Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[Jane Doe]

Hesarin jutussa pisti silmään seuraava kohta:

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan (kok) mielestä kansa on kyselyn perusteella yllättävän myötäsukainen.

"Tällaisia hankkeita on aina vastustettu. Jos vastustajien mukaan olisi menty, meillä ei olisi Ateneumia tai Musiikkitaloa", sanoo kannattajaleiriin kuuluva Rautava.

Kolme neljästä vastustaa ja Rautavan mielestä kansa on myötämielistä. Ehkäpä vain oikeat mielipiteet painavat vaakakupissa ja tietty jos oikein fanaattisesti jotain kannattaa, näkee vain omaa mielipidettään tukevia asioita.

Ja ihan turhaa vedota, että "tällaisia hankkeita on aina vastustettu". Mitään muita mittakaavaltaan noin valtavia rahantuhlaushankkeita ei juuri ole ollut (mainitun Musiikkitalon lisäksi, ja sekään ei mielestäni ole lähelläkään täysin tarpeetonta ja valmiiksi ylihintaista egonkohotus-Guggista), joten "tällaisiin hankkeisiin" vetoaminen ei toimi. Eikä toimi sekään, että vastustajat leimataan änkyröiksi, joita kuuntelemalla ei ikinä saataisi mitään kivaa aikaiseksi.

[RP]

Musiikkitaloa vastusti Suomessa 35% ja pienempi määrä pääkaupunkiseutulaisista. Ei tuo nyt ole "aivan" sama kuin 75%, jotka vastustavat Guggenheimia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/joka-kolmas-vastustaa-musiikkitaloa/2008/04/632915

[kolki]

Iltalööpin otsikko HS: Helsinkiläiset tyrmäsivät Guggenheim-hankkeen

Helsingin Sanomien galluppiin vastanneista helsinkiläisistä 75 prosenttia vastusti museohanketta. Hanketta kannatti 19 prosenttia vastaajista. Vielä vuosi sitten helmikuussa 47 prosenttia helsinkiläisistä kannatti museon perustamista.
... mikä kulttuurirakennuskohde pitäisi toteuttaa kiireellisimmin. Liki kaksi kolmesta vastaajasta nosti keskustakirjaston etusijalle.

En pysty uskottelemaan itselleni, että nuo kustannukset jäisivät vain Helsingin maksettavaksi. Ja kun Helsingiltä on kaiken päälle vielä rahat lopussa...

[Elemosina]

....
Eli perusperiaate olisi että Helsinki ei kilpailisi kulttuurikaupunkina Pietarin tai Moskovan kanssa vaan että Pietari ja Moskova voisivat saada halvalla huippulaadukkaita "teasereitä" Helsinkiin ja siten ulotettua omaa vetovoimaansa etäämmälle. Samalla Helsinki saisi halvalla - ehkä jopa vähän subventoituna - houkuttimia ja "East meets West" -henkistä (ja sitä kautta aidompaa kuin joku New York -meininki) korkeakulttuuritarjontaa ja -vetovoimaa.

Tässä olisi minustakin ideaa.
Tulisi samalla jotain omaperäistä eikä aina sitä "kopioidaan amerikkalaisilta"-meininkiä. Mutta voi olla että suomettuminen vaivaa sen verran että ei uskalleta katsoa itään vaan väkisin käännetään pää länteen ideoidessa.

[falco]

HS yllätti ja uskalsi teettää gallupin ja jopa julkaista sen, hienoa! Niin avoimesti HS on guggelia propagoinut, että tämä tuli yllätyksenä.

Toki tyrmäävää galluptulosta tasapainottamaan lehteen oli laitettu toimittajan avautuminen siitä, että kaupunkilaiset ajattelevat väärin ja tulos kertoo siitä, miten vihamielisesti kansa suhtautuu nykytaiteeseen (!) ja miten nurkkakuntainen ylpeys (täällä osataan asiat, ei meitä tarvitse neuvoa) Suomessa vallitsee. Toimittaja väitti että guggelin vastustaminen perustuu tunteeseen. Oikeasti hankkeen vastustaminen perustuu pääosin nimenomaan järkiargumentteihin, kannattajien argumentit ovat tunteellista unelmahöttöä. Muistan myös erään amihasanin vaikeroineen, että Helsinki ei ole MITÄÄN ilman ulkomaista Guggenheimia.

