Eettistä pohdiskelua..

[heivari]

Ohops, piti quotata sitä kohtaa missä mainitsit sen, että orjien jälkeläiset asuvat nyt USA:ssa eikä Afrikassa.

[Hiidenlintu]

Tarkoittaako se, että heidän pitäisi olla suorastaan kiitollisuudenvelassa niille, jotka heidät USA:han toivat?

Minä en varsinaisesti tunnusta mitään kollektiivista kiitollisuudenvelkaa sen enempää kuin syyllisyyttäkään juuri sen takia, että se johtaa moraalisiin anomalioihin.

[heivari]

Kuuluuko Afrikkalaisen M'wangon olla kiitollinen siitä, että Raimo ja Hillevi hänet aikoinaan Suomeen adoptoivat? Kuuluuko lasten olla kiitollinen niistä uhrauksista mitä heidän vanhempansa eteensä ovat tehneet?

[Karkka]

Mielestäni tämäntapaiset eettiset näkökannat pitäisi jättää yksilöiden omaksi asiaksi. Itse en koe millään tavalla olevani vastuussa kehitysmaiden kurjuudesta, ja on väärin laittaa minut maksamaan muiden tuntemasta huonosta omastatunnosta.

Kehitysavun ja humanitäärisen maahanmuuton voisi lopettaa täysin ja valtio perustaisi rahaston, johon ihmiset saisivat lahjoittaa omia rahojaan omatuntonsa mukaan. Nämä varat olisi käytettävissä kehitysapuun ja humanitääriseen maahanmuuttoon.

[mimmi]

JOkainen on vastuussa vain omista tekemisistään. Ei  isien syntejä tarvi hyvitellä.

Joskus parasta auttamista on pistää raha hanat kiinni ja antaa valtion itse nostaa itsensä jaloilleen. Miksi edes yrittää jos yrittämättäkin rahaa tulee?

Jösses jos lapset kasvatettaisiin samalla tavalla

[nimetönkeskustelija]

Muuten tuohon keskusteluun että oliko saamelaiset Suomen alkuperäisasukkaita tuli mieleen uusi idea. Jo peruskoulussa seliteltiin, että skandinaavit on poikkeuksellisen vaaleita johtuen tämän alueen pimeydestä ja golf-virrasta. Skandinaavinen iho pystyy muodostamaan poikkeuksellisen tehokkaasti D-vitamiinia täällä "hämärällä" alueella. Jos katsotte saamelaisia, niin hehän ovat paljon peruskandinaaveja tummempia. Siitä voisi vetää johtopäätökset, että juuri suomalaiset on tämän alueen alkuperäisväestöä, joka on elänyt täällä kaikkein kauimmin sopeutuen samalla tämän alueen luonnonoloihin.

[Marius]

Ajatusvirhe. ( Minun ehkä, katotaan..).

Vain yksilö selviytyy, eivät joukot.

Joukkio muodostuu, ehkä, mikäli yksilö saa.

[Jack]

Lapset jäävät tavallaan moraaliseen velkaan kaikesta tuosta vanhemmilleen, mutta - ja tämä on todella iso mutta - kyseessä on siitä poikkeuksellinen moraalinen velka, että sitä ei pidä maksaa takaisin vaan se pitää maksaa eteenpäin, seuraaville sukupolville.

Moraalinen velka voi olla myös se, että vanhemman ei tule välittää omille lapsilleen kaikkea sitä kurjuutta ja epäonnistumista ja katkeruutta ja vihaa ja väkivaltaa ja laiminlyöntiä, jonka kohteeksi hän on joutunut omien vanhempiensa taholta, vaan hänen tulee noudattaa käänteisen esimerkin periaatetta ja yrittää tehdä asiat lastensa kannalta paremmin kuin hänen omat vanhempansa ovat tehneet suhteessaan häneen.

[Marius]

Moraalinen VELKA ?

[jupeli]

Pitääköhän se paikkansna, että Suomessa on uusi laki, joka antaa mahdollisuuden irroittaa vainajalta elimiä, jos hän ei ole selvästi ilmoittanut, että niin ei saa tehdä?
Kuulemma Ruotsissa männäviikolla oli ilosena uutisoitu ko. asiaa ja kerrottu, kuinka suomesta nyt aletaan saamaan keuhkoja, munuaisia jne.
Kuulemma Ruotsin lain mukaan siellä asiasta täytyy antaa erillinen suostumus ruumiin elinten jatkokäyttöön?

