Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[Roope]

Jossakin vaiheessa pitää puhua myös sisällöstä. Rohkea toimittaja esittäisi tyhmiä kysymyksiä: "Kertokaa esimerkki sisällöstä, jonka voisi nähdä vain Helsingin Guggenheimissa." ("Ummm, ehem, X:n kokoelma.") Jatkokysymys: "Miksi sitä ei voisi nähdä muualla? Museothan lainaavat jatkuvasti teoksia." jne.

Puhutaanpa tosiaan sisällöstä:

Arkkitehtuuri­näyttelyt eivät vedä yleisöä

GUGGENHEIMIN MUSEON rakentamista puoltavista kannanotoissa minua vaivaa se, että niissä ei kerrota mitä museossa tultaisiin esittämään. Lähes kaikki rakentamisen kannattajat kuitenkin käyttävät Guggenheim Helsingistä johdonmukaisesti nimitystä Guggenheimin taidemuseo.

Keräämieni tietojen mukaan Guggenheim Helsinkiin koottaisiin näytteille kansainvälisen arkkitehtuurin ja designin näyttelyjä eikä suinkaan kuvataidetta, jonka esittämiseen Euroopassa Espanjan Bilbaossa sijaitsevalla Guggenheimin taidemuseolla on yksinoikeus.

Helsingin Sanomien (4.11.) mukaan "museon tulee ylläpitää ns. vapaan taiteen galleriaa" ja se "toimisi tiiviissä yhteistyössä muiden Helsingin museoiden kanssa, osana Helsingin taidemuseokenttää". Lisäksi olen nähnyt kannanottoja, joissa kerrotaan, että Bilbaon museon kanssa pitää vain sopia Guggenheimin taidenäyttelyjen tuomisesta myös Helsinkiin.

Viimeisin Bilbaon museonjohtajan kielteinen vastaus tällaiselle menettelylle oli HS:ssa muistaakseni kolmisen vuotta sitten. Tietääkseni tuo asia ei ole siitä miksikään muuttunut.

Olen työurani aikana järjestänyt viitisentoista laajaa suomalaisen designin näyttelyä Helsingissä, Punkaharjulla ja muualla Suomessa. Joissakin niistä on käynyt 2 000 katsojaa, pari kertaa on ylletty jopa 200 000 katsojaan, mutta silloin vain vetomaisen kuvataidekatselmuksen rinnakkaisnäyttelynä.

Arkkitehtuurin näyttelyissä yleisömäärät ovat selvästi näitäkin pienemmät. Tuntuu oudolta, että suurelta osin julkisin varoin rakennettavaksi aiotun ja ylläpidettävän museon tulevasta näyttelyohjelmistosta ja sen rajoitteista ei kerrota julkisuuteen vieläkään tarkkoja tietoja.

Jos museomääritteen mukaisesti Guggenheim Helsinki tutkii, tallentaa ja esittelee kuvataiteen sijasta arkkitehtuuria ja designia, se ei ole taidemuseo. Ja jos se toimii vain näyttelytilana, se ei ole museo.

Pekka Hyvärinen

Taidekeskus Retretin perustaja

Helsingin Sanomat, mielipide 7.11.2016

[Archaeopteryx]

Vanha kunnon juna jättää-analogia. Samaa käytettiin aikoinaan EU-kansanäänestyskampanjassa. Uskotellaan siis että just nyt on ainoa tilaisuus tarttua johonkin mahdollisuuteen ja sen jälkeen ei voi kuin voivotella jos ei sitä ymmärtänyt.

EU-kampanjassa toitotettiin että seuraava mahdollisuus olisi yhdessä Puolan, Unkarin yms kanssa ja eihän sellainen nyt länsimaalle sovi.

Samaa kuulin vastikään lomaosakekauppiaan sanomana, että just nyt alkaa olla viime hetket ostaa tarjolla olevia viikko-osakkeita. On kuulema mennyt ihan huippuvauhtia kaupaksi, ja melkein on kuin rahaa painaisi jos nyt ostaa. Pian, ettei vain jää ilman. Ihan viime hetket käsillä.

Perinteinen kaupankäyntikeino, johon hitaimmalla käyvät sinisilmät uppoavat (en morkkaa muuten lomaosakekauppaa, ainoastaan kaupantekotapaa). "Mies kuin näätä, ostaisitko tältä tyypiltä käytetyn auton?", tässä guggiksen tapauksessa myydään sanoinkuvaamattoman paskaa romua superauton hintaan.

[Elemosina]

Selailin paperi-Hyysäriä tänään, siis tämän päivän lehteä.

Muistini mukaisesti ekalla sivulla oli heti joku kirjoitus että Gugge pitää saada. Sitten oli Kiasman suunnittelija käynyt kylässä koska hänellä on uusi projekti tulossa Suomessa. Steven Hollilta oli ilmiselvästi tasan tarkoituksella kysytty että mitäs tykkäät Guggesta Helsingissä. Ja kyllähän hän tykkäsi kun sattuu olemaan kamu Guggen jonkun jehun kanssa. Ei sentään ottanut kantaa arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen.

