunut vielä Afganistan luvulla 2.807

Selvästikin muiden (jotka eivät mahdu näihin top 7 tai 8 listoihin) ei-länsimaisten maahanmuuttajyhteisäjen parissa monissa syntyvyyden täytyy olla näitä pienempi, koska mainituista vain vietnamilaisten ja bosnialaisten syntyvyys oli koko viiteryhmän keskiarvoa pienempi. Seuraavasta taulukosta (1.7) huomaa, että vähintään 3000 hengen 15-49 vuotiaan naisen ryhmiä on myös seuraavista ei-länsimaisista maista: Thaimaa, Filippiinit, Iran ja Kiina

[herranen]

Tuhannen taalan kysymys onkin, miten molemmista ideaaleista voidaan pitää kiinni yhtä aikaa, etenkin nyt, kun ihmisten liikkuminen on niin paljon helpompaa kuin toisen maailmansodan jälkeen ihmisoikeussopimuksia laadittaessa.

Projektinhallinnasta lentäväksi lauseeksi muodostunut "Hyvä, halpa, nopea? Valitse kaksi" sopii minusta muutettuna maahanmuuttoon. Käsittääkseni on mahdollista valita seuraavista vaihtoehdoista kaksi :

1. Lisääntyvä humanitäärinen maahanmuutto
2. Hyvinvointiyhteiskunta
3. Tasa-arvo

Keskustelua voi käydä siitä, missä vaiheessa kohta 1. menee liiallisuuksiin mutta tätä keskustelua jostakin syystä vältellään, toki nyt jo tunnustetaan ongelmat.

Minun mielestäni tuo valinta ei ole Suomella edessä aivan lähitulevaisuudessa, mutta maahanmuutto toki kaipaisi parempaa suunnittelua ja rajoituksia jo asumiseen, syrjäytymiseen ja rikollisuuteen liittyvien ongelmien kasvamisen ehkäisemiseksi.

[normi]

Tällaisten ovien avaajien pitäisi henkilökohtaisesti majoittaa kotiinsa näitä tulijoita. Maahanmuuttoa ei voi perua. Minusta maahantuominen on sikäli epäoikeudenmukaista, että se joka ei halua monikulttuuria, niin häneltä tuhotaan mahdollisuus monokulttuuriin ja homogeeniseen yhteisöön. Minusta multikultin haluajien kuuluisi itsensä siirtyä sellaiseen paikkaan missä sitä on eikä tuottaa sitä tänne.

Asiaahan voidaan verrata multikulttienkin paheksumaan Tiibetin kiinalaistamiseen. Tiibetiin on luotu monikulttuuri eli siellä on tiibetiläinen vanha ja sitten kiinalainen uusi. Tuskin moni tiibetiläinen on halunnut tätä, mutta maahanmuutto on pilannut jo tiibetin erityispiirteet ja tiibet on vahvasti kiinalaistunut. Minusta Tiibet ja maailma on köyhtynyt, kun Tiibetin monokulttuuri on pilattu.

Nyt Euroopan maista ollaan kaikista tekemässä samanlaisia harmaan talouden kebab-pizzerioineen ja lisääntyvinen moskeijoineen. Kohta kansallisia tunnuksiakin aletaan takuulla muuttamaan, koska nehän ovat kansallisia eli multikultin vastaisia.

Nollatoleranssi kaiken pilaavalle monikulttuurille.

[Rafael K.]

Pelkkä suoraviivainen itsekkyys maahanmuuttopolitiikassa ei riitä, vaan meidän on tehtävä jotain ongelman varsinaiselle syylle. Eli tiettyjen ihmisryhmien hallitsemattomalle lisääntymiselle, jonka seurauksena heidän asuinseutunsa muuttuvat yhä kurjemmiksi; ja sitä seuraavalle kansalinvaellukselle.

Pelkällä maahanmuuttopolitiikalla voidaan toki lopullista tuhoa siirtää, mutta lopulliseksi ratkaisuksi siitä ei ole. Tarvitaan aktiivisia toimia itse väestöräjähdyksen syiden poistamiseksi. Mitä ne ovat? Se onkin jo sitten vaikeampi kysymys.

Pommitetaan Afrikkaa ja arabimaita kondomeilla. Hornetit ilmaan...

Vähän vakavammin: ehkäisy on ratkaisu. Se ei vain taida sopia eri uskonnollisille johtajille musulmaanien maissa, saati monelle jenkkipoliitikolle tai paaville. Eikä Timo Soinille.

