Pauli Vahteran blogi

[Uuno Nuivanen]

Uusimmassa juttua mm. median häröilystä ja yrittäjien verotuksesta: Ministeriverojahti

Jälleen kerran syvällistä ymmärrystä siitä, mikä maan taloudessa mättää. Miksi tällaisia puheenvuoroja ei nähdä eduskunnassa?

Ehkä seuraavassa nähdään.

[Patakakkonen]

Niinno Sivustakatsoja koulutus maksaa aina jotain. En minä tiedä paljonko olisi sopiva palkka, mutta jotain Suomessa on tehty oikein verrattuna ...koko muuhun maailmaan. Olisiko sinun ratkaisusi että tehdään opettajan työstä vähemmän houkutteleva? Paraneeko lopputulos jotenkin? Onko opetus nyt ihan varmasti se oikea paikka leikata, eikö oku ohjeistamispäällikkö joutaisi mennä ekaks?

Opettaja nyt vaan ei keitä sellua vaan jotain paljon tärkeämpää. Varmaan tulisivat töihin vaikka 500 pienemmällä palkalla. Jes, otetaan kaikilta viissataa pois niin vain hyvät ja viisaat jäävät töihin!

[Marius]

Karsitaanko opetusta kaikista kouluista, vai pelkästään suomenkielisistä?

[Sivustakatsoja]

Niinno Sivustakatsoja koulutus maksaa aina jotain. En minä tiedä paljonko olisi sopiva palkka, mutta jotain Suomessa on tehty oikein verrattuna ...koko muuhun maailmaan. Olisiko sinun ratkaisusi että tehdään opettajan työstä vähemmän houkutteleva? Paraneeko lopputulos jotenkin?

Sikäli kun opettajakunta on yksi isohko kulu kaupungeissa/kunnissa ja taloustilanne on heikko, toki opettajien palkoista saatava säästö auttaisi.

En tietenkään ole sitä mieltä, että palkan pitäisi olla nälkäpalkka, mutta varsinkin kun huomioidaan opettajien pitkä kesäloma, sanoisin ns. mututuntumalta, että yli 4000 euron palkka esimerkiksi lukionlehtorin hommasta yläkanttiin. Ja tosiaan se, ettei opettajiksi hakeutuvista toden totta ole pulaa (kurkkaa vaikkapa yliopistojen tilastoja opettajankoulutukseen hakevien määristä), kertoo siitä, ettei palkan alentuminen johtaisi mihinkään katastrofiin. Sitten voitaisiin puhua ongelmista, jos ala lakkaisi kiinnostamasta hakijoita.

Onko opetus nyt ihan varmasti se oikea paikka leikata, eikö oku ohjeistamispäällikkö joutaisi mennä ekaks?

Toki. Mutta opettajien suuri lukumäärä tekee siitä merkittävämmän osan kaupunkien/kuntien talouksista.

Opettaja nyt vaan ei keitä sellua vaan jotain paljon tärkeämpää. Varmaan tulisivat töihin vaikka 500 pienemmällä palkalla. Jes, otetaan kaikilta viissataa pois niin vain hyvät ja viisaat jäävät töihin!

Sikäli kun opettajan palkka vastaa käytännössä normaaliin firmassa työskentelyyn verrattuna n. 5000 euron palkkaa (loma huomioiden), niin eiköhän firmassa joudu olemaan aika tuottava henkilö saadakseen tuon 5000 euroa kouraan? Puhumattakaan siitä, että ainakin tavallisissa oloissa vakituisen opettajanviran haltijan työsuhde on huomattavasti vakaammalla pohjalla, joka sekin osaltaa lisää sitä epäsuhtaa, mikä palkkatasojen välillä on.

[Patakakkonen]

Mistä tempaisit tuon 5000 ja mitä tarkoitat lomalla? Kesä on palkatonta vapaata, jolloin saadaan vuoden aikana kertynyttä palkkaa. Vuosiloma-ajalta normaali lomapalkka. Laskitko että 5000€ tulee lukuvuoden aikana ja kesällä 0€ kuussa? No kuka viiden tonnin mies on vuodesta 1 1/2 kk ilman palkkaa ja laskee edelleen kk-palkakseen sen viisi tonnia?

Kuntatyönantaja voi laskea palkan vaikka puoleen jos tiukka paikka tulee. Kyllä joku silti töihin tulee, niin kuin järkeilet. Mutta jos julkisen sektorin säästöistä oikeasti halutaan merkittävät niin korotukset jäihin kymmeneksi vuodeksi, välijohdosta pois puolet ja ylijohdosta 4/5. Profit!

[Sivustakatsoja]

Mistä tempaisit tuon 5000 ja mitä tarkoitat lomalla? Kesä on palkatonta vapaata, jolloin saadaan vuoden aikana kertynyttä palkkaa. Vuosiloma-ajalta normaali lomapalkka. Laskitko että 5000€ tulee lukuvuoden aikana ja kesällä 0€ kuussa? No kuka viiden tonnin mies on vuodesta 1 1/2 kk ilman palkkaa ja laskee edelleen kk-palkakseen sen viisi tonnia?

Pointtini oli, että kyetäkseen saamaan saman verran luppoaikaa kuin opettaja, pitäisi yrityksessä työskentelevän ottaa palkattomia vapaita. Jotta vuotuinen tulotaso säilyisi samana kuin opettajan, pitäisi työssäolokuukausien palkan olla suunnilleen 5000 euroa.

Eli tietenkin palkkoja vertailtaessa pitää verrata palkkoja samalta ajalta. Jos yksi saa saman palkan 10 kuukauden työpanoksella kuin toinen 11 kuuuden työllä, on ensiksimainittu paremmin palkattu.

[Hippo]

En tietenkään ole sitä mieltä, että palkan pitäisi olla nälkäpalkka, mutta varsinkin kun huomioidaan opettajien pitkä kesäloma, sanoisin ns. mututuntumalta, että yli 4000 euron palkka esimerkiksi lukionlehtorin hommasta yläkanttiin. Ja tosiaan se, ettei opettajiksi hakeutuvista toden totta ole pulaa (kurkkaa vaikkapa yliopistojen tilastoja opettajankoulutukseen hakevien määristä), kertoo siitä, ettei palkan alentuminen johtaisi mihinkään katastrofiin. Sitten voitaisiin puhua ongelmista, jos ala lakkaisi kiinnostamasta hakijoita.

Hyvä ettet kannata nälkäpalkkaa. Yleensäkin virkamiehillä tulisi olla kohtuulliset palkat koska se vähentää korruption riskiä. Mututuntumasi lukion lehtorin palkasta menee metsään. Lukion lehtorin lähtöpalkka on 2957 euroa ja sitä toki nostaa jos palkkaukseen kuuluu ylitunteja eli ylitöitä. Myös määrävuosikorotukset nostavat palkkaa. Läheskään kaikki lukion opettajat eivät saa 4000 euroa palkkaa ja nekin jotka saavat tekevät runsaasti ylitöitä.

[Patakakkonen]

No eiköhän tämä tästä, opettajat saavat liikaa rahaa, ainakin ne joilla on kovin koulutus ja jotka tekevät eniten töitä, eli ne neljän tonnin lehtorit,  tämä selvä. Mutta jos jollekin on jäänyt epäselväksi lukion lehtorin toimenkuva niin se on kasvattaa ja kouluttaa 15-vuotiaista räkänokista 18-vuotiaita yliopistokelpoisia opiskelijoita kemiassa, ranskassa, saksassa, venäjässä, matematiikassa, biologiassa, fysiikassa tai jossain muussa aineessa. Kyllä saa toimistopäällikkö tai piirimyyjä olla vähän helvetin tehokas ollakseen yhtä "tuottava."

[Sivustakatsoja]

Mututuntumasi lukion lehtorin palkasta menee metsään.

Olihan yllä linkki lähteeseen eli ihan palkkatilastoon. Onko se "mututuntumaa"? Mediaaniansio nimikkeen "lukion lehtori" omaavilla palkansaajilla oli 4160 euroa.

Lukion lehtorin lähtöpalkka on 2957 euroa ja sitä toki nostaa jos palkkaukseen kuuluu ylitunteja eli ylitöitä. Myös määrävuosikorotukset nostavat palkkaa.

Nimikkeen "lukion vanhempi rehtori" omaavien mediaanipalkka oli 4284 euroa.

Mistä ihmeen "lähtöpalkasta" puhut? Sellaiset ovat jotain teoreettisia peruspalkkoja, johon tulee käytännössä aina jokin tehtävän vaativuudesta tms. riippuva lisä päälle. Ja automaattisesti myös ikälisät.

Itsellänikin on jonkin verran kokemusta opetushommista. Omien kokemusteni mukaan opetuksen selvästi työläin osuus on oppimateriaalin valmistelu sekä kokeiden tarkistus. Mutta kun peruskoulussa/lukiossa oppimateriaalikin tulee valtaosin valmiiden kirjojen muodossa eikä opetuksen oppisisältökään pääsääntöisesti muutu vuodesta toiseen, on homma hyvinkin kevyttä verrattuna moneen muuhun työhön. Kokeita kun on suhteellisen harvoin, joten niidenkään tarkistuskuormaa ei voi pitää mitenkään valtavan suurena.

