Eettistä pohdiskelua..

[Rampe]

Toinen kysymys on, miksi hyvää pitää jakaa maan sisällä muttei maan rajojen ulkopuolelle?

Tutkijoiden mukaan ihminen on äärimmäisen ryhmäkuntainen eläin, ja ryhmän rajalle loppuu myös moraali. Yhteisöön kuuluminen on meille elinehto.

Voisi siis kysyä myös että miksi evoluutio on tehnyt ihmisestä taipuvaisen puolustautumaan muita ihmisryhmiä vastaan?

Asiahan on niin yksinkertainen että vieras ryhmä todennäköisesti tappaa sinut.

Hmm. Tähän ajatteluun tukien voisin kai kirveellä jonkun tapettuani kysyä, että miksi evoluutio on minut tällaiseksi luonut, jos ei niin kertaa saa tehdä? Yhteiskunnallinen elämä perustuu sääntöihin ja lakeihin, jotka ovat ihmisen luomia. Maahanmuuttokeskustelussakin on kai kyse siitä kuinka valmiita tänne tulevat ovat noudattamaan meidän sääntöjämme.

[Nomad]

Menee utopiaksi, mutta menköön.

"Hmm. Tähän ajatteluun tukien voisin kai kirveellä jonkun tapettuani kysyä, että miksi evoluutio on minut tällaiseksi luonut, jos ei niin kertaa saa tehdä? Yhteiskunnallinen elämä perustuu sääntöihin ja lakeihin, jotka ovat ihmisen luomia. Maahanmuuttokeskustelussakin on kai kyse siitä kuinka valmiita tänne tulevat ovat noudattamaan meidän sääntöjämme."

Evoluutio itsessään on luonut yksilön hakemaan omaa parasta etuaan poikkeusyksilöt (vatipäät) poislukien. Miten ihminen yhteisöityy, tapahtuu luonnollisesti siten, että otetaan lähimmistä samat intressit ja arvot jakava yhteiskunta, joilla on parhaat mahdollisuudet saada suurinta etua yhteisönä, jonka sisältä taas haetaan sitä omaa etua. Saman geeniperimän ihmiset ovat taipuvaisempia omaamaan samoja arvoja ja intressejä jo samanlaisen ympäristön johdosta, esim. afrikkalainen ei osaa ollenkaan alun perin arvostaa kuivuutta ja lämpöä, vastaavasti kun täällä ei lähtökohtaisesti pidetä juomavettä ongelmana. Samoin kuin modernissa lännessä on pääosin hankittava elantonsa vaihtamalla hyödykkeitä ja osaamista, Afrikan sarvessa sen voi seuraamuksitta väkisin omia. Näin syntyy luonnollinen kansa. Mitä samanlaisemmat arvot yhteisöllä on, sitä yhtenäisempi se on, ja kun rodulliset, intressilliset tai alueelliset rajat ylittyvät, syntyy yhteisö, joka ei ole yhtenäinen ja siitä tulee enemmän ja vähemmän sisällissota. Nimenomaan tästä syystä keinoperäinen maahanmuutto ei ole missään määrin suotavaa suurella mittakaavalla, koska syntyy rinnakkaisyhteisöjä, joiden intressit jo pohjimmiltaan poikkeavat valtaväestöstä, ja kun tämä uusi yhteisö muodostaa riittävän suuren keskittymän, joka haastaa valtaa pitävän väestön normit, tulee konflikteja jotka eivät lähtökohtaisesti voi ratketa enää keskusteluilla vastakkaisten intressien takia.

-meikäläisen puolihumalainen .25 cents

[Vetinari]

Miksi Wallgrenilta ei vaadita mitään perusteluja

Milloinkas mokuttajilta olisi mitään perusteluja tällaisille lausunnoille vaadittu? Riittää että on hyvä ja kaunis mantra (monikulttuurisuus on rikkaus). Mantraan täytyy uskoa tai rassismi.

[Petteri R]

Kysymys on tosiaankin se, mistä olemme valmiita luopumaan humaaniuden ja muiden auttamisen vuoksi. Oikea ratkaisu on varmaan kaikkien mielestä välillä kaikki - ei mitään.

Oma humanitaarinen panokseni on se, että minä hyväksyn omalle kohdalleni tulevaisuudessa elintason alenemisen, jotta globaaleja resursseja riitäisi kaikille. En katso olevani sen oikeutetumpi maapallon luonnonvaroihin kuin kukaan muukaan. Koska on jo tullut tiedemiesten suulla selväksi, ettei Kiina ja Intia voi koskaan saavuttaa länsimaista elintasoa, sillä tälläkin hetkellä kulutetaan nopeammin ja enemmän kuin mitä luonnonvarat uudistuvat, on selvää, että tulevaisuudessa kaikkien olisi tyydyttävä kompromisseihin tai suuren osan väestöä kuoltava pois.

En vain jaksa uskoa, että ihmiskunta (erityisesti länsimaat) pääsee koskaan yhteiseen säveleen elintason laskemisesta. Ihminen on jo historian lehdillä  todistettu hyvin itsekkääksi, eikä kommunismi ole kestänyt ahneuden tiellä, joten voi olla, että jollei tehdä poliittisia muutoksia uudenlaiseen elintasoon siirtymiseksi kaikissa länsimaissa, minunkaan ei tarvitse siihen ryhtyä. Jos suuri osa ei tule luopumaan mistään ja vastuu jää pienen vapaaehtoisen joukon varaan, ei se muuta tuhon tietä. Silloin en minäkään suostu pihistelemään, jos se ei kerran auta. Sitten porskutellaan viimeiselle rannalle saakka ja nautitaan sen aikaa kuin sitä kestää. Tosin elän niin vaatimattomasti suomalaiseen keskiarvoon verrattuna, että minulla elintasopudotus ei olisi niin iso kuin monella muulla, mikäli jonkinlainen muutos yhteiskunnassa siihen suuntaan tulisi.

Olen ollut Unicefin ja Pelastakaa Lapset ry:n lahjoittaja, mutta tällä hetkellä suoraveloitukset ovat sidottu tiliin, jonka saldo on 0, enkä aio niitä enää uudistaa. Minulla ei ole enää varaa auttaa: oma elintasoni on jo sen verran alhainen ja hinnat korkeat, ettei minulla jää yhtään ylimääräistä tällä hetkellä.
Voisin auttaa huonoissa oloissa olevia yksilöitä, kuten lapsia, mutta en ole ollenkaan varma kannattaako mitään laajempia avustusprojekteja tukea. Länsimainen avustustyö saattaa monessa tapauksessa vain ylläpitää toimimatonta yhteiskuntaa ja estää niitä muuttumasta. Ainoa varteenotettava laajempi avustuskohde olisi syntyvyyden säännöstely, mutta siinä projektissa kun ei voi ihmisiä pakottaa olematta lisääntymättä. Pitäisi löytää parempia menetelmiä syntyvyyden säännöstelyyn kuin luennot naisille afrikkalaiskylissä; miehet kun siellä vaativat suojaamatonta seksiä kuitenkin.

En missään nimessä halua, että ruoka-avustusohjelmat tukevat tai edes millään tavoin mahdollistavat korkeaa syntyvyyttä ja lapsimäärää, koska ole mitään järkeä hätäapuna ruokkia ylikansoitetun valtion asukkaita samalla, kun väestö vain lisääntyy ja lisääntyy. Se on vain kummallista, mutta afrikkalaiset eivät jätä tekemättä lapsia, vaikka vanhemmilla itsellään ei olisi riisikuppiakaan. Lapsi vain tehdään miehen seksintarpeen sivutuotteena ja sitten ihmetellään.

