Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[RP]

Monien haaveissa pitkään ollut uusi arkkitehtuurin ja designin museo saattaa sittenkin toteutua, sillä hallitus on lisätalousarviossaan päättänyt antaa museolle rahoitusta.

Valtion osuus on 60 miljoonaa euroa ja Helsingin kaupungilta odotetaan samaa summaa.

Museoon on tarkoituksena tehdä Pohjoismaiden merkittävin ja laajin arkkitehtuuria ja designia yhdistävä ydinnäyttely.

Helsinki on jo vuosia haaveillut siitä, että Etelärantaan saataisiin supermuseo.

Guggenheim kuopattiin, mutta se ei poistanut alueen uudistamisen ongelmaa. Helsingillä on ollut tarve ratkaista Etelärannan keskeisellä paikalla sijaitsevan tontin tulevaisuus.

"Alue tarvitsee tällaisen upean rakennuksen. Se on myös symboli elpymiselle", apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) sanoo koronakriisin viitaten.

Razmyar sanoi HS:n haastattelussa huhtikuussa, että arkkitehtuuri- ja designmuseo voisi olla keskustakirjasto Oodin kaltainen kansallisen henkisen pääoman nostattaja, jollaisia tarvitaan myös vaikeista ajoista toipumiseen.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006527930.html

[Vaniljaihminen]

Guggenhaimi tästä vielä puuttuikin! 

Aivan kuin rotumellakat, korona, ISIS-äidit ja muut kankkulankaivot liittyisivät jotenkin toisiinsa. Onkohan George 6oro66:kselta rahat huvenneet jo sen verran, että on pakko pyytää lisää Guggenheiheimin muodossa?

Mutta oikeesti, kun nämä tummaihoiset tuntuvat tärvelevän kaikkea länsimaista taidetta, koska se on "symbol of white supremacy", ainakin voidaan kostoksi tuo roska jahka se valmistuu.

[simppali]

Kuntien talous on täysin kuralla.

https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/c21-kaupunginjohtajat-hallituksen-nykyiset-tuet-kunnille-eivat-riita-kattavat-vain-noin-puolet-menetyksista/

Nyt näkymät ovat pimenneet myös niissä harvoissa kunnissa, jotka pärjäsivät ennen koronaa taloudellisesti hyvin. Helsingin tilinpäätös oli viime vuonna 377 miljoonaa euroa voitollinen, mutta nyt pormestari Jan Vapaavuori on esittänyt Kuntalehdelle huolen siitä, että myös pääkaupungissa saatetaan mennä koronan myötä miinukselle.

Kuntaliitto arvioi 14. toukokuuta, että koronavirus heikentää kuntataloutta jopa 1,9 miljardilla eurolla. Uusi arvio oli edeltäjäänsä negatiivisempi. Aiemmassa, huhtikuun 23. päivänä julkaistussa arviossa Kuntaliitto ennakoi talousmenetysten nousevan 1,8 miljardiin euroon.

Mutta jos rakennetaan uusi museo, helsingin tilinpäätös tekee voltin ja on taas voitollinen.

Näillä museon vaatijilla kuten Nazimalla on viimeinenkin järjen hiven poistunut otsaluun takaa.

[Nikolas]

Toisinaan tuntuu että tässä yhteiskunnassa asiat pannaan tapahtumaan tai estetään tapahtumasta korruption voimalla. Koronakriisi satuttaa talouselämää. Siinä tapauksessa supermuseotahan tässä varmaan eniten kaivataankin. Se on väärä johtopäätös, mutta se on myös ilmiselvästi väärä.

Tiedän, että monet selittävät älyttömien esitysten ja päätösten tehtailun poliitikkojen luontaisella typeryydellä. Tämä kelpaisi selitykseksi ellei edustuksellisessa järjestelmässä tarvittaisi enemmistön tukea päätöksille. Pelkkä typeryys ei riitä selitykseksi, mutta korruptio on seuraava realistinen selitys.

[simppali]

Pormestarit ovat kohta viellä avoimemmessa riidassa.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006531694.html?utm_campaign=hs_tf&utm_term=0&utm_source=tf-other&share=897a467a3b650c7693c5ddb571345236

Hallitus sitoutui neuvottelujen päätteeksi myöntämään Helsingille kokonaisuuden, johon kuuluu muun muassa 60 miljoonan euron tuki uudelle design- ja arkkitehtuurimuseolle ja 105 miljoonan euron tuki Vihdintien pikaraitiotielle. Pikaraitiotien tuki on osa mal-sopimusta.

HS:N tietojen mukaan hallituksen lisäbudjetista päättäminen venyi tiistaina siksi, että Vapaavuori ei hyväksynyt tarjottua sopimusta.

Vapaavuori oli jo aiemmin pettynyt siihen, ettei valtio lähtenyt tukemaan Pisara-radan rakentamista. Helsingin poliitikot laajalla rintamalla näkevät Pisara-radan tärkeänä ja koko maata hyödyttävänä, mutta hallituksessa tätä kantaa ei jaeta.

Helsingin neuvottelijana mal-neuvotteluissa toiminut kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) hyväksyi sopimuksen lopulta neuvottelijan valtuuksilla, Vapaavuoren kannasta huolimatta.