Gallupin tulos oli täydellisen tyrmäävä, itse en uskonut näin selvään vastustukseen. Tämän jälkeen lienee selvää että hanke kaatuu. Eivät kai Pajunen, Rautava sekä virheät sentään niin hulluja ole, että tällaisen täystyrmäyksen jälkeen uskaltaisivat yrittää runnoa hankkeen läpi?

Rautavan kommentit olivat todella idioottimaisia. Kokoomus menettää Helsingissä kuntavaaleissa kannatustaan, mikäli herrat Rautava ja Pajunen eivät nyt ota järkeä käteen.

[B52]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Guggenheimin+tukijat+avasivat+museota+kannattavan+nettisivun/a1305557467562

Guggenheimin tukijat avasivat museota kannattavan nettisivun

Guggenheimin taidemuseota Helsinkiin puoltava Pro Guggenheim -kannatusryhmä on perustanut museota kannattavan verkkosivuston.

Proguggenheim.fi -sivusto sanoo visionsa olevan, että "Guggenheim Helsinki olisi uuden sukupolven taidemuseo".

Sivusto kertoo perustietoja hankkeesta, mutta otsikot ovat puolustajien näkökulmasta tyyliin "kävijätavoite on realistinen".

Linkit selvityksiin, lautakuntien kannanottoihin ja lehtikirjoituksiin sisältävät myös vastustajien kantoja.

Sivustossa mainitaan yli 50 perustajajäsentä lähinnä liike- ja taide-elämästä. Hankkeen puolustajiksi tunnustautuvat esimerkiksi Anne Berner, Jan Fazer, Raoul Grünstein, Ami Hasan, Marita Liulia, M.A. Numminen, Osmo Rauhala, Nanna Susi ja Rafaela Seppälä.

"Arvostetuissa tiedotusvälineissä Taide-lehteä myöten on virheellisiä tietoja hankkeesta. Tarvittiin paikka, josta perustiedot löytää", Raoul Grünstein sanoo.

[B52]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2012/03/1509079/guggenheimin-puolustajat-jarjestaytyivat---ehrnrooth-lupaa-rahaa

Guggenheimin puolustajat järjestäytyivät - Ehrnrooth lupaa rahaa

Guggenheimin taidemuseon kannattajat kyllästyivät mielipideilmaston kielteisyyteen niin, että perustivat ProGuggenheim-ryhmän jakamaan selkeää, suomenkielistä tietoa netissä ja kokoamaan ideoita museon toiminnasta.

- Vastustajat ovat heitelleet tunnepitoisia väitteitä, joilla ei ole faktapohjaa, sanoo toimittaja Tony Ilmoni ProGuggenheimista.

- Kaupungin tiedottaminen on sitä paitsi epäonnistunut, kun taidemuseon hyviä puolia ei ole saatu esille eikä suomalaisia taitelijoita ole otettu mukaan suunnittelemaan alusta asti museon toimintaa, sanoo Ilmoni.

Ryhmässä on viitisenkymmentä henkilöä kulttuurin ja liikemaailman piiristä. Ilmonin lisäksi nimessä ovat julkistaneet muun muassa Arthur Aminoff, Matti Apunen, Jan Fazer, Kaj Forsblom, Raoul Grünstein, Rafaela Seppälä, Petri Tuomi-Nikula, Markku Valkonen.

Lupaa antaa rahaa
Carl Gustaf Ehrnrooth kertoo MTV3:n uutisille lahjoittavansa itse rahaa Helsingin Guggenheim-museolle, jos se päätetään rakentaa. Summaa Ehrnrooth ei halua kertoa, koska hän ei halua manipuloida demokraattista päätöksentekoa.

- Tavoitteeksi asetettu Guggenheimin lisenssimaksun määrä saadaan aivan varmasti kokoon, kertoo Ehrnrooth.

- Me yksityiset lahjoittajat tulemme julkisuuteen kun juridinen sopimus on saatu valmiiksi. Rahan keräämiseen tarvitaan varainhankintalupa eikä sitä voi saada ennen kuin virallinen sopimus hankkeesta on olemassa, kertoo Ehrnrooth.

Carl Gustaf Ehrnrooth on ainoana suomalaisena Solomon R. Guggenheim-säätiön hallituksessa ja istuu ikään kuin kahdella pallilla ja haluaa sen takia olla hienovarainen lausunnoissaan.

Ehrnrooth ei ole huolissaan tuoreiden mielipidetiedustelujen kielteisyydestä.

