IL 22.07.2013: Eero Heinäluoma kokeili elää 13 eurolla päivässä

[sr]

Perusturvan kannalta nykyinen systeemi toimii, mutta jos työtön haluaakin takaisin työelämään, systeemi ei toimi. Jos olet aktiivinen, ja haet töitä, perusturvalla elävä on sidottu pysymään pyörämatkan päässä, autoon ei ole varaa, eikä julkisiin, siis siellä missä niitä on tarjolla, eli lähinnä PK-seudulla.

No, eivät bussiliput nyt niin paljoa maksa, etteikö sellaisia olisi varaa maksaa, jos tarjolla on työpaikkahaastattelu.

siinäpä tyypillinen sräisy (vrt: ruuskaisu). kun kirjoitan siitä kuinka työttömällä ei ole varaa olla aktiivinen ja hakea töitä ja mennä työhaastatteluun julkisilla, sr kirjoittelee, kuinka yhteen työhaastatteluun julkisilla pitäisi olla varaa..

mitähän tuohon vastaisi?   

No, myönnä vaikkapa, että sr oli oikeassa 

Seutubussilippu maksaa arvolatauksena jotain luokkaa 3.5 euroa. Jos tuollaista sijoitusta ei ole varaa tehdä sen hyväksi, että saa mahdollisuuden tuhansia euroja tuottavaan työpaikkaan, niin jo on ihme. Jos itselleni olisi työpaikkahaastattelu tarjolla (ja pitäisin vielä itseäni mielestäni kelvollisena siihen työhön) ja olisin ilman työtä, niin vaikka lainaisin koronkiskurilta bussilipun hinnan, sen sijaan, että jättäisin menemättä haastatteluun. Vaikka tuossa tulisi kymmenen hutia ennen kuin nappaa, niin tuo olisi silti hyvin kannattava sijoitus.

Lisäksi lumettomaan aikaan suunnilleen kaikkialle pääsee polkupyörällä. Pienemmissä kaupungeissa ei varmaan löydy väliä, jota ei alle tunnissa ajaisi, pääkaupunkiseudulla tunnin ajomatkan sisään melkein missä tahansa mahtuu hyvin paljon kaupunkia ja siten työpaikkoja. Ja jos se työpaikka sitten napsahtaa jostain suht kaukaisesta kohteesta, niin sitten voi hankkia bussilipun, jos ei sitä väliä halua joka päivä polkea.

Lainaus
Pahinta on byrokratia. Miksi opiskelija tekee mieluummin pätkätyötä kuin työtön? Koska opiskelija saa tehdä töitä menettämättä tukea ja mikä pahinta, joutumatta byrokratian hampaisiin.

Tämä on yksi syy, miksi itse kannatan byrokratiattomaan perustuloon siirtymistä. Opiskelijat toiminnallaan jo osoittavat, että se toimii. He käytännössä elävät perustulosysteemissä, eli siis systeemissä, jossa käteen lyödään melkko niukka elintaso, mutta sitä saa sitten kartuttaa työtä tekemällä pelkäämättä tuen putoamista tai joutumatta käymään byrokratian kanssa tappelua siitä, mikä tukitason pitää työnteon vuoksi olla.

nyt olisi tarkoitus pysyä todellisuudessa. voit jatkaa aiheesta perustulo sitä käsittelevässä ketjussa.

Perustulo muuten liittyy hyvinkin siihen aiheeseen, millä rahasummalla oikeasti tulee toimeen. Perustulon idea on juuri se, että se asetetaan sille tasolle, että sillä saa itselleen vaatimattoman elämän, mutta sellaisen, jolla kuitenkin pysyy hengissä ja sen päälle voi sitten jokainen hankkia lisätuloja. Ideana on juuri se, että koska perustulon saaminen on varmaa, ei kenenkään tarvitse pelätä sitä, että byrokratiaviiveiden yms. vuoksi jää oikeasti ilman mitään.

[qåaäzm]

Työttömillähän on asiat paremmin kuin työnsä tehneillä eläkeläisillä: esim. kaikki sairaanhoito kustannetaan, hammaslääkärit, reseptilääkkeet, ynnä paljon muuta. Kaikki tämä etuus vieläpä työttömyyspäivärahojen päälle.

Olette joko tietämätön, tai valehtelette.