Esimerkiksi teollisuuden tai tieteen parissa työskentelevä joutuu jatkuvasti päivittämään tietojaan pysyäkseen kiinni nykykehityksessä, kun taas joku matematiikan tai kielenopettaja pärjää vuodesta toiseen samalla kerran hankitulla perustaidolla, jota opetus auttaa ylläpitämään eli siihenkään ei tarvitse erikseen kuluttaa aikaa.

Vertaillaan vaikkapa (vienti)teollisuuden selkärankaa eli diplomi-insinöörejä opettajien kanssa. DI:n koulutus sekä tyypilliset teollisuuden työtehtävät ovat vaativampia kuin opettajilla. DI:n mediaanipalkaksi vuonna 2013 ilmoitettiin 4692 euroa. Jos DI käy töissä efektiivisesti 11 kuukautta ja lehtori 10 kuukautta vuodessa, on palkka per työtä tehty kuukausi lukion lehtorilla 4992 euroa ja DI:llä 5118 euroa. Eli palkkahaitarin keskelle sijoittuva DI saa kokonaiset 126 euroa enemmän per efektiivisesti tehty työkuukausi kuin lukion lehtori. Jos laskettaisiin tarkemmin työtunteja, taitaisi lukion lehtorin tuntipalkka olla DI:n tuntipalkkaa korkeampi. Lehtorin tyypillinen opetusvelvollisuus kun on jossain 20 tunnin tienoilla per viikko, ja tuntien valmisteluun yms. menevä aika muotoutuu aika pieneksi, jahka opetustehtäviin on ehtinyt kehittyä selvä rutiini. Toki ensimmäistä kertaa opettava henkilö saa kulumaan hyvinkin paljon aikaa tuntien valmisteluun.

[Hippo]

Nimikkeen "lukion vanhempi rehtori" omaavien mediaanipalkka oli 4284 euroa.

Ei ole olemassa mitään "lukion vanhempia lehtoreita".

Mistä ihmeen "lähtöpalkasta" puhut? Sellaiset ovat jotain teoreettisia peruspalkkoja, johon tulee käytännössä aina jokin tehtävän vaativuudesta tms. riippuva lisä päälle. Ja automaattisesti myös ikälisät.

Lähtöpalkka on virkaehtosopimuksen määrittelemä palkka jonka saa kun opettaa oppiainekohtaisen opetusvelvollisuuden määrittelemän määrän tunteja viikossa. Tehtävän vaativuuden määrittelemät lisät ovat muutamia kymppejä ja niitä saavat harvat. Määrävuosikorotukset toki tulevat automaattisesti.

Kuten totesin yli 4000 euron palkka opetusalalla edellyttää runsaasti viikottaisia ylitunteja eli ylitöitä tehtäväksi.

on homma hyvinkin kevyttä verrattuna moneen muuhun työhön. Kokeita kun on suhteellisen harvoin, joten niidenkään tarkistuskuormaa ei voi pitää mitenkään valtavan suurena.

Lienee mielipidekysymys.

kun taas joku matematiikan tai kielenopettaja pärjää vuodesta toiseen samalla kerran hankitulla perustaidolla, jota opetus auttaa ylläpitämään eli siihenkään ei tarvitse erikseen kuluttaa aikaa.

Höpsistä

Vertaillaan vaikkapa (vienti)teollisuuden selkärankaa eli diplomi-insinöörejä opettajien kanssa. DI:n koulutus sekä tyypilliset teollisuuden työtehtävät ovat vaativampia kuin opettajilla. DI:n mediaanipalkaksi vuonna 2013  4692 euroa. Jos DI käy töissä efektiivisesti 11 kuukautta ja lehtori 10 kuukautta vuodessa, on palkka per työtä tehty kuukausi lukion lehtorilla 4992 euroa ja DI:llä 5118 euroa. Eli palkkahaitarin keskelle sijoittuva DI saa kokonaiset 126 euroa enemmän per efektiivisesti tehty työkuukausi kuin lukion lehtori. Jos laskettaisiin tarkemmin työtunteja, taitaisi lukion lehtorin tuntipalkka olla DI:n tuntipalkkaa korkeampi. Lehtorin tyypillinen opetusvelvollisuus kun on jossain 20 tunnin tienoilla per viikko, ja tuntien valmisteluun yms. menevä aika muotoutuu aika pieneksi, jahka opetustehtäviin on ehtinyt kehittyä selvä rutiini. Toki ensimmäistä kertaa opettava henkilö saa kulumaan hyvinkin paljon aikaa tuntien valmisteluun.

Tuollaiset mekaaniset laskutavat eivät ole mistään kotoisin. Opettajien lomat ovat ensinnäkin samanmittaisia kuin muidenkin palkansaajien. Loput on ns. työnkeskeytystä joka ei ole lomaa ja tarkoittaa tarvittaessa työvelvoitetta, esim. hiihtolomalla. Lisäksi on otettava huomioon, että opettajan työ on ainoa tiedossa oleva täysin pakkotahtinen työ ts. opettaja ei voi määritellä itse työ- ja loma-aikojaan millään tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa esim., että jos opettajalla on hammaslääkäriaika keskellä päivää oppituntien aikaan on poissaolo aina palkaton poissaolo töistä, mihinkään rästitöiden tekemiseen myöhemmin ei ole mahdollisuutta.

Esimerkki työn keveydestä: äidinkielen opettajan opetusvelvollisuus lukiossa on 16 tuntia viikossa. Hän opettaa 7 viikon jakson aikana keskimäärin 4 kurssia joissa kussakin on oppilaita keskimäärin 22, yhteensä 88 oppilasta. Jakson kurssien aikana teetetään keskimäärin 3 kirjoitelmaa tai esseetä, yhteensä 264. Kurssin päätteeksi hän pitää vielä kokeen eli 88 koetta. Seitsemän viikon jakson aikana hän opettaa ehkä vain 16 tuntia viikossa mutta korjaa ja arvioi 352 erilaista suoritusta.

[Sivustakatsoja]

Kuten totesin yli 4000 euron palkka opetusalalla edellyttää runsaasti viikottaisia ylitunteja eli ylitöitä tehtäväksi.

Onko käsite "säännöllisen työajan ansio" sinulle tuttu? Esimerkiksi Tehy:n sivustolla se kuvataan varsin kansantajuisesti:

Säännöllisen työajan ansio: Tilastollinen käsite, joka poikkeaa edellisestä siinä, ettei siihen lueta yli- ja lisätyökorvauksia.

Pystynet itsekin helposti kaivamaan esille tiedon, että tilastokeskus kertoo lukion lehtorin säännöllisen työajan palkoista vuonna 2013 seuraavaa:

	Säännöllisen työajan ansion mediaani, e/kk	Kokonaisansion mediaani, e/kk
Lukion lehtori	4 196	4 309

Eli toteamuksesi ylityötuntien vaatimuksesta yli 4000 euron palkkaan on tilastojen valossa ns. täyttä potaskaa.

kun taas joku matematiikan tai kielenopettaja pärjää vuodesta toiseen samalla kerran hankitulla perustaidolla, jota opetus auttaa ylläpitämään eli siihenkään ei tarvitse erikseen kuluttaa aikaa.

Höpsistä

Olen omakohtaisesti opettanut tuonkaltaista aihepiiriä, jossa opetettava aines muuttuu kovin vähän vuosien saatossa. Aiheen opettaminen toimii samalla varsin tehokkaana kertauksena itselle.

Tuollaiset mekaaniset laskutavat eivät ole mistään kotoisin. Opettajien lomat ovat ensinnäkin samanmittaisia kuin muidenkin palkansaajien. Loput on ns. työnkeskeytystä joka ei ole lomaa ja tarkoittaa tarvittaessa työvelvoitetta, esim. hiihtolomalla.

Vaikutat melkoiselta huumoriveikolta. Mitä opetusneuvos mainitseekaan opettajien työpäivistä:

OPETTAJILLA on kummallinen työaikajärjestelmä. Opettajan on oltava työpaikalla oppituntien ja välituntien aika (esim. viisi oppituntia klo 8.15 alkaen: koululla 8.15- 13.15). Lisäksi hänen on oltava koululla (Espoossa) vähintään 1 tunti viikossa (ns. YT-aika). Opettajalla on noin 190 työpäivää vuodessa. Niiden lisäksi hänen on oltava ainakin yksi päivä ennen lukuvuoden alkua koululla (suunnittelupäivä) ja oltava kahden päivän verran ns. VESO-koulutuksessa.

Hmm. 190 työpäivää vuodessa. Se tekee 5 päivän työviikkoina kokonaiset 38 täyttä työviikkoa eli sellaiset 9 kuukautta.

Se, onko loput 3 kuukautta vain osittain "aitoa lomaa" ja muilta osin aikaa, jolloin ei tarvitse tehdä töitä mutta teoriassa voisi joku soittaa tai meilata, että nyt olisi jotain hommia, on silkkaa saivartelua.