- New Yorkissakaan ei olla huolestuneita näistä gallupeista, kertoo Ehrnrooth.

Kysymyksenasettelu on ollut niin harhaanjohtava, että se asettaa gallupit omaan arvoonsa. Sitä paitsi tällaiset hankkeet herättävät aina ensin vastustusta.

Ehrnroothia harmittaa myös se, että Guggenheimin selvitysryhmän raportti on ymmärretty väärin:

- Ei se ole mikään juridinen sopimus vaan vain yksi ehdotus.

Guggenheim-säätiön edustajana Ehrnrooth muistuttaa, että Helsingin taidemuseota ei missään tapauksessa haluta ajaa alas, päinvastoin - Vahva taidekenttä tukee myös Guggenheimin toimintaa.

[Arvoton]

Pajuselle vapaudenpatsas (rec.?) Kustaanmiekkaan. Amerikan presidentti voitaisiin franchisata Suomen presidenttitoimeen, maksaa siitä 20 miljardia ja Pajusen kaveri (?) Sauli voisi toimia varapresidenttinä, jos Amerikalle se sopii.

Suomesta dynaaminen, positiivinen, KANSAINVÄLINEN ja hymyilevä maa!

Kauppias HOITAA hommann...

[BeerBelly]

Kalle-Kustaa kumppaneineen jos maksaa koko roskan ja roskan ylläpidon niin siitä vaan.

[hoxpox]

- Me yksityiset lahjoittajat tulemme julkisuuteen kun juridinen sopimus on saatu valmiiksi. Rahan keräämiseen tarvitaan varainhankintalupa eikä sitä voi saada ennen kuin virallinen sopimus hankkeesta on olemassa, kertoo Ehrnrooth.

Miksi yksityiset lahjoittaisivat mitään enää sen jälkeen kun kaupunki on jo sitoutunut maksamaan koko hökötyksen?

Olen ollut siinä luulossa että yksityiset lahjoittajat tekevät lahjoituksia jotta sellaisia projekteja, joita ei saada julkisvaroin rahoitettua, voitaisin toteuttaa.

[B52]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Hjallis+Harkimo+valmis+rahoittamaan+Guggenheimin+museota/a1305557499033

Hjallis Harkimo valmis rahoittamaan Guggenheimin museota

Liikemies Harry "Hjallis" Harkimo ilmoittautuu halukkaaksi rahoittajaksi, jos Guggenheimin museota ryhdytään rakentamaan Helsinkiin.

"Ei ole roolia, mutta voin olla auttamassa", hän sanoo Helsingin Sanomille.

"Uskon, että yritysrahaa ja yksityistä rahaa voi saada enemmän kuin budjettiin on merkitty. Voin lahjoittaa rahaa hankkeelle ja olla hankkimassa yritysrahoitusta siihen. Se on hyvä hanke Helsingille ja kannatan sitä."

Guggenheimin säätiön hallituksen suomalaisjäsen Carl Gustaf Ehrnrooth vihjaa myös ulkomaisiin rahoituslähteisiin.

"Tiedän kiinnostusta rahoittamiseen olevan sekä Suomessa että ulkomailla. Ensin pitää kuitenkin olla hanke, jota rahoittaa."

Ehrnrooth on myös valmis rahoittamaan hanketta itse ja auttamaan keräyksessä, jos Helsinki päättää lähteä museohankkeeseen.

Yksityistä rahaa tarvittaisiin ainakin 23 miljoonan euron lisenssimaksuun Guggenheim-nimen käytöstä 20 vuoden ajaksi.

"Olen hyvin luottavainen, ellen peräti varma sellaisen yksityisen rahoituksen löytymisestä", Ehrnrooth kommentoi.

Vaikka yksityistä rahaa löytyisi vähintään lisenssimaksuun Guggenheimin säätiölle, veronmaksajille voisi silti jäädä noin 140 miljoonan euron kattaminen museon rakennuskuluista. Lisäksi näyttelybudjetti ja käyttömenot kasvaisivat.

Lisätietoja kustannuksien jakautumisesta ja aiesopimuksen ehdoista saadaan vasta, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) tekee esityksensä Helsingin kaupunginhallitukselle.

"Yksityiskohtien kanssa on kovasti työtä. Tavoite on, että esitys valmistuu ensi viikolla", Pajunen kertoo.


Onneksi olkoon Jokeri fanit.

[B52]

^Tuohon edelliseen, herralla ei ollut yhtään argumenttia minkä takia tukee, pelkkää tunnehöttöä tulee tuutintäydeltä.