SINNEMÄKI kertoo tehneensä tilanteesta kokonaisarvion.

"Hyväksyin neuvottelutuloksen, koska arvioni oli, että se oli Helsingin kannalta tässä tilanteessa paras mahdollinen tulos. Näin sopimuksen kaatamisessa riskejä, jotka toteutuessaan olisivat vakavasti vahingoittaneet Helsingin ja helsinkiläisten etua. On parempi olla rakentamassa kuin repimässä."



Helsigin kultturi- ja vapaa-ajan toimialasta vastaava Nasima Razmyar (sdp) on Sinnemäen kanssa samoilla linjoilla.

En pidä Vapaavuoren ylimielisestä "olen oikeassa" tyylistä, mutta viellä vähemmän Sinnemäen ja NAZIMA Razmyarin  ..oodeja,museoita,viherkattoja,puistoteitä kylä kaupungissa,yhteilöllisyys...jne kaikki on ilmaista kun ajetaan polkupyörillä ideologiasta.

[artti]

Veronmaksajille tarvitaan enemmän valtaa ratkaistaessa miten veronmaksajien rahoja käytetään. Lakisääteisesti ja pakolla kerättyjä verorahoja ei pidä käyttää Design- ja arkkitehtuurimuseoon tilanteessa, että kansa seisoo hoitojonoissa

Valkoinen norsu on sanonta, jolla tarkoitetaan näennäisen arvokasta, mutta todellisuudessa vain kuluja aiheuttavaa kohdetta

Ne, jotka tahtovat Design- ja arkkitehtuurimuseon ja ostaa sinne teoksia, saavat tiedustella rahalahjoituksia ja kerätä rahaa ideasta innostuneiden lompakoista. Toki en sinänsä vastusta Design- ja arkkitehtuurimuseota. Tietenkin arkkitehtuurille ja designille pitää olla hieno taidepalatsi, mutta näkisin, että Design- ja arkkitehtuurimuseo täytyy rahoittaa vapaaehtoisten taholta

[JP73]

Piikki on auki uudelleen myös Carraran marmorilaatoille. Museovirastossa olisi suurta tarvetta YT-neuvotteluille.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/b0d48b39-e65e-489e-bcdf-99c8a24a16be

Helsingin kaupunki päätti torstaina, että Finlandia-talon pintaan laitetaan jälleen kerran uusia marmorilaattoja Italiasta. Julkisivuremontti on osa jättimäistä 120 miljoonan peruskorjausta, josta uusien marmorilaattojen osuus on noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Kallis mutta kaunis marmori on osoittautunut suorastaan järkyttävän huonoksi julkisivumateriaaliksi. Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo valmistui 1971. Marmorit alkoivat vääntyillä 1980-luvulla ja 1990-luvulla ne olivat jo tippumiskunnossa.

Julkisivu uusittiin 1990-luvun lopussa, mutta uudet italialaislaatat alkoivat kupruilla jotakuinkin heti kiinnittämisen jälkeen. Nyt sitten on uusi remontti edessä.

[F1nka]

^Eikö nuo laatat voisi korvata kevyemmillä ja säätä kestävillä muovilaatoilla, jotka ulkoisesti imitoisivat alkuperäisiä marmorilaattoja?

[Supernuiva]

^Eikö nuo laatat voisi korvata kevyemmillä ja säätä kestävillä muovilaatoilla, jotka ulkoisesti imitoisivat alkuperäisiä marmorilaattoja?

Varmaankin jossain toisessa todellisuudessa? Syystä tai toisesta arkkitehtuurin alueella arvorakennuksissa mitään materiaaleja ei saa vaihtaa. Marmorista oli käyty sama keskustelu kuin nyt yli 20 vuotta sitten, mikään ei muutu nytkään.

Vaikka rakenne ei toimi eikä kestä, sitä ei voi eikä saa vaihtaa, koska arkkitehdin tekijänoikeus, kansainvälinen maine, sitoutumukset ja verkostot.

Aivot on parempi laittaa "narikkaan" miettimään vain oman talouden menestymistä. Margaret Thatcherin ja Ayn Randin sanoin jokaisen pitäisi miettiä vain omaa etuaan, sillä näinhän tekevät myös ne, jotka syyttävät näitä ajattelijoita itsekkäiksi.

[F1nka]

^Eli pitäisi aloittaa remontti ja antaa sen venyä kunnes voidaan todeta rakennus tuhoutuneeksi, jolloin voitaisiin sen muistoksi rakentaa uusi järkevämmillä rakennusaineilla?

[Lalli IsoTalo]

Yksi tuttu kertoi kapakassa -  eli siis huhupuhetta - että Aallon yritys olisi Carrara -marmorin maahantuoja, ja siksi aluksi käytettiin, vaikka se ei kestä Suomen talvea.

Google ei auttanut minua tässä asiassa.

Nyt se on varmaan suojeltu rakennus, jota ei saa pimpata suuntaan tai toiseen.

[multa tulille]

Yksi tuttu kertoi kapakassa -  eli siis huhupuhetta - että Aallon yritys olisi Carrara -marmorin maahantuoja, ja siksi aluksi käytettiin, vaikka se ei kestä Suomen talvea.
Google ei auttanut minua tässä asiassa.
Nyt se on varmaan suojeltu rakennus, jota ei saa pimpata suuntaan tai toiseen.