Tähän sopii vaikkapa 28-vuotiaan äidinkielen opettajan kommentti omasta palkastaan

Pari sataa yli suomalaisten keskiansion. Ylitöitä ja viikonloppulisiä ei tule. Onneksi on sentään 10 viikon palkallinen kesäloma.

Eli tällä kyseisellä 28-vuotiaalla eli varsin tuoreella opettajalla oli palkka n. 3500 euroa kuukaudessa (keskipalkka 2013 oli n. 3300 euroa) ja diiliin kuuluu 10 viikon kesäloma. Kuinka moni yhtä nuori insinööri tms. on yhtä mukavassa asemassa?

Lisäksi on otettava huomioon, että opettajan työ on ainoa tiedossa oleva täysin pakkotahtinen työ ts. opettaja ei voi määritellä itse työ- ja loma-aikojaan millään tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa esim., että jos opettajalla on hammaslääkäriaika keskellä päivää oppituntien aikaan on poissaolo aina palkaton poissaolo töistä, mihinkään rästitöiden tekemiseen myöhemmin ei ole mahdollisuutta.

Jotta tämänkaltaisilla asioilla olisi pitkällä aikavälillä yhtään mitään konkreettista vaikutusta palkkatasoon, pitäisi kyseessä olla melkoinen epäonnensoturi (jolla on aivan käsittämättömän huono hammashygienia). Lukion lehtorin päivittäinen opetusmäärä on keskimäärin luokkaa 4 tuntia per päivä. Ihanko tosissasi esität, että opettajille olisi yleinen ja useinkin toistuva ongelma, että ei onnistu varaamaan hammaslääkäriaikaa muulloin kun oman oppitunnin kanssa päällekkäin meneväksi ajaksi?

Esimerkki työn keveydestä: äidinkielen opettajan opetusvelvollisuus lukiossa on 16 tuntia viikossa. Hän opettaa 7 viikon jakson aikana keskimäärin 4 kurssia joissa kussakin on oppilaita keskimäärin 22, yhteensä 88 oppilasta. Jakson kurssien aikana teetetään keskimäärin 3 kirjoitelmaa tai esseetä, yhteensä 264. Kurssin päätteeksi hän pitää vielä kokeen eli 88 koetta. Seitsemän viikon jakson aikana hän opettaa ehkä vain 16 tuntia viikossa mutta korjaa ja arvioi 352 erilaista suoritusta.

Se on totta, että tuonkaltaisia esseitä tms. sisältävissä aineissa työkuorma opetusjaksojen aikana on raskaampi kuin vaikkapa matematiikan opettajilla. Mutta lienevät nämäkin kokonaisviikkotyöajat silti normaaleissa raameissa. Jos kuluttaa vartin per paperi, menee noihin 352 suoritukseen vajaat 90 tuntia eli laskennallisesti 12-13 tuntia per viikko. Bonuksena tuon osuuden työstä voi yleensä hoitaa missä ja milloin itse haluaa.

[Patakakkonen]

No ei voi lopettaa kun sivusta katsomalla tietää asiat noin hyvin. Antaa sitten tulla tässä toisen kulisseista kyttääjän näkemys.

Alkuperäinen väitteesi oli että lukion opettajien palkka on ylisuuri. Vahvat perustelut tuli sille että suuri on palkka ja moni saa vähemmän. Lomaakin on hulppeasti. Mutta sille ei löydy mitään perustetta että palkka on ylisuuri. Millä perusteella? Homma vaatii vuosien korkeakoulutuksen, oman alan tutkinnon ja kasvatustiedettä päälle, vuoden mittaisen auskultoinnin ja soveltuvuuden jota testataan käytännössä koko ajan. Ja mikä hinta pannaan inhimilliselle vastuulle oppilaista? Niin no, ainoa millä tänään on merkitystä on taloudellinen vastuu, eiks je.

Oma palkka on huomattavasti pienempi, päivät pidempiä ja loma lyhyempi. Minusta opettajat eivät silti saa tarpeeksi palkkaa. Et osannut sanoa mitään siihen mitä lukion maikat "tuottavat": yliopistokelpoisia nuoria. Tee perässä jos ylisuuri palkka houkuttaa. Niitä muksuja on vain sellaiset 20-30 kerrallaan luokassa, ihan pala kakkua siirtää sun oma osaamisesi niiden päihin. Olethan jo ollut alan hommissa eli helppoa kuin heinän teko. Lehtoreilla voi olla vielä useampi aine kuten kieliä tai luonnontieteitä. Ihan perstuntumalla ja telkkarienkulla et voi opettajaksi päättää ryhtyä.

Mikä ei ole ylisuuri palkka? 500 pois vai pyöreä tonni? Opiskelijat ja vastavalmistuneet voisivat vaikka harjoitella ilmaiseksi, niin kova hinku on kunnan leipiin. Kuulemma. Palkka-alen, matalan koulutusvaatimuksen ja suuren opettajavaihtuvuuden maissa kuten Englannissa onkin jo tosi mahtavia tuloksia saatu koulutuksessa aikaiseksi. Hyvä kun lukemaan oppivat...

Kyllä jumankekka koulutus on viimeinen lapsi mikä pesuveden mukana lorotetaan viemäriin. Saman tien voi lopettaa koko yhteiskunnan.

Vahteraanhan tämä ei enää liity.

[Sivustakatsoja]

Alkuperäinen väitteesi oli että lukion opettajien palkka on ylisuuri. Vahvat perustelut tuli sille että suuri on palkka ja moni saa vähemmän. Lomaakin on hulppeasti. Mutta sille ei löydy mitään perustetta että palkka on ylisuuri. Millä perusteella?

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että millaisin työehdoin saadaan tyytydettyä työntekijätarve. Jos palkkaa maksetaan enemmän kuin mitä riittävän työvoiman houkuttelemisen kannalta tarvitsisi, pitäisi tällaiselle "ylimääräiselle" palkanosalle olla jokin erityinen (esim. sosiaalinen; minimipalkan tapainen) peruste. Tämä koskee varsinkin sellaista alaa, jossa palkka tulee verovaroista ja jossa ei ole selvää rahallista mittaria työntekijöiden tuloksellisuudelle.

Teesini ovat, että (1) Suomeen ei syntyisi opettajapulaa, vaikka opettajien palkat tippuisivat 10-15%, ja (2) opettajat eivät olisi tällaisen jälkeenkään vaarassa pudota mihinkään köyhyysloukkuun eli ei voisi puhua mistään työntekijän nälkäpalkasta.

Ei minulla ole tässä sinänsä mitään antipatioita opettajakuntaa kohtaan. Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että kun on täysin selvää, että Suomen julkista sektoria tulee kohtaamaan melkoiset leikkuutalkoot, pitäisi mielestäni leikkaukset hakea ensisijaisesti sellaisista kohteista, joissa leikkaukset aiheuttavat pienimmän haitan verrattuna saavutettuihin säästöihin. Opettajia on lukumääräisesti paljon (eli säästöpotentiaalia löytyy) ja palkoissa on laskuvaraa ilman että seurauksena olisi rekrytointikriisi tai köyhälistöperheitä.

Toki se olisi hienoa, jos julkisella sektorilla olisi niin paljon rahaa, ettei tällaisia kysymyksiä tarvitsisi pohtia.

Homma vaatii vuosien korkeakoulutuksen, oman alan tutkinnon ja kasvatustiedettä päälle, vuoden mittaisen auskultoinnin ja soveltuvuuden jota testataan käytännössä koko ajan.

Ajatus "koska virkaan X vaaditaan maisterintutkinto, pitää siitä maksaa vähintään A euroa palkkaa" on lähtökohtaisesti varsin omituinen. Näkemyksen ymmärtäisi, jos kyseinen korkeakoulututkinto olisi jotenkin harvinainen resurssi, jonka omaavia henkilöitä pitää houkutella setelitukun kanssa, mutta kun varsinkaan ilmaisen koulutuksen tarjoavassa Suomessa näin ei ole. Työttömyyskortisto on tälläkin hetkellä pullollaan maistereita.

Ja mikä hinta pannaan inhimilliselle vastuulle oppilaista? Niin no, ainoa millä tänään on merkitystä on taloudellinen vastuu, eiks je.

Tällaisin perustein voisi hyvin moni ihmisten kanssa tekemisissä oleva työntekijäryhmä vaatia nimenomaan itselleen ekstrapalkkaa. Esim. bussikuskilla on varsin konkreettinen vastuu niin matkustajien kuin muiden liikenteessä liikkuvien (varsinkin pyöräilijöiden tms.) hengestä ja terveydestä.

Jos on ylimääräistä rahaa, voi tällaisia "periaatteellisia" lisiä maksaa. Mutta kun rahat ovat jo pitkään olleet lopussa ja tällaiset ekstrat maksetaan velkarahalla.