[Rubiikinkuutio]

^Tuohon edelliseen, herralla ei ollut yhtään argumenttia minkä takia tukee, pelkkää tunnehöttöä tulee tuutintäydeltä.

On laittamassa omat rahat kiinni, niin ei tarvitsekkaan argumentteja.

Jos jotkut tahtovat maksaa koko hankkeen, niin senkun tulee Guggenheim. Verovarat on sitten eri juttu.

[B52]

^Tuohon edelliseen, herralla ei ollut yhtään argumenttia minkä takia tukee, pelkkää tunnehöttöä tulee tuutintäydeltä.

On laittamassa omat rahat kiinni, niin ei tarvitsekkaan argumentteja.

Jos jotkut tahtovat maksaa koko hankkeen, niin senkun tulee Guggenheim. Verovarat on sitten eri juttu.

Kuutio, kevyt veto, latiakaan ei kyseinen herra laita jos kaupunki ilmoittautuu maksajaksi.

Jos herra on valmis rahoittamaan, ilmoittaa sitten summan ettei jää muulle ryhmälle arvailun varaan.

[Rubiikinkuutio]

Kuutio, kevyt veto, latiakaan ei kyseinen herra laita jos kaupunki ilmoittautuu maksajaksi.

Los luet viestini, niin siitä voi johtaa sellasen mielipiteen, että kaupungin ei pidä antaa niitä lantteja.

Jos herra on valmis rahoittamaan, ilmoittaa sitten summan ettei jää muulle ryhmälle arvailun varaan.

Ei tarvitse. Se on guggenheimin ja Hjalliksen välinen ongelma. Ei kaupungin. Jos meinaa rahoittaa koko roskan.

[Tomi]

HS Vieraskynä tänään:
http://www.hs.fi/verkkolehti/paakirjoitus/artikkeli/Me+haluamme+olla+ylpe%C3%A4sti+yksin/1329103593084

Kolumni: Kannattaa pysähtyä miettimään, miksi me niin yksimielisesti käännämme selkämme Guggenheimille.

Antti Blåfield

HELSINGIN SANOMAT

Me haluamme olla ylpeästi yksin

Helsingin Sanomien teettämän mielipidetiedustelun mukaan 75 prosenttia helsinkiläisistä vastustaa Guggenheimin taidemuseon rakentamista Helsinkiin (HS 8. 3.). Jos Helsingin pitäisi yksin vastata perustamis- ja rakentamiskustannuksista, peräti 92 prosenttia helsinkiläisistä vastustaa taidemuseohanketta, ilmenee TNS Gallupin tekemästä mielipidetiedustelusta.

Helsinkiläisten mielipiteet ovat muuttuneet vuodessa jyrkästi. Vielä vuosi sitten lähes puolet kannatti museota.

Mielipidetiedustelu sinetöi museohankkeen kohtalon. Kaupunginvaltuusto tuskin ajaa läpi kallista hanketta, jota niin suuri osa kaupunkilaisista näyttää vastustavan.

Eikä ole mieltäkään jyrätä tällaista asiaa läpi: mitä virkaa olisi taidemuseolla, jota niin suuri osa ihmisistä aktiivisesti tai passiivisesti vastustaa? Se ei toisi lisää energiaa ja valoa pääkaupunkiseudulle – päinvastoin.

Salomon Guggenheimin säätiön kannattaa aivan ilmeisesti pakata suunnitelmansa salkkuunsa ja suunnata katseensa muualle. Ovelle koputtajia kuulemma on.

Helsingissä ja Suomessa sen sijaan kannattaa pysähtyä miettimään, miksi me niin yksimielisesti käännämme selkämme suuren kansainvälisen taidemuseon tarjoamalle yhteistyölle.

Johtuuko se siitä, että taidesäätiön perustaja oli juutalainen liikemies?

Johtuuko se siitä, että amerikkalainen taidemuseo on suuren rahan hapattama?

Johtuuko se siitä, että museon takana oleva säätiö vaatii yhteistyöstä miljoonapalkkion?

Johtuuko se siitä, että hankkeen alle hukkuu jotain kansallisesti arvokasta?

Johtuuko se siitä, että hanke maksaa niin paljon? Niin kauan kuin kaikkia homekouluja ei ole korjattu ja vanhustenhoivaan osoitettu varmasti riittäviä määrärahoja, minkäänlaiseen taidemaailman riskinottoon ei saa mennä mukaan.

