Minun Suomeni on kansainvälinen, osa II

[sr]

Edes aito työperäinen maahanmuutto ei ole tarpeellinen vaikka se ei aiheuttaisi mitään lieveilmiöitä. Suomen talouden on aina pakko tukeutua kantaväestön työnsuoritukseen ja jos se ei sitä tee, kukaan muukaan ei pysty korjamaan niitä ongelmia, jotka johtavat alijäämäiseen talouteen. Ei ole olemassa missään sellaisia työn sankareita, jotka pystyisivät korjaamaan ne taloudelliset ongelmat mitä poliitikot ovat luoneet.

Ok, eli jos työperäinen maahanmuutto haluttaisiin lopettaa, niin tämä olisi mahdollista vain eroamalla EU:sta (ja EEA:sta). Tämän seurauksena suomalaisten muualle töihinlähtö vaikeutuisi selvästi. Olisiko tämä hyvä asia? Katsotko ihmisten olevan yhteiskuntaa varten vai toisin päin?

Käytännössä lähes kaiki työperäinen maahanmuutto kuitenkin aiheuttaa paljon lieveilmiöitä. Tosiasia on, että mamu aina vie jonkun kantasuomalaisen työpaikan ellei hän tee alihinnoiteltua (laitonta) työtä, jolle ei normaalihinnoin koskaan löytyisi tekijää.

Ok, eli Stephen Elop vei jonkun suomalaisen työpaikan. Hänen tilalleen olisi ollut mahdollista löytää suomalainen, joka olisi tehnyt sen duunin vähintään yhtä hyvin. Oli Nokialta suuri virhe laajentaa pääjohtajan hakuprosessi koskemaan koko maailmaa sen sijaan, että olisivat rajoittaneet sen 0.1%:in maailman väestöstä, koska onhan päivänselvää, ettei niistä 99.9%:sta voi löytyä yhtään parempaa henkilöä kuin, mitä sieltä 0.1%:n joukosta löytyy.

Sama juttu myös niiden mamujen kohdalla, jotka ovat itse perustaneet firmansa, jossa työskentelevät. Onhan täysin selvää, että jos mamu ei sitä firmaa olisi perustanut, niin kantasuomalainen työtön olisi niin tehnyt.

Lisäksi on päivänselvää, että yllä oleva laajenee tietenkin kaikkeen rajat ylittävään kaupankäyntiin. Suomen ei tule tuoda mitään ulkomailta, koska tietenkin se voidaan ihan yhtä hyvin tuottaa Suomessa joutumatta maksamaan alihintaista palkkaa työn tekijälle.

Eli pähkinänkuoressa: P-Korean tie on meidän tiemme.

Lopulta herää kysymys mikä järki koko tässä touhussa on?

Se, että maksimoitava hyötyfunktio ei ole Suomen valtion pankkitilin saldo, vaan ihmisten hyvinvointi.

Minusta maahanmuuton aktiivinen politiikka pitää lopettaa kokonaan koska se on selvästi vain haitaksi. Töihin voi tulla jos on duunipaikka valmiina ja lähtee takaisin kotiin kun joutuu työttömäksi.

Käsittääkseni tämä ei ole sallittua EU-lakien puitteissa, joten tuon toteuttaminen tarkoittaisi EU:sta eroamista ja sitä kautta sitten suomalaisten muihin EU-maihin töihiin lähdön vaikeuttamista. Mutta mitäpä tällä on sinulle väliä, koska eihän ihmisten hyvinvoinnilla ole niin väliä, kunhan valtion pankkitilin saldo pysyy suurena.

Yhtä lailla voi tulla aviopuolisona Suomeen jos toinen puoli elättää tarpellisen määrän vuosia, jotta voidaan todeta liiton olevan aito. Juurikaan mitään muuta maahan muuttopolitiikkaa ei tarvita.

Miten määrittelet tuon "tarpeellisen määrän"?

Mitä olet muuten mieltä kansalaisuuden myöntämisestä ulkomaalaisille? Senhän jälkeen heille ei voi enää sanoa, että painukaa vittuun yhtään sen enempää kuin voi kellekään muullekaan suomalaiselle, joka ei sinun katsannossasi täytä tarpeeksi tuottavan henkilön kriteereitä.

[Roope]

Niin, siis pointtini oli se, että nuo molemmat kannat eivät voi samaan aikaan päteä. Ei voida samaan aikaan vaatia, että mamut tungetaan parempien ihmisten silmistä ghettoihin ja valittaa siitä, että huonot lähiöt ghettoutuvat, kun kaikki mamut tungetaan niihin.

Jos minä käydessäni keskustelua vaikkapa tuota ensimmäistä kantaa olevan kanssa en näe kenenkään muuten humanitäärisen maahanmuuton vähentämisestä kiinnostuneen kyseenalaistavan sitä kantaa, oletan, että sitä pidetään ihan relevanttina argumenttina. Ja sama juttu sitten toisin päin tuon jälkimmäisen kannan kanssa.

Kuka on vaatinut, että "mamut tungetaan parempien ihmisten silmistä ghettoihin"? Tarkoitatko sitä, että monien mielestä viranomaisten ratkaisuksi esittämä ns. sosiaalinen sekoittaminen on vain kallis ja toimimaton laastari kotouttamisen ongelmiin ja ghettoutumiseen? Se nimittäin on.

Minusta pitää pyrkiä minimoimaan kaikki sellainen maahanmuutto, joka johtaa "mamujen tunkemiseen" yhtään mihinkään. Vähintäänkin työttömien ja vailla opiskelupaikkaa olevien humanitaarisen oleskeluluvan saaneiden oikeutta asuinpaikan valintaan tulee rajoittaa. Ihan ensimmäiseksi pitäisi perua turvapaikanhakijoiden ns. omaehtoista muuttoa tukevat vastaanottokeskuksien vuokratakaukset, jotka otettiin käyttöön muutama vuosi sitten. Takaukset ovat vain pahentaneet Helsingin ja muiden vetovoimaisten paikkojen tilannetta.

[sr]

Kuka on vaatinut, että "mamut tungetaan parempien ihmisten silmistä ghettoihin"? Tarkoitatko sitä, että monien mielestä viranomaisten ratkaisuksi esittämä ns. sosiaalinen sekoittaminen on vain kallis ja toimimaton laastari kotouttamisen ongelmiin ja ghettoutumiseen? Se nimittäin on.

detonator on vaatinut. Ks. yllä. Hänen vastustuksensa ei liity kustannuksiin, vaan siihen, että jos mamuja on muuallakin kuin niissä köyhien lähiöissä, niin sitten hänen lapsensa joutuvat kauhean multikulttuurin uhriksi.

[Roope]

detonator on vaatinut. Ks. yllä. Hänen vastustuksensa ei liity kustannuksiin, vaan siihen, että jos mamuja on muuallakin kuin niissä köyhien lähiöissä, niin sitten hänen lapsensa joutuvat kauhean multikulttuurin uhriksi.

Ilmeisesti tämä:

Maksukykyiselle keskiluokkaiselle perheelle ei ole tärkeää pröystäillä rahoillaan, vaan saada lapsilleen turvallinen kasvuympäristö ja monokulttuuriset koulut.
...
Kun (ei siis jos) sosiaaliturvaltamme putoaa pohja viimeistään seuraavan 10 vuoden aikana, on yleisen turvallisuuden kannalta parempi, että ongelma-aines on silloin keskitetty omiin slummeihinsa. Ongelmat pysyvät pääosin ongelma-alueilla ja näin he häiritsevät kunnon ihmisten elämää mahdollisimman

Ja tuo on "mamujen tunkemista ghettoihin"? Minusta tuossa sanotaan, että ei pidä "tunkea mamuja" keskiluokkaisille alueille (jollaisella itse asuu), koska se ei toimi, vaan vain levittää ongelmia. Onhan se tylyä todeta noin, mutta joitain asioita ei voi ilmaista ihmisoikeuskielellä.

Sosiaalista sekoittamista voi tarkastella kustannusten, logiikan, turvallisuuden/pelkojen tai vaikka minkä kannalta, mutta se ei silti ole vastaus maahanmuuton tulevaisuuden ongelmiin. Tehokkain tapa vaikuttaa tuleviin ghettoihin olisi puuttua ennaltaehkäisevästi maahanmuuttopolitiikkaan juuri nyt, mutta ei, koska edelleen halutaan uskota resurssien, projektien ja kotouttamistoimien kaikkivoipaisuuteen. Hokkuspokkusta on harjoitettu Ruotsissa vuosikymmeniä kauemmin, eivätkä mitkään temput ole tepsineet sielläkään.

Sosiaalinen sekoittaminen ei sinänsä ole käytäntönä oikea tai väärä. Se vain esitetään nykyään jonain, mitä se ei ole, eikä pysty olemaan.

[sr]

Ja tuo on "mamujen tunkemista ghettoihin"? Minusta tuossa sanotaan, että ei pidä "tunkea mamuja" keskiluokkaisille alueille (jollaisella itse asuu), koska se ei toimi, vaan vain levittää ongelmia. Onhan se tylyä todeta noin, mutta joitain asioita ei voi ilmaista ihmisoikeuskielellä.

Ei voi yhtä aikaa olla niin, että on mahdollisimman huono asia, että kaikki mamut asuvat muutamassa köyhälistölähiössä ja, että on mahdollisimman huono, jos he asuvat hajallaan. Jomman kumman näistä on oltava parempi kuin toinen. Tämä oli pointtini.