Lähimmäisenrakkaudenkin tulisi perustua järkevyyteen. Samoin kuin ei kannata antaa juopolle rahaa suoraan käteen, jotta hän saisi "ruokaa", ei myöskään kannata vuosikymmenestä toiseen rahdata ruokaa ulkomaille, jos kohdemaata ei pakoteta muuttumaan. Jos nälkäinen perhe tekee lapsen, se on typeryyttä. Jos ruokimme perheen, emmekä pakota heitä muuttamaan toimintaansa, seuraavalla kerralla passiivisella perheellä on 2 näläistä lasta, sitten 3 jne. Auttamisesta tulee vain hyväksikäyttökanava. Jos puu ei pysy pystyssä omin avuin, sen tukeminen on vain lopetettava jossain vaiheessa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen länsimaihin, samoin avustustoiminta, saattaa joissain tapauksissa vain tukea afrikkalaisia díktatuureja. Jos klaaneihin jakautuneessa maassa valtaa pitää yksi klaani, se voi mielellään nähdä vihollisklaaniin kuuluvien ihmisten pakenevan maasta. Heistähän juuri pitikin päästä eroon. Länsimaat tuntevat tehneensä jalon teon, mutta todellisuus pakolaisten kotimaassa ei muutu. Jos todella haluttaisiin ratkaista ongelmat, pitäisi tehdä sotilaallinen väliintulo, syrjäyttää diktaattorit ja jäädä maahan pitkäksi aikaa á la USA tai tukea maassa olevia demokraattisia tahoja syrjäyttämään itse terrorihallinnot.
Ruandan hutut olisivat vuonna 1994 varmasti olleet mielissään, jos tutsit olisivat paenneet länsimaiden elätettäviksi lopullisesti. Mutta olisiko ongelmista sillä selvitty?

Sillä, että Somalian tilanteeseen ei puututa YK:n eikä muidenkaan toimesta, edesautetaan sieltä vain jatkuvaa turvapaikanhakijatulvaa Eurooppaan ja ylläpidetään siellä kannattavaa bisnestä turvapaikkajobbareille. Liekö se koko jatkuvan sotatilan perimmäinen syykin, että pidetään maa turvattomana niin kauan kuin voidaan, että mahdollisimman moni lähtisi [pääsisi?] pois.

[Simo Hankaniemi]

Pelastusveneeseen ei tarvitse ottaa yhtään useampaa kuin mitä veneen on mahdollista kantaa ja kuljettaa. Partaaseen takertuvat ylimääräiset kädet on syytä pudottaa takaisin. Ihmiskunnan kokonaistilanne on hiljalleen ja nopeutuen lähenemässä katastrofia, missä enemmistöä ei voida pelastaa. Voi olla, ettei minkään valtionkaan enemmistöä voida pelastaa. Peli tullee muuttumaan vuosi vuodelta kylmemmäksi riippumatta siitä, miten asiaa käännellään ja etiikkaa rustaillaan. Nyt keskustellaan vielä etiikasta, mutta tulevaisuudessa siitä luovutaan. Kun resursseja ei riitä, niin niitä ei riitä.

[Kaptah]

Minun etiikkani herätti tuo samalla rahalla-julistekilpailu tällä foorumilla, löytyy pajan puolelta. Mielestäni on syytä kohtuullisella osalla verotuloista auttaa pitkäjänteistä kehitystä kehitysmaissa, kuten koulutuksella ja rokotuksilla. Yhdenkään ylimääräisen humanitäärisen pakolaisen ottaminen on suoraa vi***ilua pikkutytöille, jotka kuolevat paikan päällä nälkään ja janoon, kun täällä rutistaan television puutteesta vastaanottokeskuksissa.

Suhtaudun myös melko pessimistisesti ihmiskunnan tulevaisuuteen, mutta yritetään silti hoitaa katastrofi niin, että siitä seuraa mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä. Syntyvyyden pienentäminen vähentää niiden määrää, jotka kuolevat lähitulevaisuudessa nälkään ja janoon. Syntyvyyden pienentämiseksi lienee tärkeimmät keinot naisten kouluttaminen ja lapsikuolleisuuden pienentäminen ettei lapsia tarvitse varmuuden vuoksi tehdä kymmentä, ehkäisymahdollisuuksien tarjoaminen ja asenteiden muuttaminen. Näihin pystytään vaikuttamaan paikan päällä, ei evakuoimalla työikäiset nuoret miehet tänne notkumaan. Lopputulos on onneton lähtömaan kannalta ja Suomen kannalta. Ainoa hyötyjä on mamu, mutta hänenkään onnensa ei välttämättä ole niin kovin kestävää, sillä en usko että edes mamut ovat elämäänsä niin kovin tyytyväisiä jos he eivät voi saavuttaa täällä mitään mm. koulutuksen ja kielitaidon puutteensa vuoksi. Jopa mamu haluaa todennäköisesti tänne tullessaan menestyä ja pärjätä elämässään. Ikävä kyllä se heidän kulttuurillaan, asenteillaan ja tiedoillaan harvoin onnistuu.

[skrabb]

"Syntyvyyden pienentäminen vähentää niiden määrää, jotka kuolevat lähitulevaisuudessa nälkään ja janoon. Syntyvyyden pienentämiseksi lienee tärkeimmät keinot naisten kouluttaminen ja lapsikuolleisuuden pienentäminen ettei lapsia tarvitse varmuuden vuoksi tehdä kymmentä, ehkäisymahdollisuuksien tarjoaminen ja asenteiden muuttaminen."

Kehitysmaiden syntyvyyden pienentämistä on yritetty ainakin viimeiset n. 40 vuotta ja rahaa niihin yrityksiin on palanut h-tisti.
Lopputulos on: syntyvyys sen kun kasvaa koko ajan, mutta kuolleisuus on vähentynyt, kiitos kohtuullisen hyvin toimineiden terveydenhoito- ja rokotusohjelmien.
Naisten mielipiteillä ko. maissa ei ole p-ankaan merkitystä!

Melko toivoton tilanne mielestäni!

[urogallus]

syntyvyys sen kun kasvaa koko ajan, mutta kuolleisuus on vähentynyt, kiitos kohtuullisen hyvin toimineiden terveydenhoito- ja rokotusohjelmien.
Naisten mielipiteillä ko. maissa ei ole p-ankaan merkitystä!

Höpsis. Afrikassa ja osassa arabimaita on vielä todella suuret lapsiluvut, mutta sielläkin on suunta alaspäin. Syntyvyys on laskenut kaikkialla muualla tuntuvasti, ja esim. Iranissa aletaan olla jo siedettävissä lukemissa.

Väestönkasvu toki jatkuu hurjana niin kuin ennenkin, mutta se johtuu pienentyneestä kuolleisuudesta ja jatkuvuudesta.

[maltti on valttia]

syntyvyys sen kun kasvaa koko ajan, mutta kuolleisuus on vähentynyt, kiitos kohtuullisen hyvin toimineiden terveydenhoito- ja rokotusohjelmien.
Naisten mielipiteillä ko. maissa ei ole p-ankaan merkitystä!

Höpsis. Afrikassa ja osassa arabimaita on vielä todella suuret lapsiluvut, mutta sielläkin on suunta alaspäin. Syntyvyys on laskenut kaikkialla muualla tuntuvasti, ja esim. Iranissa aletaan olla jo siedettävissä lukemissa.

Väestönkasvu toki jatkuu hurjana niin kuin ennenkin, mutta se johtuu pienentyneestä kuolleisuudesta ja jatkuvuudesta.

Pienentynyt kuolleisuus liennee pitkälti TERVEYSVALISTUKSEN syytä.