Mielipidepalstalla oli kokonainen sivu erilaisia mielipidekirjoituksia Guggesta. Minulle jäi vaikutelma että suurin osa oli puolesta, en kylläkään ehtinyt kaikkea lukea.
Mutta kaiken kruunasi "Lintumaailman Guggenheim kaatuu suuruutensa" tai jotain sellaista. Jutussa oli kuva joittenkin erikoislintujen hirmuiseen rakennelmaan, otsikoitu nimenomaan Guggeksi, ja otsikko oli tuollainen. Rakennelma oli niin mahtipontinen ja niin kaatumassa että.

Guggea runnotaan nyt väkisin Suomeen ainakin jos Hyysäriltä jotain kysytään.

[törö]

Jatkokysymys: "Miksi sitä ei voisi nähdä muualla? Museothan lainaavat jatkuvasti teoksia." jne.

Tässä on selkeästi kyse brändistä. Snobit eivät oikein tajua taiteesta mitään ja pytingin seinässä pitäisi olla joku kuuluisa tuotemerkki, josta voisi arvata, että sisällä voi olla jotain näkemisen arvoista.

Sama asia kuin se, että joitteinkin mielestä pornokin on parempaa kun sitä katselee iPadilla.

[RP]

Esitys Guggenheim-museon perustamisesta jäi Helsingin kaupunginhallituksessa maanantaina odotetusti pöydälle. Seuraavan kerran kaupunginhallitus käsittelee esitystä kahden viikon kuluttua.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/guggenheim-esitys-jai-poydalle-kaupunginhallitus-otti-kahden-viikon-aikalisan/6155684

[Nikolas]

Esitys Guggenheim-museon perustamisesta jäi Helsingin kaupunginhallituksessa maanantaina odotetusti pöydälle. Seuraavan kerran kaupunginhallitus käsittelee esitystä kahden viikon kuluttua.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/guggenheim-esitys-jai-poydalle-kaupunginhallitus-otti-kahden-viikon-aikalisan/6155684

Käyttäkääpä helsinkiläiset hyvin tämä kahden viikon lisäaika ja lähettäkää valtuutetullenne lyhyt, selkeä ja asiallinen kirje, jossa kerrotte mitä mieltä olette Guggenheimista ja miksi. Käyttökelpoisia perusteluja on näkynyt esimerkiksi tässä ketjussa.

[B52]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1478581985462

Helsinki takaisi Guggenheimin 35 miljoonan lainan, mutta tämä ei ole riski, sanovat museon tukisäätiö ja kaupungin johto

HELSINGIN kaupungin takaamaksi suunniteltu Guggenheimin museon rakentamislaina ei kaadu kaupungin maksettavaksi, vakuuttavat apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) ja yksityisen Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti.

Kaupunginhallitus jätti rakentamissuunnitelman maanantaina pöydälle ja palaa siihen kahden viikon kuluttua.

Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla. Lopuista 50 miljoonan euron rakennuskustannuksista vastaisi yksityinen rahoitus ja 35 miljoonan euron laina, jonka lyhennyksistä korkokuluineen vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kiinteistöyhtiölle maksettavalla vuokralla. Myös museon pyöritys olisi säätiön vastuulla.

Lainan takaisi kuitenkin kaupunki. Siksi on kysytty, voisiko 35 miljoonan euron lainakin kaatua kaupungin käsiin.

"TURHA PELÄTÄ", sanoo Tukisäätiön puheenjohtaja Lahti. Kaupunki on takaajana, koska näin saadaan paremmat lainaehdot.

Lahden mukaan Tukisäätiö voi hoitaa 1,65 miljoonan vuotuiset lainakulut, vaikka lipputuloja kertyisi huomattavasti vähemmän kuin varovaisissakin laskelmissa. Yksityisen rahan keräämistä jatketaan, ja se on myönteisen rakentamispäätöksen tullessa entistä helpompaa.

"Jo tähän mennessä, ensimmäisen kolmen vuoden aikana, Tukisäätiö on hankkinut Guggenheim Helsingille yli 30 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta", Lahti muistuttaa. Ja 35 miljoonan euron lainalle olisi sentään 20 vuotta maksuaikaa.

Tukisäätiön tehtävää helpottaa, että Solomon R. Guggenheimin säätiö New Yorkissa on alentanut lisenssimaksua ja ottanut omaakin riskiä: lisenssimaksu alenee edelleen, jos museo ei houkuttele laskelmien mukaista 550 000 kävijää vuodessa.

Ari Lahden tavoin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen pitää lainasummaa kaupungille riskittömänä. Miksi?

"JOS säätiö ei suorita summaa, kyseessä on sopimusrikkomus, ja tällöin sopimus voidaan purkaa. Vakuutena on 130 miljoonan euro arvoinen kiinteistö, jonka omistus voidaan ottaa kokonaisuudessaan kaupungille, vaikka se maksaisikin kiinteistöstä vain 80 miljoonaa euroa."

Rakennukselleen kaupunki saa tietysti tehdä mitä haluaa. Myös sopimus New Yorkin Guggenheim-säätiön kanssa on määräaikainen, ja sinänsä kaupunki voi määräajan jälkeen halutessaan potkia Guggenheimin säätiön pois ja laajentaa tiloihin vaikkapa omaa taidemuseotaan.