[Patakakkonen]

No kiitos, nyt tiedetään soppeli palkka opettajille: -10-15% sinun mukaasi. Ihan tosi ettei kukaan nälkään kuole vaikka saisi vähän vähemmänkin. Miksei panna suoraan palkkakattoa kunta-alalle? Ei kukaan tarvitse yli €3000 brutto / kk. Minäkin pärjään pienemmällä rahalla! Eikä lääkärin koulutus ole yhtään sen pidempi kuin opettajan tai kirjastonhoitajan, ja alalle tulijoita kyllä piisaa. Palkat leikkuriin, talous puntariin!

Saatiin myös määritelmä ylisuurelle palkalle. Se on kaikki mikä menee yli rajan että joku suostuu ottamaan tehtävän vastaan. Siis tilanteessa jossa työpaikoista vallitsee pula ja kilpailu. Ehkä olisi jopa palkkahuutokaupan paikka? Otetaan halvin, samoja tusinamaistereita kaikki... Ja varmasti joku vaikka maksaa kunnalle että saa jalan oven väliin. Tai tekee palkattoman "harjoittelun". Jne.

Työn edellyttämän koulutuksen pointti meni viuhuen yli. Kyllä maistereita tosiaan tuotetaan suoraan kortistoon, mutta kuinka moni heistä täyttää kriteerit (joita ei varmaan tarvitse kerrata)? Ehkä alalla olleena haluat antaa ymmärtää että kuka vain voi opettaa. Jotkut uskovat niin ihan oikeasti.

Ymmärrän kyllä pointtisi julkisesta taloudesta. Olet oikeassa. Jotenkin vain särähti. Palkat tulevat pakon edessä alas. Toivottavasti kuolleet haarat hakataan ennen kuin koulutukseen puututaan.

[Sivustakatsoja]

Eikä lääkärin koulutus ole yhtään sen pidempi kuin opettajan tai kirjastonhoitajan, ja alalle tulijoita kyllä piisaa. Palkat leikkuriin, talous puntariin!

Ööh? Ainakin minulle opetetun matematiikan mukaan 360 > 300. Lääkärin opinnot, alias lääketieteen lisensiaatin tutkinto, ovat laajuudeltaan 360 op. Maisterintutkinto (jossa upotettuna sivuaineena opettajan pätevyyden tuomat 60 op pedagogiset opinnot) on laajuudeltaan 300 op.

Toisekseen lääkärin opinnot ovat sisällöltään kertaluokkaa haastavampaa touhua. Ja ihan syystäkin.

Saatiin myös määritelmä ylisuurelle palkalle. Se on kaikki mikä menee yli rajan että joku suostuu ottamaan tehtävän vastaan. Siis tilanteessa jossa työpaikoista vallitsee pula ja kilpailu. Ehkä olisi jopa palkkahuutokaupan paikka? Otetaan halvin, samoja tusinamaistereita kaikki...

En kannattanut mitään äärimmäisyyteen menoa. Jo se olisi hyvä alku, että palkka suhteutettuna työmäärään sekä työn vaativuuteen olisi jokseenkin samalla tasolla kuin muillakin aloilla/työnantajasektoreilla. Opettajien kohdalla tämä tarkoittaa joustoa alaspäin.

Vai miten mahdat perustella muilla aloilla työskenteleville veronmaksajille sen, että heidän pitäisi rahoittaa verorahoillaan opettajille työn vaativuuteen suhteutettuna parempaa palkkaa kuin mitä veronmaksajat itse keskimäärin saavat? Eikö veronmaksajilla ole oikeutta vaatia verorahojen kustannustehokasta käyttöä? Lukion lehtorit kuuluvat nykyisellään parhaimmin ansaitsevan 20% joukkoon.

Kuvitelmasi siitä, että lukion lehtorilta vaadittaisiin merkittävääkin tietotaitotasoa, on hämmentävä. Voin esimerkiksi eräältä matematiikan professorilta kuultuna tietona kertoa, että Suomen lukiot ovat pääsääntöisesti täynnä matematiikan opettajia, jotka ovat (1) suorittaneet yliopistossa ainoastaan melko perusmatematiikan opinnot ja (2) päässeet niistäkin suuren osan ainoastaan niukin naukin läpi. Heistä suurin osa olisi varsin avuttomia esimerkiksi tyypillisen insinööritoimiston syvempää matemaattista osaamista vaativissa tehtävissä. Suurta osaa voisi nimittää jopa "numerotaidottomiksi".

Työn edellyttämän koulutuksen pointti meni viuhuen yli. Kyllä maistereita tosiaan tuotetaan suoraan kortistoon, mutta kuinka moni heistä täyttää kriteerit (joita ei varmaan tarvitse kerrata)? Ehkä alalla olleena haluat antaa ymmärtää että kuka vain voi opettaa. Jotkut uskovat niin ihan oikeasti.

Oma pointtini on oikeastaan se, että koulutus kokee alati jatkuvaa inflaatiota eikä pelkkä tutkinto ole kovinkaan hyvä tapa "erottautua massasta". Mitä enemmän ja avoimemmin kouluttautumismahdollisuuksia on tarjolla, sitä pienempi meriitti jonkin tutkinnon omaaminen enää on. Lisäksi vaikkapa ajatus siitä, että maisterintutkinnon omaava henkilö olisi oikeasti jollain tavalla arvokkaampi työntekijä kuin esim. AMK-tutkinnon omaava ei päde suuressa osassa töitä. Muut henkilökohtaiset ominaisuudet ratkaisevat enemmän.

Suomea vaivaa liikaa sellainen jossain mielessä "sosialistinen" ajatusmalli, että tutkinnon suorittaminen on eräänlainen saavutettu etu, jonka pitäisi taata helppo elämä. Ja tämä ajattelumalli koskee pitkälti nimenomaan julkista sektoria, koska julkisen puolen tehtävissä palkkaus on enemmän neuvottelukysymys kuin yksityisessä firmassa, jossa palkkojen pitää olla linjassa firman (ja siis työntekijöiden) konkreettisen tuottavuuden kanssa. Käytännössä asia konkretisoituu siten, että julkisiin virkoihin vaaditaan korkeakoulututkinto, ja tätä tutkintovaatimusta sitten puolestaan käytetään perustelemaan sitä, miksi palkan pitää olla parempi kuin tyypillisellä yksityisen sektorin työntekijällä vaikka itse työtehtävät olisivat melko kevyitä. Varsinkin nuorten naisten parissa olen tavannut tapauksia, jotka ovat olleet liikuttavan ylpeitä (ja samalla hieman ylimielisiä) siitä, että ovat opiskelleet itsensä maisteriksi. Heidän ajatusmaailmassaan tämän pitää automaattisesti tarkoittaa, että tekivät he mitä tahansa töitä, palkan on oltava vertailukelpoinen vaikkapa teollisuutta pyörittävien insinöörien kanssa.

[guest7001]

Sivustakatsoja puhuu paljon asiaa.

Hauskintahan tässä on se, että yksityinen sektori ottaa sisäisen devalvaation. Se on käynnissä parhaillaan. Finnairin tapaus ja tämänpäiväiset uutiset Oulusta, missä työttömille insseille tarjottiin 2000 Euron kuukausipalkkaa käyvät esimerkkeinä. Ei akateeminen koulutus ole mikään tae yhtään mistään, jos työlle ei ole kysyntää. Suomi on mennyt viimeisen 10 vuoden aikana totaalisesti metsään luodessaan kymmeniä tuhansia akateemisia suojatyöpaikkoja kuten Suomen Ympäristökeskus. Me emme ihan oikeasti tarvitse noita loiseläjiä yhtään mihinkään.

Opettajia me sen sijaan tarvitsemme. Eli olisi paitsi teollisuuden, taloaan lämmittävän ahkeran duunarin - että myös opettajien etu, että esim. Ympäristöviraston kiusaa tekevät syöpäläiset saataisiin kilometritehtaalle tuhoamasta talouttamme.

Samaan aikaan saimme lukea, että  Työttömyysvakuutusrahaston alijäämä on jo 600 Miljoonaa Euroa.

Hallituksen veronkorotukset ovat tehneet selvää jälkeä mm. kaupan alalla, kotimaan matkailussa ja ravintola-alalla. Yrittäjät ovat sopeutuneet ottamalla pienemmän palkan. Osa on mennyt (ja tulee menemään) konkurssiin. Vähittäiskauppa ja autokauppa nyt ainakin ovat totaalisessa kusessa, ja nyt vain sinnitellään ennen poksahdusta.

Kun sisäinen devalvaatio iskee pikkuhiljaa yksityisen sektorin läpi kaikessa laajuudessaan, on aika naiivia kuvitella, että 2000 Euron inssi pystyy maailman tappiin asti elättämään 4000 palkalla oleskelevaa kampaviinerikyöstiä. Noin kärjistetysti sanottuna. Kuten Sivustakatsoja sanoi, tälle menotasolle ei yksinkertaisesti ole maksajia. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Onko kaksi "jakovaran" vuosikymmentä sumentanut lopullisesti ihmisten ymmärryksen reaalitaloudesta?

Opettajat, hoitajat, poliisit, jne. ovat ne viimeisimmät, joihin toivoisi leikkausten iskevän. Mutta kyllä ne tulevat iskemään. Kyse ei ole mistään moraalista, eikä siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Kun velkahanat suljetaan ja Troikka tekee budjetin, voi käydä katsomassa Espanjasta esimerkkiä, mitä tapahtuu.