Alkoholi, tupakka ja rasvainen ruoka toimivat tehokkaasti eläkepommin syntymistä vastaan, niittäen parhaassa työiässä olevia. Viisikymppisinä tai sen alle kuoleista ei ole vanhainkotien täyttäjiksi.

  Monet tuntemani nuorena kuolleiden lapset ovat myös vapaita asuntovelkaisuudesta, kolmekymmpisenä saatu perintöasunto vaurastuttaa elämää enemmän kuin kuusikymppisenä saatu perintöasunto.

 

[Kaptah]

Tosiaan, lähes kaikissa kehitysmaissakin syntyvyys on vähentynyt, suurimmassa osassa reilustikin. Nyt pitäisi selvittää, mitkä menetelmät tehokkaimmin sitä vähentävät entisestään, ja sen mukaan toimia.

[Mage]

Taloudesta sen verran että se ei ole nolla summa peliä. Se että lopettaisimme kaupankäynnin "riistäjä maiden" kanssa ei aiheuttaisi kehitysmaille mitään mutta oma taloutemme kärsisi, itseasiassa todennäköisesti meillä ei olisi varaa jakaa kehitysapua. Kehitysapu taas on ihan oikea ongelma kehitysmaille siinä mielessä, että miten ihmeessä heidän oma maataloutensa voi kilpailla kehitysavun kanssa joka on kehitysmaille ilmaista? Tämä taas johtaa siihen että jos aikoo harrastaa maataloutta kehitysmaassa pitää viljellä sellaisia tuotteita joilla on kysyntää ulkomaille. Oman maan tarvitsemia tuotteita ei kannata tuottaa, koska perusruokatarvikkeita jaetaan käytännössä ilmaiseksi kehitysapuna.

Tämä on todella suuri ongelma. Luultavasti suurin kehitysavun kompastuskivi. Avustusjärjestöt tuovat maahan vaatteita, ruokaa, tekniikkaa ja samalla tuhoavat paikallisen tuotannon. Valtava määrä ruoka-apua menee ohi kohteesta ja päätyy mustaan pörssiin. Mustasta pörssistä ostetun ruuan hinta on kuitenkin halvempi kuin paikanpäällä tuotetun koska ruoka-apua tulee liikaa väärille alueille. Jopa oikeilla alueilla se on aiheuttanut sen pakolaisleirit kasvavat ilmaisen ruuan ansiosta jopa kaksinkertaiseksi ilman, että varsinaisten todellisten pakolaisten määrä lisääntyisi.

Der Spiegelissä oli pari hyvää kirjoitusta kehitysavun tuhoavasta vaikutuksesta.

SPIEGEL INTERVIEW WITH AFRICAN ECONOMICS EXPERT
"For God's Sake, Please Stop the Aid!"
http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,363663,00.html

TOO MUCH OF A GOOD THING
Choking on Aid Money in Africa
http://www.spiegel.de/international/spiegel/0,1518,363604,00.html

Eero Paloheimo on kirjoittanut myös mielenkiintoisen Tämä on Afrikka kirjan, joka kannattaa lukea. Siinä on toisenlaisesta näkökulmasta kirjoitettu, hyvin realismisesti kuvaava teos.

http://www.eeropaloheimo.fi/afrikka.htm

[pate ensimmäinen]

Jos somali pakolainen siirretään somaliasta suomeen, niin mitään ongelmaa ei ole ratkaistu. Alkuperäinen ongelma on yhtä suuri.

Tietysti siirrokin elämässä tapahtuu valtava taloudellinen paraneminen, mutta se raha taas otetaan suomalaisilta väkisin ja siten hyöty kumoutuu.

Siirrokin fyysinen turvallisuus lisääntyy huikeasti ja sitävastoin monen suomalaisen turvallisuus vaarantuu ja siten tämäkin hyöty kumoutuu.

Onko tämä väite pitävä, vai löytääkö joku asianhaaroja miten tästä saadaan hyötyä millään mittarilla.

[Mika]

Jos somali pakolainen siirretään somaliasta suomeen, niin mitään ongelmaa ei ole ratkaistu. Alkuperäinen ongelma on yhtä suuri.

Tietysti siirrokin elämässä tapahtuu valtava taloudellinen paraneminen, mutta se raha taas otetaan suomalaisilta väkisin ja siten hyöty kumoutuu.

Siirrokin fyysinen turvallisuus lisääntyy huikeasti ja sitävastoin monen suomalaisen turvallisuus vaarantuu ja siten tämäkin hyöty kumoutuu.

Onko tämä väite pitävä, vai löytääkö joku asianhaaroja miten tästä saadaan hyötyä millään mittarilla.

Tämähän on taloustieteen näkökulmasta päivänselvä juttu: Suomeen siiretyn somalin saama rajahyöty (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rajahy%C3%B6ty) lisääntyy merkittävästi enemmän kuin yksittäisen suomalaisen rajahyöty huononee. Maailmanhalaajien mielestä näin sen juuri pitää mennäkin.

[Risto A.]

Jos somali pakolainen siirretään somaliasta suomeen, niin mitään ongelmaa ei ole ratkaistu. Alkuperäinen ongelma on yhtä suuri.

Tietysti siirrokin elämässä tapahtuu valtava taloudellinen paraneminen, mutta se raha taas otetaan suomalaisilta väkisin ja siten hyöty kumoutuu.

Siirrokin fyysinen turvallisuus lisääntyy huikeasti ja sitävastoin monen suomalaisen turvallisuus vaarantuu ja siten tämäkin hyöty kumoutuu.

Onko tämä väite pitävä, vai löytääkö joku asianhaaroja miten tästä saadaan hyötyä millään mittarilla.

Alkuperäinen ongelma ei ole vakio siirrettynä positiivisen saldon omaavaan yhtälöön vaan negatiivinen eksponentti. Eli, positiivisen saldon omaava yhtälö (Suomi) johon lisätään negatiivinen eksponentti, tuottaa miinuksella olevan saldon, joka kasvaa miinusta exponentiaalisesti.

Jos tästä joutuisi raastupaan, ottaisin mukaan popkornia ja kuuntelisin showta jalat pöydällä.

edit:

potenssilaskujen peruskamaa:

Nolla ei ole sovelias arvo rationaalipotenssin kantaluvulle. Jos nimittäin eksponentti on negatiivinen, päädytään jakamaan nollalla.

I rest my case your honour.

[tjuguskegg]

En tiedä kuuluisiko ehdotukseni tänne, vai johonkin muuhun aiheeseen...
Eli siis: Olisiko ns. "kolmas kerta toden sanoo" menetelmä käytännöllinen?
Jos maahanmuuttaja syyllistyisi vaikkapa 10 vuoden sisällä kolme kertaa rikokseen, niin hänet palautettaisiin kotimaahansa mukisematta.

[nimetönkeskustelija]

Hyvä aloitus kaptahilta.