Toistaiseksi kaupungin omat selvitykset sekä esimerkiksi Taloustutkimuksen tutkimus viittaavat kuitenkin siihen, että Guggenheimin museona hanke olisi veronmaksajille taloudellisesti kannattava kasvavien turistivirtojen kautta. Suurimman verohyödyn saa valtio, joka ei osallistu museon rakentamiseen.

"Kaupungin arvion mukaan säätiö on luotettava sopimuskumppani. Sen taustalla ovat vahvat osaajat ja taloudelliset tukijat. Se on osoittanut kykynsä varainkeruuseen vaikeuksia kohdatessaan. Myös kaupungin talousasiantuntijoiden arvioimana museon talousmalli on realistiselta pohjalta tehty", Viljanen kertoo.

VALTIOLTA olisi lopulta sittenkin tulossa 1,3 miljoonaa euroa vuodessa museon pyörittämiseen, mutta nämä päätökset tehdään lopullisesti vuosittain alkaen vain vuosi ennen ennen toiminnan aloittamista. Tätäkin on pidetty epäilty riskiksi.

"Kaikissa kaupungin kulttuuri-investoinneissa on sama periaate. Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoittaa ennakkopäätöksellä päätöksensä ja näin antaa luottamuksensuojan kaupungille", Viljanen muistuttaa.

"Nyt ministeriön tekemä päätös vastaa aivan täysin tätä mallia, ja viimeksi Tanssin talosta saimme juuri vastaavan sisältöisen ennakkopäätöksen 630 000 euron vuotuisesta tuesta."

Viljasen mukaan malli on toiminut kaikki nämä vuodet "pitävästi ja hyvin, ja riippumatta hallituksen vaihdoksista".

SOLOMON R. GUGGENHEIMIN säätiö on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen säätiö, joka pyörittää isoja taidemuseoita New Yorkissa ja Bilbaossa, rakentaa isoa taidemuseota Abu Dhabiin ja suunnittelee isoa museota myös Helsinkiin. Guggenheimin säätiöllä on myös keskikokoinen taidemuseo Venetsiassa Peggy Guggenheimin perintölahjoituksen pohjalta.

Aiemmin sillä oli yhteistyössä Deutsche Bankin kanssa myös pieni Deutsche Guggenheim pankin aulassa kolmen määräaikaisen sopimuskauden ajan ja vielä aikaisemmin määräaikainen sopimus Venetian-hotellin sisällä olevista näyttelytiloista Las Vegasissa.

Säätiö järjestää yhä myös pienimuotoista toimintaa, kuten pop up -gallerioita ja koululaisprojekteja.

[PaulR]

Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen varmasti laittaa omaansakin riskittömään sijoitukseen?

[Kulttuurirealisti]

SOLOMON R. GUGGENHEIMIN säätiö on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen säätiö,

Heh. Veroteknisesti ehkä.

Ritva Viljanen on arvokas poliitikko Helsingille. Hän on tullut maksamaan jo ainakin kymmeniä miljoonia, ja tulee maksamaan satoja.

[Eino P. Keravalta]

On totta, että Guggenheimin museo on riskitön sijoitus.

Se on riskitön sijoitus Guggenheimille.

[Lalli IsoTalo]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1478581985462
SOLOMON R. GUGGENHEIMIN säätiö on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen säätiö ...

BUAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAH!!!

EDIT: Kulttuurirealisti samalla asialla aikaisemmin.

[Roope]

Lainan takaisi kuitenkin kaupunki. Siksi on kysytty, voisiko 35 miljoonan euron lainakin kaatua kaupungin käsiin.

"TURHA PELÄTÄ", sanoo Tukisäätiön puheenjohtaja Lahti. Kaupunki on takaajana, koska näin saadaan paremmat lainaehdot.

Lahden mukaan Tukisäätiö voi hoitaa 1,65 miljoonan vuotuiset lainakulut, vaikka lipputuloja kertyisi huomattavasti vähemmän kuin varovaisissakin laskelmissa. Yksityisen rahan keräämistä jatketaan, ja se on myönteisen rakentamispäätöksen tullessa entistä helpompaa.

Tukisäätiön lupaus lainan maksamisesta on edelleen vain yhtä sitova kuin kädenpuristus. Kaupunki takaa lainan ja vastaa siitä.

Tukisäätiö ei ole osoittanut pystyvänsä kuromaan hankkeen ajajien omien laskelmien rahoitusvajetta umpeen edes olettamallaan huippuoptimistisella 550 000 vuosittaisen kävijän määrällä. Yhtään varovaisemmilla laskelmilla Tukisäätiö joutuisi maksamaan lisää miljoonia euroja vuodessa. Esimerkiksi kävijämäärän jäädessä 350 000 henkeen (sekin reilusti yläkanttiin) Tukisäätiölle kertyisi 20 vuoden sopimusaikana maksettavaa 60 miljoonaa euroa lisää (Guggenheim Helsinki – Arvio hankkeen taloudellisista vaikutuksista 2016, s. 12). Kaupunki eli helsinkiläiset veronmaksajat vastaavat tästä riskistä, ei Tukisäätiö.

Tukisäätiön tehtävää helpottaa, että Solomon R. Guggenheimin säätiö New Yorkissa on alentanut lisenssimaksua ja ottanut omaakin riskiä: lisenssimaksu alenee edelleen, jos museo ei houkuttele laskelmien mukaista 550 000 kävijää vuodessa.