Sosiaalista sekoittamista voi tarkastella kustannusten, logiikan, turvallisuuden/pelkojen tai vaikka minkä kannalta, mutta se ei silti ole vastaus maahanmuuton tulevaisuuden ongelmiin. Tehokkain tapa vaikuttaa tuleviin ghettoihin olisi puuttua ennaltaehkäisevästi maahanmuuttopolitiikkaan juuri nyt, mutta ei, koska edelleen halutaan uskota resurssien, projektien ja kotouttamistoimien kaikkivoipaisuuteen. Hokkuspokkusta on harjoitettu Ruotsissa vuosikymmeniä kauemmin, eivätkä mitkään temput ole tepsineet sielläkään.

Ei kyse ole tuosta. Se, mitä tehdään maahanmuuttopolitiikalle, on erillinen kysymys. Riippumatta siitä, mitä sille tehdään, meidän on tehtävä valinta. Jos meillä nyt on X maahanmuuttajaa, niin mikä on paras (tai sanotaan edes vähiten huono) vaihtoehto heidän asuttamiselleen. Ja vastaus tähän ei voi olla samaan aikaan kaksi täysin vastakkaista ratkaisua (tungetaan kaikki köyhien ghettoon tai sirotellaan ympäriinsä), vaan sen on oltava jompi kumpi noista.

Tai tietenkin on mahdollista, että eri ihmisille eri vastaus on se oikea (rikas haluaa tunkea maahanmuuttajat köyhien slummiin ja köyhä sirotella ympäriinsä), mutta koko yhteiskunnan kannalta jomman kumman noista on oltava parempi kuin toinen. Minun pointtini oli se, että olen nähnyt täällä hommaforumissa kritiikkiä kumpaakin vaihtoehtoa kohtaan, mutta en sitten kummankaan osapuolen kritiikkiä sitä omasta mielestään huonompaa vaihtoehtoa kannattavia argumentteja kohtaan.

[Oho]

Ei kyse ole tuosta. Se, mitä tehdään maahanmuuttopolitiikalle, on erillinen kysymys. Riippumatta siitä, mitä sille tehdään, meidän on tehtävä valinta. Jos meillä nyt on X maahanmuuttajaa, niin mikä on paras (tai sanotaan edes vähiten huono) vaihtoehto heidän asuttamiselleen. Ja vastaus tähän ei voi olla samaan aikaan kaksi täysin vastakkaista ratkaisua (tungetaan kaikki köyhien ghettoon tai sirotellaan ympäriinsä), vaan sen on oltava jompi kumpi noista.

Yhtään maahamuuttajaa ei ole tungettu mihinkään ghettoon. Kyllä ne maahanmuuttajat ovat pikemminkin itse niihin ghettoihinsa pyrkimässä tunkemalla asumaan pääkaupunkiseudulle ilman tuloja tai varallisuutta asunnon ostamiseen tai vuokraamiseen vapailta markkinoilta. 

Aika hankala asialle on mitään tehdä pyyhkimättä persettä yhteiskunnallisesta yhdenvertaisuudesta vielä jäljellä olevilla rippeillä. Muuttajien asumistason nostamista samassa sosioekonomisessa semassa olevien  kantasuomalaisten edelle vielä nykyistäkin selkeämmin olisi aika hankala perustella millään tosiaslillisella yhdenvertaisuudella mutta kyllähän sekin Helsingin poliittiselta kaupunkijohdolta onnistuisi. Mikään ongelmien välttelyhän ei selitykseksi kelpaisi, koska maahanmuuttajissa ei ole mitään vikaa ja toisaalta jos vikaa olisikin olisi se perusteena kiristykseen taipumista.

[Roope]

Ja tuo on "mamujen tunkemista ghettoihin"? Minusta tuossa sanotaan, että ei pidä "tunkea mamuja" keskiluokkaisille alueille (jollaisella itse asuu), koska se ei toimi, vaan vain levittää ongelmia. Onhan se tylyä todeta noin, mutta joitain asioita ei voi ilmaista ihmisoikeuskielellä.

Ei voi yhtä aikaa olla niin, että on mahdollisimman huono asia, että kaikki mamut asuvat muutamassa köyhälistölähiössä ja, että on mahdollisimman huono, jos he asuvat hajallaan. Jomman kumman näistä on oltava parempi kuin toinen. Tämä oli pointtini.

Eli jompaa kumpaa pitäisi välttämättä kannattaa vähemmän huonona, ja jos ei kannata keskiluokkaisille asuinalueille (mahdollisesti sinne, missä itsekin asuu) sijoittamista ("tunkemista", joka on lisäksi kalliimpi vaihtoehto), "vaatii mamujen tunkemista ghettoihin"? Kuulostaa aika mustavalkoiselta. En suostuisi tuollaiseen valintaan.

Se, mitä tehdään maahanmuuttopolitiikalle, on erillinen kysymys. Riippumatta siitä, mitä sille tehdään, meidän on tehtävä valinta. Jos meillä nyt on X maahanmuuttajaa, niin mikä on paras (tai sanotaan edes vähiten huono) vaihtoehto heidän asuttamiselleen. Ja vastaus tähän ei voi olla samaan aikaan kaksi täysin vastakkaista ratkaisua (tungetaan kaikki köyhien ghettoon tai sirotellaan ympäriinsä), vaan sen on oltava jompi kumpi noista.

Maahanmuuttopolitiikka nimenomaan ei ole erillinen kysymys, koska sosiaalista sekoittamista on väitetty keinoksi huonosti hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta aiheutuvien ongelmien korjaamiseen. Minä en ole tunkemassa ketään minnekään, päinvastoin. Ne tällä hetkellä tunkevat, jotka vastaavat esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ns. omaehtoisesta muutosta.

Vastaus ei muutenkaan ole joko-tai, vaan on monia tapoja edetä, esimerkiksi paikallistasolla ja valtakunnallisesti. "Sirottelu", sikäli kuin se edes on mahdollista, ei esimerkiksi Helsingissä voi maahanmuuton nykyisellä määrällä ja laadulla toimia, vaan tehokkaampaa on kaikin keinoin estää sosiaalimaahanmuuttoa Helsinkiin. Sikäli voisi sanoa, että maahanmuuttajia kannattaisi "sirotella" enemmän valtakunnallisesti. Vai olisiko tämä "mamujen tunkemista maaseudulle"?

Tämä on kuitenkin teoreettista. Ennen kaikkea kunnille pitää saada enemmän valtaa päättää siitä, ketä kuntiin muuttaa ja mihin heidät asutetaan. Eri alueilla toimivat erilaiset ratkaisut. Jos kunnilla olisi enemmän valtaa, eivät hallitus ja ministeriöt voisi lakaista valitsemansa maahanmuuttopolitiikan ongelmia maton alle ja kuntien niskoille.

Tai tietenkin on mahdollista, että eri ihmisille eri vastaus on se oikea (rikas haluaa tunkea maahanmuuttajat köyhien slummiin ja köyhä sirotella ympäriinsä), mutta koko yhteiskunnan kannalta jomman kumman noista on oltava parempi kuin toinen. Minun pointtini oli se, että olen nähnyt täällä hommaforumissa kritiikkiä kumpaakin vaihtoehtoa kohtaan, mutta en sitten kummankaan osapuolen kritiikkiä sitä omasta mielestään huonompaa vaihtoehtoa kannattavia argumentteja kohtaan.

Kuten sanottu, tuollaista yksiselitteistä huonommuutta ei voi mielestäni julistaa, koska niin paljon riippuu siitä, mistä oikein puhutaan. Suunnilleen sama kuin "positiivisen diskriminaation" kanssa, joka sekin sille annetuista monenlaisista merkityksistään johtuen tarkoittaa minulle sekä kannatettavia että vastustettavia asioita, vaikka yleensä miellänkin sen vain pelkästään negatiiviseksi.

[sunimh]

No, onko jokin syy olettaa, että kielteisen (lopullisen) päätöksen saanut ei poistu maasta? Ajattelen vaan, että Suomi on helvetin kallis ja kylmä maa asua ilman oikeutta työhön tai sosiaaliturvaan. Voi joku tietenkin jäädä laittomille työmarkkinoille, mutta enpä tämänkään elämän juuri herkkua usko olevan.

No on, mm. jo mainitsemani syyt, kuten oleskelulupa toissijaisen suojeluntarpeen perusteella, mahdolliset valitukset, oleskelu maassa laittomasti jne.

Geneven pakolaissopimus määrää, että pakolaisille pitää tarjota samat etuudet kuin maassa muutenkin asuville.

No niinpä näkyy. Hullua.

Mitä Katajanokkaan tulee, niin en ole oikein täällä hommaforumilla ymmärtänyt, kumpi maahanmuuttajien asuttamisessa nyt on se pahin ongelma. Toiset valittavat sitä, että maahanmuuttajat tungetaan niihin ongelmalähiöihin ja niistä syntyy sitten "ghettoja" ja toisten mielestä ongelmana on se, että niitä maahanmuuttajia asutetaan paremman väen alueelle, mihin menee julkisia varoja (ja jotkut ovat huolissaan siitäkin, että he, parempana väkenä, joutuvat niiden maahanmuuttajien kanssa tekemisiin, kun heidän pitäisi olla vain köyhien kiusana). Voisiko joku nyt ottaa selvää, kumpi noista nyt pätee, jotta jutut voi sen jälkeen pitää jossain määrin johdonmukaisina.

Miksi nuo ovat jotenkin toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Molemmat ovat ongelma, siksi hum. maahanmuuttoa tulisikin rajoittaa hallittaviin mittasuhteisiin. Käyttäjä Roope tuossa yllä avasi asiaa vielä paremmin. Tietenkin trollauksesi paremmasta väestä nyt on vähän väsynyttä, mutta kyllä minusta jos on esim. maksanut itsensä kipeäksi asunnosta "hyvällä alueella", niin on ihan johdonmukaista odottaa, ettei siellä tarvitse joutua kärsimään sinne "sijoitetun" porukan perseilystä, olivat nämä sitten etnisperäisiä tai kanta-ongelmaisia.