Nyt kai lienee jo tyhmimmillekin selvää, että Suomi menee ajopuuna Troikan syliin. Mitään ei aiota menopuolelle tehdä, eli nyt vain odotellaan väistämätöntä. Kysymys on vain siitä, miten kauan siihen menee ja koska eläkevaroja aletaan konfiskoimaan. Tässä ketjussa jonkin verran hyvää pohdintaa aiheesta:

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=243851&tstart=0

[Patakakkonen]

Mitenkäs väittää vastaan kun ^ ja ^^ ovat ihan oikeassa itse asian ytimestä eli rahan riittämättömyydestä.

Toisen työn vaativuuden ja oikean palkan määrittelemisessä taas mennään metsään. En tiedä jaksanko myöhemmin jatkaa tästä kun ei sillä ole foorumilätinää suurempaa merkitystä.

[Onnikka]

Käytännössä asia konkretisoituu siten, että julkisiin virkoihin vaaditaan korkeakoulututkinto, ja tätä tutkintovaatimusta sitten puolestaan käytetään perustelemaan sitä, miksi palkan pitää olla parempi kuin tyypillisellä yksityisen sektorin työntekijällä vaikka itse työtehtävät olisivat melko kevyitä.

Vaativat yksityisilläkin. Ehkä jos hakijoista olisi pulaa, kelpaisi muutkin mutta kun hakijoita riittää joilla se on, sivuuttavat helposti muut töihin otettavia valitessaan.
Se kun valitsijakin on koulutettu, helposti menee mappiin ö kokonaan kouluja vähempi käyneitten hakemukset. Tai nykyisin kun on hakemukset tietokoneella, suoraan poistavat. Haastatteluun asti pääsykin ilman koulutusta siis varsin hankalaa on.
Sehän ei tietenkään poista julkisen sektorin ylikoulutusta, onnistuvat sitten pitämään kokousta puolet päivistä ja loputkin aikaa laiskottelemaan koska ovat tottuneet yliopistoissa siihen että vaatimustasoa ei ole.

[Hippo]

Onko käsite "säännöllisen työajan ansio" sinulle tuttu? Esimerkiksi Tehy:n sivustolla se kuvataan varsin kansantajuisesti:

Säännöllisen työajan ansio: Tilastollinen käsite, joka poikkeaa edellisestä siinä, ettei siihen lueta yli- ja lisätyökorvauksia.

Pystynet itsekin helposti kaivamaan esille tiedon, että tilastokeskus kertoo lukion lehtorin säännöllisen työajan palkoista vuonna 2013 seuraavaa:

	Säännöllisen työajan ansion mediaani, e/kk	Kokonaisansion mediaani, e/kk
Lukion lehtori	4 196	4 309

Eli toteamuksesi ylityötuntien vaatimuksesta yli 4000 euron palkkaan on tilastojen valossa ns. täyttä potaskaa.

Opettajan ylitunnit ovat säännöllistä työaikaa jotka määritellään lukuvuodeksi kerrallaan.

Olen omakohtaisesti opettanut tuonkaltaista aihepiiriä, jossa opetettava aines muuttuu kovin vähän vuosien saatossa. Aiheen opettaminen toimii samalla varsin tehokkaana kertauksena itselle.

Vaikutat melkoiselta huumoriveikolta. Mitä opetusneuvos mainitseekaan opettajien työpäivistä:

Tiedän mistä puhun. Itse vaikutat tietoinesi ja käsityksinesi Krista Kiurun kaltaiselta "opettajalta". Esimerkiksi kadehditut syys- ja hiihtolomat eivät ole lomaa. Tästä esimerkkinä kahden kaupungin yhteinen lehtori jonka toisen toimipaikan talviloma oli viikolla 8 ja toisen viikolla 9. Hänellä oli velvollisuus hoitaa kummankin kaupungin koulun tunnit toisen lomaviikolla eli lomaa ei ollut.

Entisaikaan opettajat olivat lomautettuina kesälomien aikaan mutta sitten huomattiin, että kukaan ei välttämättä jatkossa halua työhön jos ehdot ovat nämä. Päädyttiin ratkaisuun jossa lukuvuoden palkka jyvitetään koko vuodelle. Opettajan palkka on siis vuosityöpalkka, ei palkka 9 kuukauden opetuksesta ja kolmesta lomakuukaudesta.

28-vuotiaan äidinkielen opettajan kommentti omasta palkastaan

Pari sataa yli suomalaisten keskiansion. Ylitöitä ja viikonloppulisiä ei tule. Onneksi on sentään 10 viikon palkallinen kesäloma.

Eli tällä kyseisellä 28-vuotiaalla eli varsin tuoreella opettajalla oli palkka n. 3500 euroa kuukaudessa (keskipalkka 2013 oli n. 3300 euroa) ja diiliin kuuluu 10 viikon kesäloma. Kuinka moni yhtä nuori insinööri tms. on yhtä mukavassa asemassa?

Itse en käyttäisi Vauva-lehden keskustelupalstaa lähteenä vakavassa keskustelussa.

Jotta tämänkaltaisilla asioilla olisi pitkällä aikavälillä yhtään mitään konkreettista vaikutusta palkkatasoon, pitäisi kyseessä olla melkoinen epäonnensoturi (jolla on aivan käsittämättömän huono hammashygienia). Lukion lehtorin päivittäinen opetusmäärä on keskimäärin luokkaa 4 tuntia per päivä. Ihanko tosissasi esität, että opettajille olisi yleinen ja useinkin toistuva ongelma, että ei onnistu varaamaan hammaslääkäriaikaa muulloin kun oman oppitunnin kanssa päällekkäin meneväksi ajaksi?

Tuo oli lähinnä esimerkki työn pakkotahtisuudesta jota missään muussa ammatissa ei ole. Vai keksitkö jonkun muun? Voi  tulla miljoona muuta asiaa jotka pitäisi voida hoitaa päivällä tiettyyn aikaan jossain mutta opettaja ei voi lähteä jos asia sattuu oppitunnin päälle tai jos lähtee on se palkaton vapaa.

Se on totta, että tuonkaltaisia esseitä tms. sisältävissä aineissa työkuorma opetusjaksojen aikana on raskaampi kuin vaikkapa matematiikan opettajilla. Mutta lienevät nämäkin kokonaisviikkotyöajat silti normaaleissa raameissa. Jos kuluttaa vartin per paperi, menee noihin 352 suoritukseen vajaat 90 tuntia eli laskennallisesti 12-13 tuntia per viikko. Bonuksena tuon osuuden työstä voi yleensä hoitaa missä ja milloin itse haluaa.

15 minuuttia?

[Sivustakatsoja]

Opettajan ylitunnit ovat säännöllistä työaikaa jotka määritellään lukuvuodeksi kerrallaan.
...
Tiedän mistä puhun. Itse vaikutat tietoinesi ja käsityksinesi Krista Kiurun kaltaiselta "opettajalta".

Mihin nämä ylityötunnit mahtavat olla hukkuneet tilastokeskuksen tiedoista? Tässä tilasto, jossa taas vaihteeksi opettajakunta kummasti erottuu muusta väestä: Tehdyt työtunnit vuodessa palkansaajaa kohti työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan vuosina 2009 - 2013, 15-74-vuotiaat

Koulutus:	1360	1392	1350	1331	1382
Toimialat yhteensä:	1555	1584	1578	1575	1568

Eli jos todella tiedät mistä puhut, niin voisit mennä vihjaamaan sekä aiemmin linkittämälleni opetusneuvostolle että nyt mainitulle tilastokeskuksellekin asiasta. He kehtaavat mennä levittämään tietoa, jonka mukaan opettajakunta on tavallisista palkansaajista kaikkein vähiten työtunteja tekevä ryhmä. Samankaltaisiin tai jopa hieman alhaisempiin lukemiin pääsee ainoastaan ryhmä "taiteilijat".

Jos tuo vuoden 2013 tuntimäärä 1382 jaetaan tyypillisiksi julkisen sektorin 36,25 tunnin työviikoiksi, on tuloksena 38,12 työviikkoa. Kas kummaa, opetusneuvoksen puhe 190 työpäivästä vastasi 38 viisipäiväistä työviikkoa. Sekä opetusneuvoksen että tilastokeskuksen tiedot näyttäisivät siis olevan varsin hyvin harmoniassa keskenään.

Esimerkiksi kadehditut syys- ja hiihtolomat eivät ole lomaa. Tästä esimerkkinä kahden kaupungin yhteinen lehtori jonka toisen toimipaikan talviloma oli viikolla 8 ja toisen viikolla 9. Hänellä oli velvollisuus hoitaa kummankin kaupungin koulun tunnit toisen lomaviikolla eli lomaa ei ollut.

Oli hänellä tuonakin aikana 2 viikkoa tavallista leppoisampaa vain puoliteholla tehtävää työtä. Ei loma (tai oikeastaan laajemmin ottaen vapaa-aika) tarkoita pelkästään sellaista ajanjaksoa, jolloin ihminen on vapaa lähtemään vaikkapa maailmanympärimatkalle.