Takuuvarman riskittömän tuoton pienenemisen riski ei ole "oman riskin ottamista".

Ari Lahden tavoin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen pitää lainasummaa kaupungille riskittömänä. Miksi?

"JOS säätiö ei suorita summaa, kyseessä on sopimusrikkomus, ja tällöin sopimus voidaan purkaa. Vakuutena on 130 miljoonan euro arvoinen kiinteistö, jonka omistus voidaan ottaa kokonaisuudessaan kaupungille, vaikka se maksaisikin kiinteistöstä vain 80 miljoonaa euroa."

Rakennukselleen kaupunki saa tietysti tehdä mitä haluaa. Myös sopimus New Yorkin Guggenheim-säätiön kanssa on määräaikainen, ja sinänsä kaupunki voi määräajan jälkeen halutessaan potkia Guggenheimin säätiön pois ja laajentaa tiloihin vaikkapa omaa taidemuseotaan.

Apulaiskaupunginjohtaja Viljasella on erikoinen käsitys riskittömyydestä. Jos talo jää kaupungille käteen, mutta hankkeesta ei tule mitään, se ei ole likimainkaan sijoitettujen rahojen arvoinen. Sata miljoonaa euroa kankkulan kaivoon.

Toistaiseksi kaupungin omat selvitykset sekä esimerkiksi Taloustutkimuksen tutkimus viittaavat kuitenkin siihen, että Guggenheimin museona hanke olisi veronmaksajille taloudellisesti kannattava kasvavien turistivirtojen kautta. Suurimman verohyödyn saa valtio, joka ei osallistu museon rakentamiseen.

Edes Guggenheimin Taloustutkimukselta ostaman tutkimuksen mukaan Helsingin kaupunki ei pääsisi omilleen.

"Kaupungin arvion mukaan säätiö on luotettava sopimuskumppani. Sen taustalla ovat vahvat osaajat ja taloudelliset tukijat. Se on osoittanut kykynsä varainkeruuseen vaikeuksia kohdatessaan. Myös kaupungin talousasiantuntijoiden arvioimana museon talousmalli on realistiselta pohjalta tehty", Viljanen kertoo.

Huumoria?

Guggenheimin ensimmäisen ehdotuksen tulolaskelmissa ei otettu huomioon muun muassa alennuslippuja. Seuraavassa ehdotuksessa tällaisia "virheitä" oli jouduttu korjaamaan, mutta vastaavasti kävijämäärää oli nostettu mielivaltaisesti, jotta budjetti saataisiin taas tasapainoon. Kolmannessa ehdotuksessa pääsylippujen hintaa on korotettu 25 %, mutta kävijämäärä jätetty entiselleen, jotta budjetti saataisiin tasapainoon valtion kieltäydyttyä maksamasta osaa rakennuskustannuksia.

Museon talousmalli kaatuu jo hankkeen ajajien omissa laskelmissa (Esitys Guggenheim Helsinki -museon perustamisesta 2016, s. 12-13) rahoitusvajeeseen. Yhtään realistisemmilla luvuilla (kävijämäärä oikeasti korkeintaan puolet toivotusta) hanke on paperillakin kuolleena syntynyt.

VALTIOLTA olisi lopulta sittenkin tulossa 1,3 miljoonaa euroa vuodessa museon pyörittämiseen, mutta nämä päätökset tehdään lopullisesti vuosittain alkaen vain vuosi ennen ennen toiminnan aloittamista. Tätäkin on pidetty epäilty riskiksi.

"Kaikissa kaupungin kulttuuri-investoinneissa on sama periaate. Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoittaa ennakkopäätöksellä päätöksensä ja näin antaa luottamuksensuojan kaupungille", Viljanen muistuttaa.

Guggenheimin Helsinkiin suunnittelema galleria ei täytä valtion museotuen kriteerejä, eikä Guggenheim ole tiettävästi antanut minkäänlaista selvitystä tulevista toimenpiteistä, joiden kautta se aikoisi kriteerit täyttää.

[Nanfung]

Kalevala-museo sopisi paremmin Suomeen kuin joku guggelheim?

[RP]

Harmi kun pankissa ovat niin tyhmiä, etteivät ymmärrä, että G-säätiö on ihan turvallinen lainamaksaja ja vaativat sitä korkeampaa korkoa...

Kuinkahan vakiintunut markkinat muuten on vähän käytetyillä Guggenheimeilla, kos kerran museorakennuksen arvo takaa sen, että Helsinki saa omansa pois?

[Kulttuurirealisti]

^ Kyyyllä varmasti toveri Viljanen on miettinyt millaista bisnestä vähän käytetyllä Mordorin majakalla voi tehdä, jos G-tuelta loppuukin rahat.

[MW]

^ Kyyyllä varmasti toveri Viljanen on miettinyt millaista bisnestä vähän käytetyllä Mordorin majakalla voi tehdä, jos G-tuelta loppuukin rahat.

Perseelleen menneestä G-talosta voidaan aina leipoa maailman futuristisin ja modernein vastaanottokeskus, jossa on jatkuvasti vaihtuva näyttely maailman exoottisimmista kurkunleikkaajista ja onnenonkijoista, sekä heidän patjoistaan ja pyllynpyyhkijöistään.