Jos ongelma on se, että joku jossain lisääntyy, niin saa kyllä lähteä melkein alkuräjähdykseen asti korjaamaan ongelmien varsinaiset syyt. Tuollainen imperialistinen ajattelu, että on "valkoisen miehen taakka" hoitaa koko maailman ongelmat, ei oikein sovi yhteen maltillisen nationalismin kanssa.

Jos Suomi laittaa rajat kiinni elintasopakolaisille ja lopettaa kehitysavun kansallisen intressin nimissä, minkä takia siihen päätökseen pitäisi vaikuttaa se, mitä ihmiset jossakin tuhansien kilometrien päässä tekevät?

[juge]

Jos ongelma on se, että joku jossain lisääntyy, niin saa kyllä lähteä melkein alkuräjähdykseen asti korjaamaan ongelmien varsinaiset syyt. Tuollainen imperialistinen ajattelu, että on "valkoisen miehen taakka" hoitaa koko maailman ongelmat, ei oikein sovi yhteen maltillisen nationalismin kanssa.

Minusta on luonnollista ajatella, että joitakin alueita - ja siten koko maapalloa - riivaava ylikansoitus johtuu liiallisesta lisääntymisestä.

Naisten koulutus, hölmöjen uskontojen vaikutuksen vähentäminen ja ehkäisyvalistus ovat ratkaisuja myös maahanmuuttoon. Vähemmän ihmisiä musulmaniassa -> vähemmän sosiaaliturvapaikanhakijoita Euroopassa.

[HDRisto]

"Jos Suomi laittaa rajat kiinni elintasopakolaisille ja lopettaa kehitysavun kansallisen intressin nimissä, minkä takia siihen päätökseen pitäisi vaikuttaa se, mitä ihmiset jossakin tuhansien kilometrien päässä tekevät?".


No senhän juuri tulee vaikuttaa siihen päätökseen, onko koko kehitysavusta yhtään mitään hyötyä muille kuin kovapalkkaisille työntekijöille ja muille rahastajille.
Jos apua vastaanottava maa tai kansa ei piittaa paskaakaan rahan / tavaran / opin mukana tulevista ohjeista, kannattaa lopettaa lahjominen avun lähettäminen jo alkuunsa.

[Eino P. Keravalta]

Jens Silfvast: Hyvinvointiyhteiskunnan pitää avata ovensa

Tuollainen vaatimus on aivan absurdi ja todistaa vain siitä, ettei Silfvast ole tajunnut lainkaan, mikä mahdollistaa hyvinvointivaltion.

Hyvinvointivaltio on ollut mahdollinen, koska se on pitänyt ovensa kiinni.

Hyvinvointivaltiota ei pääse syntymään, jos sillä ei ole rajoja ja jos sen alueelle voi tulla kuka tahansa koska tahansa mistä tahansa nauttimaan ilmaisesta elämästä. Kun rajat katoavat, katoaa myös hyvinvointi. Miksi? Siksi, että tuottamattomia jakajia on yksinkertaisesti lopulta liikaa. Tällöin edes se vähemmistö, joka pystyisi hyvinvointia tuottamaan, ei riitä luomaan sitä liian suurelle heinäsirkkalaumalle tai lopulta enää itselleenkään.

[Rafael K.]

Jos ongelma on se, että joku jossain lisääntyy, niin saa kyllä lähteä melkein alkuräjähdykseen asti korjaamaan ongelmien varsinaiset syyt. Tuollainen imperialistinen ajattelu, että on "valkoisen miehen taakka" hoitaa koko maailman ongelmat, ei oikein sovi yhteen maltillisen nationalismin kanssa.

Minusta on luonnollista ajatella, että joitakin alueita - ja siten koko maapalloa - riivaava ylikansoitus johtuu liiallisesta lisääntymisestä.

Naisten koulutus, hölmöjen uskontojen vaikutuksen vähentäminen ja ehkäisyvalistus ovat ratkaisuja myös maahanmuuttoon. Vähemmän ihmisiä musulmaniassa -> vähemmän sosiaaliturvapaikanhakijoita Euroopassa.