Suvikset jaksaa aina jauhaa Afrikan riistosta. Onhan se ihan totta, että Afrikan maita on käytetty hyväksi. Usein vielä lisätään, että me olemme lottovoittajia eli sattumalta rikkaita. Totuus kuitenkin on, että riisto-kortti ei ole kovinkaan toimiva jos tutkitaan Suomen historiaa. Ruotsinvallan aikana suomalaisuus yritettiin tuhota. Suomalaiset pakotettiin taistelemaan Ruotsin armeijassa ja suomalaiset maksoivat korkeita veroja Ruotsin kuninkaalle. Ruotsalaiset veivät Suomalaisten viljelijöiden maa-alueita jne... Venäjän vallan alla me olimme jonkinsortin "koelaboratorio". Osa Venäjän yhteiskunnallisista kokeista onnistui ehkä juuri siksi, että olimme työteliästä kansaa. Lyhyen parin vuosikymmenen itsenäisyyden jälkeen Suomeen vielä hyökkäsi Neuvostoliitto kaksi kertaa toisen maailmansodan aikana. Sodan loppuvaiheessa ajoimme täältä Saksalaiset ulos, jotka polttivat puoli lappia maan tasalle. Ja viimeisessä vaiheessa maksoimme huikeita sotakorvauksia Neuvostoliitolle, vaikka he hyökkäsivät todistetusti maahamme. Kuinka moni Afrikan maa voi väittää, että heidän historiansa olisi ollut merkittävästi vaikeampi? Koko Suomen historia on pelkkää siirtomaavalta-aikaa, alistamista ja riistämistä niin Venäjän kuin Ruotsinkin toimesta. Olemme olleet itsenäisiä ja omillamme vasta muutaman hassun vuosikymmenen ja silti meidät on liitetty siirtomaariistäjiin.

Miksi sitten hyvinvointia ei jaeta maan rajojen ulkopuolelle? Yksinkertaisesti siksi että kommunismi ei toimi. Olisiko oikein että Suomi elättäisi kaikki muut maat. Jos Nigeria ei saa talouttaan kuntoon siellä vallitsevan korruption, uskontojen ja yleisen laiskuuden vuoksi, onko meidän velvollisuus tehdä rankasti työtä ja elättää heitä? Muutenhan mikä tahansa maa voisi heittäytyä tukiheinäsirkaksi. Ketä kiinnostaisi Suomessa työnteko, jos vaikka kiinalaiset maksaisivat meille korkean elintason?

Mikä erottaa sitten valtioiden välisen sossutoiminnan valtion sisäisest sossutoiminnasta? Maailmassa ei ole olemassa mitään oikeudenmukaista päällikköä, joka jakaisi rahat reilusti ja pistäisi maiden asiat järjestykseen. Suomen lainsäätäjät voi pistää suomalaiset sossupummit kuriin, jos niin halutaan, mutta Suomen hallitus ei voi pakottaa Nigerialaisia elämään niin, että he voisivat rakentaa toimivan yhteiskunnan. Tällöin emme myöskään voi ottaa vastuuta heidän elämästään kun emme voi siihen vaikuttaakaan.

[Hiidenlintu]

Hyvän vastikkeettomalle jakamiselle ei ole mitään perustetta. Antamalla hyvää ilmaiseksi kerjääjille, saadaan kerjääjiä lisää. Sosialistinen kaiken hyvän jakaminen kaikille johtaa kansakuntien passivoitumiseen, tuottamattomuuteen ja lopulta kurjuuteen ja romahdukseen, kun taikaseinän täyttäjät loppuvat.

Jos maa menestyy hyvin, pystyy tuottamaan turvallisuutta ja hyvinvointia kansalaisilleen yms. niin tottakai sen pitää jakaa hyvää maan rajojen ulkopuolelle.

Miksi? Jos sinä kouluttaudut hyvään ammattiin ja tienaat siinä hyvin, niin onko sinun velvollisuutesi maksaa esimerkiksi naapurin sosiaalipummille osuus palkastasi? Lisäksi, millä oikeudella valtio jakaa veroina väkisin vietyä kansalaistensa tuottamaa varallisuutta esimerkiksi Ghanan AY-liikkeen kehittämiseen, johon Suomi käytti vuosina 2008-2010 yli 100 000 euroa? Lähde: Ulkoasiainministeriön tilastot.

Aiheeseen liittyvä kirjoitus:

VALKOISEN MIEHEN TAAKKA JA KOLLEKTIIVINEN SYYLLISYYS

[...]

Tämä kansalliseen itseinhossa rypemiseen johtava - ja oikeammin sen nimenomaisesti oikeuttava - ajatteluketju on ymmärrettävissä silloin, jos käsitykset ihmisten eriarvoisuudesta perustuvat sille, että toisten menestyminen olisi syynä joidenkin toisten epäonnistumiseen ja vastaavasti joidenkin epäonnistuminen johtuisi muiden menestymisestä. Tuolloin ihmisillä tai kansoilla itsellään ei nähdä vastuuta omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Siksipä marxilaisten paradigmojen puitteissa looginen johtopäätös on se, että kaikki se hyvä, joka meillä on, tulee vastikkeetta jakaa kaikille muille ja kun kaiken hyvän uusjako on toteutettu, olisi kaikilla niin paljon tätä hyvää, että he olisivat hyviä myös toisilleen. Tämän päätelmän pohja-ajatuksena on se, että tämä hyvä olisi jokin maailmassa itsestään oleva kokonaisuus, joka vain on jakautunut epäreilusti ihmisten kesken.

Rudyard Kiplingin (1865 - 1936) valkoisen miehen taakka syntyi käsitteenä kolonialismin loppuaikana, mutta se ei ole funktionsa muuttumisesta huolimatta hävinnyt mihinkään, vaan jopa suomalaisia, jotka vuoteen 1917 asti itse elivät siirtomaavallan alla, pidetään vastuullisina muiden kansojen kohtalosta. Tämä syyllisyys periytyy lapsillemme sukupolvia eteenpäin niin kauan kun meillä menee hyvin - tai kun olemme ylipäätään olemassa. Kukin päätelköön itse, kuinka älyllisesti rehellistä tällainen kollektiivisessa syyllisyydentunnossa piehtaroiminen on.

Lue koko kirjoitus: http://jarkkopesonen.blogspot.com/2010/03/valkoisen-miehen-taakka-ja.html

[Hämmentäjä]

Tervehdys.

Saisikohan aikaan keskustelua maahanmuuton ja maahanmuuttajien yms asiaan liittyvän moraalisesta puolesta. Esimerkiksi seuraavia asioita olen pohtinut:

Vaikka Suomella ei ikinä ole ollutkaan siirtomaita, olemme silti hyötyneet siirtomaiden surkeasta taloudellisesta tilanteesta niin ennen kuin jälkeen niiden itsenäistymisen. Vaikkemme ole kansana olleet alistamassa, olemmeko silti tavallaan jotain velkaa entisille siirtomaille? Suomi on ymmärtääkseni hyötynyt tilanteesta esim. kaupankäynnin kautta, eli käymällä kauppaa valtioiden kanssa, joiden varallisuus perustuu pitkälti siirtomaiden ryöväämiseen. Afrikan mailla ei ole käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa vientituotteidensa hintaan, joten pidän tätä ryöväämisenä.

Kiinnostava ja asiallinen keskustelunavaus, kiitos siitä.

Suomihan (tai lähinnä suomalaiset yritykset) riistää kehitysmaita minkä kerkeää. Kaikki suomalaiset suuryritykset UPM-Kymmenestä Nokiaan ovat siirtäneet tuotantoaan kehitysmaihin. Siellä esim. ympäristölainsäädäntö on heikompi, joten firmat voivat surutta laskea paskansa jokiin ja tuhota paikallisen luonnon ja maaperän. Paikalliset ihmiset joutuvatkin sitten lähtemään Eurooppaan, kun elämisen mahdollisuudet kotimaassa ovat menneet.

Suomalaiset poliitikot ajavat myös ahkerasti kansainvälisiä sopimuksia (esim. EPA-sopimukset), jotka heikentävät kehitysmaiden asemaa ja vähentävät esim. kehitysmaiden maanviljelijöiden mahdollisuuksia elää omalla työllään. Ja taas he joutuvat lähtemään Eurooppaan, kun elämisen mahdollisuudet kotimaassa ovat menneet.