Vai johtuuko se lopulta vain siitä, että me olemme käpertymässä omaan erinomaisuuteemme?

Samanlaisen kohtalon koki suunnitelma hotellin rakentamisesta Katajanokalle. Silloin perusteena oli uudisrakennuksen käyttötarkoitus, eliittihotelli, mutta taustalla vaikutti hyvin samanlainen keskustelunvire. Hanketta vastustivat suomalaiset arkkitehdit, aivan kuten nyt Guggenheim-arvostelun kärjessä ovat suomalaisen taidemaailman ja arkkitehtuurin vaikuttajat.

Meidän laatikollemme ei saa tulla. Tämä on meidän hiekkaamme!

On mielenkiintoista, että tämä nurkkakuntaisuuden ja itsetyytyväisyyden ilmapiiri tuntuu vahvistuneen sinä aikana, kun Suomi lopulta on täysivaltaisesti voinut osallistua eurooppalaiseen yhteistyöhön ja integraatioon.

On kuin rajojen madaltuminen olisi saanut meidät säikähtämään, että hei, mehän ei pärjätäkään tässä pelissä. Muut ovat parempia, ovelampia, rikkaampia, onnekkaampia.

Asenteiden muuttumisen takana saattaa olla se, että tämä uusi kansainvälisyyden ja integraation aika on myös ollut aikaa, jolloin perinteinen suomalainen vientiteollisuus, hyvinvointimme taloudellinen perusta, on joutunut rajuun murrokseen. Metsäteollisuus Suomessa supistuu, elektroniikkateollisuus on kuin komeetta, joka hetkessä näyttää pyyhkäisseen Suomen ohi, ja konepajateollisuus siirtää painopistettään yhä enemmän muualle. Eikä tilalle tunnu syntyvän mitään uskottavaa.

Vientivetoinen innovatiivinen kansakunta alkaa yhä enemmän näyttää kylmenevältä syrjäkylältä. Eikä se voi olla meidän vikamme. Siksi: takaisin vanha maailma.

Vanhan maailman opetus kuitenkin on, että älä pane ovea säppeen vaan pidä se auki.

Kun miettii Suomen kehitystä Ruotsin vallan hämärästä näihin päiviin, huomaa, että sen suuri linja on ollut sopeutuminen maailman muutoksiin.

Nousevien suurvaltojen sotalaivaostojen tarpeisiin syntyi tervakauppa. Hollannista ja Virosta opittiin sahauksessa hyödynnettävä tekniikka, ja Saksasta kopioitiin paperin valmistus puusta. Venäjän ja Neuvostoliiton tarpeisiin taas syntyi ja kasvoi konepajateollisuus.

Suuret murrokset idän ja lännen rajapinnassa ovat aina olleet Suomelle kriisejä mutta lähes aina myös uuden kehityksen sysäyksiä. Me emme ole suuri keksijäkansa, mutta ainakin me olemme olleet suuria sopeutujia, ja siitä olemme hyötyneet.

Nyt olemme taas murroskohdassa, ja taas meidän tulisi löytää uuden menestyksen siemen. Idän ja lännen rajaviiva on ehkä siirtynyt, mutta ei se ole mihinkään kadonnut.

Guggenheimin museo hylättiin HS-gallupissa laajasti, mutta keskustakirjasto sen sijaan sai laajan kannatuksen. Peräti 64 prosenttia valitsi neljästä tarjotusta vaihtoehdosta sen hankkeeksi, joka pitäisi toteuttaa.

Guggenheimia vastustetaan muun muassa sillä perusteella, että se peittäisi alleen Helsingin omat taidekokoelmat.

Saman henkisen varauksen voi esittää myös keskustakirjastosta. Kaupungin johto näkee sen mielellään uutena uljaana monumenttina Helsingin keskustassa. Samat tahot olivat vuosi sitten valmiita sulkemaan lähiöiden kirjastoja.

Monissa lähiöissä kirjasto on alueen ainoa julkinen olohuone ja kohtauspaikka. Keskustakirjasto saattaa olla pahempi uhka lähiöiden haavoittuvalle yhteisöllisyydelle kuin taidemaailman vaikuttajat sanovat Guggenheimin olevan suomalaiselle taide-elämälle.