Minkä takia sinun pitää ottaa toisten ongelmia hoidettavaksesi? Jos lähdetään siitä olettamasta, että suomalaiset ja afrikkalaiset tai musulmaanit ovat yhtä lailla ihmisiä, niin heihin voisi päteä se yleinen viisaus, että ihmiset yleensä tietävät itse parhaiten, miten hoitaa ongelmansa. Jos ottaa toisten ongelmat hoidettavakseen, on myös vastuussa lopputuloksista. Kaikenlaiset tieteelliseen yhteiskuntasuunnitteluun uskovat sosialidemokraatit lähtivät 60-luvulla jakamaan kehitysapua itsenäistyneihin siirtomaihin siinä uskossa, että kaikki haluavat ja voivat elää niin kuin valistuneet länsimaalaiset. YK:n suunnitelmat syntyvyyden säännöstelemiseksi kehitysmaissa ovat ihan yhtä vanhoja kuin koko kehitysavun idea. Minkä takia enää kuvitella onnistuvansa siinä, missä koko sodanjälkeinen sosialidemokraattinen internationaali on epäonnistunut?

Naisten kouluttamattomuus, islamin vaikutuksen syventäminen ja mahdollisimman runsas lisääntyminen ovat keinoja islamin maailmanvalloituksen edistämiseen. Länsimainen vapaamielisyys ei näytä toimivan kovin hyvin länsimaiden ulkopuolella. Afghanistanin rauhanturvaoperaatiolle esimerkiksi ei ole mitään vaikutusta, siellä pelataan vain aikaa. Turkissa ja arabimaissa islamistiset puolueet siirtyvät lähemmäksi vallan hallintaa.

[juge]

Minkä takia sinun pitää ottaa toisten ongelmia hoidettavaksesi?

[...]

Naisten kouluttamattomuus, islamin vaikutuksen syventäminen ja mahdollisimman runsas lisääntyminen ovat keinoja islamin maailmanvalloituksen edistämiseen.

Miksi minun kannattaa auttaa naapuria sammuttamaan tulipalo? No ettei se leviä minun talooni.

Ihan sama pätee kehitysmaihin: jos kehitysmaissa menisi paremmin, niin kehitysmaalaiset eivät leviä Suomeen. En minä mikään kehitysavun ystävä ole, mutta ei sitä ole realistista vaatia kokonaan lopetettavaksi. Rahat pitäisi käyttää juurikin esim. islamin vastaiseen kasvatukseen ja kondomeihin. Vihollista (=islam) vastaan voi sotia muutenkin kuin mekanisoiduilla divisioonilla.

Hyvä esimerkki on Hollywood: jenkkien tv-sarjat, elokuvat ja musiikki muuttavat arabimaailmaa. Mitä enemmän ählyt kokevat jenkkiviihdettä, sitä vähemmän sotaisia he ovat. Neukkulassakin oltiin aivan kiimassa jenkkifilmeihin ja Virossa jopa K-kaupan Väiskiin.

[Sanglier]

Tämäkin aihe on intensen kanssa puitu moneen kertaan. Viimeksi tämä jäi vastaamatta, ja vastaamatta se jäänee tälläkin kertaa:

intense: Keitä ovat "ongelmamaista" tulevat ryhmät joiden tilanne - työllisyys- tai muu - paranee merkittävästi ajan kuluessa? Pitääkö Moskovan opiskelijan ja lukutaidottoman uustuonnin ero selittää?

. . . . Saisiko nyt jonkun arvion: mikä on Suomen kantokyvyn raja? Kuinka monta ongelmamamua maahan voi päästää, ja miksi pitäisi?

[intense]

Tämäkin aihe on intensen kanssa puitu moneen kertaan. Viimeksi tämä jäi vastaamatta, ja vastaamatta se jäänee tälläkin kertaa:

intense: Keitä ovat "ongelmamaista" tulevat ryhmät joiden tilanne - työllisyys- tai muu - paranee merkittävästi ajan kuluessa? Pitääkö Moskovan opiskelijan ja lukutaidottoman uustuonnin ero selittää?

. . . . Saisiko nyt jonkun arvion: mikä on Suomen kantokyvyn raja? Kuinka monta ongelmamamua maahan voi päästää, ja miksi pitäisi?