Ekös tämä olisi sellainen eettisen pohdiskelun aihe?

[Kareliana-55]

Kyllä tietääkseni pitää paikkansa, että tuollainen uusi laki on tullut voimaan tämän vuoden elokuussa. Ja kuten mainitsit, itse on täytynyt tuollainen "negatiivinen elinluovutustestamentti" tehdä. Omaisilla ei ole veto-oikeutta, eli he eivät voi kieltää elinten irrottamista.
Aika vähän tästä on kyllä nähdäkseni tiedotettu.

[_w_]

Jep pitää paikkansa ja tiedotusta on ollut vähänlaisesti ottaen huomioon asian merkittävyyden.

[Saunaherra]

Jep pitää paikkansa ja tiedotusta on ollut vähänlaisesti ottaen huomioon asian merkittävyyden.

"Vähänlainen" on aika lievästi sanpttu. Itselle tämä tuli tietoon vasta tätä homman ketjua selaamalla. Ja nytkun netistä tarkistin niin totta tosiaan, elimet menevät jos erikseen ei kiellä. Järkkyä tavallaan.
Ihan vaan mielenkiinnosta; mites tuommoinen "negatiivinen elinluovutustestamentti" oikeen tehdään, kun en näistä ole hirveän tietoinen?

Linkkaanpa vielä uutisen:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Elinluovutus+helpottuu+elokuusta+l%C3%A4htien/1135258096975

[Kareliana-55]

Saunaherra, täältä löytyy:

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinluovutus

Mielestäni hieman diffuusi tuo kohta nuoresta, alaikäisestä henkilöstä, kun ei ole mitään ikärajaa osviittana.

[Angelos]

Esitän itse tähän aiheeseen kysymyksen: Oliko imperialismi lähtökohtaisesti väärin? Jos oli, onko sillä mitään merkitystä?

Altruismihan lähtee täysin luonnollisista syistä: Ihminen on ''suunniteltu'', näin ilmaistakseni, elämään pienissä metsästäjä-keräilijöiden perheyhteisöissä. Näissä olosuhteissa kaikki yhteisön jäsenet olivat läheistä sukua, samoja geenejä kantavia, jolloin yksilöillä oli biologinen syy huolehtia toisistaan. Esimerkiksi vanhemman, joka uhraa itsensä pelastaakseen lapsensa, reaktio on vaistomainen: Hän itse asiassa vain varmistaa geeniensä jatkuvuuden maailmassa. Samoin läheisen puolesta uhrautuva yksilö suojeli aikoinaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä lähisukulaistaan ja siten geenejään. Voiko ihmisen todella väittää olevan minkään muun kuin luontonsa ohjailema?

Moderni valtio voidaan käsittää eräänlaisena ''laumana'', vain äärettömän paljon monimutkaisempana kuin esihistoriassa. Laumat kilpailevat keskenään. Toki ne tekevät joskus yhteistyötä, mikäli se on niiden etujen mukaista, mutta viime kädessä ne kilpailevat keskenään rajallisista resursseista. Mikäli tavoitteet voidaan saavuttaa muiden laumojen kanssa, hienoa. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja silloin meidän on kilpailtava, jopa viime kädessä taisteltava.

Minkäänlaisen yleisen moraalikoodin luominen on omasta mielestäni mahdotonta: Arvoilla ei ole minkäänlaista alkusyytä tai lähtökohtaa, joka tuottaisi niitä täsmälleen samoista lähtökohdista. Mikään ei ole arvokasta tai arvotonta, mikään ei ole hyvää tai pahaa. Kuitenkin, jonkinlaisen yhteismoraalin luominen on edellytys yhteiskunnan toimimiselle, joten yhteisö luo sen. On hyvää meidän kannaltamme ja on hyvää toisten kannalta.

Itse näen yhteisön tärkeimpänä velvollisuutena oman etunsa ajamisen. Mitä tämä oma etu on jää itse kunkin määriteltäväksi, mutta muuta ohjenuoraa ei todellisuudessa ole. Näin ollen: Oliko imperialismi lähtökohtaisesti väärin, jos kukaan ei voi edes kertoa, mitä vääryys on? Joidenkin mielestä se eittämättä oli, ja nykyajan standardeilla koko ilmiö voi tuntua kovin häikäilemättömältä, mutta voiko aikailaisia tuomita siitä? Brittiläinen imperiumi, esimerkiksi, saavutti selkeää taloudellista, poliittista ja sotilaallista hyötyä valloituksillaan. Mitä merkitystä on epämääräisillä moraalisilla pohdiskeluilla kaiken sen rinnalla? Ainoat rajoitteet loppujen lopuksi ovat keinoissa, eivät säännöissä, eikä tekopyhällä pöyhistelyllä itsessään saavuteta mitään.