[Roope]

Uusi Suomi: Vertaus Guggenheim-riskistä: "Kuin 40 euron lotto tavalliselle kansalaiselle" 8.11.2016

Veronmaksajien riski Guggenheimissa ei ole suuri, arvioi Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala (vihr.).

Viime viikolla julkaistussa Guggenheim-esityksessä arvioidaan, että museotoiminnan tulot ovat vuosittain 9,9 miljoonaa euroa, josta lipputuloista saataisiin vuosittain 6,5 miljoonaa euroa. Vuosittaiset kulut helsinkiläisille veronmaksajille olisi 0,9 miljoonaa euroa vuosittain.

Vaikka pääsylipputulot olisivat reilustikin pienemmät, Oskala ei usko, että niitä aletaan helposti vaatia veronmaksajilta, koska ensin käytettäisiin muut keinot.

–Ainakin siinä on mekanismi hallintomaksuun liittyen, että jos kävijämäärät jäävät merkittävästi vähäisemmäksi, säätiö alentaa hallintomaksua. Sellainen mekanismi sinne on leivottuna kyllä, Oskala kertoo Uudelle Suomelle.

Kävijämäärien toteutumatta jäämisen aiheuttama rahoitusvajeen kasvu on moninkertainen verrattuna hallinto/lisenssimaksun alenemiseen. Edes koko lisenssimaksun poistaminen ei kattaisi kuin korkeintaan noin 90 000 kävijän miinuksen, eikä Guggenheim esitä itselleen likimainkaan tällaista leikkuria.

Hän korostaa, että veronmaksajille riski on ainoastaan vuokravelan maksu kiinteistöyhtiölle.

Jos Tukisäätiö ei saa vuokravelkaa kasaan pääsylipputuloista, kävijöitä ei siis tule toivottua määrää, jolloin museon toiminta on raskaasti tappiollista, mutta lisäksi oletettu verotulojen kasvu turismin kautta jää tapahtumatta. Toisin sanoen veronmaksajien riski on, että Guggenheim-sijoitus ei tuota, vaan tekee tappiota. Tämä on myös kaikkein todennäköisin lopputulos.

Jos lipputulot ovat arvioitua huonommat, säätiön velvollisuus on hoitaa kulut. Museon käyttötalouden rahoitus perustuu useampaan lähteeseen: lipputulot, muut museon tuotot, varainhankinta ja valtion tuki, jota opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan myönnetään Guggenheimille 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.

–Sitten jos jäädään paljon niistä pääsymaksuista, niin se tarkoittaa, että Guggenheim Helsinki -säätiö, joka on irrallinen sekä kiinteistöyhtiöstä että kaupungista, tekee sen tappion, Oskala sanoo.

–Sitten on esimerkiksi näyttelymaksut ja muut, niin varmaan ne säästävät sitten ensimmäisenä niistä. Tavallaan se julkinen vastuu on kyllä jossain määrin erotettu kyllä, hän toteaa.

Jos Tukisäätiö "tekee sen tappion", sillä ei ole käytännössä muita keinoja paikata budjettia kuin uudet lahjoitukset. Jos niitä ei löydy, kaupunki vastaa tappioista.

Eli tässä ei ole sellaista riskiä, että vaikka lipputulot olisivat huomattavasti pienemmät kuin arvioitiin, niin veronmaksajille tulisi mitään kuluja siitä?

–Aina tottakai on olemassa se riski, että koko hanke kaatuu ja koko lainaosuus kaatuu veronmaksajien takuun kautta maksettavaksi. Tottakai sellainen riski siellä on kaikkein viimeisenä, mutta uskon, että ennen kuin sinne mennään, siinä on aika monta kommervenkkiä, koska se velan lyhennys, joka on se julkinen riski, on aika pieni, Oskala vastaa.

Voi jumala...

Kaupungin/veronmaksajien riski ei tietenkään rajoitu vain velan vuosittaisen lyhennyksen summaan (1,65 miljoonaa euroa), vaan on moninkertainen. Esimerkiksi jos kävijämäärä on 350 000 eikä 550 000, kuten laskelmissa perusteettomasti oletetaan, arvioidut tulot romahtavat 3,0 miljoonaa euroa. Jonkun on tasapainotettava budjetti, ja jos Tukisäätiöllä ei ole siihen varaa, homman hoitaa kaupunki tai putiikki pannaan kiinni. Jos putiikki pannaan kiinni, menetyksiksi kuitataan kymmeniä miljoonia euroja.

Hän suhteuttaa Guggenheimia tavallisen kansalaisen sijoitukseen.

–Olen laskenut sellaisen vertauksen, että jos vuosituloista olisivat 30 000 euroa, niin tämä vertautuisi 40 euron riskiin. Kyllähän jokainen meistä voi lototakin 40 eurolla. Jos 40 euroa mahdollisesti tuottaisi meille 60 tai 80 euroa niin eikö tämän kokoinen riski kannattaisi ottaa? Oskala sanoo.

Lottoaminen ei ole sijoittamista, eikä kaupungin tehtävä ole lotota kaupunkilaisten puolesta. Ei etenkään ottamalla yksin kaikki riskit, vaikka hankkeen puolestapuhujat väittävät hanketta varmaksi, erittäin tuottavaksi sijoitukseksi. Jos se muka on niin hyvä sijoitus, Guggenheim olisi voinut muotoilla sopimuksen yhteistyössä valtion, kaupungin ja pääomasijoittajien kanssa, jolloin riskejä olisi voitu jakaa myös yksityiselle puolelle.