Esim. Jugoslaviasta, Irakista, Iranista ja Somaliasta tulleet, joiden työllistymistä on seurattu vuoteen 2000 asti tässä tutkimuksessa: http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt265.pdf

"Päätulos on, että maahanmuuttajien työllisyyden todennäköisyys kasvaa voimakkaasti Suomessa asutun ajan kuluessa. Tämän
johdosta, humanitaarisista syistä Suomeen tulevia maahanmuuttajia lukuun ottamatta,
maahanmuuttajat maksavat välittömiä veroja enemmän kuin mitä saavat
suoria tulonsiirtoja jo kuudennen maassaolovuoden jälkeen. Humanitaarinen
muutto mukaan luettuna maahanmuuton suora vaikutus julkisen sektorin rahoitukseen
kuitenkin säilyy negatiivisena koko tarkasteluajanjakson, joskin neljännen
vuoden jälkeen negatiivinen tase alkaa nopeasti pienetä."

Tuossa tutkituista ryhmistä ainakin irakilaisten ja iranilaisten työttömyysaste on edelleen laskenut tuon tarkasteluajankohdan jälkeen, vaikka uusia tulijoita on tullut aiempaa enemmän: http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_maahanmuuttotilastot/wulktyoll.pdf

Ei kai kukaan voi määritellä tarkasti mitään Suomen kantokyvyn rajaa, mutta väitän, ettei 2000-luvun keskimääräinen maahanmuuttotahti ylitä sitä. 2000-luvun aikana veroaste pieneni ja samalla verotulot kasvoivat yli kymmenellä miljardilla, mikä on valtavasti enemmän kuin maahanmuuttokustannusten nousu vastaavana aikana.

Suomen ei nähdäkseni pidä ottaa humanitaarisia maahanmuuttajia - se on ihan vapaaehtoista toimintaa. Minä henkilökohtaisesti kannatan esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanottamista siksi, että tällä tavalla voidaan antaa maahamme otettaville ihmisille mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, jota heillä ei muuten olisi. Perusteena on ensisijaiseesti solidaarisuus vainottuja ihmisiä kohtaan.

Pidän jonkinlaisen pakolaisjärjestelmän olemassaoloa myös yleishyödyllisenä asiana, sillä missä tahansa voi tapahtua odottamattomia muutoksia. Minusta on hyvä, että esimerkiksi chileläisillä vasemmistolaisilla oli mahdollisuus paeta Suomeen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Jos Suomessa tapahtuu joskus väliakainen tai pysyvä siirtyminen totalitaristiseen regiimiin, toivon, että myös suomalaisilla toisinajattelijoilla on tällainen mahdollisuus.

Minulla ei ole varsinaisesti kantaa sen suhteen tulisiko humanitaarista maahanmuuttoa lisätä, vähentää vai pitää ennallaan. Näen, että nykyiset eduskuntapuolueet hoitavat maahanmuuttopolitiikan omasta näkökulmastani jokseenkin mielekkäästi ja perustan äänestyspäätökseni aivan muihin asioihin kuin maahanmuuttokysymykseen. Voisin jopa kuvitella äänestäväni ehdokasta, joka kannattaa humanitaarisen maahanmuuton maltillista vähentämistä, mutta tällaiset ehdokkaat pääsääntöisesti kannattavat esim. talouspolitiikassa erilaista linjaa kuin minä.

[Roope]

Humanitaarinen muutto mukaan luettuna maahanmuuton suora vaikutus julkisen sektorin rahoitukseen kuitenkin säilyy negatiivisena koko tarkasteluajanjakson, joskin neljännen vuoden jälkeen negatiivinen tase alkaa nopeasti pienetä.

Ja tämä siis jo ennen Thorsin kauden luku/kirjoitustaidottomien buumia.

[Roope]

Ei kai kukaan voi määritellä tarkasti mitään Suomen kantokyvyn rajaa, mutta väitän, ettei 2000-luvun keskimääräinen maahanmuuttotahti ylitä sitä.

Ei ehkä 2000-luvun keskimääräinen maahanmuuttotahti, mutta Thorsin ajan tahti kylläkin. Humanitaarinen maahanmuutto on parhaillaan moninkertaistumassa Thorsia edeltävään aikaan verrattuna. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyn hitaus estää meitä vielä näkemästä tätä.

Yksi kantokyvyn mittari on pakolaisten kuntasijoituspaikkojen määrä. Toissavuoteen asti niitä oli riittävästi. Nyt paikkoja on vain puolelle tulijoista.

[Sanglier]

intense: kiitos. Perustelusi tulivat selviksi.

Nyt ihmettelen vain miksi osallistut Homma-kansanliikkeen keskusteluun, kun sinulla ei ole mitään valitettavaa nykymenon suhteen. Näkemyksesi eroavat foorumilla vallitsevista valtavirtanäkemyksistä - tämä tuli selväksi.