Vielä toinenkin virkakoneiston revanssi on mahdollinen. Kun Guggenheim on ison rahan hankkeena torjuttu, kuka enää jaksaa vastustaa Helsingin keskustan liepeille suunniteltuja pilvenpiirtäjiä, todellisia rahan ja vallan symboleita. Nehän kertovat terveestä itsetunnosta – kun ei muutakaan keksitä.

[email protected] | Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

[kuhlmey]

Antti Blåfieldin itkuisen nekrologian ainoa positiivinen puoli on se, että se on paloiteltu rivienvaihtojen avulla valmiiksi niille, jotka haluavat ja jaksavat näin alkeellisiin argumentaatiovirheisiin puuttua.

[Sunt Lacrimae]

Samanlaisen kohtalon koki suunnitelma hotellin rakentamisesta Katajanokalle. Silloin perusteena oli uudisrakennuksen käyttötarkoitus, eliittihotelli, mutta taustalla vaikutti hyvin samanlainen keskustelunvire. Hanketta vastustivat suomalaiset arkkitehdit, aivan kuten nyt Guggenheim-arvostelun kärjessä ovat suomalaisen taidemaailman ja arkkitehtuurin vaikuttajat.

Miksi juuri Katajanokalle? Kanavaterminaalin vieressä on jo valmiiksi kesäkautena risteilijäkäytössä oleva laituripaikka, joten esimerkiksi terminaalin remontointi tai uuden rakentaminen voisi tukea helsinkiläistä turismia paremmin kuin nämä designhotellit ja kukonheimot. Koska sattuneesta syystä turistiristeilijöitä ei käy täällä lokakuun ja toukokuun välissä, voisi tilaa silloin hyödyntää esimerkiksi kauppatorin myyntipaikkojen sisäjatkeena tai näyttelytilana.

Helsingin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantaviivan raiskaaminen entisestään tuskin ajaa kenenkään etua. Enso-Gutzeitin sokeripalan ja Senaatintorin Nordean (joka muuten tuhosi aikeet saada Senaatintorin ympäristöstä UNESCO:n maailmanperintökohdetta  ) kaltaisista hirvityksistä luuulisi näiden kulttuuri-intoilijoiden jo oppineen, mutta kun ei niin ei.

Guggenheimin museo hylättiin HS-gallupissa laajasti, mutta keskustakirjasto sen sijaan sai laajan kannatuksen. Peräti 64 prosenttia valitsi neljästä tarjotusta vaihtoehdosta sen hankkeeksi, joka pitäisi toteuttaa.

Guggenheimia vastustetaan muun muassa sillä perusteella, että se peittäisi alleen Helsingin omat taidekokoelmat.

Saman henkisen varauksen voi esittää myös keskustakirjastosta. Kaupungin johto näkee sen mielellään uutena uljaana monumenttina Helsingin keskustassa. Samat tahot olivat vuosi sitten valmiita sulkemaan lähiöiden kirjastoja.

Monissa lähiöissä kirjasto on alueen ainoa julkinen olohuone ja kohtauspaikka. Keskustakirjasto saattaa olla pahempi uhka lähiöiden haavoittuvalle yhteisöllisyydelle kuin taidemaailman vaikuttajat sanovat Guggenheimin olevan suomalaiselle taide-elämälle.

Erona on vain se, että keskustakirjastossa on todellista potentiaalia kohtauspaikaksi joka voidaan alusta alkaen suunnitella täyttämään nykyaikaisen kirjastorakennuksen vaatimukset ei pelkästään kirjojen ja muun lainauspaikkana vaan myös näyttely- ja tapahtumatilana ja multimedia- ja verkkoareenana. Töölön ja Pasilan kirjastot ovat tähän tarkoitukseen verrattuna hieman turhan syrjässä kun taas Rikhardinkadun kirjastorakennus sattuu olemaan suojeltu. Guggenheim-museo sen sijaan palvelee lähinnä pseudotaiteesta innostunutta kulttuurieliittiä.

[Mika.H]

Minä kannatan periaatetasolla Guggenheimia.

Paino sanalla periaatetasolla.

Tämä puuhastelu, jota nyt tehdään on vaan niin lapsellisen epämääräistä ja saatanan kallista, että tuota (yksittäistapausta) puuhastelua en kannata.

Ihan vinkkinä vaan kaupungin päättäjille. Älkää maksako paskasta. Paskalla tarkoitan nyt n 2 millin "tutkimusta", joka oli lapsellisen ala-arvoinen tekele. Uskottavuus siis meni jo ensi metreillä ja ilman uskottavuutta ei tuo mene koskaan missään läpi.