Muistaakseni marmorit toimitti (ainakin alunperin) A W Liljeberg, sillä oli siinä Paavalin kirkon tuolla puolen verstas ja varasto.  Mitä muuten siihen marmoriin tulee, nehän oli sellaisia reilun tuuman paksuisia laattoja joitten taakse jätettiin tuuletustila kuten silloin tehtiin mutta jos joku siitä tiesi ettei ne tykkäisi täkäläisestä ilmastosta, niin ei sanonut.  Jos niitten olisi haluttu kestävän ihan okeasti muodossaan, ne olisi pitänyt olla sellaisia  6-7 sentttisiä laattoja ja panna laastilla kiinni mutta siinä olisi voinut olla edessä sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, ettei olisi kenenkään perse kestänyt. Kallion kirkkohan tehtin niin 1900-luvun alussa graniitista, (ilman tuuletusrakoa) ja vuosituhannen vaihteessa kaikki kivet jouduttiin ottamaan irti, tekemään pohjille jotain ja panemaan joka kivi takaisin omalle paikoilleen. Näissä monumenteissa on aina omat ongelmansa, joita ei aina niin viitsitä ajatella kun niitä tehdään, ei ehkä myöskään aina tiedetä ja kun sitten kuluu sata vuotta, niin ohoh ohoh.....

Finlandiatalossahan on ongelman ydin se marmori, joka on kivenä vähän huono näille leveysasteille mutta kun Alvar halusi sen valkoisen, ei siinä silloin vaaeanharmaa Kurun tai joku Tervolan graniitti kelvannut. Ja nyt kun sitten nämä perintöä vaalivat ylipapit, jotka saavat palkkansa tästä pyhästä toimituksesta, ovat asian ratkaisijoita, niin katsotaanpa kuinka kauan näitä vielä parinkymmenen vuoden väliein tuohon Potemkinin kulissiin vaihdetaan...... Siis Alvarin säätiö ja virastomuseo. Muistan joskus kuulleeni sellaisen rankingin tosta ammattikunnasta. ykkösinä ovat ne jotka osaavat suunntella, kakkosena ne jotka valvovat ja rakenneuttavat, kolmosena ne jotka ja opettavat ja pahnanpohjimmaisena ne jotka suojelevat ja tutkivat......

[justustr]

Sen enempää museovirastoa puolustelematta, suurin ongelmapesäke on kaupungin vihervasemmistolainen johto, joka on päätöksenteossaan täysin kyvytön ottamaan taloudellisia realiteetteja huomioon.

Jos kaupungilla siis olisi oikea johto, niin se ilmoittaisi museovirastolle, että italialaiset marmorit ei nyt vaan käy eikä niihin tipu rahaa, mutta koska Finlandia-talo on kuitenkin tärkeä kansallinen monumentti ja säilyttämisen arvoinen, niin on etsittävä kestävämpi ratkaisu. Sellainen löytyisi kyllä, kuten lehtijutussakin jo mainittiin.

[RP]

^Eikö nuo laatat voisi korvata kevyemmillä ja säätä kestävillä muovilaatoilla, jotka ulkoisesti imitoisivat alkuperäisiä marmorilaattoja?

Muovienkin säänkestävyys (UV ym.) taitaa lopulta olla vähän niin ja näin, mutta hankala uskoa, ettei tuohon voisi tehdä jotain keraamista laatoitusta, joka toimisi ja näyttäisi käytännössä aidolta.

Sääli, että Aallon tahdon noudattaminen on ollut niin kovin selektiivistä. Hän nimittäin myös piirsi rakennukseen suorat laattapinnat, ja nyt sinne aletaan jo kolmatta kertaa toteuttamaan mallia "tuohivirsu".

[F1nka]

^Juu. En tosiaan ole materiaalitieteen ammattilainen. Keraamiset laatat voisivat olla paremmat.

[Alarik]

Piikki on auki uudelleen myös Carraran marmorilaatoille. Museovirastossa olisi suurta tarvetta YT-neuvotteluille.
...

Helsingin kaupunki päätti torstaina, että Finlandia-talon pintaan laitetaan jälleen kerran uusia marmorilaattoja Italiasta...uudet italialaislaatat alkoivat kupruilla jotakuinkin heti kiinnittämisen jälkeen. Nyt sitten on uusi remontti edessä.

Mutta Apua! Ilmastonmuutos, ilmastonmuutos.
Mihin se uhohtui jo? Helsingin kaupungin päätös on ilmastovastainen ja sinne valittujen vasemmistovihreiden politiikan ydinviestin peilikuva. On toimittava marmorivastaisesti nyt tai sukupolvet ei anna anteeksi koskaan. Jokaisen pienikin teko ja päätös ratkaisee.

Että stop siellä ja uusi päätös, jossa ilmastonmuutos ajaa kaiken yli. Uusiksi laatoiksi voi kelvata vain kiertotaloustuotteet eli jotkut kaatopaikan kierrätysmateriaaleista valmistetut uusiolevyt, puhdistamon kakkapohjaiset biomulta-kasvupohjat heinäpinnalla-luonnonkukkahattukoristein tai hiiltä pitkäaikaisesti sitovat kotimaiset puulevyt (lautaseinä)... vai joko se ilmastonmuutos meni ohi?