Menetkö myös mäyräkoiraharrastajien foorumille kertomaan aikasi kuluksi ettei sinulla ole mäyräkoiraa etkä aio sellaista hankkiakaan?

[Miniluv]

Kyllä Hommaan voi tulla kertomaan myös sen että ei omista mäyräkoiraa tai että meidän hommalaisten mäyräkoirat on huonosti perusteltuja

[Alfresco]

maahanmuuttokriittisessä liikkeessä hyvinvointiyhteiskuntaan (sikäli kuin tällä tarkoitetaan pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia, kuten ainakin kirjoittaja näyttää tarkoittavan) suhtaudutaan nähdäkseni keskimäärin melko negatiivisesti. Persujen nuivista kärkiehdokkaista ainakin Halla-aho, Lahtinen ja Nieminen ovat markkinaliberaaleja tai jopa libertaristeja.

Vasemmistolaisen retoriikan puitteissa hyvinvointuiyhteiskunnnasta on tullu käytännön tasolla tukiaisyhteiskunta missä yksilön vastuu elämästään siirretän valtiollisele tasolle. Rahoittajana toimii yhä pienenevä työtä tekevä kansanosa. Sosialistinen almutalous tekee yksilön riippuvaiseksi valtiovallasta. Eli valta konsolidoituu poliitikoille, joka sotii suoraan kaikkia demokraattisi periaatteita vastaan.

Edes sana "hyvinvointiyhteiskunta" ei viittaa siihen, että se olisi jonkinlainsn sosialistinen malli. Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa juuri yhteiskuntaa missä kansa pääasiassa voi hyvin. Hyvinvoipaisuus ei taas ole sidottuna vasemmistolaiseen almutalouteen millään tasolla. Ei edes teoriassa.

Hyvinvointiyhteiskunta on kiteytettynä järjestelmä missä:

1. Vallitsee sananvapaus.
2. Vallitsee mahdollisuus valita elämänsä tien kohtalaisen vapaasti.
3. Annetaan yksilölle mahdollisuus - varallisuudesta riippumatta - menestyä elämässä.
4. Vallitsee hyvä "ilmapiiri".
5. Vallitsee kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.
6. Vallitsee järjestelmä, jonka puitteissa on mahdollista ansaita edes kohtuullinen elanto.

Mikään näistä ehdoista ei edellytä sosialistissta mallia. Itse asiassa moni hyvinvointiyhteiskunnan ehto on täysin ristiriidassa sosialistisen mallin kanssa. Itse asiassa lähes kaikki edelläolevat ehdot ovat ristiridassa sosialistisen mallin kanssa.
Siitä huolimatta vasemmisto on kohtaan 3. vedoten väittänyt, että vaan he pystyvät takaamaan hyvinvointiyhteskunnan olemassaolon.

Markkinatalous on tosiasiassa ainoa tunnettu malli, joka pystyy laajassa mittakaavassa takaamaan hvynvoinnin. Se ei ole täydellinen jräjestelmä mutta täydellisyyden puuttuessa siihen on tyydyttävä. Markkinataloutta voi sitten ohjaa ja säätää eri lailla mutta sen toimivuus edellyttää huomattavasti vähemmän sääntelyä kun sosialistit haluavat.

Markkinatalouden ja liberalismin parjaaminen on vain koirien haukkumista. Maailma ei ole koskaan toiminut eikä tule koskan toimimaan sosialismin ympärillä muuta kun tilapäisesti. Mitään sosialistista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole koskaan ollut olemassa eikä sellaista tulekaan.

Maahanmuuttokriittiset tuuppaavat ajatella asioita järjellä. Järjen logiikkaa seuraten on aika mahdotonta kannattaa sosialisita yhteiskuntaa koska se on yhtä toimimaton malli kun esim. monikulttuurisuus. Molemmat toimivat vain papereilla ja rajaehdot unohtaen. Jäljelle jää silloin markkinatalouden kannattaminen tai hiljaa oleminen.

[OTU]

Sinänsä en kummemmin kommentoi ko. synkkää propagandakyhäelmää.
Minun korvaani aina särähtää, kun puhutaan ja syyllistetään "hyväosaisisia". Se hyvinvointi -ns. "hyväosaisuus"- on menneiden polvien TYÖLLÄ ja UHRAUKSILLA aikaansaatu. Jos täälläkin olisi vain pelattu noppaa puun alla, asuisimme edelleen turvemajoissa ja hiihtäisimme kieli vyön alla hirveä kiinni.