Esim. puskaraiskaukset ovat mitättömän pieni osuus kaikista raiskauksista, joten niillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä raiskaustilastojen kannalta.

Silti mm. raiskauksissa ulkomaalaisperäiset tekijät saavuttivat muistaakseni Helsingissä absoluuttisen enemmistön jo v. 2007 tienoilla. Aiheesta on foorumilla esitelty tilastoja ja diagrammeja jossain vaiheessa.

[normi]

Aikoinaan kommarit lauloivat kansainvälistä ja kun neukut kaatuivat, niin yleisesti huokaistiin helpotuksesta ettei se kansainvälinen saavuttanut suurempaa suosiota. Silloin luultiin, että uhka oli lopullisesti ohi ja itsenäisyyden menetystä ei tarvitse enää pelätä. Nyt kansainvälisestä intoilevat tärähtäneet kokoomuksesta lähtien ja itsenäisyys valutetaan pikkuhiljaa viemäriin ja SUomi-neito makaa voimattomana haarat levällään maahanmuuttajien loputtoman jonon edessä.

[sr]

Ja tuo on "mamujen tunkemista ghettoihin"? Minusta tuossa sanotaan, että ei pidä "tunkea mamuja" keskiluokkaisille alueille (jollaisella itse asuu), koska se ei toimi, vaan vain levittää ongelmia. Onhan se tylyä todeta noin, mutta joitain asioita ei voi ilmaista ihmisoikeuskielellä.

Ei voi yhtä aikaa olla niin, että on mahdollisimman huono asia, että kaikki mamut asuvat muutamassa köyhälistölähiössä ja, että on mahdollisimman huono, jos he asuvat hajallaan. Jomman kumman näistä on oltava parempi kuin toinen. Tämä oli pointtini.

Eli jompaa kumpaa pitäisi välttämättä kannattaa vähemmän huonona, ja jos ei kannata keskiluokkaisille asuinalueille (mahdollisesti sinne, missä itsekin asuu) sijoittamista ("tunkemista", joka on lisäksi kalliimpi vaihtoehto), "vaatii mamujen tunkemista ghettoihin"? Kuulostaa aika mustavalkoiselta. En suostuisi tuollaiseen valintaan.

Siis eikö sinusta sen vastustaminen, että maahanmuuttajia asutetaan keskiluokkaisille alueille implisiittisesti tarkoita sitä, että pitää sitä parempana vaihtoehtona, että ne maahanmuuttajat, joita kuntaan tulee, asuvat köyhissä lähiöissä? Tämä siis ihan riippumatta siitä, miten suhtautuu maahanmuuttoon yleensä valtakunnan tai kunnan tasolla.

Koitetaanpa vääntää tämä nyt rautalangasta. Sanotaan, että lapsi on jäätelökioskin edessä ja hänellä on kaksi euroa kourassa. Sitten jäätelömyyjä kysyy, että haluatko mansikka- vai vaniljajäätelön. Sillä, että lapsi oikeastaan haluaisi polkupyörän ennemmin kuin noista kumpaakaan, ei vie asiaa eteenpäin, vaan siinä tilanteessa hänen on tehtävä päätös sen suhteen, kumpi noista kahdesta on hänestä parempi vaihtoehto.

Maahanmuuttopolitiikka nimenomaan ei ole erillinen kysymys, koska sosiaalista sekoittamista on väitetty keinoksi huonosti hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta aiheutuvien ongelmien korjaamiseen. Minä en ole tunkemassa ketään minnekään, päinvastoin. Ne tällä hetkellä tunkevat, jotka vastaavat esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ns. omaehtoisesta muutosta.

Minulle on ihan sama, mitä on väitetty. Tähän voi puuttua toisaalla. Se, että joku on väittänyt jotain, on siis myös erillinen kysymys. Tässä käsiteltävä kysymys on, että onko parempi, että mamut asettuvat (jos et tykkää sanasta tungetaan) köyhien lähiöihin ja siten aiheuttavat siellä sen, että maahanmuuttajien osuus kasvaa korkeaksi (mistä seuraa sitten sitä ghettoutumista) vai se, että he asettuvat muillekin alueille (joka aiheuttaa sitten sitä, mistä detonator tuossa valitti).

Mitä muuten tuohon viimeiseen lauseeseesi tulee, niin mielenkiintoista, että pidät omaehtoista muuttamista "tunkemisena". Minä olisin sanonut juuri toisin, eli kaikki teot, joilla ihmisiä siirretään vastoin heidän omaa tahtoaan, on tunkemistä.

Vastaus ei muutenkaan ole joko-tai, vaan on monia tapoja edetä, esimerkiksi paikallistasolla ja valtakunnallisesti. "Sirottelu", sikäli kuin se edes on mahdollista, ei esimerkiksi Helsingissä voi maahanmuuton nykyisellä määrällä ja laadulla toimia, vaan tehokkaampaa on kaikin keinoin estää sosiaalimaahanmuuttoa Helsinkiin.

Jälleen, aivan riippumatta siitä, kuinka paljon sitä estetään, on jompi kumpi parempi niiden silti Helsinkiin jäävien mamujen kannalta, se, että he asuvat köyhälistölähiöissä tai että he asuvat ympäriinsä.

Sikäli voisi sanoa, että maahanmuuttajia kannattaisi "sirotella" enemmän valtakunnallisesti. Vai olisiko tämä "mamujen tunkemista maaseudulle"?

Siinä mielessä kyllä, että vaikka ihmisillä on oikeus valita asuinkuntansa, niin kunnilla on oikeus sisäisesti päättää siitä, mistä heille tarjoavat asunnon.

Toisaalta päätös siitä, mihin hum. mamut ensiksi asutetaan, on toki valtakunnallinen.

Tämä on kuitenkin teoreettista. Ennen kaikkea kunnille pitää saada enemmän valtaa päättää siitä, ketä kuntiin muuttaa ja mihin heidät asutetaan. Eri alueilla toimivat erilaiset ratkaisut. Jos kunnilla olisi enemmän valtaa, eivät hallitus ja ministeriöt voisi lakaista valitsemansa maahanmuuttopolitiikan ongelmia maton alle ja kuntien niskoille.

No, tämä menee sitten nimbyilyksi ja vangin dilemmaksi. Toki voisi ajatella eräänlaista huutokauppaamista, eli kunnat tekevät valtion suuntaan tarjouksia siitä, millä hinnalla ovat valmiita mamuja ottamaan ja valtio sitten valitsee niistä mielestään sopivimmat ja maksaa sitten tukiaisia kunnille sen verran kuin heidän tarjouksensa pyysi. Tämä olisi siinä mielessä oikeudenmukaista, että kunnan asukkaat pääsisivät itse vaikuttamaan siihen, haluavatko olla maksajien vai saajien puolella.

Toisaalta tuo kyllä sitten näyttää aika epäinhimilliseltä ihmiskaupalta, josta kyllä lehdistö repisi monta lööppiä, jos se noin toteutettaisiin.

Kuten sanottu, tuollaista yksiselitteistä huonommuutta ei voi mielestäni julistaa, koska niin paljon riippuu siitä, mistä oikein puhutaan. Suunnilleen sama kuin "positiivisen diskriminaation" kanssa, joka sekin sille annetuista monenlaisista merkityksistään johtuen tarkoittaa minulle sekä kannatettavia että vastustettavia asioita, vaikka yleensä miellänkin sen vain pelkästään negatiiviseksi.

No, ajattelin noin niin kuin kokonaisuuden kannalta. Ymmärrän, että molemmilla vaihtoehdoilla on sekä hyviä että huonoja puolia verrattuna vaihtoehtoon, mutta esim. tuo mainitsemani detonator vaikutti varsin selvästi olevansa sitä mieltä, että sirotteluvaihtoehto on selvästi pahempi. Samoin olen täällä nähnyt useampaankin kertaan mielipiteitä, joissa on tuotu esiin se, että "päättäjät niissä rikkaissa kaupunginosissa vähät välittävät siitä, että kuntaan tulee mamuja, koska heidät asutetaan kuitenkin sinne köyhien asuinalueille", mistä saa sen kuvan, että sirottelu olisi tällaisen kirjoittajan mielestä parempi juttu.

[sr]

Kuinka laaja sen oikeuden pitäisi olla? Ei siinä mitään, jos pätäkkää on niin pennit jonoon vaan, mutta oikeus muutta Helsinkiin ja sälyttää mahdollisesti satojen prosenttien nousu asumiskuluissa suoraan veronmaksajille on kyllä oikeutena hanurista, etenkin jos Helsingissä asumiselle ei oikein muuta perustetta löydy kuin halu asua Helsingissä. Ei duunia, ei koulutuspaikkaa ei muuta kuin samasta maasta tulleiden yhteisö, jonka keskuudessa voi näppärästi eristäytyä ympäröivästä yhteiskunnasta, mitä nyt vähän huudella rasismista tukihanojen auki pitämiseksi.

No, sanotaan hieman mukaillen esimerkki aiempaan liittyen. Sanotaan, että mamu X asuu maalaiskunnassa Y. Sitten hän hakee työtä ja saa työpaikan Helsingistä ja muuttaa sinne yksiöön asumaan. Samalla hänellä on myös perheenyhdistäminen vedossa. Sitten perhe muuttaa maahan. Lakien mukaan hänellä on oikeus asumistukeen, joka mahdollistaa perheen muuttamisen isompaan asuntoon. Nyt hän sitten asuu Helsingissä, tekee työtä ja saa yhteiskunnan tukia (koska asumiskustannukset ovat niin korkeat). Sanotaan, että tuohon Helsingissä asumistuella asuttamiseen menee Helsingiltä nettomääräisesti enemmän rahaa kuin menisi siihen, että koko perhe muutettaisiin sinne kuntaan Y. Toisaalta on selvää, että jos heidät sinne siirrettäisiin, X menettäisi työpaikkansa ja jäisi kokonaan yhteiskunnan varaan.