[F1nka]

^Hyvä huomio, saa kierrättää muovisia jugurttipurkkeja pitkään, että uusien marmorilaattojen valmistuksen hiilijalanjlki hyvitetään.

[Roope]

Aalto-yliopiston tutkijat seurasivat vuosikausia Guggenheim-museohankkeen edistymistä ja kaatumista. Tutkijoiden mukaan Helsingin valloitus kaatui ennen kaikkea kovaan kielteiseen leimaamiseen.

Helsingin Sanomat: Miksi Starbucks otettiin riemumielin vastaan, mutta Guggenheim-museo kaadettiin? Aalto-yliopiston tutkijat tarjoavat vastauksen, joka voi auttaa ulkomaille pyrkiviä yrityksiä 3.11.2020

Hanke kaatui kielteisiin faktoihin ja Guggenheim-lobbaajien valehteluun.

AALTO-YLIOPISTON tutkijat tarjoavat usean vuoden tutkimustyön pohjalta vastauksia siihen, miksi Guggenheim-museohanke kaatui Helsingissä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin juuri arvostetussa Journal of International Business Studies -lehdessä.

"Ulkomaisen toimijan tulo uuteen maahan voi saada paljon positiivista huomiota, tai sitten siihen voi kohdistua huomattavia ennakkoluuloja", kertoo yhtenä tutkimuksen vetäjistä toiminut Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tiina Ritvala.

Guggenheim-hankkeelle lobattiin paljon positiivista huomiota, mutta ennakkoluuloja ei keksittyjä olkiukkoja lukuun ottamatta julkisuudessa näkynyt, kun valtamedia (mm. Helsingin Sanomat) oli mukana lobbauksessa.

Suomessa amerikkalaislähtöinen Guggenheim-museo nostatti valtavan vastustuksen.

Miksi näin kävi?

GUGGENHEIM-SÄÄTIÖ yritti 2010-luvulla kahdesti tuoda museonsa Helsinkiin. Yritys epäonnistui molemmilla kerroilla: syksyllä 2016 kaupunginvaltuusto kaatoi hankkeen lopullisesti viisi ja puoli tuntia kestäneen tunteikkaan keskustelun jälkeen.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat seurasivat hanketta tiiviisti usean vuoden ajan. He haastattelivat eri osapuolia, tarkkailivat kokouksia ja analysoivat hanketta koskevaa uutisointia ja muuta kirjoittelua.

Tutkijoiden mukaan Helsingin valloitus kaatui ennen kaikkea kovaan kielteiseen leimaamiseen. Hanke julkaistiin vuonna 2011, ja tuolloin lyötiin Ritvalan mukaan myös ensimmäiset naulat sen arkkuun.

"Museohanke oli lähtenyt käyntiin pienen piirin hankkeena, ilman laajempaa julkista keskustelua. Sen valmistelu tuli liian monille yllätyksenä. Vaikka hanketta edistettiin myöhemmin huomattavasti läpinäkyvämmin, alussa syntynyt käsitys salamyhkäisyydestä ei koskaan karissut", Ritvala sanoo.

Guggenheim-säätiön olisi pitänyt tehdä paremmin pohjatyöt ja ymmärtää suomalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Yksi sellainen on päätöksenteon läpinäkyvyys.

"Yhdysvalloissa tällaiset museohankkeet toteutetaan tyypillisesti yksityisin varoin, joten vastaavaa tarvetta laajalle julkiselle keskustelulle ei ole."

"Kova kielteinen leimaaminen" perustui kielteisiin faktoihin ja hankkeen puuhahenkilöiden salailuun ja valehteluun. Läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta tai edes rehellisyydestä ei ollut missään vaiheessa tietoakaan.

Lisäksi säätiö olisi Ritvalan mukaan voinut kertoa enemmän itsestään ja siitä, mitä se olisi voinut Helsingille tarjota. Kun säätiö jäi kasvottomaksi, vallalle pääsivät stereotypiat. Tuntemattoman tulijan tarkoitusperät herättivät epävarmuutta.

"Paljon epäluuloa kohdistui hankkeen amerikkalaisuuteen ja sen miellettiin edustavan amerikkalaista kulttuuri-imperialismia. Esille ei juurikaan tullut, että säätiön perustaneen Solomon A. Guggenheimin isä lähti itse asiassa aikoinaan Euroopasta pakoon juutalaisvainoja, eli säätiöllä on ikään kuin eurooppalaiset juuret."

Säätiöhän päinvastoin yritti hyödyntää Guggenheimin juutalaisjuuria ja leimata kritiikin juutalaisvastaisuudeksi. Väite vastustuksen amerikkalaisvastaisuudesta on samasta olkiukkopuusta. Kun joku lorottaa silmään ja varastaa samalla lompakkoasi, on samantekevää, onko se juutalainen tai amerikkalainen.

RITVALA huomauttaa, että alkuperäinen esitys myös muuttui matkan varrella paljon sekä rahoitusmallin että hankkeen avoimuuden suhteen.

Säätiölle maksettavan lisenssirahan määrä pieneni ja museohankkeesta järjestettiin avoin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Tyypillisesti Guggenheim-säätiö järjestää kutsuarkkitehtuurikilpailun, jonka osallistujat se päättää.