Ja etenkin kun tässä tapauksessa Helsingin kaupunki on varma häviäjä (edes Guggenheimilta palkkionsa saaneen Taloustutkimuksen mukaan Helsinki ei tule saamaan sijoitustaan takaisin verotulojen kasvun kautta) ja Guggenheimin säätiö varma voittaja (saa lisenssimaksunsa joka tapauksessa).

Muistutan vielä, että tämä pölvästi ei ole vain joku kadulta repäisty taivaanrannanmaalaritaiteilija tai edes rivikaupunginvaltuutettu, vaan hän on vihreiden edustaja Helsingin kaupunginhallituksessa.

[Malla]

Lottoaminen ei ole sijoittamista, eikä kaupungin tehtävä ole lotota kaupunkilaisten puolesta.

Jetsulleen. Analogia on kuitenkin paljastava: silkasta arpapelistä on kyse. Joltakin tilastonikkarilta voisi kysyä, kuinka todennäköinen voitto on tulossa.

[Totti]

Tavallaan olisi ihan hauska seurata sivusta kun Hesa tuhlaa rahansa tähän hankkeeseen ja koko paska tipahtaa veronmaksajien syliin. On nimittäin täysin selvä, että tämä on tappiohanke ja veronmaksajat päätyvät rahoittamaan tätäkin konkurssipesää.

Puoluepoliittisesti tämä uhkaa muodostua varsinaiseksi sonerakaupaksi.

Kokkarit ja demarit tekevät suuren virheen junaillessaan tätä konkurssihanketta niin aktiivisesti. Se päivä kun hanke kaatuu, heillä on nimittäin HYVIN HYVIN paljon likapyykkiä pestävänä.

Se puolue, joka nyt ymmärtää vastustaa tai edes pysyä irti tästä hankkeesta, tulee loppukädessä keräämään pisteet.

[Phantasticum]

Mihinköhän arvioon nuo kävijämäärät perustuvat? Jos museo olisi auki vuoden jokaisena päivänä kymmenen tuntia päivässä ja kävijöitä olisi 550 000 vuodessa, laskutoimitukseni mukaan se tarkoittaisi, että Guggenheimiin astuisi sisään joka minuutti 2,5 henkilöä. Jos kävijöitä olisi olisi 350 000 vuodessa, kävijöitä olisi 1,5 henkilöä minuutissa. Tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Vai laskinko väärin?

[Nikolas]

Jetsulleen. Analogia on kuitenkin paljastava: silkasta arpapelistä on kyse.

Joo mutta ei sittenkään. Lotossahan voi voittaakin, vaikka tavallisesti siinäkin häviää. Guggenheimissa häviää varmasti. Täysin teoreettiset Helsingin Guggenheimin museon kannattavuuden edellytykset eivät vain toteudu. Minkälaista ulkoavaruuden teknologiaa sinne täytyisi tuoda näytille jotta se houkuttelisi niin paljon kävijöitä kuin laskelmissa on oletettu? Mitään yleisömagneetteja sinne ei ole luvattu, joten sellaisia ei ole tulossakaan näytille. Lotossa voi voittaa, Guggenheimissa ei.

[Malla]

Jetsulleen. Analogia on kuitenkin paljastava: silkasta arpapelistä on kyse.

Joo mutta ei sittenkään. Lotossahan voi voittaakin, vaikka tavallisesti siinäkin häviää. Guggenheimissa häviää varmasti. Täysin teoreettiset Helsingin Guggenheimin museon kannattavuuden edellytykset eivät vain toteudu. Minkälaista ulkoavaruuden teknologiaa sinne täytyisi tuoda näytille jotta se houkuttelisi niin paljon kävijöitä kuin laskelmissa on oletettu? Mitään yleisömagneetteja sinne ei ole luvattu, joten sellaisia ei ole tulossakaan näytille. Lotossa voi voittaa, Guggenheimissa ei.

Totta joka sana, mutta analogia on silti erittäin paljastava; kaupungin päättäjä mainitsee ohimennen, että mikään ei ole varmaa eikä etenkään laskettua. Ihan aluksi pitäisi kysyä, mihin nuo kävijämäärien arviot perustuvat ja riittävätkö edes optimistisimmat määrät kattamaan kulut. Toinen kysymys: kuinka paljon kävijöistä olisi vauraita turisteja, jotka hyödyttävät matkailubisnestä niin merkittävästi, että maksaja/takaajakaupungin verotulot kasvavat?

[Roope]

Lotossahan voi voittaakin, vaikka tavallisesti siinäkin häviää. Guggenheimissa häviää varmasti. Täysin teoreettiset Helsingin Guggenheimin museon kannattavuuden edellytykset eivät vain toteudu.

Aika vähän eli ei yhtään on taas puhuttu valtamediassa siitä, että vaikka Guggenheimin säätiön taannoin Taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan valtio väitetysti ansaitsisi Guggenheim Helsingistä lisääntyneiden verotulojen kautta, saman selvityksen mukaan Helsingin kaupunki häviäisi joka tapauksessa varmasti. Nyt uuden ehdotuksen mukaan Helsinki häviäisi vieläkin enemmän, kun se joutuisi rahoittamaan hanketta enemmän.