Olisiko siirto perusteltua?

Entä olisiko perusteltua, jos suomalainen perhe tekisi noin? Henkilö X muuttaisi Helsinkiin töihin ja perustaisi siellä perheen, mutta hänen rahansa eivät riittäisi asumiskustannuksiin ja saisi siksi asumistukea. Siirtämällä perhe maaseudulle asuminen halpenisi, mutta samalla katoaisi työpaikka. Olisiko siirto nyt perusteltua?

Entä sitten, jos muutetaan tilannetta niin, että henkilö X (toisessa esimerkissä mamu, toisessa suomalainen) jää työttömäksi. Pitäisikö perhe siirtää kuntaan Y (kummassakaan tapauksessa ei kukaan muu perheenjäsen kuin se X ole koskaan edes asunut Y:ssä)? Onko noissa eroa sen suhteen, onko X mamu vai suomalainen?

Jos kuntaan Y siirto on parempi vaihtoehto, niin miten estetään se, että kaikki kasvukunnat vain dumppaavat sosiaaliset ongelmansa niiden kuntien kannettavaksi, joilla muutenkin menee taloudellisesti huonommin (matalampi kunnallisverotuotto, korkeampi työttömyys, huonompi huoltosuhde)?

[Roope]

Siis eikö sinusta sen vastustaminen, että maahanmuuttajia asutetaan keskiluokkaisille alueille implisiittisesti tarkoita sitä, että pitää sitä parempana vaihtoehtona, että ne maahanmuuttajat, joita kuntaan tulee, asuvat köyhissä lähiöissä? Tämä siis ihan riippumatta siitä, miten suhtautuu maahanmuuttoon yleensä valtakunnan tai kunnan tasolla.

Ja tämä on samaa kuin "vaatia, että mamut tungetaan ghettoihin"? Minusta se ei ole, vaan tuo jälkimmäinen on melkoinen kärjistys. Sosiaalinen sekoittaminen voi olla tapauskohtaisesti järkevää tai vähemmän järkevää (sitä voi kylläkin olla vaikea arvioida etukäteen), mutta yleisenä periaatteena siitä ei ole ratkaisemaan maahanmuuttopolitiikalla aiheutettuja ongelmia, jos/kun muuttovirta on liian vuolas.

Tässä käsiteltävä kysymys on, että onko parempi, että mamut asettuvat (jos et tykkää sanasta tungetaan) köyhien lähiöihin ja siten aiheuttavat siellä sen, että maahanmuuttajien osuus kasvaa korkeaksi (mistä seuraa sitten sitä ghettoutumista) vai se, että he asettuvat muillekin alueille (joka aiheuttaa sitten sitä, mistä detonator tuossa valitti).

Riippuu niin monesta muuttujasta. Jos sosiaalimaahanmuutto vain kiihtyy, eikä siihen voida vaikuttaa, niin hajauttaminen ei auta juuri mitään, vaan sillä vain ostetaan hieman aikaa (ei edes kovin paljon), ja ongelmat näkyvät lopulta laajemmalla. Toisaalta kärjistyvät paikalliset ongelmat voivat pakottaa puuttumaan maahanmuuttopolitiikkaan aiemmin. Jos kaikki näyttää menetetyltä, voi nimbyily näyttää hyvinkin vetoavalta vaihtoehdolta itse kullekin.

Mitä muuten tuohon viimeiseen lauseeseesi tulee, niin mielenkiintoista, että pidät omaehtoista muuttamista "tunkemisena". Minä olisin sanonut juuri toisin, eli kaikki teot, joilla ihmisiä siirretään vastoin heidän omaa tahtoaan, on tunkemistä.

"Omaehtoinen" muutto tarkoittaa tässä yhteydessä hallitsematonta muuttoa, joka on suhteellisen tuore ilmiö. Ministeriö haluaa turvapaikanhakijat pois vastaanottokeskuksista, mutta koska se ei enää kykene asuttamaan heitä hallitusti kuntapaikkajärjestelmän kautta, niin työttömät, ei-opiskelevat turvapaikanhakijat siirtyvät kuormittamaan juuri niitä kuntia ja alueita, joita ei pitäisi kuormittaa enää yhtään enempää. Turvapaikanhakijoilla on varmasti omat syystä päästä sinne, minne haluavat, mutta heillä ei ole kykyä tehdä kokonaisuuden ja yhteiskunnan kannalta järkeviä päätöksiä. En näe mitään ongelmaa rajoittaa heidän asuinpaikkavalintojaan, jos niille ei ole muita perusteita kuin oma halu.

Jälleen, aivan riippumatta siitä, kuinka paljon sitä estetään, on jompi kumpi parempi niiden silti Helsinkiin jäävien mamujen kannalta, se, että he asuvat köyhälistölähiöissä tai että he asuvat ympäriinsä.

Tilanne ei ole noin mustavalkoinen. Maahanmuuttajien tilanteet ovat hyvin erilaisia. Jotkut haluaisivat ehdottomasti pois leimallisilta maahanmuuttaja-alueilta kantaväestön keskiluokkaisille alueille, toiset taas haluavat elää juuri sellaisilla oman, kasvavan yhteisönsä keskelle, vaikka niillä onkin köyhän alueen leima. Sellaista tilannetta tuskin voidaan kuvitella, että kaikki voittavat ja ovat tyytyväisiä. Mitä kompromisseja siis tehdään, ja keiden hyväksi, etenkin jos rahaa maahanmuuttajien asuttamiseen on käytettävissä vain tietty määrä? Mitäs sitten, jos/kun white flight etenee Helsingissä uusille alueille sosiaalisen sekoittamisen myötä?

Toki voisi ajatella eräänlaista huutokauppaamista, eli kunnat tekevät valtion suuntaan tarjouksia siitä, millä hinnalla ovat valmiita mamuja ottamaan ja valtio sitten valitsee niistä mielestään sopivimmat ja maksaa sitten tukiaisia kunnille sen verran kuin heidän tarjouksensa pyysi. Tämä olisi siinä mielessä oikeudenmukaista, että kunnan asukkaat pääsisivät itse vaikuttamaan siihen, haluavatko olla maksajien vai saajien puolella.

Toisaalta tuo kyllä sitten näyttää aika epäinhimilliseltä ihmiskaupalta, josta kyllä lehdistö repisi monta lööppiä, jos se noin toteutettaisiin. 

Lehdistöä ei ole lainkaan kiinnostanut se, että aiempi kuntapaikkajärjestelmä meni rikki muutama vuosi sitten, kun tulijoiden määrä kasvoi liian suureksi. Välillä väläytettiin jo kunnille pakollisia kiintiöitä, mutta täystyrmäyksen jälkeen vain kaikessa hiljaisuudessa ohjattiin turvapaikanhakijat vuokratakuiden avulla pois vastaanottokeskuksista suuriin kaupunkeihin, joihin heillä ei muuten olisi ollut asiaa. Minusta kaikin mokomin nostetaan haloo ihmiskaupasta tai vaikka mistä, kunhan iso, haiseva kissanraato nostetaan viimein pöydälle. Kuntapaikkajärjestelmä on hajonnut, eikä kotouttaminen toimi, joten maahanmuuttopolitiikkaa on muutettava. Toivoisin, että kunnat nousevat kapinaan, mutta samat puolueethan niissä valtaa pitävät, jotka ovat nykyisenlaisen maahanmuuttopolitiikan eduskunnassa luoneet.

[Oho]

.....

Jos lehmällä ois pyörät se ois maitoauto. Vuokaralähiöihin keskittyvät maahanmuuttajat taitavat harvemmin muttaa Helsinkiin työpaikan perässä, sun mainitsema Stephen Elop tuskin budjaa kaupungin osottamassa vuokrakämpässä. Tavallisempi tarina on vain halua päästä kaupunkiin, jossa asuu jo valmiiksi merkittävä omaa etnisyyttä oleva yhdyskunta. Toisaalta en ole kuullut kovinkaan monen poliitikon esittävän kuinka maakuntien työttömille suomalaisperheille pitäisi hankkia kämppiä Helsingin keskustan arvokiinteistöistä tai omakotitaloja Paloheinästä etteivät he vaan pääsi syrjäytymään siellä syrjässä. Maahanmuuttajien kanssa moista on ehdottanut useampikin vihreä- ja vasemmistopoliitikko. Eläintilalla kaikki ovat tasa-arvoisia, toiset vaan ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Asumistukiviidakko on kehittynyt asumisen hintaa nostavaksi talouden vääristymäksi, jolla suuri osa matalapalkka-alojen palkoista sälytetään työnantajilta tavallisille työssäkäyville veronmaksajille ja asumisen hintaa pumpataan keinotekoisesti ylöspäin, edelleen aika monen maahanmuutajan kohdalla maksimi asumistukikin lienee riittämätön, kun vuokra lankeaa 100%:sti verovaroista maksettavaksi.

[Siili]

Jos minä käydessäni keskustelua vaikkapa tuota ensimmäistä kantaa olevan kanssa en näe kenenkään muuten humanitäärisen maahanmuuton vähentämisestä kiinnostuneen kyseenalaistavan sitä kantaa, oletan, että sitä pidetään ihan relevanttina argumenttina. Ja sama juttu sitten toisin päin tuon jälkimmäisen kannan kanssa.