Kaatuneessa ehdotuksessa kaupunki olisi osallistunut museon rakentamiseen 80 miljoonalla eurolla ja huolehtinut ylläpidosta. Yksityisen rahan osuus rakennusinvestoinnista olisi ollut paljon aiempaa suurempi. Museotoiminnasta olisi vastannut Guggenheim Helsingin tukisäätiö.

"Muuttuneilla faktoilla ei ollut enää vaikutusta, sillä keskustelu oli muuttunut hyvin tunnepitoiseksi. Tämä näkyi myös kaupunginvaltuustossa, jossa päätös hankkeen kaatamisesta lopulta tehtiin. Perehtyminen poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ja valtuustoryhmien voimasuhteisiin olisi ollut hankkeessa tärkeää."

Rahoitusmallia ja laskelmia tosiaan muutettiin sitä mukaa, kun paljastui toinen toistaan törkeämpiä kupruja kuten kaikkien lippujen olettaminen täysihintaisiksi. Laskelmat eivät perustuneet mihinkään konkreettiseen vaan tarpeen mukaan esimerkiksi kävijämääräennustetta nostettiin ilman perusteluja. Silti viimeisessäkin mallissa Helsingin kaupunki olisi joutunut vähintään kymmenien miljoonien eurojen omariskiseksi rahoitusautomaatiksi, kun taas Guggenheimin säätiöltä olisi poistettu kaikki taloudelliset riskit. Hanketta väitettiin loppuun asti kirkkain silmin kaupungille kannattavaksi, vaikka Guggenheimin omatkin huitaistut laskelmat todistivat suoraan toista.

Suurin kritiikki kohdistui kuitenkin hankkeen rahoitusmalliin ja Helsingille jääviin taloudellisiin riskeihin. Varsin olennainen kysymys onkin se, oliko rahoitusmalliin kohdistunut kritiikki oikeutettua. Tähän tutkimus ei kuitenkaan ota kantaa.

Rahoitusmalliin kohdistunut kritiikki oli täysin oikeutettua, ja vain murto-osa esimerkiksi tässä ketjussa esiin tuomistani kupruista pääsi koskaan valtamedian säätelemään julkisuuteen asti.

RITVALAN mukaan hankkeessa oli kiinnostavaa myös se, kuinka puolustajien argumentit olivat keskenään varsin yhteneväisiä – kun vastustajien kannanotot taas hajaantuivat moneen suuntaan.

"Kannattajakunta oli sitä mieltä, että Guggenheim toisi Suomen kulttuurin maailmankartalle ja Helsinki saisi kulttuurituristeja. Vastustajat sen sijaan puhuivat kuka mistäkin. Rahoitusmallin, läpinäkyvyyden puutteen ja kulttuuri-imperialismin lisäksi paljon keskustelua herätti arkkitehtuuri ja tontti, jolle museo olisi sijoittunut."

Hankkeen puolustajien näennäisargumentit olivat yhtenäisiä, koska heidän takanaan oli yhtenäinen lobbauskoneisto kuten tehtävään palkattu poliitikkovaikuttamiseen erikoistunut viestintätoimisto Miltton. Hanketta tuki pieni johtajaeliitti (mm. Ritva Viljanen), joka oli immuuni kaikille argumenteille ja kieltäytyi keskustelusta.

Ritvala sanoo, ettei Guggenheim-säätiö osannut ennakoida eteen tullutta suurta vastustusta Bilbaon museohankkeen menestyksen jälkeen.

Ehkä niin, mutta Helsingin hanke ei olisikaan ollut mitään Bilbaon hankkeeseen verrattavaa, vaikka niin yritettiin uskotella.

Vaikka ulkomaalainen toimija ei voi uusille markkinoille pyrkiessään huomioida kaikkea, Ritvalan mukaan Guggenheim-projekti voi toimia opetuksena.

"Kielteisen leimaamisen riskiä voi vähentää perehtymällä huolellisesti kohdemaan kulttuuriin, poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ja politiikan voimasuhteisiin. Myös aktiivinen yhteistyö sosiaalista, poliittista tai taloudellista valtaa käyttävien yksilöiden ja ryhmien kanssa auttaa onnistumaan uudella markkinalla", hän summaa.

Toisin sanoen opetus oli, että olisi pitänyt lobata voimakkaammin myös muita vaikuttajia ja ryhmiä kuin sitä johtajaeliittiä, johon tuolloin keskityttiin.

Kaatuneita Guggenheim-hankkeita on enemmän: Itävallan Salzburg, Japanin Tokio, Hongkong, Brasilian Rio de Janeiro, Taiwanin Taichung, New Yorkin Lower Manhattan, Liettuan Vilna.

Näin siitä huolimatta, että Guggenheim-lobbarit surkuttelivat suomalaisten tyhmyyttä, kun muut kaupungit kuulemma kerjäsivät saada oman Guggenheim-museon. Yhtään ei ole perustettu.

Guggenheim-museon sijaan Helsingin Eteläsatamaan kaavaillaan nyt uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota.