[Alfresco]

Linkola käytti joskus vertausta, että Eurooppa/Suomi on kuin pelastusvene, jossa olevilla on velvollisuus ruveta katkomaan veneen laitoihin tarkertuneita veden varassa olevien käsiä, jotta koko paatti ei uppoa. Mutta rapauttaisivatko veneessä olijat noin tehdessään samalla koko pelastusveneen käsitteen sisältämän arvoperustan?

Kyllä rapauttaisivat nykyisen arvoperustan. Samalla pitää muistaa, että luontoa ei kiinnosta mitkään arvoperustat. Ihminen voi laatia minkälaista moraalia tahansa mutta lopulta luonto määrä kuinka paljon porukkaa tänne mahtuu, miten ruokaa riittää, mitä saasteita luonto kestää jne.

Nykyinen arvoperustahan perustuu olettamukseen rajattomista resursseista. Koska sellaisia ei ole, arvoperusta on siis kestämättömällä pohjalla. Vasemmistolainen poliittinen järjestelmä perustuu myös tähän samaan äärettömyyden olettamaan missä loputtomiin on resursseja jakaa kaikille halukkaille.

Toistaiseksi ihminen ei voi voittaa luontoa. Tällöin herää kysymys kumman pitäisi antaa periksi: luonto vai ihminen?

Onko asetelma itse asiassa sellainen, että nykyinen arvopoerusta on kestämättömydessään virheellinen ja ihmisen on pakko muutta moraalikäsitystään ellemme halua saatta koko ihmiskunnan perikatoon. Tähän on vahvoja vittauksia koska arvopohjaamme perustuen olemme antaneet ihmiskunnan kasvaa räjähdysmäisesti saattaen yhä useman maapallon kolkan ylikansoitukseen, kaaokseen ja puutteeseen.

Linkola on oikeassa, kädet pitää pian alkaa katkomaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Mitä pitempään odotamme sen enemmän tulee käsiä katkottavaksi.

[intense]

intense: kiitos. Perustelusi tulivat selviksi.

Nyt ihmettelen vain miksi osallistut Homma-kansanliikkeen keskusteluun, kun sinulla ei ole mitään valitettavaa nykymenon suhteen. Näkemyksesi eroavat foorumilla vallitsevista valtavirtanäkemyksistä - tämä tuli selväksi.

Menetkö myös mäyräkoiraharrastajien foorumille kertomaan aikasi kuluksi ettei sinulla ole mäyräkoiraa etkä aio sellaista hankkiakaan?

Ihan siksi, että tämä on kiinnostava liike ja asioista eri mieltä olevien ihmisten kanssa keskusteleminen on parhaimmillaan varsin kehittävää.

Miksi Homma-henkiset ihmiset ovat itse esimerkiksi Helsingin Sanomien sivuilla päivästä toiseen jauhamassa mantrojaan "punavihreästä" Hesarista ja siitä miten huono kyseinen lehti on?

Korviensa sulkeminen muiden ihmisten ajatuksilta johtaa vääristyneeseen kuvaan siitä, kuinka muut ajattelevat. Siksi täälläkin niin moni luulee, että humanitaarista maahanmuuttoa kannatetaan, koska monikulttuurisuus on rikkautta ja koska Suomessa on työvoimapula.

Ongelmamamut eivät ole kansantaloudellisesti rikkaus. Ikinä.

En ole koskaan väittänytkään, että humanitaarinen maahanmuutto olisi kansantaloudellisesti tuottavaa tai edes neutraalia. Sanoin vaan, että kustannukset per maahanmuuttaja laskevat maassaolovuosien myötä.

[Alfresco]

Ihan siksi, että tämä on kiinnostava liike ja asioista eri mieltä olevien ihmisten kanssa keskusteleminen on parhaimmillaan varsin kehittävää.

On olemassa kahdenlaista keskustelun perustaa:

- mielipiteet
- faktat

Maahanmuutto on faktapohjaista keskustelua. Mokuttajien pitäisi muuttaa retoriikkansa, unohtaa mielipiteisiin vetoava huuhaa ja siirtyä faktalinjalle. Muuten ei mitään järkevää keskustelua synny. Tuhlaat aikaasi saarnaamalla uskontoja ateisteille.