[EL SID]

Perusturvan kannalta nykyinen systeemi toimii, mutta jos työtön haluaakin takaisin työelämään, systeemi ei toimi. Jos olet aktiivinen, ja haet töitä, perusturvalla elävä on sidottu pysymään pyörämatkan päässä, autoon ei ole varaa, eikä julkisiin, siis siellä missä niitä on tarjolla, eli lähinnä PK-seudulla.

No, eivät bussiliput nyt niin paljoa maksa, etteikö sellaisia olisi varaa maksaa, jos tarjolla on työpaikkahaastattelu.

siinäpä tyypillinen sräisy (vrt: ruuskaisu). kun kirjoitan siitä kuinka työttömällä ei ole varaa olla aktiivinen ja hakea töitä ja mennä työhaastatteluun julkisilla, sr kirjoittelee, kuinka yhteen työhaastatteluun julkisilla pitäisi olla varaa..

mitähän tuohon vastaisi?   

No, myönnä vaikkapa, että sr oli oikeassa 

Seutubussilippu maksaa arvolatauksena jotain luokkaa 3.5 euroa. Jos tuollaista sijoitusta ei ole varaa tehdä sen hyväksi, että saa mahdollisuuden tuhansia euroja tuottavaan työpaikkaan, niin jo on ihme. Jos itselleni olisi työpaikkahaastattelu tarjolla (ja pitäisin vielä itseäni mielestäni kelvollisena siihen työhön) ja olisin ilman työtä, niin vaikka lainaisin koronkiskurilta bussilipun hinnan, sen sijaan, että jättäisin menemättä haastatteluun. Vaikka tuossa tulisi kymmenen hutia ennen kuin nappaa, niin tuo olisi silti hyvin kannattava sijoitus.

Lisäksi lumettomaan aikaan suunnilleen kaikkialle pääsee polkupyörällä. Pienemmissä kaupungeissa ei varmaan löydy väliä, jota ei alle tunnissa ajaisi, pääkaupunkiseudulla tunnin ajomatkan sisään melkein missä tahansa mahtuu hyvin paljon kaupunkia ja siten työpaikkoja. Ja jos se työpaikka sitten napsahtaa jostain suht kaukaisesta kohteesta, niin sitten voi hankkia bussilipun, jos ei sitä väliä halua joka päivä polkea.

tämä menee jo toistoksi: ongelmahan on edelleenkin työpaikkojen määrä. kuten fiksu ihminen saattoi puheenvuorostani jo lukea, työtön voi joutua tekemään enemmän huteja kuin nuo srn mainitsemat kymmenen, että edes pääsee haastatteluun. Ja sekään ei takaa vielä mitään.
Pienemmissä kaupungeissa taas monet (pk-sektorin lisääntyvät ) työpaikat sijaitsevat omalla teollisuusaluella, jonne on matkaa (vrt. vaasa-lintuvuori, n.10 kilometriä, vaasa -vikby n.12 km), eikä ole julkisia.

muutenkin arviosi ovat muuta kuin todellisuutta, koska lähtökohtaisesti oletat työpaikan löytyvän  saman tien, kun käyt näyttäytymässä ja sen jälkeen vielä haastattelussa. Käytännössä haluat työttömän olevan liikkeella joka päivä. Jos tulot ovat 13 euroa päivässä, tuo mainitsemasi lipun hinta tarkoittaa 1/4 päivän tuloista, joka on pois muusta. sinun logiikallasi aktiivinen työtön siis tulee toimeen 9.5 eurolla päivä. Huomaatko, että noilla tuloilla lasketaan jo senttejä. Yksikin virhe, niin rahat loppuvat ja loppukuun työtön pureskelee kynsiään. ei taida tuo sinun laskukaava ihan toimia oikeassa elämässä...


Turha tässä on keskustella srmaiseen tapaan mitä tapahtuisi. Sr koettaa elää nyt vain itse sen kuukauden 13 euroa päivä, niin että joka päivää hakee töitä. katsotaan kuinka käy.
Opiskeluaikoihin 1990-luvun alussa on turha vedota. siihen aikaan rahan arvo oli toinen ja itsekin tuohon aikaan opintuella eläneenä tiedän että se oli silloin mahdollista.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Pahinta on byrokratia. Miksi opiskelija tekee mieluummin pätkätyötä kuin työtön? Koska opiskelija saa tehdä töitä menettämättä tukea ja mikä pahinta, joutumatta byrokratian hampaisiin.