[Kimmo Pirkkala]

Minusta "imperialismi" on käsitteenä suurelta osin turha, sillä ei eurooppalaisten maiden siirtomaavalta mitenkään poikennut läpi koko ihmiskunnan historian vallinneesta säännöstä, että vahvemmat yhteiskunnat alistavat heikompansa. "Imperialismissa" ei mielestäni ole mitään uutta tai poikkeavaa maailmanhistoriassa muuten kuin yhdessä suhteessa: alistetut yhteiskunnat saattoivat sijaita hyvinkin kaukana alistajastaan, kun merenkulun tekniikka oli kehittynyt riittävän hyväksi. Tämä myös osaltaan aiheutti sen, että tekniseltä ja sosiaaliselta kehitystasoltaan valtavasti toisistaan poikkeavat yhteiskunnat saattoivat "kohdata". Se johti nopeisiin ja suhteellisen vaivattomiin maailmanvalloituksiin.

Ennen merenkulun kehittymistä keskenään toistensa alistamisesta kilpailleet yhteiskunnat sijaitsivat lähekkäin, jolloin tapahtui myös paljon teknisen tiedon ja kulttuuritiedon vaihtoa. Tämän vuoksi niin suuria eroja kehitysasteessa ei yleensä päässyt syntymään kuin myöhemmin "imperialismin" aikana.

[Cicero]

Oliko imperialismi lähtökohtaisesti väärin, jos kukaan ei voi edes kertoa, mitä vääryys on? Joidenkin mielestä se eittämättä oli, ja nykyajan standardeilla koko ilmiö voi tuntua kovin häikäilemättömältä, mutta voiko aikailaisia tuomita siitä? Brittiläinen imperiumi, esimerkiksi, saavutti selkeää taloudellista, poliittista ja sotilaallista hyötyä valloituksillaan. Mitä merkitystä on epämääräisillä moraalisilla pohdiskeluilla kaiken sen rinnalla? Ainoat rajoitteet loppujen lopuksi ovat keinoissa, eivät säännöissä, eikä tekopyhällä pöyhistelyllä itsessään saavuteta mitään.

Olen samaa mielta ja sanon, etta imperialismi ei ollut vaarin. Imperiumeilla saavutetaan aina kehitysta ja vakautta, kuten Britanniakin toi Afrikkaan (ihan oikeasti, he kehittivat alueen taloutta). Tietenkin tama tilanne muuttui kun Britannian asema maailman lainanantajana muuttui I Maailmansodan myota lainaajaksi ja kaikki raha ei enaa kulkenut Lontoon kautta, mutta sita ennen Britannia toi jopa etuja joihinkin siirtomaihinsa, kuten vakauden, kirjoitetun lain, teknologiaa ja talouskasvua.

Imperialismissahan ei ole mitaan varaa. Kaikki valtiot kilpailevat keskenaan, se on fakta. Tietyissa valtioissa ihmisilla on yleensa samat intressit ja ajattelutapa ja sama kulttuuri. Valtioiden tehtava on saavuttaa mahdollisimman suurta hyotya itselleen ja kansalleen, jos tarpeen muiden kustannuksella.

En osaa juuri Angeloa vakuuttavammin perustella, miksi imperialismi ei ole vaarin, mutta taytyy huomauttaa etta tama imperialismi-kritiikki on aika uusi juttu. Toisen maailmansodan jalkeen se on kasittaakseni syntynyt, kun maailmassa oli vain kaksi anti-imperialistista imperiumia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat. Naiden valtioiden levittama oppi sitten tuomitsi imperialismin jotenkin pahana.

[Possumi]

http://yle.fi/uutiset/saksan_presidentti_ymmartaa_kreikan_sotakorvausvaateita_me_olemme_tuhoa_kylvaneiden_jalkelaisia/7967189

Kreikka ilmoitti huhtikuussa vaativansa Saksalta 278,7 miljardia euroa korvauksena toisen maailmansodan ajan tuhoista.