(aiheesta lisää esim. täällä: http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/6_10_2008_mot_suomi_siirtomaaherraksi_toim_kati_juurus Koettakaa kerrankin keskittyä itse asiaan, ei henkilöön, eli mokuttajatoimittaja Juurukseen)

Ja suomalaiset kuluttajat osallistuvat joka päivä kehitysmaiden riistoon. Joka kerta ostaessasi uuden kännykän tai mp3-soittimen, jonkun afrikkalaisen kotikylä saastuu tina-kaivoksesta, niin, että siellä ei voi enää elää. Joka kerta juodessasi kahvia kahvipellot valtaavat alaa kehitysmaassa, ja ruokakasvien viljely vähenee, mistä seuraa nälänhätää. Joka kerta syödessäsi ulkomaisia kalapuikkoja tuet ryöstökalastusta, jonka seurauksena yhden senegalilaisen toimeentulon mahdollisuudet kotimaassa heikkenevät (lue lisää http://www.fao.org/fishery/topic/3380/en).

Ja he kaikki joutuvat lähtemään Eurooppaan.

Eli itse asiassa me emme elätä esimerkiksi afrikkalaisia, he elättävät meitä.

Nykyisenkaltainen yltäkylläinen kulutus ei olisi mitenkään mahdollista ilman hikipajatyöntekijöiden (lenkkarit, lelut, kulutuselektroniikka) riistoa. Eikä kahvi, tee, tupakka, puuvilla, kaakao jne. olisi niin halpaa, ellei tuotteita viljeltäessä samalla syrjäytettäisi paikallista tuotantoa.

[nimetönkeskustelija]

Vaikka Suomella ei ikinä ole ollutkaan siirtomaita, olemme silti hyötyneet siirtomaiden surkeasta taloudellisesta tilanteesta niin ennen kuin jälkeen niiden itsenäistymisen. Vaikkemme ole kansana olleet alistamassa, olemmeko silti tavallaan jotain velkaa entisille siirtomaille? Suomi on ymmärtääkseni hyötynyt tilanteesta esim. kaupankäynnin kautta, eli käymällä kauppaa valtioiden kanssa, joiden varallisuus perustuu pitkälti siirtomaiden ryöväämiseen. Afrikan mailla ei ole käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa vientituotteidensa hintaan, joten pidän tätä ryöväämisenä.

Myös Suomi on ollut kahden eri eurooppalaisen valtion siirtomaa (Ruotsi ja Venäjä). Esimerkiksi Ruotsin vallan aikana suomalaisia riistettiin kovasti. Toiseksi myös monet Afrikan maat käyvät kauppaa Esim. Englannin kanssa. Miksi me olemme velkaa Afrikalle mutta he eivät? Onko syynä pelkästään meidän lähes Eurooppalainen maantiede vai eurooppalainen ihonvaäri?

Suomihan (tai lähinnä suomalaiset yritykset) riistää kehitysmaita minkä kerkeää. Kaikki suomalaiset suuryritykset UPM-Kymmenestä Nokiaan ovat siirtäneet tuotantoaan kehitysmaihin. Siellä esim. ympäristölainsäädäntö on heikompi, joten firmat voivat surutta laskea paskansa jokiin ja tuhota paikallisen luonnon ja maaperän. Paikalliset ihmiset joutuvatkin sitten lähtemään Eurooppaan, kun elämisen mahdollisuudet kotimaassa ovat menneet.

Paikalliset asukkaat eivät tunnu olevan ollenkaan harmissaan tästä Nokian tai UPM-kymmenen "riistosta". Itse asiassa paperitehtaiden siirtyminen Brasiliaan jne. aiheutti massiivisen valitusvirren Suomessa. Useinkaan tuotannon siirtämisperuste ei ole pelkästään se, että päästään saastuttamaan kehitysmaita. Itse asiassa suuryritykset on nostaneet monta kehitysmaata joko hyvinvointivaltioksi tai ainakin valtioksi, jonka elintaso on räjähdysmaisessa kasvussa. Katsokaa vaikka Etelä-Koreaa, Kiinaa, Brasiliaa...

Suomalaiset poliitikot ajavat myös ahkerasti kansainvälisiä sopimuksia (esim. EPA-sopimukset), jotka heikentävät kehitysmaiden asemaa ja vähentävät esim. kehitysmaiden maanviljelijöiden mahdollisuuksia elää omalla työllään. Ja taas he joutuvat lähtemään Eurooppaan, kun elämisen mahdollisuudet kotimaassa ovat menneet.

(aiheesta lisää esim. täällä: http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/6_10_2008_mot_suomi_siirtomaaherraksi_toim_kati_juurus Koettakaa kerrankin keskittyä itse asiaan, ei henkilöön, eli mokuttajatoimittaja Juurukseen)

Voi olla näinkin, mutta kehitysapu on se, joka sammuttaa maatalouden ja yksityisyritteliäisyyden noilla alueilla. Tärkeää on myös huomata, että väkeä virtaa tänne Somaliasta, Irakista ja Afganistanista. Jos me "riistämme" Namibiaa, niin miksi hyödyt korjaa nuo kolme täysin erilaista maata. Tilanne on vähän samanlainen kuin jos joku maa riistäisi Suomea ja korvaukset maksettaisiin Hollannille onhan sekin Eurooppaa, eli käytännössä sama maa.

Ja suomalaiset kuluttajat osallistuvat joka päivä kehitysmaiden riistoon. Joka kerta ostaessasi uuden kännykän tai mp3-soittimen, jonkun afrikkalaisen kotikylä saastuu tina-kaivoksesta, niin, että siellä ei voi enää elää. Joka kerta juodessasi kahvia kahvipellot valtaavat alaa kehitysmaassa, ja ruokakasvien viljely vähenee, mistä seuraa nälänhätää. Joka kerta syödessäsi ulkomaisia kalapuikkoja tuet ryöstökalastusta, jonka seurauksena yhden senegalilaisen toimeentulon mahdollisuudet kotimaassa heikkenevät (lue lisää http://www.fao.org/fishery/topic/3380/en).

Ja he kaikki joutuvat lähtemään Eurooppaan.

Eli itse asiassa me emme elätä esimerkiksi afrikkalaisia, he elättävät meitä.

Nykyisenkaltainen yltäkylläinen kulutus ei olisi mitenkään mahdollista ilman hikipajatyöntekijöiden (lenkkarit, lelut, kulutuselektroniikka) riistoa. Eikä kahvi, tee, tupakka, puuvilla, kaakao jne. olisi niin halpaa, ellei tuotteita viljeltäessä samalla syrjäytettäisi paikallista tuotantoa.

Aika suoraksi on nyt mutkat vedetty. Kahvia viljellään paljon Etelä-Amerikassa, jolla ei ole mitään tekemistä Afrikan kanssa. Afrikan ruokaongelmat ei johdu länsimaista vaan siitä, että niissä on käynnissä väestöräjähdys. TÄssä pieni lainaus

Vielä vuonna 1950 koko Afrikan väkiluku oli noin 260 miljoonaa eli vain kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä. Nyt Afrikassa on kuitenkin jo 800 miljoonaa ihmistä, eli väkiluku on saavuttanut ja ohittanut Euroopan noin 740 miljoonaan jääneen nykytason. Nykyisellä kasvuvauhdilla Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu 25 vuodessa, ja ennusteen mukaan se on vuonna 2050 kolme kertaa Euroopan väkimäärää suurempi.

lähde: http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=205

[Hämmentäjä]

Toiseksi myös monet Afrikan maat käyvät kauppaa Esim. Englannin kanssa. Miksi me olemme velkaa Afrikalle mutta he eivät? Onko syynä pelkästään meidän lähes Eurooppalainen maantiede vai eurooppalainen ihonvaäri?