Itse en käyttäisi Vauva-lehden keskustelupalstaa lähteenä vakavassa keskustelussa.

Se oli esimerkki. Tuo käyttämäsi argumentti muuten on esimerkki argumentaatiovirheestä nimeltä argumentum ad hominem.

Tuo oli lähinnä esimerkki työn pakkotahtisuudesta jota missään muussa ammatissa ei ole. Vai keksitkö jonkun muun? Voi  tulla miljoona muuta asiaa jotka pitäisi voida hoitaa päivällä tiettyyn aikaan jossain mutta opettaja ei voi lähteä jos asia sattuu oppitunnin päälle tai jos lähtee on se palkaton vapaa.

Mikä tuossa nyt tarkkaan ottaen on mielestäsi se selvästi erottava tekijä? Yleensä työpaikoilla tuppaa olemaan tietyt ennalta sovitut työvuorot. Missä työpaikalla voi mielensä mukaan jättää tulematta työvuoronsa mukaisesti töihin? Esim. jos terveyskeskuslääkäri pitää vastaanottoa, ei hän voi yhtäkkiä lähteä kaupungille vähän asioille. Liukuhihnatyötä tekevää koskee ihan sama. Tai kaupan kassaa. Työvuorojen muutokset omien erityismenojen vuoksi ovat poikkeusjärjestelyitä. Ja tosiaan opettajalla tällaiseen pitäisi sikäli olla vähemmän tarvetta, että vaikka pakolliset työajat ovatkin jossain määrin kiinteät, on niitä ajallisesti vähän.

15 minuuttia?

Jos äidinkielen opettaja ei selviä 4 sivun käsin kirjoitetun esseen tarkastuksesta suunnilleen 15 minuutissa, lienee joko työtavoissa tai ammattitaidossa toivomisen varaa.

Joka tapauksessä tähän detaljiin on sikäli turha jäädä takertumaan, että joka tapauksessa tehtyjä työtunteja koskeva tilastotieto kertoo, ettei opettajakunta kokonaisuutena tuhraa työhön tyypillistä julkisen sektorin viikkotyöaikaa enempää (ja tämä siis niinä 9 kuukautena, kun työtä oikeasti tehdään).

[Hippo]

Mihin nämä ylityötunnit mahtavat olla hukkuneet tilastokeskuksen tiedoista? Tässä tilasto, jossa taas vaihteeksi opettajakunta kummasti erottuu muusta väestä:

Enpä jaksa tilastoja ryhtyä tutkimaan mutta tiedän, että opettajan vuosipalkkauksessa ylitunnit ovat kiinteää työaikaa. Ilman ylitunteja nuoren lukio-opettajan palkka on 2950 euroa kuussa. Piste.

Eli jos todella tiedät mistä puhut, niin voisit mennä vihjaamaan sekä aiemmin linkittämälleni opetusneuvostolle että nyt mainitulle tilastokeskuksellekin asiasta. He kehtaavat mennä levittämään tietoa, jonka mukaan opettajakunta on tavallisista palkansaajista kaikkein vähiten työtunteja tekevä ryhmä. Samankaltaisiin tai jopa hieman alhaisempiin lukemiin pääsee ainoastaan ryhmä "taiteilijat".

Jos tuo vuoden 2013 tuntimäärä 1382 jaetaan tyypillisiksi julkisen sektorin 36,25 tunnin työviikoiksi, on tuloksena 38,12 työviikkoa. Kas kummaa, opetusneuvoksen puhe 190 työpäivästä vastasi 38 viisipäiväistä työviikkoa. Sekä opetusneuvoksen että tilastokeskuksen tiedot näyttäisivät siis olevan varsin hyvin harmoniassa keskenään.

Niin? Kuten tiedät on koulussa oppilaita vain 9 kuukautta eli 38 viikkoa vuodessa, siitä johtuu tuo alhainen työtuntien määrä. Mitä työtä opettajien pitäisi mielestäsi tehdä lasten kesälomilla? Ja kuten jo totesin muinoin opettajat lomautettiin kesäisin ja järjestelmä muutettiin sellaiseksi että 9 kuukauden työn palkka jyvitettiin koko vuodelle. Mikä olisi mielestäsi parempi järjestelmä?

Oli hänellä tuonakin aikana 2 viikkoa tavallista leppoisampaa vain puoliteholla tehtävää työtä. Ei loma (tai oikeastaan laajemmin ottaen vapaa-aika) tarkoita pelkästään sellaista ajanjaksoa, jolloin ihminen on vapaa lähtemään vaikkapa maailmanympärimatkalle.

Niin kai. Halusin vain osoittaa loman ja työnkeskeytyksen eron.

Mikä tuossa nyt tarkkaan ottaen on mielestäsi se selvästi erottava tekijä? Yleensä työpaikoilla tuppaa olemaan tietyt ennalta sovitut työvuorot.

Sillä erolla, että opettaja ei voi niistä sopia, ne annetaan ja lapsen lukujärjestys ne sanelee.

Esim. jos terveyskeskuslääkäri pitää vastaanottoa, ei hän voi yhtäkkiä lähteä kaupungille vähän asioille.

Mutta hän voi sopia työnantajan kanssa työajoistaan ainakin jossain määrin.

Liukuhihnatyötä tekevää koskee ihan sama. Tai kaupan kassaa.

Ks. Pekkaset yms.

Jos äidinkielen opettaja ei selviä 4 sivun käsin kirjoitetun esseen tarkastuksesta suunnilleen 15 minuutissa, lienee joko työtavoissa tai ammattitaidossa toivomisen varaa.

Tähän voisi leikillisesti todeta, että älä opeta isääsi nussimaan. Joku voi korjata jopa nopeammin mutta mitä korkeammalle koulutuksessa mennään sitä suurempi vastuu on arvioinnin oikeellisuudesta. Opettajat jopa konsultoivat kollegoitaan kinkkisissä tapauksissa.

Joka tapauksessä tähän detaljiin on sikäli turha jäädä takertumaan, että joka tapauksessa tehtyjä työtunteja koskeva tilastotieto kertoo, ettei opettajakunta kokonaisuutena tuhraa työhön tyypillistä julkisen sektorin viikkotyöaikaa enempää (ja tämä siis niinä 9 kuukautena, kun työtä oikeasti tehdään).

Ks. palkan jyvittämistä koko vuodelle käsittelevä kohta vastauksestani. Toki voitaisiin lomauttaa opettajat kesiksi pois lukien ansaittu vuosiloma mutta sitten vuosityöajan perusteella sovittu palkka maksettaisiin 9 kuukauden aikana korkeampana.

Opettajan työ poikkeaa myös useimmista töistä siten, että siitä on vain osa sidottua kiinteää työaikaa. Varsinaisten oppituntien ulkopuolella tulee tehtäväksi ainakin seuraavaa: tuntien valmistelu, kurssikokeiden, kirjoitelmien ja yo-kokeiden alustava korjaus, kodin ja koulun välinen yhteistyö (sis. suorat yhteydenotot koteihin ja vanhempainillat, iltaisin ja joskus viikonloppuisinkin), yhteistyöaika (3h viikossa), opettajatyöpäivät (3/vuosi, useimmiten lauantaisin), oppilashuollolliset palaverit jotakin mainitakseni. Jos joku, oli vaikka opetusneuvos, luulee pystyvänsä määrittelemään jonkun keskimääräisen tuntimäärän jonka opettajat touhuavat työnsä parissa niin puhuu hän paskaa.

[Sivustakatsoja]

Niin? Kuten tiedät on koulussa oppilaita vain 9 kuukautta eli 38 viikkoa vuodessa, siitä johtuu tuo alhainen työtuntien määrä. Mitä työtä opettajien pitäisi mielestäsi tehdä lasten kesälomilla? Ja kuten jo totesin muinoin opettajat lomautettiin kesäisin ja järjestelmä muutettiin sellaiseksi että 9 kuukauden työn palkka jyvitettiin koko vuodelle. Mikä olisi mielestäsi parempi järjestelmä?

Fakta on, että lukion lehtorille maksetaan läpi vuoden kuukaudessa keskimäärin yli 4000 euroa kuussa, joka on varsin paljon verrattuna työmäärään ja työn luonteeseen. Se, että onko kyseessä oikeasti 9 kuukautena maksettava yli 4000*12/9 = 5333 euron palkka, joka vain teknisistä syistä maksetaan tasaisesti 12 kuukauden aikana, ei millään muotoa poista sitä tosiasiaa, että palkka on ylisuuri.

Toki asia olisi eri, jos tuo hieman yli 4000 euron palkka olisi se 9 kuukauden keskipalkka, joka levitettynä 12 kuukaudelle muuntuisi läpi vuoden maksettavaksi 3000 euron tienoilla olevaksi palkaksi. Mutta näinhän asia ei ole.