– Me olemme tuhoa Eurooppaan, mukaan lukien Kreikkaan, toisen maailmansodan aikana kylväneiden ihmisten jälkeläisiä, [Saksan liittopresidentti Joachim] Gauck toteaa lehtihaastattelussa.

– On oikein pohtia erilaisia vaihtoehtoja tuhojen korjaamiseksi, Gauck jatkaa.

Ei!

Moraalijärjestelmät erottaa toisistaan ennen kaikkea se voiko syyllisyyden tai velan periä sukupolvelta toiselle. Ennen vanhaan tämä velan perintä oli perusteena mm. maaorjuudelle sekä kansanvainoille (esim. Juutalaisten historian 'synnit').

Valitettavasti koko periaate perustuu enemmänkin intuitioon. Kukaan ei ole minusta perustellut miksi tai miten vastuun, syyllisyydet tai velan voi periä vanhemmiltaan - saatika kansaltaan?

Käytännössä demokratioissa vasta äänestysikään päässyt sukupolvi voidaan pitää vastuussa omasta aikakaudestaan. Tämän kriteerin perusteella tällä hetkellä elossaolevista suurinta osaa ei voi syyttää mistään mikä tapahtui ennen 1970-lukua.

Tämä intuitio on kumminkin syvällä - ja se perustuu osittain myös 'reiluuden' periaatteeseen - siihen että vaikka emme olisi 'vastuussa' suoranaisesti elinaikanamme - niin 'nautimme' kumminkin edellisten sukupolvien velkojen tai syntien tuotoksista. Äärimmillään tämä intuitio kertoo että jonkun on pakko olla syyllinen jos jossain jollain on enemmän kun toisella. Tämäkään ei ole kuitenkaan meidän syytä ja velkojen vaatiminen takaisin sukupolvien yli johtaa samaan epäoikeudenmukaiseen syyllistämiseen kuin syyllistäminen synneistä tai maaorjuuden periaatteet aikanaan. Se johtaa äärettömään regressioon jossa argumentit menevät aina vuosisatoja, jopa tuhansia taaksepäin - ja voittaja on se joka keksii vielä varhaisemman velan tai synnin jota periä muilta.

Ongelma näyttää olevan että tätä argumenttia saa käyttää julkisuudessa lyömäaseena ilman että kukaan kehtaa/viitsii/osaa nousta sitä vastaan?

Tämä on myös yksi mamutuksen keskeisempiä argumentteja - joihin minusta hompanssit eivät ole vielä keksineet vedenpitävää saatika edes uskottavalta kuulostavaa vastetta

[Miniluv]

Ei ole vastausta? Itse olen tainnut kertoa tuon argumentin käyttäjälle, että hänenkin asuntoonsa varmaan löytyy saamelainen asukas, jos omatuntoa kovasti painaa satojen vuosien takaiset asiat.

Orjakaupan historiastakin voi muistuttaa, sekä muslimien orjanryöstöistä Euroopassa että afrikkalaisten kunnostautumisessa omiensa myymisessä. Niille suunnille harvemmin suvikset ovat maksulappuja lähettelemässä...

[Possumi]

Ei ole vastausta? Itse olen tainnut kertoa tuon argumentin käyttäjälle, että hänenkin asuntoonsa varmaan löytyy saamelainen asukas, jos omatuntoa kovasti painaa satojen vuosien takaiset asiat.

Orjakaupan historiastakin voi muistuttaa, sekä muslimien orjanryöstöistä Euroopassa että afrikkalaisten kunnostautumisessa omiensa myymisessä. Niille suunnille harvemmin suvikset ovat maksulappuja lähettelemässä...

Mutta tämä vertaus ei perustele sitä miksi tämä on väärin. Olen tavannut suviksia jotka olisivat valmiit myöntämään että Saamelaiset todellakin ansaitsevat kaiken alla olevamme maan. Vähän sama kuin tekisi argumentin että koska maailmassa kaiken pitäisi olla reilua pitäisi suvisten lähettää kaikki omaisuutensa kehitysmaihin: myös trendikkäät vaatteensa ja mäkkinsä. He ovat periaatteesta aina tätä mieltä mutta toki sisimmässään se ei tunnu kivalta/käytännölliseltä.