Taas ikuinen kysymys, ovatko toimittajat ja poliitikot oikeasti näin tyhmiä vai vain ostettuja?

[Supernuiva]

Taas ikuinen kysymys, ovatko toimittajat ja poliitikot oikeasti näin tyhmiä vai vain ostettuja?

Jos ne ovat molempia?

Toiset ihmiset voidaan ostaa myös halvemmalla kuin toiset. Tiedän, että vanhan mummomiljoonakaupan oli ratkaissut 80-luvulla pullo hyvin hapanta ja ylivanhaa ranskalaista valkoviiniä, jota jotkut kutsuvat konjakiksi. Rahallinen tappio konjakkitarjoajan investointivalinnasta oli varmuudella kymmeniä ellei kymmenien vuosien aikana satojatuhansia markkoja. Kuulin tämän tarinan investointipäätöksen tehneen yrittäjän pojalta, joten uskon tarinan todeksi.

Karhu myi aikoinaan kolme raitaansa Adidakselle myös pikkurahasta ja konjakkipullosta.

(Mikä ihmeen viehätys suomalaisilla on konjakkiin tai viinaan? Kun ne nyt tietävät sen myös ulkomailla, niin koko maa voidaan ostaa aivan alihintaan.)

[-PPT-]

Hanke on kiireellistä nuijia nyt läpi ja luottaa siihen että pöljält äänestäjät ovat unohtaneet koko asian kevään kuntavaaleihin mennessä. Kyllähän siihen voi luottaakin. Ihmisten muisti on poliittisissa asioissa hämmästyttävän lyhyt.

[Supernuiva]

Hanke on kiireellistä nuijia nyt läpi ja luottaa siihen että pöljält äänestäjät ovat unohtaneet koko asian kevään kuntavaaleihin mennessä. Kyllähän siihen voi luottaakin. Ihmisten muisti on poliittisissa asioissa hämmästyttävän lyhyt.

Niin, onhan SDP gallupeissa tällä hetkellä Suomen suurin puolue ja PS:n kannatus edelleen 8 %.

RKP:n kannatuksen ymmärrän ruotsinkielisten keskuudessa, mutta suomenkielisten puolueiden nykykannatus on jollain tavalla mysteeri.

Enemmistö ihmisistä on tyytymättömiä puolueiden heille tarjoamaan edunvalvontaan, mutta tästä huolimatta kuten Juice aikoinaan totesi: suomalainen on vaaleissa virtuaalisessa sovituskopissa, jossa sovitetaan vuorotellen keskustahaalareita ja demarihaalareita. Vaikka kummatkaan eivät tuntuneet aiemmalla sovituskerralla sopivilta, pitää niitä silti aina yrittää vuorotellen uudestaan.

[nollatoleranssi]

Jossakin vaiheessa pitää puhua myös sisällöstä. Rohkea toimittaja esittäisi tyhmiä kysymyksiä: "Kertokaa esimerkki sisällöstä, jonka voisi nähdä vain Helsingin Guggenheimissa." ("Ummm, ehem, X:n kokoelma.") Jatkokysymys: "Miksi sitä ei voisi nähdä muualla? Museothan lainaavat jatkuvasti teoksia." jne.

Puhutaanpa tosiaan sisällöstä:

Arkkitehtuuri­näyttelyt eivät vedä yleisöä

GUGGENHEIMIN MUSEON rakentamista puoltavista kannanotoissa minua vaivaa se, että niissä ei kerrota mitä museossa tultaisiin esittämään. Lähes kaikki rakentamisen kannattajat kuitenkin käyttävät Guggenheim Helsingistä johdonmukaisesti nimitystä Guggenheimin taidemuseo.

Keräämieni tietojen mukaan Guggenheim Helsinkiin koottaisiin näytteille kansainvälisen arkkitehtuurin ja designin näyttelyjä eikä suinkaan kuvataidetta, jonka esittämiseen Euroopassa Espanjan Bilbaossa sijaitsevalla Guggenheimin taidemuseolla on yksinoikeus.

Helsingin Sanomien (4.11.) mukaan "museon tulee ylläpitää ns. vapaan taiteen galleriaa" ja se "toimisi tiiviissä yhteistyössä muiden Helsingin museoiden kanssa, osana Helsingin taidemuseokenttää". Lisäksi olen nähnyt kannanottoja, joissa kerrotaan, että Bilbaon museon kanssa pitää vain sopia Guggenheimin taidenäyttelyjen tuomisesta myös Helsinkiin.

Viimeisin Bilbaon museonjohtajan kielteinen vastaus tällaiselle menettelylle oli HS:ssa muistaakseni kolmisen vuotta sitten. Tietääkseni tuo asia ei ole siitä miksikään muuttunut.

Olen työurani aikana järjestänyt viitisentoista laajaa suomalaisen designin näyttelyä Helsingissä, Punkaharjulla ja muualla Suomessa. Joissakin niistä on käynyt 2 000 katsojaa, pari kertaa on ylletty jopa 200 000 katsojaan, mutta silloin vain vetomaisen kuvataidekatselmuksen rinnakkaisnäyttelynä.