Tähän voisi leikillisesti todeta, että älä opeta isääsi nussimaan. Joku voi korjata jopa nopeammin mutta mitä korkeammalle koulutuksessa mennään sitä suurempi vastuu on arvioinnin oikeellisuudesta. Opettajat jopa konsultoivat kollegoitaan kinkkisissä tapauksissa.

Menet kyllä mielestäni melko harhapolulle, jos yrität edes puolitosissasi esittää, että yhteiskunnan kannattaisi maksaa opettajille siitä, että jokainen kotitehtävä ja rutiinikoe syynätään samalla pieteetillä kuin vaikkapa YO-koe.

Mutta kuten todettu, tästä asiasta on turha vängätä koska varsinainen puheenaihe oli työaika, joka tilastojen mukaan on opetushenkilöstöllä jotakuinkin tarkalleen tavanomaiset 7,25 tuntia per työpäivä.

Sen toki ymmärrän, että varsinkaan opettajahenkilöstöön itse kuuluvat henkilöt eivät varmaankaan tykkää, jos tätä asiaa pöyhitään, koska kyseinen ammattiryhmä näyttäytyy niin monella tavalla etuoikeutetulta ryhmältä.

• Selvästi keskitasoa parempi palkka työpäivää kohden.
• Vakituisen työsuhteen saaneilla on perinteisesti vakaampi työpaikka kuin yksityisellä sektorilla (julkisen sektorin "puhdistuksia" ei osu kohdalle kuitenkaan kovinkaan usein).
• Työtyytyväisyystilaston kärjessä ovat, yllätys yllätys, opettajat.

Eli kyseiseen ammattiryhmään on saatu poliittisin toimin kasattua melkoisen lokoiset oltavat veronmaksajien kukkarosta. Siksi on moraalisesti täysin oikein, että julkisen sektorin leikkaukset kohdistetaan vahvasti kyseiseen ryhmään. Jo ns. yleinen oikeustaju sanoo, ettei yhteisillä verorahoilla pitäisi ylläpitää muusta kansasta näin selkeästi erottuvaa eliittityöläisjoukkoa, varsinkaan kun kyseinen joukko on lukumäärältään varsin suuri eikä kyseessä siis ole julkisen sektorin kannalta mikään pieni kuluerä.

[Onnikka]

Jos äidinkielen opettaja ei selviä 4 sivun käsin kirjoitetun esseen tarkastuksesta suunnilleen 15 minuutissa, lienee joko työtavoissa tai ammattitaidossa toivomisen varaa.

Eihän ne niitä yhtämittaa tarkastele. Vain silloin kun tarvista on. Yhäkö niitä käsin kirjoitellaan? Eikö syytä olisi siirtyä siitä pois kun kuitenkaan sille ei tarvis ole enää missään? Koneella kirjoitettuna se neljä sivua on puoli sivua.

Niin? Kuten tiedät on koulussa oppilaita vain 9 kuukautta eli 38 viikkoa vuodessa, siitä johtuu tuo alhainen työtuntien määrä. Mitä työtä opettajien pitäisi mielestäsi tehdä lasten kesälomilla?

Syy pitkiin lomiin on se, että sekä lapset että opettajat teki ennen kesät töitä.
Nyt ei kummatkaan tee, joten lomaksi riittää lyhyempikin.
Lapsille voi riittää lyhyempikin päivä, mutta opettajille on syytä tehdä riittävän pitkät päivät etteivät laiskistu ja ryhdy juopoiksi jotka, jolleivat vaaleanpunaisia fantteja näe, ainakin kuvittelee lapsia joiksikin riiviöiksi tms. tekemisen puutteessa ja krapulassa. Eli vaikka niin että ensin opettajalla on aamuryhmän lapset ja sitten iltaryhmän lapset.
Keiden vanhemmat menee aamusti aikaisin töihin, aamuryhmään ja keiden ei, iltaryhmään.

Eli kyseiseen ammattiryhmään on saatu poliittisin toimin kasattua melkoisen lokoiset oltavat veronmaksajien kukkarosta. Siksi on moraalisesti täysin oikein, että julkisen sektorin leikkaukset kohdistetaan vahvasti kyseiseen ryhmään. Jo ns. yleinen oikeustaju sanoo, ettei yhteisillä verorahoilla pitäisi ylläpitää muusta kansasta näin selkeästi erottuvaa eliittityöläisjoukkoa, varsinkaan kun kyseinen joukko on lukumäärältään varsin suuri eikä kyseessä siis ole julkisen sektorin kannalta mikään pieni kuluerä.

Keksivät ostella tutkimuksia, saivat niillä palkkoja nostettua entisestään. Jos töitä olisi ollut enempi, eivät niitäkään olisi keksineet ostaa koska työnteko olisi vienyt aikaa.

[Hippo]

Fakta on, että lukion lehtorille maksetaan läpi vuoden kuukaudessa keskimäärin yli 4000 euroa kuussa, joka on varsin paljon verrattuna työmäärään ja työn luonteeseen. Se, että onko kyseessä oikeasti 9 kuukautena maksettava yli 4000*12/9 = 5333 euron palkka, joka vain teknisistä syistä maksetaan tasaisesti 12 kuukauden aikana, ei millään muotoa poista sitä tosiasiaa, että palkka on ylisuuri.

Ylisuuruus on toki mielipidekysymys. Fakta myös on, että 4000 ansaitseva tekee runsaasti ylitunteja yli opetusvelvollisuuden.

Mutta kuten todettu, tästä asiasta on turha vängätä koska varsinainen puheenaihe oli työaika, joka tilastojen mukaan on opetushenkilöstöllä jotakuinkin tarkalleen tavanomaiset 7,25 tuntia per työpäivä.

En todellakaan ymmärrä mistä tuo tilasto on koostettu. Tarkoitetaanko tuolla niitä pidettäviä oppitunteja? Kuten edellisessä viestissä totesin kuuluu opettajan työhön ja työaikaan asioita joita ei voi mitenkään laskea mihinkään tilastoon. Miten lasket tuohon työaikatilastoon räyhäävän vanhemman soiton illalla kotiin? Oletko ihan tilastouskovainen vai voiko tilasto joskus valehdella? Voiko tilastoja peräti laatia tietty tarkoitus mielessä?

Sen toki ymmärrän, että varsinkaan opettajahenkilöstöön itse kuuluvat henkilöt eivät varmaankaan tykkää, jos tätä asiaa pöyhitään, koska kyseinen ammattiryhmä näyttäytyy niin monella tavalla etuoikeutetulta ryhmältä.

Saa toki asioita pöyhiä, mutta jos esittää perusteluiksi tuollaisia mekaanisia tuntilaskelmia menee metsään, että kolina käy.

• Selvästi keskitasoa parempi palkka työpäivää kohden.
• Vakituisen työsuhteen saaneilla on perinteisesti vakaampi työpaikka kuin yksityisellä sektorilla (julkisen sektorin "puhdistuksia" ei osu kohdalle kuitenkaan kovinkaan usein).
• Työtyytyväisyystilaston kärjessä ovat, yllätys yllätys, opettajat.

Eli kyseiseen ammattiryhmään on saatu poliittisin toimin kasattua melkoisen lokoiset oltavat veronmaksajien kukkarosta. Siksi on moraalisesti täysin oikein, että julkisen sektorin leikkaukset kohdistetaan vahvasti kyseiseen ryhmään. Jo ns. yleinen oikeustaju sanoo, ettei yhteisillä verorahoilla pitäisi ylläpitää muusta kansasta näin selkeästi erottuvaa eliittityöläisjoukkoa, varsinkaan kun kyseinen joukko on lukumäärältään varsin suuri eikä kyseessä siis ole julkisen sektorin kannalta mikään pieni kuluerä.

Itse uskon myös tässä jonkinlaiseen kysynnän ja tarjonnan lakiin. Voidaan toki palkkojakin laskea mutta siitä seuraisi todennäköisesti henkilöstön pakoa muille aloille eli tason laskua työn suorituksessa. Lokoisat olot ovat toki mielipideasia, tunnen jopa henk. koht. burn out-lomilla olleita opettajia. Ymmärrän kateuden joka tappaa kalatkin vedestä mutta aika harvat kateelliset olisivat itse valmiita opettajan työhön nykyajan koulussa. Kateuden ilkeä naama tuntuu pilkistävän sielläkin. Se, että opettajat harvoin joutuvat suoraan irtisanotuiksi johtuu työmäärien joustavasta järjestelyistä eli opettajia voidaan vähentää ns. luonnollisen poistuman kautta. Tiedän, että tämäkin aiheuttaa kateutta joka lienee koko keskustelun moottori.

[guest7001]

Itse uskon myös tässä jonkinlaiseen kysynnän ja tarjonnan lakiin. Voidaan toki palkkojakin laskea mutta siitä seuraisi todennäköisesti henkilöstön pakoa muille aloille eli tason laskua työn suorituksessa.

Heh heh. Milleköhän aloille tarkkaan ottaen akateeminen jengi suuntaisi "pakoon", jos julkisen sektorin palkkoja alennettaisiin - ja lomaoikeuksia kohtuullistettaisiin? Missä yksityisellä sektorilla tarkkaan ottaen on se "vakuumi", jossa kasvua ja uusia työpaikkoja on näkyvissä?