Oletuksesi on perseestä.  Kyllä nyt sen verran pitäisi ymmärtää nettikirjoittelun filosofiaa, ettei oleta kirjoittamattomuuden perusteella mitään.   

[timouti]

Mitä muuten tuohon viimeiseen lauseeseesi tulee, niin mielenkiintoista, että pidät omaehtoista muuttamista "tunkemisena". Minä olisin sanonut juuri toisin, eli kaikki teot, joilla ihmisiä siirretään vastoin heidän omaa tahtoaan, on tunkemistä.

"Omaehtoinen" muutto tarkoittaa tässä yhteydessä hallitsematonta muuttoa, joka on suhteellisen tuore ilmiö. Ministeriö haluaa turvapaikanhakijat pois vastaanottokeskuksista, mutta koska se ei enää kykene asuttamaan heitä hallitusti kuntapaikkajärjestelmän kautta, niin työttömät, ei-opiskelevat turvapaikanhakijat siirtyvät kuormittamaan juuri niitä kuntia ja alueita, joita ei pitäisi kuormittaa enää yhtään enempää. Turvapaikanhakijoilla on varmasti omat syystä päästä sinne, minne haluavat, mutta heillä ei ole kykyä tehdä kokonaisuuden ja yhteiskunnan kannalta järkeviä päätöksiä. En näe mitään ongelmaa rajoittaa heidän asuinpaikkavalintojaan, jos niille ei ole muita perusteita kuin oma halu.
- - -
Maahanmuuttajien tilanteet ovat hyvin erilaisia. Jotkut haluaisivat ehdottomasti pois leimallisilta maahanmuuttaja-alueilta kantaväestön keskiluokkaisille alueille, toiset taas haluavat elää juuri sellaisilla oman, kasvavan yhteisönsä keskelle, vaikka niillä onkin köyhän alueen leima. 

Asuttaminen, sijoittaminen tai tunkeminen ei toimi, oli siihen mitä halua tahansa. Suurten kaupunkien ulkopuolelta maahanmuuttajat siirtyvät suuriin kaupunkeihin maanmiestensä kanssa samoille alueille. Eri puolille kaupunkia sijoitetut maahanmuuttajat kerääntyvät samaan lähiöön. Suomalaisille se voi olla köyhä lähiö, maahanmuuttajille voi olla heidän omasta mielestään hyvä asia, että he saavat vähitellen kokonaisen lähiön haltuunsa.

Asunnon saamiseen halutusta paikasta on monia keinoja. Perheellinen asunnoton on etusijalla. Pitää osata vaatia ja tietää oikeutensa. Pitää osata heittäytyä tyhmäksi, kun virkailija sanoo, että nyt ei ole asuntoa vapaana ja sitten pitää taas vaatia. Suomalaisille menee läpi sellainen järkiperustelu, että asuntoja ei ole, ja jonossa on kaksituhatta muuta ennen teitä.

[guest3656]

Siis eikö sinusta sen vastustaminen, että maahanmuuttajia asutetaan keskiluokkaisille alueille implisiittisesti tarkoita sitä, että pitää sitä parempana vaihtoehtona, että ne maahanmuuttajat, joita kuntaan tulee, asuvat köyhissä lähiöissä? Tämä siis ihan riippumatta siitä, miten suhtautuu maahanmuuttoon yleensä valtakunnan tai kunnan tasolla.

Ja tämä on samaa kuin "vaatia, että mamut tungetaan ghettoihin"? Minusta se ei ole, vaan tuo jälkimmäinen on melkoinen kärjistys. Sosiaalinen sekoittaminen voi olla tapauskohtaisesti järkevää tai vähemmän järkevää (sitä voi kylläkin olla vaikea arvioida etukäteen), mutta yleisenä periaatteena siitä ei ole ratkaisemaan maahanmuuttopolitiikalla aiheutettuja ongelmia, jos/kun muuttovirta on liian vuolas.

Tässä käsiteltävä kysymys on, että onko parempi, että mamut asettuvat (jos et tykkää sanasta tungetaan) köyhien lähiöihin ja siten aiheuttavat siellä sen, että maahanmuuttajien osuus kasvaa korkeaksi (mistä seuraa sitten sitä ghettoutumista) vai se, että he asettuvat muillekin alueille (joka aiheuttaa sitten sitä, mistä detonator tuossa valitti).

Riippuu niin monesta muuttujasta. Jos sosiaalimaahanmuutto vain kiihtyy, eikä siihen voida vaikuttaa, niin hajauttaminen ei auta juuri mitään, vaan sillä vain ostetaan hieman aikaa (ei edes kovin paljon), ja ongelmat näkyvät lopulta laajemmalla. Toisaalta kärjistyvät paikalliset ongelmat voivat pakottaa puuttumaan maahanmuuttopolitiikkaan aiemmin. Jos kaikki näyttää menetetyltä, voi nimbyily näyttää hyvinkin vetoavalta vaihtoehdolta itse kullekin.

Maahanmuuttajien asuttaminen keskiluokan keskuuteen sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikan avulla on asumisensa itse maksavien kaupunkilaisten kannalta sietämätöntä. Kysessä on puhtaasti ideologinen valinta, joka on pitkällä tähtäyksellä myös taloudellinen hukkainvestointi. Sosiaalinen sekoittaminen ei yksinkeratisesti toimi, koska henkiset ja taloudelliset erot alueen asukkaiden välillä ovat liian suuret. Tällaisissa olosuhteissa asukkaiden ei ole mahdollista saavuttaa riittävää yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta, mikä käynnistää ennenpitkää maksukykyisemmän väestön poismuuton.

Sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa on alettu soveltaa Helsingissä ennen merkittävää maahanmuuttoa. Nykyisin se on monikulttuurisuuden edistämisen tärkein työkalu. Sosiaalinen sekoittaminen on sosialismia puhtaimmillaan ja siitä tulisi ehdottomasti luopua ennen kuin koko Helsingin niemeä ympäröivä  merenranta-alue on tulevaisuuden gettoa.

Ihmisten asumiseen ja arkeen voidaan vaikuttaa erityisesti kaupunkisuunnittelun keinoin. Helsingissä tavoitteeksi on asetettu ainoastaan kehitysmaalaisten elämänlaadun mahdollisimman suuri parantaminen. Asumisen laatu on kuitenkin tässä tapauksessa nollasummapeliä. Jokainen absoluuttinen kehitysmaalainen sosiaalihuollon elätti laskee asumisensa itse maksavan elämänlaatua.

[jka]

Kertoisiko joku, että mihin teoreettiseen pohjaan tuo sosiaalisen sekoittamisen asuminen oikein perustuu?

Miksi asiat olisi mitenkään paremmin jos köyhä ja rikas pakotetaan asumaan vierekkäin? Köyhän elämä ei muutu yhtään paremmaksi sillä, että rikas asuu naapurissa. Ja rikkaan elämä ei ainakaan muutu paremmaksi sillä, että köyhä asuu naapurissa. Ihminen yleisesti ottaen haluaa asua kaltaistensa joukossa. Näillä kahdella ei ole mitään yhteistä eikä näiden välille koskaan tule syntymään mitään yhteistä, joten mitä lisäarvoa heidän asuminen naapureina oikein tuo kummallekaan?

Itse tulen kohtuullisen hyvin toimeen. Mutta jos minut laitettaisiin silti asumaan Monacoon ja vaikka saisin ilmaisen kämpänkin Monacon sossusta niin uskoisin että yhtä kärsimystä tuo olisi loppujenlopuksi niin minulle kuin naapureilleni. Ei minulla ole mitään yhteistä Monacon superrikkaiden kanssa eikä tulisi koskaan olemaankaan.

Se, että tällä halutaan välttää slummiutuminen on täyttä huuhaata. Se, että köyhät asuvat samalla alueella ei vielä tarkoita slummia. Jos tällaisen asuinalueen olot järjestetään muuten riittävän hyviksi niin väitän, että köyhänkin elämä on tällaisella alueella onnelisempaa kun ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä kuin kyyräillä jatkuvasti täysin eri elintason ja elämäntapojen rikkaita naapurissa.

[guest3656]

Kertoisiko joku, että mihin teoreettiseen pohjaan tuo sosiaalisen sekoittamisen asuminen oikein perustuu?

Miksi asiat olisi mitenkään paremmin jos köyhä ja rikas pakotetaan asumaan vierekkäin?

Se, että tällä halutaan välttää slummiutuminen on täyttä huuhaata. Se, että köyhät asuvat samalla alueella ei vielä tarkoita slummia.

Kaupunkisuunnittelun isä Ebenezer Howard ryhtyi pohtimaan yhteiskunnan sosiaalista oikeudenmukaisuutta teollistuvassa Englannissa ja esitti ajatuksen ns. puutarhakaupungista.

Idean kehittelyä jatkettiin II maailmansodan jälkeen kun vaatimukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vahvistuivat.

Helsingissä sosiaalista sekoittamista ei ole alunperin tarkoitettu eri kulttuureiden sekoittumisen edistämiseen.

Massiivinen maahanmuutto on tehnyt sosiaalisesta sekoittamisesta monikultuurisuuden edistämispolitiikkaa.

Sosiaalisen sekoittamisen mukaisesti  uusille asuinalueille pyritään saamaan mahdollisimman hetorogeeninen asukaskanta. Rakennettavasta asuntokannasta vapaarahoitteista tuotantoa saa olla maksimissaan 40%, Hitas-tuotantoa 20% ja loppu 40% vuokra-asuntoja. 50% vuokra-asuntotuotannosta on kaupungin vuokra-asuntoja.