Arkkitehtuurin näyttelyissä yleisömäärät ovat selvästi näitäkin pienemmät. Tuntuu oudolta, että suurelta osin julkisin varoin rakennettavaksi aiotun ja ylläpidettävän museon tulevasta näyttelyohjelmistosta ja sen rajoitteista ei kerrota julkisuuteen vieläkään tarkkoja tietoja.

Jos museomääritteen mukaisesti Guggenheim Helsinki tutkii, tallentaa ja esittelee kuvataiteen sijasta arkkitehtuuria ja designia, se ei ole taidemuseo. Ja jos se toimii vain näyttelytilana, se ei ole museo.

Pekka Hyvärinen

Taidekeskus Retretin perustaja

Helsingin Sanomat, mielipide 7.11.2016

Jotenkin huvittavaa, että edes hankkeen kovimmat puuhamiehet ja -naiset taida joko tajuta tai välittää hankkeen sisällöllisestä puolesta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin alkuperäinen tavoite oli saada arvotauluja yms. näyttelyksi asti. Nyt ei olisikaan mitään sellaista tulossa, koska kaikki oikeudet ovat sillä ainoalla Bilbaon museolla, jossa asiat ovat sujuneet monien muidenkin syiden takia kuin kyseisen museohankkeen. Missään muualla ei.

Sanooko jollekin jotakin "arkkitehtuurinen designtaide"? Kuuluisia tauluja on helpompaa markkinoida kuin rakennustekniikoita ja epämääräisiä kuvioita.

Jos yleisömäärät oli laitettu reippaasti ylöspäin jo alunperinkin, niin nyt niitä joutuisi korjaamaan mittavassa määrin alaspäin, useilla sadoilla tuhansilla. Hintojakaan ei voi oikein nostaa joka kerta, kun uutta suunnitelmaa laitetaan esille (viitaten esiin tulleisiin lippujen hintoihin 12€->15€, onko se seuraavaksi 15€->20€?).

Varsinkin nuo rahoituskuviot ovat se kaikista epämääräisiä osio, johon valtamediassa ei ole haluttu ottaa mitään kantaa. Raha perustuu pelkkiin lupauksiin ja lainatarjouksiin, ilman minkäänlaista vastuuta. Totta kai suomalaiset rikkaat voivat luvata vaikka 200 miljoonaa euroa hankkeelle, jos lopulta kaupunki ja valtio vastaavat kaikista kuluista.

Hankkeen tappiot ovat vähintään yli 100 miljoonaa euroa. Jos muualta säästetään, niin onko valtiolla varaa laittaa Guggenheim-kusetukseen tuollainen summa rahaa? Eikä tuon sirkuksen pyörittäminen taustallakaan ole ilmaista. Tähän mennessä siihen on uhrattu vähintään 5 miljoonaa euroa rahaa.

Yhdessä niistä Guggenheim-hankkeista (kymmenistä ei onnistuneista) uhrattiin jotakin 5-10 miljoonaa euroa samalla tavalla ennen kuin laitettiin koko hullutukselle stoppi.

[nollatoleranssi]

Mihinköhän arvioon nuo kävijämäärät perustuvat? Jos museo olisi auki vuoden jokaisena päivänä kymmenen tuntia päivässä ja kävijöitä olisi 550 000 vuodessa, laskutoimitukseni mukaan se tarkoittaisi, että Guggenheimiin astuisi sisään joka minuutti 2,5 henkilöä. Jos kävijöitä olisi olisi 350 000 vuodessa, kävijöitä olisi 1,5 henkilöä minuutissa. Tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Vai laskinko väärin?

Tutustuin siihen alkuperäiseen suunnitelmaan ja silloin kävijämäärät oli vedetty vähän kuin hatusta viitaten tuohon Bilbaon museohankkeen esimerkkiin (tehty tietyt korjauslaskelmat Suomea ajatellen). Yleisöstä suuri osa oli oman maan kansalaisia, osa turisteja. Sitten osa oli lipun maksaneita, osa ilmaiskävijöitä. Nuo kävijämäärät olivat siis vain ennusteita tuon yhden museohankkeen pohjalta ja arvion oli tilannut Guggenheimin rahastajat itse.

Myöhemmin tulivat esiin muiden tunnettujen museoiden kävijämäärät Pohjoismaiden alueella ja ne ylittyivät reippaasti.

Edit: kirjoitin väärin.

[PaulR]

Jatkapa tutkimuksiasi.

[Roope]

Myöhemmin tulivat esiin muiden tunnettujen museoiden kävijämäärät Pohjoismaiden alueella ja ei päästy millään noihin lukemiin asti.

Päästiinhän noissa uusissa arviossa reilusti ylikin. Guggenheim Helsinki ylittäisi "laskelmien" mukaan esimerkiksi Tukholman Moderna Museetin maksavien kävijöiden määrän 75 prosentilla.

Huiputus tulee esiin taas yhdellä tavalla uudessa ehdotuksessa, kun muiden pohjoismaisten huippumuseoiden kävijämäärät esitellään sellaisenaan, mutta maksavien kävijöiden osuus esitetään vain alaviitteenä (tyypillisesti noin 60 %), kun taas Guggenheim Helsingissä maksavien asiakkaiden osuudeksi esitetään rehvakkaasti täydet 100 prosenttia.