Totta kai myös englantilaiset, ruotsalaiset jne. ovat yhtä lailla velkaa Afrikalle, itse asiassa enemmänkin kuin me suomalaiset.

Paikalliset asukkaat eivät tunnu olevan ollenkaan harmissaan tästä Nokian tai UPM-kymmenen "riistosta". Itse asiassa paperitehtaiden siirtyminen Brasiliaan jne. aiheutti massiivisen valitusvirren Suomessa. Useinkaan tuotannon siirtämisperuste ei ole pelkästään se, että päästään saastuttamaan kehitysmaita. Itse asiassa suuryritykset on nostaneet monta kehitysmaata joko hyvinvointivaltioksi tai ainakin valtioksi, jonka elintaso on räjähdysmaisessa kasvussa. Katsokaa vaikka Etelä-Koreaa, Kiinaa, Brasiliaa...

Enpä sanoisi "ollenkaan harmissaan". Kyllä esimerkiksi Meksikossa, Brasiliassa ja Uruguayssa paikalliset ovat nousseet myös vastustamaan tehtaiden rakentamista heidän maahansa.

Kiinassa elintaso on tosiaan noussut, mutta millä hinnalla? Esim. Kiinan joet ovat niin vaikeasti saastuneita, että niissä ei elä enää juuri mikään. Pula juomavedestä piinaa 300 miljoonaa kiinalaista. (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2006/05/kiinan_jangtsejoki_pahoin_saastunut_205791.html)

Aika suoraksi on nyt mutkat vedetty. Kahvia viljellään paljon Etelä-Amerikassa, jolla ei ole mitään tekemistä Afrikan kanssa. Afrikan ruokaongelmat ei johdu länsimaista vaan siitä, että niissä on käynnissä väestöräjähdys.

Totta, maailman suurimmat kahvintuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia.
Mutta myös esim. Etiopiassa, Ugandassa ja Norsunluurannikolla viljellään paljon kahvia. Joka tapauksessa Afrikassa viljellään laajalti vientituotteita, eikä esim. ruokaa oman maanosan kansalaisille. Mitään järkevää hintaa afrikkalaiset eivät meille viljelemistään tuotteista (kahvi, puuvilla, kumi, kaakao) kuitenkaan saa, koska tuontitullit Eurooppaan ovat niin korkeat. Ei siis auta vaikka kuinka yrittäisi olla ahkera ja raataa.

p.s. Vastustan kehitysavun antamista. Se on turhaa tekohengitystä.

[olhat]

Toiseksi myös monet Afrikan maat käyvät kauppaa Esim. Englannin kanssa. Miksi me olemme velkaa Afrikalle mutta he eivät? Onko syynä pelkästään meidän lähes Eurooppalainen maantiede vai eurooppalainen ihonvaäri?

Totta kai myös englantilaiset, ruotsalaiset jne. ovat yhtä lailla velkaa Afrikalle, itse asiassa enemmänkin kuin me suomalaiset.

No kreikkalaiset ainakin kohta tekee konkan niin he ainakin ovat nollanneet antiikin aikaiset tilinsä nopealla velkasaneerauksella ja eikun tekemään uutta velkaa Afrikkaan kun Saksasta ja Sveitsistä ei taida enää saada.

Enpä sanoisi "ollenkaan harmissaan". Kyllä esimerkiksi Meksikossa, Brasiliassa ja Uruguayssa paikalliset ovat nousseet myös vastustamaan tehtaiden rakentamista heidän maahansa.

Kiinassa elintaso on tosiaan noussut, mutta millä hinnalla? Esim. Kiinan joet ovat niin vaikeasti saastuneita, että niissä ei elä enää juuri mikään. Pula juomavedestä piinaa 300 miljoonaa kiinalaista. (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2006/05/kiinan_jangtsejoki_pahoin_saastunut_205791.html)

Kaiken uuden vastustajia ja erisortin nimbyjä on maailma täysi, myös kehitysmaissa.  Kiinan vesipula johtunee pääosin autiomaasta koostuvan valtion ylikansoituksesta eli vettä ei riitä edes peltojen kasteluun yläjuoksuilla niin miksi sitä olisi paljon saatavilla alajuoksun kaupungeissa.  Heillä tosin on suurprojekteja vesien siirtokapasiteetin  kasvattamiseksi tärkeimmille alueille.

Muuten Saksan, Japanin, Suomenkin sekä monen muun tänään rikkaan ja hyvinvoivan paikan ilma ja joet olivat aika surkeassa tilassa 60- ja 70-luvuilla.

Totta, maailman suurimmat kahvintuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia.
Mutta myös esim. Etiopiassa, Ugandassa ja Norsunluurannikolla viljellään paljon kahvia. Joka tapauksessa Afrikassa viljellään laajalti vientituotteita, eikä esim. ruokaa oman maanosan kansalaisille. Mitään järkevää hintaa afrikkalaiset eivät meille viljelemistään tuotteista (kahvi, puuvilla, kumi, kaakao) kuitenkaan saa, koska tuontitullit Eurooppaan ovat niin korkeat. Ei siis auta vaikka kuinka yrittäisi olla ahkera ja raataa.

p.s. Vastustan kehitysavun antamista. Se on turhaa tekohengitystä.

Euroopan tuontitullit eivät ole sen korkeammat Afrikalle kuin muillekaan paikoille (lukuunottamatta joitakin erityissuojeluksessa olevia entisiä pieniä siirtomaita jotka tuskin makrotilannetta juuri miksikään muuttavat) niin miksi ne haittaisivat juuri afrikkalaisia  tuottajia.  Perstuntuma eli tullatut ja verotetut hinnat satamassa sanoo että ainakin kahvin, kaakaon ja puuvillan tullit ovat hyvin pieniä ellei olemattomia EUssa.  Lisäksi Eurooppa ei määrää maailmanmarkkinoiden hintatasoa vaan afrikkalaiset tietysti myyvät tuotteensa sinne missä niistä saa parhaan hinnan, muutenhan he olisivat tyhmiä.

EU:n 500 miljoonaa kuluttajaa ovat vain 7% maailman kuluttajista eli tuskin Afrikan suuresti kannattaa mitään juuri meitä varten kannattaa tuottaa ellemme me juuri maksa sitä kaikkein parasta hintaa.  Kiinan ja Intian melkein kohta kolme miljardia pikaisesti rikastuvaa kuluttajaa esim. varmasti pystyvät nauttimaan paljon enemmän suklaata ja kahvia kuin me.

[Hiidenlintu]

Totta, maailman suurimmat kahvintuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia.
Mutta myös esim. Etiopiassa, Ugandassa ja Norsunluurannikolla viljellään paljon kahvia. Joka tapauksessa Afrikassa viljellään laajalti vientituotteita, eikä esim. ruokaa oman maanosan kansalaisille. Mitään järkevää hintaa afrikkalaiset eivät meille viljelemistään tuotteista (kahvi, puuvilla, kumi, kaakao) kuitenkaan saa, koska tuontitullit Eurooppaan ovat niin korkeat. Ei siis auta vaikka kuinka yrittäisi olla ahkera ja raataa.

Osoittaa melkoista ymmärtämättömyyttä taloustieteen perusteista jos väittää, että Euroopan kahvitullit olisivat ongelma köyhien maiden tuottajille.

1. Euroopalla ei ole omaa kahvituotantoa
2. Tullit ovat samat kaikkialta tuotavalle kahville

--> Tullit vaikuttavat ainoastaan kuluttajahintaan. Mikäli tulleja ei olisi kuluttajahinnat olisivat matalemmat johtuen siitä, että mikäli joku yrittäisi myydä tullitonta kahvia samaan hintaan kuin tullin kanssa, ei tämä pystyisi kilpailemaan niiden kanssa, joiden kahvin hinnasta olisi vain pudotettu tulli pois.