[Malla]

Lainaukseni menevät valitettavasti Tomin nimiin, suo(kaa) anteeksi, mutta niiden oikea lähde on siis tämä:
http://www.hs.fi/verkkolehti/paakirjoitus/artikkeli/Me+haluamme+olla+ylpe%C3%A4sti+yksin/1329103593084

Johtuuko se siitä, että taidesäätiön perustaja oli juutalainen liikemies?

Tuskin.

Johtuuko se siitä, että amerikkalainen taidemuseo on suuren rahan hapattama?

Osittain, koska suuren rahan hapattamalla amerikkalaisella taidemuseolla olisi varmasti ollut varaa teettää arviointi itse ja varaa myös maksaa tontista, mikäli se olisi pitänyt hanketta tuottavana.

Johtuuko se siitä, että museon takana oleva säätiö vaatii yhteistyöstä miljoonapalkkion?

Kyllä. Miljooonapalkkio on tosin vähättelyä, kyse on monista kymmenistä miljoonista.

Johtuuko se siitä, että hankkeen alle hukkuu jotain kansallisesti arvokasta?

Mahdollisesti.

Johtuuko se siitä, että hanke maksaa niin paljon?

Mitä todennäköisimmin.

Vanhan maailman opetus kuitenkin on, että älä pane ovea säppeen vaan pidä se auki.

Se on hyvä opetus, mutta yleensä vieraiden ei ole ollut tapana teettää talon omistajilla miljoonia maksavia tutkimuksia siitä, saavatko he sopivan tontin ilmaiseksi ja voivatko asettua taloon miljoonakorvauksia vastaan. Ihan on ovenpielessä odotettu ja kiitollisena soppaa särvitty.

[Sunt Lacrimae]

Kun Guggenheim on ison rahan hankkeena torjuttu, kuka enää jaksaa vastustaa Helsingin keskustan liepeille suunniteltuja pilvenpiirtäjiä, todellisia rahan ja vallan symboleita. Nehän kertovat terveestä itsetunnosta – kun ei muutakaan keksitä.

En tiedä onko tämä viimeinen osuus mitenkään relevantti kolunmnin kannalta (parempi ilman?), mutta ainahan markkinoita kapitalismia pitää vastustaa, koska se on trendikästä. Viva la revolution! Che elää!

On muuten vielä täysi non sequitur, koska Katajanokalle Helsingin arvokasta rantasiluettia pilaamaan suunnitellulla Guggenheimillä ei ole yhtään mitään tekoa Pasilaan, Jätkäsaareen ja etäämmälle suunnitelluista pilvenpiirtäjistä. Näillä alueilla pilvenpiirtäjistä muodostuisi selkeästi erillisiä kokonaisuuksia jotka eivät rikkoisi mainittavammin välitöntä ympäristöään.

[Rubiikinkuutio]

Se on hyvä opetus, mutta yleensä vieraiden ei ole ollut tapana teettää talon omistajilla miljoonia maksavia tutkimuksia siitä, saavatko he sopivan tontin ilmaiseksi ja voivatko asettua taloon miljoonakorvauksia vastaan. Ihan on ovenpielessä odotettu ja kiitollisena soppaa särvitty.

Siis guggenheim ei saa tonttia? Helsingin kaupunki omistaa sen? Helsingin kaupunki omistaa rakennuksen jonka se mahdollisesti rakentaisi ja saisi kaikki sen tulot. Guggeiheim saa vain sen miljoonakorvauksensa ilman mitään riskejä.

[Octavius]

Blåfield tekee jopa Pravda-asteikolla mitattuna journalistista historiaa. Pääkirjoitustoimittaja perustelee siis Kukkenheimia sillä, että Keski-Euroopassa oli kaksi sukupolvea sitten keskitysleirejä? Ok.

Kuka ihmettelee Pravdan lukijamäärien vapaata pudotusta? Koomisinta on että Pravda on kovasti perustellut läpyskän koon muuttamista tabloidiksi sillä, ettei sisältö muutu. Ehkä koko pitäisi säilyttää ja sisältö muuttaa?

Lehdessä on pohdiskeltu myös Pravdan tabloidin soveltuvuutta biojätepussiksi. Kiistämättä sisältö vastaa juuri tuota käyttötarkoitusta. Myös hiilloskalan valmistamiseen Pravda soveltuu hyvin. Tuollainen 1 - 1,5 kilon kuha kypsyy juuri sopivaksi yhdellä lehdellä.