Mitä taas tulee muslimien historian orjaryöstöihin tai afrikkalaisten orjakauppaan niin nämä ovat vaarallisia vertauksia koska niiden argumentin voi helposti tulkita muotoon: "noikin teki aikanaan noin joten mekin saadaan tehdä niin".

Ei näin. Asioille pitää olla selkeä filosofinen perustelu joka on loogisesti johdonmukainen ja sen premissit ovat verifioitavissa. Toki 'reductio ad absurdum' -demonstroi helposti jonkin argumentin olevan väärässä mutta se miksi tai miten tämä on väärin vaatii silti selitystä jotta sitä voi korjata tai sen voi kumota kokonaan.

[jka]

Tässä pitää erottaa syyllisyys johonkin ja velka. Velka syntyy aina velkasopimuksen kautta. Syyllisyys ei synnytä mitään velkaa sellaisenaan. Syyllisyys voi synnyttää vahingonkorvausvaatimuksen ja vahingonkorvaus voi tietysti olla lopulta myös velkaa jos vahingonkorvausta ei makseta. Mutta syyllisyys ja tämän myötä vahingonkorvauskin pitää todeta jossain virallisessa instanssissa. Ei näissä minusta ole mitään epäselvää tai epäjohdonmukaisuutta.

Ei jollain saamelaisilla ole mitään oikeutta yhtään mihinkään ellei ole osoittaa jotain ketjua jossa nämä ovat kärsineet vahingon ja menettäneet maat vääryydellä ja tämä vääryys on jossain virallisesti dokumentoitu ja siitä vahingonkorvaus määrätty. Ainoastaan tämä vahingonkorvaus voi ylipäätään olla jonkun velkaa. Jonkun muun tekemä vääryys ei tietenkään voi olla jonkun muun syyllisyyttä. Eikä varsinkaan tästä syyllisyydestä voida johtaa jotain uutta vahingonkorvausta ja tästä velkaa jota ei jo aikaisemmin ole ollut olemassa.

[Miniluv]

Ei näin. Asioille pitää olla selkeä filosofinen perustelu joka on loogisesti johdonmukainen ja sen premissit ovat verifioitavissa. Toki 'reductio ad absurdum' -demonstroi helposti jonkin argumentin olevan väärässä mutta se miksi tai miten tämä on väärin vaatii silti selitystä jotta sitä voi korjata tai sen voi kumota kokonaan.

Juujuu. Ja kun ei vakuuta, ei vaan vakuuta. Jonathan Haidt puhuu ihmisten erilaisista moraaliperustoista. Sellainen asia, joka voi toiselle olla moraalisten ratkaisujen tärkeä peruste, ei ehkä ole läsnä toisen ratkaisujen takana.

Reductio ad absurdum karahtaa kiville tarpeeksi absurdin ajattelun kanssa...

[junakohtaus]

Mä olen ajatellut tän ihan puhtaan brutaalisti niin, että katsotaanko tulevaisuuteen vai menneisyyteen. Epäilemättä vie vielä satoja vuosia että ruumiit Kosovon kentällä kylmenevät, mutta toisaalta kun pistää pyssyt pois ja alkaa laittaa kaikkia verstaita ja maanteitä muuttuu elämä kummasti mukavammaksi. Siitä sitten valkkaamaan.

[Deputy M]

Tässä pitää erottaa syyllisyys johonkin ja velka. Velka syntyy aina velkasopimuksen kautta. Syyllisyys ei synnytä mitään velkaa sellaisenaan. Syyllisyys voi synnyttää vahingonkorvausvaatimuksen ja vahingonkorvaus voi tietysti olla lopulta myös velkaa jos vahingonkorvausta ei makseta. Mutta syyllisyys ja tämän myötä vahingonkorvauskin pitää todeta jossain virallisessa instanssissa. Ei näissä minusta ole mitään epäselvää tai epäjohdonmukaisuutta.

Ei jollain saamelaisilla ole mitään oikeutta yhtään mihinkään ellei ole osoittaa jotain ketjua jossa nämä ovat kärsineet vahingon ja menettäneet maat vääryydellä ja tämä vääryys on jossain virallisesti dokumentoitu ja siitä vahingonkorvaus määrätty. Ainoastaan tämä vahingonkorvaus voi ylipäätään olla jonkun velkaa. Jonkun muun tekemä vääryys ei tietenkään voi olla jonkun muun syyllisyyttä. Eikä varsinkaan tästä syyllisyydestä voida johtaa jotain uutta vahingonkorvausta ja tästä velkaa jota ei jo aikaisemmin ole ollut olemassa.