Guggenheimia myös markkinoitiin huippusuosittuna taidemuseona muun muassa Picassoon ja Guggenheimin laajoihin taidekokoelmiin viitaten, vaikka perustamisen reunaehtojen mukaan se olisi ollut nimenomaan arkkitehtuuri- ja designmuseo, jossa ei olisi edes saanut esittää taidetta.

No, nyt sellainen arkkitehtuuri- ja designmuseo on kuin onkin siis tulossa samalle paikalle ilman Guggenheim-kylttiä ja Guggenheimille maksettavia lisenssimaksuja.

Edit:

Journal of International Business Studies - JIBS

How and why was the Guggenheim museum blocked from entering Finland?

Ritvala et al. show how a multinational organization can be simultaneously legitimate and stigmatized in a host country, and how ideological conflicts may effectively ruin foreign market entry:

https://www.facebook.com/JIBSupdates/posts/how-and-why-was-the-guggenheim-museum-blocked-from-entering-finlandritvala-et-al/3119615431410555/

Ei Guggenheimia estetty tulemasta Suomeen vaan varastamasta suomalaisten veronmaksajien rahoja.

"Ideologiset konfliktit", joopa joo.

A processual view of organizational stigmatization in foreign market entry: The failure of Guggenheim Helsinki

Multinational organizations increasingly face strong resistance to their market entry by some local audiences, reflecting growing ideological divisions and populism in societies. We turned to the organizational stigma literature for the conceptual tools and vocabulary to uncover why multinationals can simultaneously be praised by some audiences and tainted by others. Drawing on a longitudinal explanatory case study of an unsuccessful market entry, we develop a process model of organizational stigmatization in a foreign market entry. Our model explains how and why some local audiences may taint the core attributes of an entry-seeking organization and its market entry process, while others may embrace the foreign entrant. We also introduce the notion of cross-border stigma translation where negative audience evaluations are amplified across geographic contexts. A focus on competing local audiences is important for understanding the generative mechanisms of the liability of foreignness and liability of origin and how to manage them. Our study grounds a conversation on the processes and mechanisms of organizational stigmatization that may cause permanent liabilities to foreign organizations.

https://link.springer.com/article/10.1057/s41267-020-00329-7

A processual view of organizational stigmatization in foreign market entry: The failure of Guggenheim Helsinki (pdf)

[Jaska Pankkaaja]

^Eikö nuo laatat voisi korvata kevyemmillä ja säätä kestävillä muovilaatoilla, jotka ulkoisesti imitoisivat alkuperäisiä marmorilaattoja?

Varmaankin jossain toisessa todellisuudessa? Syystä tai toisesta arkkitehtuurin alueella arvorakennuksissa mitään materiaaleja ei saa vaihtaa. Marmorista oli käyty sama keskustelu kuin nyt yli 20 vuotta sitten, mikään ei muutu nytkään.

Vaikka rakenne ei toimi eikä kestä, sitä ei voi eikä saa vaihtaa, koska arkkitehdin tekijänoikeus, kansainvälinen maine, sitoutumukset ja verkostot.

Aivot on parempi laittaa "narikkaan" miettimään vain oman talouden menestymistä. Margaret Thatcherin ja Ayn Randin sanoin jokaisen pitäisi miettiä vain omaa etuaan, sillä näinhän tekevät myös ne, jotka syyttävät näitä ajattelijoita itsekkäiksi.

Marmorin näköiseksi käsitelty laadukas ja korrosiosuojattu pelti olisi ainoa järkevä ratkaisu. 100 vuoden päästä voisi tehdä kuntoarvion ja todennäköisesti sen käyttöikää voisi jatkaa sitten aina 100 vuoden jaksoissa.

[Nuivinator]

En ole materiaalitekniikan siantuntija (eikä minusta sellaista tule), mutta katsokaapa huviksenne vaikka Olavinlinnaa tai Turunlinnaa. En ole muista kuulleeni että niiden seiniä olisi kovin paljoa korjailtu viimevuosisatoina. Taitavat olla kotimaista graniittia ja keramiikkaa?

Jos mää saisin päättää niin Finlandiatalon päällystäminen hoidettaisiin kotimaisilla kivilajeilla, esimerkiksi Ylämaan spektroliitillä (labradoriitti). Kyllä täältä näyttäviä kivilaatuja löytyy - sellaisiakin jotka ovat tottuneet täkäläiseen ilmastoon.

[Jaska Pankkaaja]

^Muuten ok mutta helvetin kallis ratkaisu.

[Aimo Räkä]

Marmorin näköiseksi käsitelty laadukas ja korrosiosuojattu pelti olisi ainoa järkevä ratkaisu.

Ruostumaton teräs olisi halvempaa kuin marmori. Pokkauskoneella levy saa oikean muodon ja kiinnityspisteet piiloon. Etsataan hapolla pinta karheaksi ja jauhemaalaus viimeistelee.

[Roope]

MTV: Tutkimus: Tämä kaatoi Guggenheimin yritykset saada museo Helsinkiin – "Koko hanke leimattiin yksinkertaisesti huonoksi diiliksi" 3.11.2020

Hanke yksinkertaisesti oli huono diili jopa suoraan niiden ylioptimistisiin oletuksiin perustuvien laskelmien mukaan, joihin vedoten sitä väitettiin taloudellisesti kannattavaksi.