[Nanfung]

Koska näillä raharikkailla näyttää olevan varaa kustantaa Guggenheimin rakentaminen, niin luulisi heiltä löytyvän myös sopiva tontti rakennukselle.

Ei muuta kuin rakentamaan ja sitten, kun Guggenheimi on valmiina vastaanottamaan ne tuhansien vierailijoiden pääsymaksut, niin eikö silloin olisi mukava näyttää Helsingin päättäjille pitkää nenää?

[Eino P. Keravalta]

Muutenkin jäsen Octaviuksen ajatuksista on helppo olla samaa mieltä, mutta tämä on huippu jopa Octavius-asteikolla.

Blåfield tekee jopa Pravda-asteikolla mitattuna journalistista historiaa. Pääkirjoitustoimittaja perustelee siis Kukkenheimia sillä, että Keski-Euroopassa oli kaksi sukupolvea sitten keskitysleirejä? Ok.

Pravdalta toistaiseksi tämän vuoden pohjanoteeraus.

Eivät "hyvät asiat" tarvitse perusteluja. Tai jos tarvitsevatkin, voivat perusteet olla mitä tahansa, kuten monikultturismi-ideologiankin kanssa on nähty. "Hyvä asia" voi olla järjetön, tuhoisa, sairas, hullu, haitallinen, vaarallinen, laiton, moraaliton ja helvetin kallis, mutta kun se on "hyvä asia", sitä pitää kannattaa. Näin menee "hyvien ihmisten" "logiikka".

Vaikea muuten sanoa, tekeekö Hesari Antista järjettömän vai tekeekö Antti Hesarista järjettömän, mutta joka tapauksessa on kyllä vakka kantensa valinnut..

[Soromnoo]

Blåfield tekee jopa Pravda-asteikolla mitattuna journalistista historiaa. Pääkirjoitustoimittaja perustelee siis Kukkenheimia sillä, että Keski-Euroopassa oli kaksi sukupolvea sitten keskitysleirejä? Ok.

Tästähän saisi ytimekkään iskulauseen:

"Guggenheim - koska Hitler"

[kekkeruusi]

Blåfield tekee jopa Pravda-asteikolla mitattuna journalistista historiaa. Pääkirjoitustoimittaja perustelee siis Kukkenheimia sillä, että Keski-Euroopassa oli kaksi sukupolvea sitten keskitysleirejä? Ok.

Tästähän saisi ytimekkään iskulauseen:

"Guggenheim - koska Hitler"

"Vain natsit eivät kannata"

[B52]

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kaupunginhallitus_gallen-kallela-siren_esteeton/

Kaupunginhallitus: Gallen-Kallela-Sirén esteetön

Helsingin kaupunginhallitus ei pidä kaupungin taidemuseon johtajaa Janne Gallen-Kallela-Siréniä esteellisenä ajamaan Guggenheimia Suomeen. Kaupunginhallitus päätti maanantaina lausunnon antamisesta eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle.

Lausunto koskee Gallen-Kallela-Sirénin kytköksiä Guggenheim-säätiön hallituksessa istuvaan ainoaan suomalaisjäseneen Carl-Gustaf Ehrnroothiin.

Gallen-Kallela-Sirénin jääviyttä koskevassa kantelussa on epäilty hänen puolueettomuuttaan, koska hän on Ehrnroothin osittain omistaman yhtiön hallituksen jäsen ja hänen puolisonsa työskentelee kyseisessä yhtiössä määräaikaisena työntekijänä.

Lisäksi Gallen-Kallela-Sirén on Ehrnroothin hyvä ystävä.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan ystävyyssuhde ja yrityssuhteet eivät ole sellaisia, että ne johtaisivat lain mukaan taidemuseon johtajan esteellisyyteen Guggenheim-asiassa.


Olipas yllätys.

[mannym]

Kaupunginhallituksen mielipide ei yllätä. Oikeusvaltiossa tuo kanta olisi hyttysen ininää tuulessa.

[Sunt Lacrimae]

Eihän Pekka Puskakaan ole esteellinen vaikuttamaan virkamiesasemassa Suomen alkoholipolitiikkaan vaikka istuu Alkon päättävässä elimessä. Aika käsittämätöntä kyllä, että Gallen-Kallela-Sirén ei mukamas ole jäävi näillä yhteyksillä. Banaanivaltio mikä banaanivaltio.