Kirjoituksesi avaa mielenkiintoisia näköaloja. Otetaanpa vaikka kukkahattujen väite, että orjalaivojen terva on suomesta kotoisin. Tällöin se lisää populaatiota, joka tuntee itsensä syylliseksi ja käyttäytyy väitteen esittäjän poliittisen agendan vahvistajana.

Tällaisia väitteitä esitetään eri asioista ja ihmisten syyllisyydentunnon lisäys kanavoidaan halutulla tavalla. Toisaalta syyllistävät väitteet objektiivisesti tarkasteltuna eivät kestä päivänvaloa. Vaikkapa tämä orjalaivojen terva, suomessa tehtiin tervaa, mutta se toimitettiin Tukholman tervakomppanian kautta.

Suomen terva oli tippa senaikaisessa tervameressä, koska terva, tammi, tykkimetallit ja ruudin raaka-aineet kuuluivat laivanrakennuksen ja siis myös sotalaivojenrakennuksen strategisiin raaka-aineisiin ja olivat siksi joka maassa kruunun tai hallinnon omistuksessa tai ainakin kontrollissa.

Orjalaivojen terva tehtiin jenkeissä tai kanadassa ja on äärimmäisen epätodennäköistä, että niissä olisi ollut tippaakaan suomessa tehtyä tervaa.

[duc]

Lukaisin ketjun läpi. Eettinen pohdinta nousee aika-ajoin pintaan, kuten tämäkin ketju: Vuodesta 2008 seitsemän vuoden aikana on ollut vuosien taukoja. Toisinaan keskustelu menee jankkaamiseksi jostain yksityiskohdasta, ja taas palataan ikuisuuskysymysten ääreen. Ei ole ihme, että näissä keskusteluissa usein pyöritään kehää, koska on hyvin vaikea osoittaa, kuka viimekädessä on kärsinyt enemmän vääryyttä kuin toinen. Argumentoidaan tunnepohjalta. Oikeussalissa vaaditaan kuitenkin näyttöä, ja tällaiset jutut kaatuvat näytön puutteeseen, koska riittävän vahvaa näyttöä ei löydy. Se ei tietenkään poista tunnetta, että vääryys on tapahtunut. Tämä tunne saa ihmisen muodostamaan erittäin vahvoja väitteitä ja vakaumuksia, joista yksi on hyvin tunnettu väite, että rikkaat ovat syyllisiä köyhien köyhyyteen. Tästä vedetään johtopäätös toisensa perään, kunnes päästään esim. Hanna Kourin ajatukseen, että suomalaisten vastuulla on Välimereen hukkunut afrikkalainen tyttö. Monikulttuuri-ideologian käyttövoimana on nimenomaan tämä tunnepuoli, niin kuin kaikkien aatteiden. Reaalitodellisuus ja utopiat eivät kohtaa, mutta ne yritetään saada väkisin kohtaamaan. Emme saa unohtaa näitä pohdintoja, mutta reaalipolitiikka on usein toista. Esimerkiksi maamme ei olisi koskaan itsenäistynyt, jos olisi luotettu vain ajatukseen, että suomalaiset ovat kärsineet historiansa aikana niin paljon vääryyttä, että heille kuuluu itsenäinen valtio. Suomen itsenäisyys vaati reaalipoliittisia toimia: venäläisten joukkojen karkottaminen, sisäisten levottomuuksien rauhoittaminen, diplomaattinen työ muiden maiden poliittisen johdon taivuttamiseksi tunnustamaan Suomen itsenäisyys jne. On liian helppo sanoa, että Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden. Silloin sorrutaan idealismiin, joka on hyvin kaukana historiallisesta todellisuudesta.

[JKN]

Imperiumit olivat siinä suhteessa väärin, kuin vaikkapa Maa-keskeinen maailmankuva oli väärä, että Aurinko kiertää maapalloa.  Kyse on yleisen tiedon ja ymmäryksen kulloisestakin tasosta.