Guggenheim-säätiö yritti 2010-luvulla kahdesti tuoda museonsa Helsinkiin. Yritys epäonnistui molemmilla kerroilla.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden mukaan Guggenheimin Helsingin valloitus kaatui ennen kaikkea kovaan kielteiseen leimaamiseen.

– Museon taustalla olevaa säätiötä syytettiin muun muassa amerikkalaisesta kulttuuri-imperialismista ja suomalaisten veronmaksajien hyväksikäytöstä, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tiina Ritvala yliopiston tiedotteessa.

Veronmaksajien kuppaaminen ja tästä valehteleminen oli todistettua, ei leimaamista.

– Lisäksi koko hanke leimattiin yksinkertaisesti huonoksi diiliksi.

Jota se todistetusti oli.

Puutteet hankkeen läpinäkyvyydessä, suunniteltu keskeinen sijoituspaikka Helsingissä ja epäilyt taloudellisesta kannattamattomuudesta leimasivat koko museohanketta hyvin kielteisesti, sanoo professori Nina Granqvist.

Ei jäänyt epäilyksi, vaan taloudellinen kannattamattomuus perustui suoraan muun muassa kaupungin laskelmiin.

– Ulkomaisen toimijan tulo uuteen maahan voi saada paljon positiivista huomiota, mutta toisaalta siihen voi kohdistua ennakkoluuloja joko toimijan alkuperämaan tai yksinkertaisesti ulkomaalaisuuden takia, apulaisprofessori Ritvala selventää.

Hänen mukaansa Guggenheim-museo on tästä hyvä esimerkki, sillä edes sen toista, paranneltua ehdotusta ei hyväksytty.

Tutkimuksessa ei osoitettu tuollaista. Toinen, "paranneltu" ehdotus oli vieläkin epärealistisempi ja kaupungin kannalta osittain vieläkin epäedullisempi kuin ensimmäinen, eikä siinä korjattu ensimmäisen ehdotuksen puutteita.

Valtamedia levittää kyseenalaistamatta näitäkin tarinoita.

Tutkimuksen tulosten kelvottomuutta selittänee osittain se, että haastatellut ovat olleet ylivoimaisesti suurimmaksi osaksi hankkeen kannattajia ja vastustajistakin newyorkilaisia aktivisteja, ei suomalaisia vastustajia. Samoin tutkittu mediamateriaali (lähes ainoastaan HS ja Yle) on ollut jyrkästi vinoutunutta.

[ikuturso]

En ole materiaalitekniikan siantuntija (eikä minusta sellaista tule), mutta katsokaapa huviksenne vaikka Olavinlinnaa tai Turunlinnaa. En ole muista kuulleeni että niiden seiniä olisi kovin paljoa korjailtu viimevuosisatoina. Taitavat olla kotimaista graniittia ja keramiikkaa?

Jos mää saisin päättää niin Finlandiatalon päällystäminen hoidettaisiin kotimaisilla kivilajeilla, esimerkiksi Ylämaan spektroliitillä (labradoriitti). Kyllä täältä näyttäviä kivilaatuja löytyy - sellaisiakin jotka ovat tottuneet täkäläiseen ilmastoon.

Angelista joskus louhittu anortosiitti oli edellisessä remontissa yksi vaihtoehto marmorille.

Tampereen julkinen kylpylä tai toiletti (Tampere-Talo) on ihan kaakelipinnalla ja aika hyvin kestänyt ajan hammasta.

-i-

[Supernuiva]

Pieni välikysymys: Onko nyt ihan varma, että Gugge-hanke ei voi nousta joskus uudestaan esiin? Tämä tutkimushan kertoisi rivien välistä siitä, että hanke haluttaisiin tuoda uudestaan käsittelyyn - nyt hyväksyttäväksi.

[Aimo Räkä]

Gugge on guin voigugge. Nybbäsed guginnon ja varren bois ja gohda siinä gasvaa uusi gugge.

Gaiva juured bois niin ei gasva.

[Nikolas]

Sanokaa minulle että tuo ei ole Guggenheim.

Helsingin paraatipaikalle 10 000 m² rakennus, suunnittelukilpailu käynnistyy – "Ehkä koko maailman suurin arkkitehtuurille ja designille omistettu museo"

Elokuussa 2024 päättyvän ensimmäisen kilpailuvaiheen jälkeen tuomaristo valitsee 3–5 ehdotusta toiseen vaiheeseen. Tavoitteena on, että uusi museo avautuisi vuonna 2030.

Kuvateksti: Paraatipaikka. Museon uudisrakennusta varten on varattu merellinen sijainti Helsingin Eteläsatamassa. Tällä hetkellä rakennuspaikka toimii parkkipaikkana ja satamaan johtavana ajoalueena. Viime vuosikymmenellä tontille puuhattiin Guggenheim-taidemuseota.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu on käynnistynyt. Yleisessä, kansainvälisessä ja kaksivaiheisessa kilpailussa haetaan toteuttamiskelpoista suunnitelmaa Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvalle museorakennukselle. Elokuussa 2024 päättyvän ensimmäisen kilpailuvaiheen perusteella kilpailun tuomaristo valitsee 3–5 ehdotusta toiseen vaiheeseen.