Ei tämä mitään ydinfysiikkaa ole.

[brr]

Osoittaa melkoista ymmärtämättömyyttä taloustieteen perusteista jos väittää, että Euroopan kahvitullit olisivat ongelma köyhien maiden tuottajille.

1. Euroopalla ei ole omaa kahvituotantoa
2. Tullit ovat samat kaikkialta tuotavalle kahville

--> Tullit vaikuttavat ainoastaan kuluttajahintaan. Mikäli tulleja ei olisi kuluttajahinnat olisivat matalemmat johtuen siitä, että mikäli joku yrittäisi myydä tullitonta kahvia samaan hintaan kuin tullin kanssa, ei tämä pystyisi kilpailemaan niiden kanssa, joiden kahvin hinnasta olisi vain pudotettu tulli pois.

Ei tämä mitään ydinfysiikkaa ole.

Korkeammat kuluttajahinnat vähentävät kulutusta, joten tullit vähentävät jonkin verran tuottajien tuloja.

[Hiidenlintu]

Korkeammat kuluttajahinnat vähentävät kulutusta, joten tullit vähentävät jonkin verran tuottajien tuloja.

Periaatteessa näin, mutta tämä ei ole koko totuus. Tullit eivät nosta kahvin hintaa niin paljoa, että se muuttaisi ostoskäyttäytymistä.

Ne, jotka ylipäätään juovat kahvia, eivät jätä ostamatta ~2-3 kahvipakettiaan kuukaudessa sen takia, että se maksaa 2,5 euroa, eikä vaikkapa 2,- euroa. Tuo tullin tekemä lisä ei ole niin merkittävä, että se nostaisi suomalaisessa elintasossa ostokynnystä.

Sen sijaan, jos kaupassa olisi vierekkäin kahta muutoin keskenään vastaavaa kahvilaatua joista toinen on 2,5 ja toinen 2,- euroa, ei kalliimpi olisi kilpailukykyinen - olettaen, että kahvin laatu sinänsä on sama.

Vaikka kahvi ei Giffenin hyödyke olekaan, en usko, että tällainen hinnanvaihtelu muuttaisi mitenkään itse kysyntää. Tietenkin muiden hyödykkeiden kysyntää se lisäisi (ei tilastoissa havaittavasti) kahvirahojen säästyessä johonkin muuhun.

[Kajsaniemi R]

Jos somali pakolainen siirretään somaliasta suomeen, niin mitään ongelmaa ei ole ratkaistu. Alkuperäinen ongelma on yhtä suuri.

Tietysti siirrokin elämässä tapahtuu valtava taloudellinen paraneminen, mutta se raha taas otetaan suomalaisilta väkisin ja siten hyöty kumoutuu.

Siirrokin fyysinen turvallisuus lisääntyy huikeasti ja sitävastoin monen suomalaisen turvallisuus vaarantuu ja siten tämäkin hyöty kumoutuu.

Onko tämä väite pitävä, vai löytääkö joku asianhaaroja miten tästä saadaan hyötyä millään mittarilla.

Tämähän on taloustieteen näkökulmasta päivänselvä juttu: Suomeen siiretyn somalin saama rajahyöty (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rajahy%C3%B6ty) lisääntyy merkittävästi enemmän kuin yksittäisen suomalaisen rajahyöty huononee. Maailmanhalaajien mielestä näin sen juuri pitää mennäkin.

Joku rajahyötytaloustieteilijä voisi mennä kertomaan vaikkapa parille joukkoraiskatulle yksittäiselle suomalaiselle, ettei näiden rajahyöty ole huonontunut juuri nimeksikään. Kyllä somalin discorahoistaan kokema rajahyöty on paljon arvokkaampi asia!

[Hiidenlintu]

Jos somali pakolainen siirretään somaliasta suomeen, niin mitään ongelmaa ei ole ratkaistu. Alkuperäinen ongelma on yhtä suuri.

Tietysti siirrokin elämässä tapahtuu valtava taloudellinen paraneminen, mutta se raha taas otetaan suomalaisilta väkisin ja siten hyöty kumoutuu.

Siirrokin fyysinen turvallisuus lisääntyy huikeasti ja sitävastoin monen suomalaisen turvallisuus vaarantuu ja siten tämäkin hyöty kumoutuu.

Onko tämä väite pitävä, vai löytääkö joku asianhaaroja miten tästä saadaan hyötyä millään mittarilla.

Tämähän on taloustieteen näkökulmasta päivänselvä juttu: Suomeen siiretyn somalin saama rajahyöty (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rajahy%C3%B6ty) lisääntyy merkittävästi enemmän kuin yksittäisen suomalaisen rajahyöty huononee. Maailmanhalaajien mielestä näin sen juuri pitää mennäkin.

Joku rajahyötytaloustieteilijä voisi mennä kertomaan vaikkapa parille joukkoraiskatulle yksittäiselle suomalaiselle, ettei näiden rajahyöty ole huonontunut juuri nimeksikään. Kyllä somalin discorahoistaan kokema rajahyöty on paljon arvokkaampi asia!

Taloustieteen käsitteistöä tulisi käyttää vain arvioitaessa taloutta.

[Pliers]

Jos somali pakolainen siirretään somaliasta suomeen, niin mitään ongelmaa ei ole ratkaistu. Alkuperäinen ongelma on yhtä suuri.

Tietysti siirrokin elämässä tapahtuu valtava taloudellinen paraneminen, mutta se raha taas otetaan suomalaisilta väkisin ja siten hyöty kumoutuu.

Siirrokin fyysinen turvallisuus lisääntyy huikeasti ja sitävastoin monen suomalaisen turvallisuus vaarantuu ja siten tämäkin hyöty kumoutuu.

Onko tämä väite pitävä, vai löytääkö joku asianhaaroja miten tästä saadaan hyötyä millään mittarilla.

Tämähän on taloustieteen näkökulmasta päivänselvä juttu: Suomeen siiretyn somalin saama rajahyöty (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rajahy%C3%B6ty) lisääntyy merkittävästi enemmän kuin yksittäisen suomalaisen rajahyöty huononee. Maailmanhalaajien mielestä näin sen juuri pitää mennäkin.

Nopeasti ajateltuna se mennee(?) noin, mikäli ajatellaan vain suoria kustannuksia yksittäiseltä kustannuspaikalta. Jos kokonaiskustannukset joskus selviävät, voidaan asiaa tarkastella yksityiskohtaisemmin. Lisäksi työntekijöitä/veronmaksajia on Suomessa joka päivä harvempilukuinen joukko, joten joka päivä kasvava haitta jaetaan yhä harvempien kesken. Tämä harventuva joukko pitää johuolta Suomalaisista perässähiihtäjistä. Tapana on, että jossain kohtaa käyrät kohtaavat. Niin ei onneksi koskaan pääse käymään, sillä maa on tuota ennen ollut jo pitkään hätätilassa.

[sydäri]

Kuten sanottua nämä eivät ole mielipiteitäni, vaan pohdintoja. En itsekään koe olevani vastuussa siirtomaille tehdyistä vääryyksistä. En ole talouden vaan tekniikan opiskelija, mutta silti veikkaisin että merkittävä osa nykyisten hyvinvointivaltioiden teollistumisesta ja elintason noususta menee sen piikkiin, että afrikasta yms siirtomaista saatiin raaka-ainetta halvalla. Tuotteen arvohan nousee jalostettaessa, ja koska banaanivaltioilla ei ole osaavaa väkeä eikä varaa pystyttää tehdasta, ne joutuvat myymään tavaran raaka-aineena (malmi, kahvipavut...)