Tämä on yksi syy, miksi itse kannatan byrokratiattomaan perustuloon siirtymistä. Opiskelijat toiminnallaan jo osoittavat, että se toimii. He käytännössä elävät perustulosysteemissä, eli siis systeemissä, jossa käteen lyödään melkko niukka elintaso, mutta sitä saa sitten kartuttaa työtä tekemällä pelkäämättä tuen putoamista tai joutumatta käymään byrokratian kanssa tappelua siitä, mikä tukitason pitää työnteon vuoksi olla.

nyt olisi tarkoitus pysyä todellisuudessa. voit jatkaa aiheesta perustulo sitä käsittelevässä ketjussa.

Perustulo muuten liittyy hyvinkin siihen aiheeseen, millä rahasummalla oikeasti tulee toimeen. Perustulon idea on juuri se, että se asetetaan sille tasolle, että sillä saa itselleen vaatimattoman elämän, mutta sellaisen, jolla kuitenkin pysyy hengissä ja sen päälle voi sitten jokainen hankkia lisätuloja. Ideana on juuri se, että koska perustulon saaminen on varmaa, ei kenenkään tarvitse pelätä sitä, että byrokratiaviiveiden yms. vuoksi jää oikeasti ilman mitään.

montako toistoa sr tarvitsee että leikkaa?
tämä ei ole perustuloketju. Sinä voit jatkaa fantasioitasi perustuloon keskittyvässä ketjussa.

[EL SID]

Työttömillähän on asiat paremmin kuin työnsä tehneillä eläkeläisillä: esim. kaikki sairaanhoito kustannetaan, hammaslääkärit, reseptilääkkeet, ynnä paljon muuta. Kaikki tämä etuus vieläpä työttömyyspäivärahojen päälle.

Olette joko tietämätön, tai valehtelette.

ole hyvä ja kerro meille totuus...

[qåaäzm]

Työttömillähän on asiat paremmin kuin työnsä tehneillä eläkeläisillä: esim. kaikki sairaanhoito kustannetaan, hammaslääkärit, reseptilääkkeet, ynnä paljon muuta. Kaikki tämä etuus vieläpä työttömyyspäivärahojen päälle.

Olette joko tietämätön, tai valehtelette.

ole hyvä ja kerro meille totuus...

Kävin eilen hammaslääkärissä. Ei sitä ainakaan edellisellä kerralla pari vuotta sitten kustannettu minulle kokonaan. Hyvä jos tilanne on muuttunut, mutta enpä usko.

[sr]

Putkimies tienaa enemmän kuin minkä tahansa vastaavan suorittavan portaan korkeasti koulutettu. Esimerkkinä vaikka tuotekehittäjä jossain Nokialla tai sairaanhoitaja. Sinä otit keskusteluun putkiliikettä johtavan DI:n ja vertasit tätä suorittavan portaan putkimieheen. En nyt oikein ymmärtänyt alunperinkään vertailun relevanssia.

Öh, no pointtihan on juuri siinä, että koulutus mahdollistaa juuri sen, ettei jää sinne suorittavaan portaaseen, vaan on paremmat ylenemismahdollisuudet. Sinun alkuperäinen juttusi sanoi, ettei koulutus kannata, jos on kiinnostunut vain palkasta ja perustelusi oli se, että putkimies tienaa hyvin. Minun pointtini oli se, että vaikka putkimies tienaisi hyvin verrattuna Nokian tuotekehittäjään, niin sillä tuotekehittäjällä on mahdollisuudet edetä urallaan paremmat kuin putkimiehellä ml. mahdollisuus päästä johtavaan asemaan siten käsiksi myös parempiin palkkoihin. Mitä sairaanhoitajaan tulee, niin nytkö se sairaanhoitajan palkka onkin heikko suhteessa työn vaatimukseen? Aiemmin minusta argumentoit juuri päinvastaista julkisen puolen työpaikoista?

Et voi verrata omenoita appelsiineihin. Jos teet enemmän ja stressaavampaa työtä saat tietysti enemmän palkkaa. Pointti joka itselleni tuli tuosta mieleen olis se, että  tämä ei päde julkisella sektorilla. Jos etenet julkisella sektorilla niin työmäärä ei kasva mutta palkka kasvaa samaa tahtia kuin yksityiselläkin.