Dialektiikka on ikuista optimointia, samaan tapaan kuin pelaisit ikuisesti jatkuvaa Sim-City kaupungin suunnittelupeliä. On täysin eriasia pohtia oikeaa ja väärää siinä vaiheessa, kun kaupungissa ei vielä ole edes viemäreitä tai sähköä, mitä tulisi rakentaa seuraavaksi saati mihin. Kun kaupunki on lopulta lähes valmis, mikromanegoroidaan ja nysvätään täysin erilaisia asioita kuin pelin alkuvaiheessa. Silloin on helppoa sanoa, että viemärit olisi pitänyt vetää alunalkaenkin toisin. Mutta dialektinen ymmärrys on aina prosessi, jossa tieto saavutetaan vasta ajan kanssa ja kaikki rakentuu vanhan tiedon varaan kuten pyramidissa. Oikea ja väärä voidaan usein erottaa vasta jälkikäteen, kun ratkaisu on jo tehty tai kun saavutettu uusi dialektisen ymmärryksen taso, joka auttaa meitä näkemään historian ikäänkuin ulkopuolelta.

Dialektiikka ei tunne hyppäyksiä vaan se kulkee ikuisesti jatkuvana itseään optimoivana aaltoliikkeenä, jota voidaan kuvata myös laajenevana ympyränä. Kulttuurit jotka ovat kokeneet hyppäyksiä kuten intiaanit, ovat aina kärsineet suuresti. Mutta se on dialektiikan ja maailmankaikkeuden tapa toimia. Tieto rakentuu vain vanhalle ymmärykselle virheineen päivineen. Dialektiikassa tapahtuu kuitenkin myös aina suuria mullistuksia Ranskan vallankumouksen tavoin, jotka ovat välttämättömyyksiä korkeamman vireystilan saavuttamiseksi. Tällöin aaltoliikeen kiertorata kirjaimellisesti muuttuu. Uudelta tasolta näemme virheemme ja saamme tilaisuuden korjata ne. Sen jälkeen paluuta vanhalle kiertoradalle ei juuri enää ole.

Voisi myös sanoa, että historian vääryydet korjataan juuri tämän dialektisen murroksen aikana. Ranskan vallankumous korjasi sitä edeltäneiden kuninkaiden vääryydet, nyt niiden korjaaminen on jo myöhäistä. Kun uusi dialektinen kiertorata on lopullisesti saavutettu, ei historian vääryyksiä voi enää korjata. Historian vääryyksien täydellinen korjaaminen vaatisi palaamista takaisin alemmalla henkiselle kehitysasteelle, jolloin myös virheetkin tehtiin. Kun maailma tuhoutuu ydinsodassa, kenties seuraavalla kerralla uskomme Galileota, jätämme orjalaivat tervaamatta ja emme hyväksy imperialismia.

Mutta jopa oikea ja väärä voivat vaihtaa paikkaansa eri dialektisilla tasoilla. Imperialismi saattoi siis ollakin looginen välttämättömyys ennen Ranskan vallankumousta, koska myös henkinen kehitystaso oli alhaisempi. Mutta kun ymmärys saavutti korkeamman kollektiivisen tason, imperialismille ei enää ollutkaan tarvetta, ja se voitiin hyljätä tarpeettomana ja tähän dialektiseen aikaan sopimattomana.

Voimme siis jakaa historian dialektisiin aikakausiin, jotka päättyvät aina suuriin mullistuksiin, jolloin ihmisen ymmärrys hakeutuu uudelle tasolle. Hyvä ja paha, joskus myös oikea ja väärä, voivat vaihtua tuon mullistuksen aikana. Kunkin aikakauden vääryydet korjataan tuon mullistuksen aikana. Toisen dialektisen aikakauden virheitä, ei voida enää korjata uuden dialektisen ajan vakiinnuttua. Ristiretkiä sen enempää kuin saamelaisten mahdollisia maita Etelä-Suomessa ei tarvitse enää millään muotoa hyvittää, koska dialektinen jatkumo nykyisyyden ja menneen välillä on jo katkennut, eikä dialektinen aaltoliike tee hyppäyksiä edes vaihtaessaan taajuutta ja kiertorataa. Dialektisessa maailmankaikkeudessa vain muutos on ikuista, mutta se tapahtuu aina luonnollisen jatkumon kautta. Seuraavassa mullistuksessa korjaamme vain oman nykyisen aikakautemme virheet.

[JR]

Mitenkä minusta tuntuu, että keskitytään liikaa etsimään vastauksia vääriin kysymyksiin?
http://tupla-j.blogspot.fi/2009/08/yhteiskunnallisen-keskustelun.html