Jan Vapaavuohi kehuskeli kyllä eilen Iltapaskassa, että sosiaali- ja terveyspuolella on kasvupotentiaalia. Tämän se kertoi "hyvänä uutisena". Ei yllättäen maininnut mitään siitä, mistä rahat näiden Terveystalojen, Attendojen ja korruptiosäätiöiden "kasvuun" tulisivat. Se taas kertonee aika hyvin, millaisella järjellä tätä maata johdetaan. Tai oikeastaan se kertoo lähinnä siitä, minkälaisella järjellä varustetuille ihmisille nämä Kokoomusfantsuttelijoiden jutut on tarkoitettu.

Maksajista puheenollen...

teknologiateollisuus on käytännössä förbi, telakat ovat ulkomaisessa omistuksessa, samoin pankit, KEMIRA, sokeritehtaat, kaivokset ja nyt myös sähköverkko.

Ja TV-Shopin myyjän sanoin "EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI!"


Molox/KL:

RIP

2006
UPM Voikkaa

2008
Stora Enso Summa
M-Real Lielahti
Smead Paperisto Jämsänkoski
UPM Kajaani
Stromsdal Juankoski
UPM Tervasaari


2009
Metsä-Botnia Kaskinen
Stora Enso Kotka


2010
Stora Enso Sunila
Sappi Kangas
Stora Enso Varkaus



...ja tuossa oli vasta vuoteen 2010 asti.

http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja50.pdf

[guest7001]

Paulin uusin. Aiheena Vantaan kunnallispolitiikka ja valtuusto.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/09/07/valtuutetun-elamaa-ikkunat-on-pesematta/?ref=es

[Sivustakatsoja]

Itse uskon myös tässä jonkinlaiseen kysynnän ja tarjonnan lakiin. Voidaan toki palkkojakin laskea mutta siitä seuraisi todennäköisesti henkilöstön pakoa muille aloille eli tason laskua työn suorituksessa.

Juu, aivan varmasti näin kävisi . Pikaisen googletuksen pohjalta voin kertoa, että esimerkiksi Tampereen yliopiston luokanopettajan koulutukseen haki tänäkin keväänä ensisijaisena hakukohteena 1202 henkilöä ja näistä 91 pääsi opiskelemaan. Toden totta, melkoisista rekrytointiongelmista kärsivä ammattikunta tosiaan taitaa olla kyseessä! Ehkä meillä nyt sitten vain on hieman erilainen käsitys siitä, mitä kysynnän ja tarjonnan laki tarkoittaa.

Lokoisat olot ovat toki mielipideasia, tunnen jopa henk. koht. burn out-lomilla olleita opettajia.

Tutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen työntekijä kärsii työuupumuksesta. Minkä veikkaat todennäköisyydeksi, että selvästi muita vähemmän vuosittaisia työtunteja tekevät ja selvästi tavanomaista enemmän oman työaikansa hallintaa omaavat opettajat keikkuvat lähelläkään kärkipäätä tällaisen ongelman suhteen? Varsinkin kun taustatietona tiedetään, että opettajat ovat päinvastoin ammattiryhmänä kaikkein tyytyväisimpiä.

Esimerkiksi IT-alalla on jo 10 vuotta sitten puhuttu siitä, kuinka nuoret työntekijät ajavat itsensä loppuun: IT-ALAN NUORET UUPUNEET HAASTE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE.

It-alalla tehdään edelleen pitkiä, jopa 10-12 tunnin työpäiviä. Tutkimusten mukaan noin 53 prosenttia it-alan työntekijöistä on kokenut ainakin lievää työuupumusta. Uupuneissa työntekijöissä on huomattavan paljon nuoria, alle 35-vuotiaita sekä naisia.

Pirjo Hämäläisen lisensiaattityö vahvisti aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia it-alan työuupumusta aiheuttavista tekijöistä. Tekijöissä painottuivat työhön ja työoloihin liittyvät seikat, työn määrään, laatuvaatimuksiin, esimiestoimintaan ja työyhteisöön liittyvät ongelmat sekä organisaatiomuutokset. Yksilöllisistä tekijöistä uupumukseen yhteydessä olivat mm. itselle asetettu korkea vaatimustaso. Sen sijaan työn ulkopuoliset, sosiaaliset sekä yhteiskuntaan liittyvät tekijät aiheuttivat harvemmin työuupumusta.

On se opettajilla tähänkin verrattuna niin vallan kauhiaa...

Ymmärrän kateuden joka tappaa kalatkin vedestä mutta aika harvat kateelliset olisivat itse valmiita opettajan työhön nykyajan koulussa. ... Tiedän, että tämäkin aiheuttaa kateutta joka lienee koko keskustelun moottori.

Tämä on varsin tyypillinen tapa silloin, kun muut argumentit loppuvat. Esimerkiksi maahanmuuton kustannuksia tai poliitikkojen rahankäyttöä koskeva keskustelu yritetään usein leimata pelkäksi perusteettomaksi kateellisten ruikutukseksi. Se, mikä näitä kaikkia aiheita kuitenkin yhdistää on se aivan luonnollinen periaate, että veronmaksajilla on täysi oikeus odottaa, että verorahoja käytetään oikeudenmukaiselta tuntuvalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ulkomaalaisille (väitetysti) maksettavia suurempia toimeentulotukia tai muita kantaväestöä parempia palveluita (ohituskaista lääkärille tms.), poliitikkojen omaan tai lähipiirinsä taskuun junailemia suhteettomia etuja tai tietyille ammattiryhmille julkisista rahoista poliittisin perustein maksettavia ylisuuria palkkoja on ihan aiheellistakin tarkastella kriittisesti.

Ja tosiaan vielä kommenttina tuohon "harvat olisivat itse valmiita opettajan työhön"-heittoosi: kummasti vain avoimiin vakituisiin opettajanvirkoihin tuppaa olemaan ihan riittävästi tunkua että tämän voisi sanoa pitävän paikkaansa. Palataan asiaan sitten, kun otsikoihin alkaa tulla puheita opettajankoulutuksen vaikeudesta rekrytoida opiskelijoita tai koulujen/lukioiden vaikeuksista löytää hakijoita vakituisiin työsuhteisiin.

[guest7001]

Vahteran uusin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/10/14/pelastusta-suomeen-1-yksinyrittajan-arvonlisaverouudistus/

[Faidros.]

Vahteran uusin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/10/14/pelastusta-suomeen-1-yksinyrittajan-arvonlisaverouudistus/

Kahlasin nopeasti läpi Vahteran blogin. Väitän, että tähän mennessä Paulin paras!
Duunit haittaa netissä roikkumista, mutta luen uudelleen myöhemmin suurennuslasin kera.
Suomessa on niin paljon ammattitaitoa hukassa kortistossa, josta voisimme saada ne ulos Paulin esittämin keinoin. 
Aihe ei ehkä äkkiseltään duunaria kiinnosta, mutta ehdottomasti pitäisi.

[Jari Leino]

Vahteran uusin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/10/14/pelastusta-suomeen-1-yksinyrittajan-arvonlisaverouudistus/

Ihan asiaa. Kannatan ehdottomasti ALV-velvollisuuden alarajan nostamista 50 000 euroon.

Kaikkia yrittäjäksi ryhtymisen ongelmia tuo ei kuitenkaan ratkaise. Yksi ongelmista on se, että yrittäjäksi ryhtymällä ihminen sanoutuu irti kaikista yhteiskunnan tukiverkoista. Sen jälkeen on turha mennä anomaan työttömyyskorvausta, ennen kuin on vankat todisteet, että yritys on varmasti tapettu ja kuopattu pysyvästi. Toinen juttu on se, että itsensä työllistäjien lisäksi tarvittaisiin kipeästi niitä, jotka työllistävät muitakin. Siinä kohtaa ALV:n alaraja varmasti ylittyy ja lisäkynnyksenä on Suomen liiankin hyvä irtisanomisturva.

Sitä vähän ihmettelen, että miksi kotitalousvähennys on sotkettu tähän. On totta, että "Vähennyksen saavat suurituloiset, jotka muutoinkin pystyisivät maksamaan omista rahoistaan remontit ja siivoukset" mutta kotitalousvähennyshän ei minun käsittääkseni ole ensisijaisesti sosiaalinen tulonsiirto vaan harmaan talouden vastainen toimenpide, jolla pyritään siihen, että ne suurituloiset teettäisivät remonttinsa ja siivouksensa kuitilla, ei pimeästi. Ja kotitalousvähennyshän mahdollistaa myös sen, että suurituloinen voi teettää sillä siivouksia myös vanhempiensa kotona ja auttaa vanhuksia tällä tavalla.

Pientä eläkettä saava ei tietenkään hyödy kotitalousvähennyksestä, koska verosta tehtävää vähennystä ei saa, jos ei maksa lainkaan veroja. Sen sijaan pienituloisille eläkeläisille on olemassa erityistukia näihin kotisairaanhoito-, ateriapalvelu- ja siivouskustannuksiin, joten ei siinä mitään suurta ongelmaa ole.