Satoa korjataan nyt esim. Pikku-Huopalahdessa ja Malminkartanossa.

[Roope]

Kertoisiko joku, että mihin teoreettiseen pohjaan tuo sosiaalisen sekoittamisen asuminen oikein perustuu?

Kai se perustuu käsitykseen, että köyhyys, rikollisuus ja muut ongelmat johtuvat lähinnä ympäristöstä, ja sosiaalinen sekoittaminen on tapa parantaa heikoimpien ryhmien ympäristöä. Enpä muista, että Suomessa olisi tavattu sosiaalisen sekoittamisen menestystarinoita. Siitä hehkutus taitaa olla paremminkin lainaa Ruotsista, eikä niinkään skeptisempien tutkijoiden kuin poliitikkojen ja virkamiesten. Se juna - sellaisena kuin se vielä Suomessa aiemmilta vuosikymmeniltä ymmärretään - on jo mennyt.

Sosiaalinen sekoittuminen ajateltava uusiksi

Matti Kortteinen arvioi osallistuneensa Mari Vaattovaaran kanssa yhteiskunnalliseen keskusteluun tutkijalle aivan poikkeuksellisen paljon. Suuri osa hänen ajastaan menee tutkimustulosten esittelyyn eri kaupunkien paikallisille päättäjille. Joskaan hänellä ei ole antaa kovin yksinkertaisia reseptejä eriytymiskehityksen hoitamiseen.

– Ainakin täytyy avata keskeisiä yhdyskuntasuunnittelun lähtökohtia kuten sosiaalista sekoittamista. Hallinnollinen ratkaisu ei enää tuota eri väestöryhmiä yhdistävää integraatiota vaan turvattomuuden tunnetta ja segregaatioprosesseja. Tämä keskustelu on ollut osin tabu. Yksi keskieurooppalainen ratkaisu on sekoittaa väestöryhmiä liukuvasti. Tällöin ääripäitä ei sijoiteta rinnan, esimerkiksi rakenneta jylhimpiä kovan rahan asuntoja ja seudun suurinta vuokratalokorttelia kadun vastakkaisille puolille. Siirtymistä on mahdollista tehdä alueellisina ilmiönä liukuvia ja rakentaa sellaisia asuinalueita, joissa väestörakenne on yhtä monipuolinen mutta koetut erot pienempiä, Kortteinen uskoo.

– Yhteiskunnallisten erojen osalta tilanne on erilainen kuin aikaisemmin, ja jos sitä ei huomata ja tunnusteta, tuotetaan erilaisia historiallisia epäonnistumisia. Tilanteessa, jossa on seudulliset asuntomarkkinat ja kasvava osa väestössä pystyy tulotason nousun ansiosta valitsemaan asuinpaikkansa, nykyinen yhdyskuntasuunnittelu luo juuri sellaista tulosta, jota se yrittää estää.

Kurjuus syvenee entisestään reuna-alueilla

Erityisesti yhteisvastuullinen seudullinen asuntopolitiikka saa professori Kortteiselta kritiikkiä. Huono-osaisuus keskittyy nyt Helsinkiin ja myös reunakunnat halutaan kantamaan tasaveroisesti vastuuta kunnallisten vuokra-asuntojen järjestämisestä. Vaikka hallinnon näkökulmasta politiikka kuulostaa kohtuulliselta ja järkevältä, ihmisten hyvinvoinnin kannalta se ei sitä ole.

– Puolet vuokrataloasukkaista on yksinhuoltajia ja yksinasuvia miehiä, eikä heitä houkuta asuinympäristö, joka perheellisestä voi tuntua ihanan rauhalliselta ja luonnonläheiseltä. Tällaisiin reuna-alueiden vuokrataloihin mennään pakosta, ja tyypillisesti sinne päätyy asumaan ei-työssäkäyvä väki. Meillä on vahva näyttö siitä, että alueellinen huono-osaisuus on sitä syvempää, mitä kauempana seudun reunoilla alue on. Kurjuuden tähänastinen huippu on löytynyt Riihimäen Peltosaaresta. Siellä turvattomuuden kokemukset ovat yli kaksinkertaiset Helsingin heikoimpiin alueisiin verrattuna.

Matti Kortteinen varoittaa, että juuri Pariisin lähiöt – joiden palamista välillä seurataan televisiossa – ovat aikanaan syntyneet ratkaisuna segregaatio-ongelmaan; nyt huono-osaisuutta ollaan sijoittamassa reunoille myös Suomessa samalla motiivilla. Hänen mielestään yleiset toimet, joilla pienennetään yhteiskunnallisia eroja, olisivat järkeviä myös alueellisten erojen pienentämisessä ja turvattomuuskysymysten ratkaisemisessa.

- Keski-Euroopassa harrastetaan kohdennettuja toimia ongelma-alueille. Kokemukset näistä ovat aika huonoja: yksi alue saadaan kohentumaan, mutta siitä hyötyvät lähinnä alueen hyväosaiset ja toinen alue kupeessa tipahtaa. Tuloksista voi päätellä, että parasta politiikkaa olisi yhteiskunnan yleisen jakautumisen ja syrjäytymisen vähentäminen. Se on niin vanhakantainen ajatus, että sitä tuskin kehtaa näinä aikoina esittää, Kortteinen hymähtää.

Haaste 2/2012: Yhteiskunnan kasvavat erot luovat turvattomuutta

Tuon lopusta boldaamani muuttaisin tässä yhteydessä siihen muotoon, että parasta politiikkaa olisi syrjäytyvien ihmisten maahanmuuton vähentäminen. Muu on ikävyyksien kerjäämistä. Maahanmuuttoon voidaan vaikuttaa, mutta syrjäytymisen estäminen on paljon vaikeampaa.

[jka]

Haaste 2/2012: Yhteiskunnan kasvavat erot luovat turvattomuutta

Tuo Matti Kortteinen tuntuu harvinaiselta järki-ihmiseltä keskustelussa sosiaalisen asumisen ongelmista.

Suurin ongelma tuon mukaan on työikäiset työttömät miehet, joilla ei ole muuta tekemistä kuin "kulmilla notkuminen". Pelkästään näiden toimettomuudesta syntyvään vääränlaiseen yhteisöllisyyteen puuttuminen ratkaisisi suurimman osan ongelmista. Asuinympäristö ja sekoittaminen ei tätä ratkaise. Se, että naapurissa asuu myös rikkaita ei poista mitenkään tätä ongelmaa.

[guest3656]

Matti Kortteinen on sosiologi ja Mari Vaattovaara kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistossa.

Maahanmuuttajia ei ole korrektia leimata ongelmien alkusyynä varsinkaan akateemisessa maailmassa.

Kortteinen sosiologina näkee ettei sosiaalinen sekoittaminen yksinkertaisesti voi ratkaista niitä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, joita maahanmuutto aiheuttaa.

Sosiaalinen sekoittaminen on väkivaltaa. Siitä huolimatta, että se voi edelleen hyvin Helsingissä.

[mietinen]

Puheenvuoroja oikeanpuoleisesta paneelista:

Kriittiset ovat tietenkin se ensimmäinen leiri. He pelaavat mielipiteillä, jotka taloustilanteen myötä kovenevat. He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä. Uskomukset ja oletukset risteilevät kilvan fobioiden ja vihan kanssa. Maahanmuuttokritiikki on sekoittunut maahanmuuttajakritiikkiin, siis rasismiin. Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..." Leimallista kriittiselle keskustelulle on sen lähtökohtien asettaminen taloudellisille premisseille tai tilastojen kuvaus liioitellussa muodossa. Tilastotieto ei koskaan ole ollut yleistyksen peruste; yksilöt elävät omanlaisinaan tilastoista huolimatta. Lisäksi, kriittiset ovat kriittisiä myös jokaista parannusehdotusta kohtaan, ja esim. kotoutuksen parannuksesta puhuminen on heille vain suuri ongelma rahan takia. Syrjäytynyt maahanmuuttaja on heille se vallitseva totuus, ja jokainen keskiluokkainen ja esim. työssä käyvä tummaihoinen "poikkeustapaus", joka sotkee suomalaisten omat mahdollisuudet työllistyä. Ja kyllä kriittisessä leirissä on niitä fiksumpiakin, mutta heidän äänensä jää usein nimenomaan Hommafoorumin leimallisen fobia- ja vihapuheen jalkoihin.

Maahanmuuttokeskustelu Suomessa

Tutkimus ja ennakkoluulot

Tilastotieto on tieteellisten teorioiden ja yleistysten merkittävin ja pitävin peruste useilla tieteen aloilla. Yksilöt käyttäytyvät oppimiensa ajattelumallien mukaan. Kulttuuri ja uskonto vaikuttavat keskeisesti ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen.

Suvaitsevaiset määrittelevät ennakkoluuloksi tilastollisen tutkimuksen, joka osoittaa eri ihmisryhmien välillä olevan eroja käyttäymisessä, koska yksittäiset ihmiset kahden ryhmän sisällä voivat käyttäytyä samalla tavalla.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteon tulee perustua tilastotietoihin sekä vaikutusten ennakointiin ja analysointiin. Suvaitsevainen ajattelu pyrkii irrottamaan suomalaisen yhteiskunnan faktoista ja todellisuudesta.

Yksilötasolla jokainen voi suhtautua tutkimuksiin ja aikaisempiin kokemuksiinsa haluamallaan tavalla, mutta yhteisien asioiden hoidossa nämä seikat tulee huomioida.