Tämä on aina mietityttänyt, että minkähintainen banaani tulee olemaan tulevaisuudessa, kun nykyään parin dollarin päiväpalkalla työskentelevät työntekijät korvataan amk-koulutetuilla "tertunkeräämisinsinööreillä", jotka tekevät 8 tunnin päivää ja pitävät ruoka- ja kahvitauot?

En sitten tiedä miten olisi mennyt jos afrikkaa ei olisi vallattu. Ehkä siellä eleltäisiin suht tyytyväisenä, heimot välillä sotisivat jne. Kukaan ei osaa sanoa mikä olisi todellinen tilanne. Ei siellä länsimaista yhteiskuntaa olisi, mutta olisiko nälänhätää ja kaaostakaan?

Miten Amazonin alkuasukas pystyy elelemään omissa oloissaan, vaikka tulot(0$) selvästi alle virallisen köyhyysmääritelmän? Eikä WFP tuo ruokaa?

Maailmassa on ihmisiä, joiden henkeä uhataan hyvin henkilökohtaisella tasolla. Heille on mielestäni moraalisesti oikein antaa turvapaikka jostain turvallisesta maasta. Henkilökohtaisen vainon todistaminen onkin sitten hankalampaa, mutta siitä puhutaan toisaalla.

Olisiko Anna Politkovskajalle pitänyt antaa turvapaikka suomesta? Olisiko se muuttanut asiaa jotenkin? Mielestäni opposition siirtämisellä voidaan puolustaa hyvää omaatuntoa, mutta maan asiat eivät näin tule paranemaan.

Jos somali pakolainen siirretään somaliasta suomeen, niin mitään ongelmaa ei ole ratkaistu. Alkuperäinen ongelma on yhtä suuri.

Tietysti siirrokin elämässä tapahtuu valtava taloudellinen paraneminen, mutta se raha taas otetaan suomalaisilta väkisin ja siten hyöty kumoutuu.

Siirrokin fyysinen turvallisuus lisääntyy huikeasti ja sitävastoin monen suomalaisen turvallisuus vaarantuu ja siten tämäkin hyöty kumoutuu.

Onko tämä väite pitävä, vai löytääkö joku asianhaaroja miten tästä saadaan hyötyä millään mittarilla.

Miten määritellään ilmastohaitta siitä, kun tämä pakolainen suomessa hankkii autot ja muut pelit ja vehkeet, joita hän kotimaassaan ei koskaan olisi hankkinut?

[Sisäministeri]

Olisiko Anna Politkovskajalle pitänyt antaa turvapaikka suomesta? Olisiko se muuttanut asiaa jotenkin? Mielestäni opposition siirtämisellä voidaan puolustaa hyvää omaatuntoa, mutta maan asiat eivät näin tule paranemaan.

Muistetaan millaisia viisauksia aiheesta on lausunut Vihreä ihmisoikeusjuristi Husein Muhammed:

Sen sijaan pakolaissopimus ei kata sellaista vainoa, joka kohdistuu siviiliväestöön sodan aikana. Minkään länsimaan ulkomaisten siviilien suojelu ei kuitenkaan rajoitu pelkästään pakolaissopimukseen.
Rajoittaminen pelkästään alkuperäiseen pakolaissopimukseen johtaisi hullunkurisiin ratkaisuihin: Esimerkiksi opposition kannattajaa ei voitaisi lähettää kotimaahansa sen vuoksi, että hän joutuisi vankilaan, mutta tavallinen siviili – myös lapsi, nainen tai vanhus – voitaisiin lähettää keskelle sotaa, vaikka hänen kuolemansa olisi siinä tapauksessa todennäköinen. Siitäkin huolimatta, että periaatteessa opposition kannattajalla olisi ainakin teoriassa mahdollisuus muuttaa mielipiteensä välttääkseen vankilatuomion, kun taas siivilillä olisi keskellä sotaa tuskin mahdollisuutta vaikuttaa omaan kohtaloonsa.

Lähde: http://huseinmuhammed.blogit.uusisuomi.fi/

Että silleen.
Vihreiden linjaanhan se sopii oikein hyvin, että jos väkivaltaisemman osapuolen kanssa on eri mieltä niin jos samainen osapuoli saavuttaa aseellisen ylivoiman onkin parempi perua puheensa ja välttää menemästä "vankilaan". Stalinistit ja muut totalitarismin ihannoinnista voimantuntoa, tms. hakevat, sisäisesti heikot ihmiset ovat aina olleet sitä mieltä että jos uhataan kuolemalla ja ei joku ei siltikään anna periksi niin se on jotenkin "oma vika".  

[nimetönkeskustelija]

Sen sijaan pakolaissopimus ei kata sellaista vainoa, joka kohdistuu siviiliväestöön sodan aikana. Minkään länsimaan ulkomaisten siviilien suojelu ei kuitenkaan rajoitu pelkästään pakolaissopimukseen.
Rajoittaminen pelkästään alkuperäiseen pakolaissopimukseen johtaisi hullunkurisiin ratkaisuihin: Esimerkiksi opposition kannattajaa ei voitaisi lähettää kotimaahansa sen vuoksi, että hän joutuisi vankilaan, mutta tavallinen siviili – myös lapsi, nainen tai vanhus – voitaisiin lähettää keskelle sotaa, vaikka hänen kuolemansa olisi siinä tapauksessa todennäköinen. Siitäkin huolimatta, että periaatteessa opposition kannattajalla olisi ainakin teoriassa mahdollisuus muuttaa mielipiteensä välttääkseen vankilatuomion, kun taas siivilillä olisi keskellä sotaa tuskin mahdollisuutta vaikuttaa omaan kohtaloonsa.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, että venytetään itse pakolaissopimuksen ehtoja. Sitten vedotaan alkuperäiseen sopimukseen, vaikka siinä ei kyseistä pykälää edes ole.

Miksi sitten vuonna 1968 sopimusta sorvattaessa on sodan jalkoihin jääneet siviilit rajattu sopimuksen ulkopuolelle? Syy on ilmiselvä. Monessa sotaa käyvässä maassa on miljoonia tai kymmeniä miljoonia siviilejä. Ei voida kirjottaa laillisesti pätevää sopimusta, jonka mukaan jokainen heistä on aukottomasti oikeutettu muuttamaan haluamaansa länsimaahan, mikäli maahan puhkeaa sota. Vaikka Suomi toki ottaa sotapakolaisia, totuus on että toiminta auttaa vain häviävän pientä murto-osaa sodan jalkoihin jäävistä siviileistä. Se ei ole auttanut lopettamaan sotia. Se on lisäksi superkallista ja siksi taloudellisesti tehotonta.

Mutta oleellisin kysymys on, että miksi näistä pakolaissopimuksen venytyksistä päättää muutama järjestöaktiivi ja ministeri? Nämä kysymykset vaikuttavat monen suomalaisen elämään merkittävästi. Silti Husein Mohamed näyttää olevan sitä mieltä, että riittää kun muutama ihmisoikeusjuristi nuijii omat ajatuksensa läpi. Ei hänellä ole mitään oikeutta ohittaa Suomen kansan mandaattia asiassa, joka voi johtaa totaaliseen väestörakenteen muutokseen liberaalista länsimaasta maaksi, jossa ehkä kolmasosa tai puolet väestöstä on radikaali-islamisteja. Se voi puolestaan johtaa veriseen sisällissotaan, jonka kärsijöinä on jälleen kerran Suomen kansa.