Kilpailun lähtölaukaus oli maanantaiaamuna 15. huhtikuussa pidetty lanseeraustilaisuus Lontoossa Suomen suurlähettilään residenssissä.

"Tästä on tulossa Euroopan, ehkä koko maailman, suurin arkkitehtuurille ja designille omistettu museo. Lähin vertaus voisi olla mini Victoria & Albert -museo", museohankkeen ohjausryhmään kuuluva Amos Rexin museojohtaja Kieran Long totesi puheessaan.

Kaikissa puheenvuoroissa keskustakirjasto Oodi nostettiin verrokiksi. Uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta toivotaan samanlaista kaikille avointa ja helposti lähestyttävää kulttuuritilaa, joka laajentaa käsitystä museosta.

"Rakennamme oikeastaan maailmaa tutkivaa museota, jossa maailmaa katsotaan arkkitehtuurin ja muotoilun ikkunoista", Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould kiteytti tavoitteen.

Yli sadan miljoonan euron budjetti

Museorakennuksen kooksi on määritetty kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 neliötä, josta noin puolet on yleisötilaa. Museohankkeen budjetti on noin 105 miljoonaa euroa, josta rakentamiskustannukset voivat olla enintään 70 miljoonaa euroa (vuoden 2023 hintatasossa).

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi, ja Suomen valtio on vahvistanut sitoutumisensa vastaavaan rahoitukseen. Lisäksi säätiö kerää yksityisiltä tahoilta vähintään 30 miljoonaa euroa. Jane ja Aatos Erkon säätiö on sitoutunut ehdollisesti rahoittamaan uutta museota 20 miljoonalla eurolla, mikä on suurin kulttuurialan lahjoitus Suomessa tähän mennessä.

Kilpailun lopulliset tulokset julkistetaan syyskuussa 2025. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhdistävän museon uudisrakennus voisi avautua vuonna 2030. Tavoitteena on noin puoli miljoonaa vuotuista kävijää, joista 80 prosenttia olisi maksavia asiakkaita.
Satojentuhansien palkinnot

Suunnittelukilpailun ensimmäinen vaihe on alkaa nyt 15. huhtikuuta ja se päättyy 29. elokuuta 2024, johon mennessä kilpailuun osallistuvien tulee toimittaa kilpailuehdotuksensa. Kilpailun tuomaristo valitsee määräaikaan mennessä toimitettujen ehdotusten joukosta kilpailun toiseen vaiheeseen 3–5 ehdotusta, joista kukin palkitaan 50 000 eurolla. Yhteensä kilpailussa jaettava palkintosumma on enintään 400 000 euroa.

Suunnittelukilpailun nyt avautuneessa ensimmäisessä vaiheessa etsitään toimivaa kokonaiskonseptia ja yleisen tason suunnitteluratkaisua. Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarinaa avaavan ydinnäyttelyn lisäksi museossa voidaan pitää suuria kansainvälisiä vierailunäyttelyitä ja mittavia installaatioita. Lisäksi museorakennukseen suunnitellaan tiloja erilaisia tapahtumia ja työpajoja varten, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut kirjasto, kahvila–ravintola, merellinen terassi sekä museokauppa.

Kilpailuohjelmassa pyydetään osallistujia kiinnittämään erityistä huomiota rakennuksen hiilijalanjäljen minimointiin sekä kaupunkikuvaan.
Lopullinen suunnitelma selvillä 2025

Helmikuussa 2025 alkaa suunnittelukilpailun toinen vaihe, jossa ehdotuksia kehitetään tuomariston antamien jatkosuunnitteluohjeiden pohjalta toteuttamiskelpoisiksi suunnitelmiksi. Toinen vaihe päättyy toukokuussa 2025, ja suunnittelukilpailun tulokset julkistetaan syyskuussa 2025.

Kilpailun järjestävät Kiinteistö Oy ADM yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kiinteistö Oy ADM on Suomen valtion ja Helsingin kaupungin museohanketta varten perustama kiinteistöyhtiö.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/6ab7df4a-9771-4419-829e-f4ac7f80a9d6

[Roope]

Sanokaa minulle että tuo ei ole Guggenheim.

Sehän se.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu on käynnistynyt.
...
Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi, ja Suomen valtio on vahvistanut sitoutumisensa vastaavaan rahoitukseen.

Ilman Guggenheim-kylttiä ei vain enää tarvitse valehdella, että me tienataan tällä.

[Lasse]

Oli hanke kuollut tai ei, niin hanke haisee.

[Emo]

Sanokaa minulle että tuo ei ole Guggenheim.

Sehän se.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu on käynnistynyt.
...
Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi, ja Suomen valtio on vahvistanut sitoutumisensa vastaavaan rahoitukseen.

Ilman Guggenheim-kylttiä ei vain enää tarvitse valehdella, että me tienataan tällä.

Ei saatana. Tähänkö meillä on poliitikoiden mukaan varaa? Ylen tämän päivän uutisten mukaan vainajatkin jo makaavat kylmäkonttien ulkopuolella, kun oikojalkaisillekaan ei ole yhteiskunnassamme enää tilaa ja resursseja siksi hetkeksi kun kylmäkaappia tarvitsisivat, mutta eutanasialla vaan pitäis päästä lisää tappamaan.

Tässä maassa olisi totisesti kirveelle töitä.