Menetelmätietovaranto > KvantiMOTV > Tutkimusprosessi, Tampereen yliopisto

Teoria on systemaattinen käsitteellisen tason kuvaus ilmiöiden välisistä riippuvuussuhteista. Otetaan esimerkiksi väite 'korkea työttömyysturvan taso aiheuttaa työttömyyttä, koska turva vähentää työttömien kannustimia ottaa vastaan uusi työpaikka'. Tämä väitelause esittää kausaalisen yhteyden kahden ilmiön välillä ('työttömyysturva' ja 'työttömyys'). Ennen kuin väitteen todenperäisyyttä voidaan tutkia, täytyy ilmiöt 'työttömyys' ja 'työttömyysturvan taso' jotenkin määritellä, operationalisoida ja mitata. Tämän jälkeen voidaan empiirisesti tutkia onko työttömyysturvan tasolla ja työttömyyden laajuudella yhteyttä toisiinsa.

Yhteiskuntatieteelliset teoriat pyrkivät selittämään ilmiöiden välisiä suhteita yleisellä tasolla. Etenkin määrällisessä tutkimuksessa on tarkoituksena löytää yhdenmukaisuuksia, jotka voidaan yleistää johonkin tutkimuskohteiden ryhmään (esimerkiksi suomalaiset, OECD-valtiot, jonkin ammattiryhmät edustajat, nuoret, television katsojat jne.). Selitysten yleisyystaso riippuu teoriasta ja tutkimusongelmasta. On kuitenkin tärkeää huomata, että pyrkimyksenä ei ole kuvata yksittäistapauksia, vaan nimenomaan tutkimuskohteista löydettäviä yhdenmukaisuuksia.

Cultural behavior, Wikipedia

Cultural behavior is behavior exhibited by humans (and, some would argue, by other species as well, though to a much lesser degree) that is extrasomatic or extragenetic, in other words, learned.
...
The difference between the culture of humans and the behaviors exhibited by others is that humans cannot survive without culture. Everything they see, touch, interact with and think about is cultural. It is the major adaptive mechanism for humans. They cannot survive winters in upper latitudes without protective clothing and shelter, which are provided culturally. They cannot obtain food without being taught how. Whereas other organisms that exhibit cultural behavior don't necessarily need it for the perpetuation of their species, they absolutely cannot live without it.

ps.
Uskon, että negatiivinen suhtautuminen on yksilöön on haitallista, koska uskon tämän kaltaisen suhtautumisen ohjaavan hänen käyttäymistään "oletettuun suuntaan". Yritin etsiä aiheesta tutkimusta tai selkeää viitettä, mutten vielä löytänyt. Käsittääkseni tämä on se syy, miksi negatiivisia "ennakkoluuloja" vastustetaan niin voimakkaasti. Lisäksi negatiivinen suhtautuminen tietysti vaikuttaa suhtautujan omaan käytökseen.

Negatiivista suhtautumista tulee välttää yksilötasolla mahdollisimman pitkälle. Tässä vielä varsin asiallisen oloinen sivusto aiheesta lähinnä itselleni muistutukseksi (beyond prejudice). Virheelliset käsitykset haittaavat aina omaa toimintaa ja siksi niistä tulee päästä eroon.

[Finka]

Puheenvuoroja oikeanpuoleisesta paneelista:

Kriittiset ovat tietenkin se ensimmäinen leiri. He pelaavat mielipiteillä, jotka taloustilanteen myötä kovenevat. He eivät tunnu tunnustavan tai ymmärtävän sellaista lähtökohtaa, että voimassa oleva laki on pohja, jolta keskustelun tulisi lähteä. Uskomukset ja oletukset risteilevät kilvan fobioiden ja vihan kanssa. Maahanmuuttokritiikki on sekoittunut maahanmuuttajakritiikkiin, siis rasismiin. Useimmin kuultu keskustelun avaus on: "En ole rasisti, mutta..." Leimallista kriittiselle keskustelulle on sen lähtökohtien asettaminen taloudellisille premisseille tai tilastojen kuvaus liioitellussa muodossa. Tilastotieto ei koskaan ole ollut yleistyksen peruste; yksilöt elävät omanlaisinaan tilastoista huolimatta. Lisäksi, kriittiset ovat kriittisiä myös jokaista parannusehdotusta kohtaan, ja esim. kotoutuksen parannuksesta puhuminen on heille vain suuri ongelma rahan takia. Syrjäytynyt maahanmuuttaja on heille se vallitseva totuus, ja jokainen keskiluokkainen ja esim. työssä käyvä tummaihoinen "poikkeustapaus", joka sotkee suomalaisten omat mahdollisuudet työllistyä. Ja kyllä kriittisessä leirissä on niitä fiksumpiakin, mutta heidän äänensä jää usein nimenomaan Hommafoorumin leimallisen fobia- ja vihapuheen jalkoihin.

Maahanmuuttokeskustelu Suomessa

Tutkimus ja ennakkoluulot

Tilastotieto on tieteellisten teorioiden ja yleistysten merkittävin ja pitävin peruste useilla tieteen aloilla. Yksilöt käyttäytyvät oppimiensa ajattelumallien mukaan. Kulttuuri ja uskonto vaikuttavat keskeisesti ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen.

Suvaitsevaiset määrittelevät ennakkoluuloksi tilastollisen tutkimuksen, joka osoittaa eri ihmisryhmien välillä olevan eroja käyttäymisessä, koska yksittäiset ihmiset kahden ryhmän sisällä voivat käyttäytyä samalla tavalla.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteon tulee perustua tilastotietoihin sekä vaikutusten ennakointiin ja analysointiin. Suvaitsevainen ajattelu pyrkii irrottamaan suomalaisen yhteiskunnan faktoista ja todellisuudesta.

Yksilötasolla jokainen voi suhtautua tutkimuksiin ja aikaisempiin kokemuksiinsa haluamallaan tavalla, mutta yhteisien asioiden hoidossa nämä seikat tulee huomioida.

Tästä hieman konkreettisempana esimerkkinä voisi olla sairauksien hoito. Diagnosointivaiheessa lähdetään usein hoitamalla todennäköisintä ja halvinta oireiden syytä ja vasta kuukausien tai jopa vuosien päästä saatetaan tutkia, mikä oireiden taustalla todellla on. Tämä on yksilölle vähintäänkin tuskallista ja joskus potilas ehtii kustannusystävällisesti kuolla ennen oikeaa taudinmääritystä. Valtakunnan tasolla tämä kuitenkin saattaa mahdollistaa mahdollisimman monen hoitamisen annetuissa budjettiraameissa.

ps.
Uskon, että negatiivinen suhtautuminen on yksilöön on haitallista, koska uskon tämän kaltaisen suhtautumisen ohjaavan hänen käyttäymistään "oletettuun suuntaan". Yritin etsiä aiheesta tutkimusta tai selkeää viitettä, mutten vielä löytänyt. Käsittääkseni tämä on se syy, miksi negatiivisia "ennakkoluuloja" vastustetaan niin voimakkaasti. Lisäksi negatiivinen suhtautuminen tietysti vaikuttaa suhtautujan omaan käytökseen.

Negatiivista suhtautumista tulee välttää yksilötasolla mahdollisimman pitkälle. Tässä vielä varsin asiallisen oloinen sivusto aiheesta lähinnä itselleni muistutukseksi (beyond prejudice). Virheelliset käsitykset haittaavat aina omaa toimintaa ja siksi niistä tulee päästä eroon.

Naistutkimus ainakin käsittelee miten yhteisössä olevat sukupuolimallit ohjaavat lapsen käsitystä itsestä ja mahdollisuuksistaan.

Kevyempänä huomiona voisi mainita, että kun Obama valittiin ensi kertaa presidentiksi, niin ainakin hetken aikaa niillä väestön osilla, jotka samaistuivat ulkonäkönsä vuoksi häneen, kasvoi innostus opiskeluun.

[kuhlmey]

Ok, eli jos työperäinen maahanmuutto haluttaisiin lopettaa, niin tämä olisi mahdollista vain eroamalla EU:sta (ja EEA:sta). Tämän seurauksena suomalaisten muualle töihinlähtö vaikeutuisi selvästi. Olisiko tämä hyvä asia? Katsotko ihmisten olevan yhteiskuntaa varten vai toisin päin?

Äitini lähti aikoinaan 70-luvun alussa röntgenhoitajaksi (Länsi-)Saksaan, teki töitä muutaman vuoden ja meni sitten vielä Sveitsiin vuodeksi töihin, jonka jälkeen palasi Suomeen. Epäilemättä oli vaikeampaa, kuin se nykyään olisi. Oivoi. Ei ollut Schengeniä eikä euroa. Yyhyy.

Ainoa "selvästi vaikeampi" tilanne oli muuten se, kun Itä-Berliiniin kautta piti lentää Suomeen.   

[mietinen]

Tästä hieman konkreettisempana esimerkkinä voisi olla sairauksien hoito. Diagnosointivaiheessa lähdetään usein hoitamalla todennäköisintä ja halvinta oireiden syytä ja vasta kuukausien tai jopa vuosien päästä saatetaan tutkia, mikä oireiden taustalla todellla on. Tämä on yksilölle vähintäänkin tuskallista ja joskus potilas ehtii kustannusystävällisesti kuolla ennen oikeaa taudinmääritystä. Valtakunnan tasolla tämä kuitenkin saattaa mahdollistaa mahdollisimman monen hoitamisen annetuissa budjettiraameissa.

Näetkö, että kuvaamassasi tilanteessa ongelma johtuu tilastotiedosta?
Vastustatko priorisointia yleisesti?

[sr]

Suomalainen voi mennä töihin muualle ilman EU:takin. Se tapahtui jo paljon ennen kun liityimme. Byrokratia olisi toki hieman erilainen, mutta se on epäolennaista.

Ei tietenkään ole epäolennaista! Se, että byrokratia ei ole ongelmana, on juuri koko EU:n vapaan työvoiman liikkumisen ideana.

Käytännössä lähes kaiki työperäinen maahanmuutto kuitenkin aiheuttaa paljon lieveilmiöitä. Tosiasia on, että mamu aina vie jonkun kantasuomalaisen työpaikan ellei hän tee alihinnoiteltua (laitonta) työtä, jolle ei normaalihinnoin koskaan löytyisi tekijää.

Ok, eli Stephen Elop vei jonkun suomalaisen työpaikan.

Kyllä. Työperäisellä maahanmuutolla ei kuitenkaan tarkoiteta yksittäisiin huippuvirkoihin rekrytoituja ihmisiä vaan massamaahanmuuttoa, missä ulkolainen otetaan sisään jopa ilman, että hänellä on etukäteen työpaikka tiedossa.

Mitähän nyt oikein horiset? Yllä boldasin sen, mihin tuo esimerkkini liittyi. Et siinä sano mitään siitä, mihin työperäiseen maahanmuuttoon nyt viittaat, vaan puhut siitä, että aina, kun mamu tulee Suomeen töihin, on kyse tuosta. Jos tarkoitit jotain muuta, niin korjaa juttusi sellaiseksi, mitä oikein haluat sanoa.

Sama juttu myös niiden mamujen kohdalla, jotka ovat itse perustaneet firmansa, jossa työskentelevät. Onhan täysin selvää, että jos mamu ei sitä firmaa olisi perustanut, niin kantasuomalainen työtön olisi niin tehnyt.

Väitän, että aika harva mamun perustama firma Suomessa on legitiimi bisnes. Suurin osa on erilaisia pikaruokravintoiloita, joilla on laajoja vero- ja työsuhdeongelmia. Sellaista bisnestä emme tarvitse Suomeen.

Jaaha, nyt aina onkin muuttunut useaksi (tai sanotaan harvan vastakohdaksi). Jälleen, jos haluat sanoa jotain muuta kuin se, mitä alunperin sanoit, niin sano sitten se. Katsotaan sitten uudestaan.

Lisäksi on päivänselvää, että yllä oleva laajenee tietenkin kaikkeen rajat ylittävään kaupankäyntiin. Suomen ei tule tuoda mitään ulkomailta, koska tietenkin se voidaan ihan yhtä hyvin tuottaa Suomessa joutumatta maksamaan alihintaista palkkaa työn tekijälle. Eli pähkinänkuoressa: P-Korean tie on meidän tiemme.

En ymmärrä tätä höpinääsi. Oletko oikeesti sitä mieltä, että kaikki maat jotka eivät ole EU:ssa ja schengenissä ovat phjoiskoreoita?

En ole. Vein vain ajattelusi logiikan päätepisteeseen. Jos ulkomaalainen työntekijä aina vie suomalaiselta työntekijältä työpaikan, niin samalla logiikalla myös ulkomaalainen tuottaja vie suomalaiselta tuottajalta tilaa Suomen markkinoilla.

On kyllä erittäin vaikea näyttää toteen, että maahanmuutto olisi lisänyt Suomen hyvinvointia. Ainakaan kantaväestölle.

Minä taas väitän, että Suomen liittyminen EU:hun, mikä on mahdollistanut suomalaisten helpomman muuttamisen ulkomaille ja ulkomaalaisten helpomman muuttamisen Suomeen, on parantanut suomalaisten hyvinvointia (ei maalla mitään hyvinvointia ole, vaan ihmisillä).

Yhtä lailla voi tulla aviopuolisona Suomeen jos toinen puoli elättää tarpellisen määrän vuosia, jotta voidaan todeta liiton olevan aito. Juurikaan mitään muuta maahan muuttopolitiikkaa ei tarvita.

Miten määrittelet tuon "tarpeellisen määrän"?

Se on ainakin yli yksi.

Ok, no mitä ehdotat tehtäväksi tapauksessa, että suomalainen henkilö X on töissä, hän avioituu ulkomaalaisen kanssa ja jää sitten puolen vuoden päästä työttömäksi. Ehdotatko nyt siis sitä, että se ulkomaalainen puoliso lähetetään kotimaahansa? (Suomalainen puoliso todennäköisesti ei voisi edes lähteä perässä, koska hänellä eikä hänen puolisollaan ole työpaikkaa). Parantaisiko tällä tavoin toimiminen kokonaisuutena suomalaisten ihmisten hyvnvointia?

[sr]

Jos lehmällä ois pyörät se ois maitoauto. Vuokaralähiöihin keskittyvät maahanmuuttajat taitavat harvemmin muttaa Helsinkiin työpaikan perässä, sun mainitsema Stephen Elop tuskin budjaa kaupungin osottamassa vuokrakämpässä. Tavallisempi tarina on vain halua päästä kaupunkiin, jossa asuu jo valmiiksi merkittävä omaa etnisyyttä oleva yhdyskunta.

Mutta tuo halu yksinään ei kyllä luo muutto-oikeutta. Jos henkilöllä X on pysyvä asuinpaikka maalaiskunnassa Y, niin ei Helsingillä ole mitään velvoitetta hommata hänelle kunnan vuokra-asuntoa, jos hän sellaista sattuu anomaan. Esitin sen työnteon siksi, että sen avulla hänen olisi mahdollista muuttaa Helsinkiin. Mikset vastaa tähän kysymykseeni? En nyt siis puhu mistään Elopista, vaan ihan tavallista matalapalkkaduunia tekevästä henkilöstä. Pitääkö hänellä olla oikeus muuttaa työn perässä Helsinkiin vai onko parempi, että hän jää ikuisiksi ajoiksi sinne maalaiskuntaan työttömäksi?

Toisaalta en ole kuullut kovinkaan monen poliitikon esittävän kuinka maakuntien työttömille suomalaisperheille pitäisi hankkia kämppiä Helsingin keskustan arvokiinteistöistä tai omakotitaloja Paloheinästä etteivät he vaan pääsi syrjäytymään siellä syrjässä. Maahanmuuttajien kanssa moista on ehdottanut useampikin vihreä- ja vasemmistopoliitikko. Eläintilalla kaikki ovat tasa-arvoisia, toiset vaan ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Ok, kenelle maakuntien työttömille mamuperheille on esitetty omakotitaloja Paloheinästä? Saisiko tästä jonkinlaisen konkreettisen esimerkin? Aiemmin keskustelussa joku esitti yhden tapauksen, jossa mamu käytti jotain säännösten porsaanreikää päästäkseen Helsinkiin asumaan (eikä siinäkään tosin käsittääkseni "omakotitaloon Paloheinässä"), mutten ole nähnyt kenenkään esittäneen, että kyseiset porsaanreiät olisivat jotenkin hyvä asia.

[sr]

Äitini lähti aikoinaan 70-luvun alussa röntgenhoitajaksi (Länsi-)Saksaan, teki töitä muutaman vuoden ja meni sitten vielä Sveitsiin vuodeksi töihin, jonka jälkeen palasi Suomeen. Epäilemättä oli vaikeampaa, kuin se nykyään olisi. Oivoi. Ei ollut Schengeniä eikä euroa. Yyhyy.

Niin, oli vaikeampaa. Ja oliko tämä sinusta siis hyvä asia? Eikö äidistäsi olisi ollut mukavampaa, että touhu olisi ollut helpompaa?

[Roope]

Mutta tuo halu yksinään ei kyllä luo muutto-oikeutta. Jos henkilöllä X on pysyvä asuinpaikka maalaiskunnassa Y, niin ei Helsingillä ole mitään velvoitetta hommata hänelle kunnan vuokra-asuntoa, jos hän sellaista sattuu anomaan.

Tarkoitatko, että maahanmuuttajalla ei ole moraalista muutto-oikeutta ilman työtä tai opiskelupaikkaa, ja että Helsingillä ei ole moraalista velvoitetta maksaa vuokria tai tarjota vuokra-asuntoa? Vai oletko siinä käsityksessä, että näin ei oikeasti tapahdu? Kunta saadaan helposti tilanteeseen, jossa sen on omien käytäntöjensä mukaisesti hyväksyttävä kuka tahansa tulija, esimerkiksi työtön, oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija, kuntalaiseksi. Kikkoja riittää, ja hyvin näkyvät toimivan.

[sr]

Mutta tuo halu yksinään ei kyllä luo muutto-oikeutta. Jos henkilöllä X on pysyvä asuinpaikka maalaiskunnassa Y, niin ei Helsingillä ole mitään velvoitetta hommata hänelle kunnan vuokra-asuntoa, jos hän sellaista sattuu anomaan.

Tarkoitatko, että maahanmuuttajalla ei ole moraalista muutto-oikeutta ilman työtä tai opiskelupaikkaa, ja että Helsingillä ei ole moraalista velvoitetta maksaa vuokria tai tarjota vuokra-asuntoa? Vai oletko siinä käsityksessä, että näin ei oikeasti tapahdu? Kunta saadaan helposti tilanteeseen, jossa sen on omien käytäntöjensä mukaisesti hyväksyttävä kuka tahansa tulija, esimerkiksi työtön, oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija, kuntalaiseksi. Kikkoja riittää, ja hyvin näkyvät toimivan.

Tarkoitan, että lain, joka koskee kuntien vastuusta sosiaaliturvan takaamisesta, ei ole tarkoitettu takaavan sosiaaliturvan varassa elävälle oikeutta muuttaa toiseen kuntaan pysyvästi asumaan. Voi hyvinkin olla, että on jotain kiertokonsteja, joilla tätä lakia voi kiertää, mutta tämä on kyseisen lain ongelma, jolla ei sinällään ole mitään tekemistä sen kanssa, puhutaanko mamusta vai kantasuomalaisesta.