Ei yksityisellä makseta työn stressaavuuden mukaan. Kyllä siellä pätee ihan markkinatalouden lait. Jos olet hyvä jossain (mistä vaativan koulutuksen läpisaattaminen yleensä on jonkinlainen indikaattori), sinulle maksetaan siksi hyvää palkkaa, että tuotat todennäköisesti enemmän lisäarvoa samalla työmäärällä. Ei hyvälle insinöörille makseta enemmän kuin huonolle siksi, että hänen työnsä on stressaavampaa vaan siksi, että hän tuottaa enemmän. Ja sama tietenkin pätee muuten putkimiehiinkin. Ja tietenkin siellä julkisella sektorillakin. Siellä ylennetään tai ainakin pyritään ylentämään ne parhaat henkilöt. Eikä heille makseta siitä, että työ olisi stressaavaa tai he tekisivät määrällisesti paljon työtä, vaan siitä, että heidän arvonsa työmarkkinoilla on korkeampi.

Jos otetaan keskijohto ja sitä korkeampi asema niin silloin vaadittuun työmäärään nähden palkka on mielestäni huomattavasti kilpailukykyisempi julkisella sektorilla. Valtiolla palkat ovat jopa absoluuttisesti vähintään samalla tasolla ja jopa korkeammatkin. Ja tästä kertoo gallupit työpaikkojen suosiossa. Valtio on kiilannut itsensä ykköseksi kaikista suosituimpana työnantajana koulutettujen keskuudessa. Koulutettu nuori menee tällä hetkellä mielummin valtiolle töihin kuin Roviolle! tämä on mielestäni sairasta ja lopullinen tie tuhoon. Kreikassakin valtio oli vielä vähän aikaa sitten suosituin työnantaja.

Onko tämä pitkän ajan trendi vai viime vuosien notkahdus? Lama-aikoihinhan liittyy se, että julkisen puolen palkat eivät jousta samalla tavoin alaspäin kuin yksityisen ja taas sitten nousuaikoihin se, että julkisen puolen palkat eivät nouse samaa tahtia kuin yksityisen.

Mitä ovat ne julkisen puolen korkeakoulutetut ammatit, joihin sinusta voi yliiopistolta maisterin paperit saatua vain lipua löhöämään lopuksi elämäänsä?

Omassa lähipiirissä on elävänä esimerkkinä vaikkapa humanistimaisteri joka meni suoraan valmistuttuaan projektipäälliköksi johonkin apurahaprojektiin jossa tutkittiin jotain maahanmuuttajaäitien elämään liittyvää. Nyt on edennyt mukavasti jonkun hyysäysalan viraston tai laitoksen johtoon. Palkka on pienen yrityksen toimitusjohtajan tasoa mutta hyysäysviraston johtajalla ei paljon stressi paina toisin kuin minkä tahansa yrityksen toimitusjohtajalla.

Mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että stressin ja palkan pitäisi olla jotenkin verrannollisia toisiinsa? Jos itseni pantaisiin vaikka tuollaiseen kuvaamaasi duunin, stressaisin hirveästikin, koska minulla ei ole juuri mitään kokemusta eikä koulutusta siltä alalta, joten olisin hyvinkin hukassa. Jos taas tuo humanisti pantaisiin minun duuniini, niin hänellä olisi varmaan pallo ihan samalla tavoin hukassa.

Minusta vapailla työmarkkinoilla palkan pitää olla sellainen, että työnantaja saa sillä houkuteltua itselleen sopivia työntekijöitä. Jos palkka on liian alhainen, ei niihin duuneihin saada päteviä työntekijöitä, vaikka ne olisivat kuinka vähän stressaavia.

Muuten, tuossa itsekin kuvaat, ettei kyseinen henkilö todellakaan päässyt suoraan pysyvään työpaikkaan, vaan joutui aloittamaan tuollaisella projektilla. Juuri tämä kuvaa sitä julkisen puolen touhua.

Ja kenkää voi saada vain vakavan virkavirheen johdosta mikä on hyysäysalalla sula mahdottomuus vaikka tekisi mitä. Toimitusjohtaja saa kenkää välittömästi jos bisnes ei luista vaikka syy olisi ulkopuoliset suhdanteetkin joille ei mitään voi.

Tätä virttä olen kuullut jo pitkään ja joskus jopa itsekin sen uskoin. Nyt olen kuitenkin huomannut, että käytännössä toimitusjohtajat eivät koskaan saa kenkää siinä merkityksessä kuin tavallinen duunari (eli hommat loppuu nyt, palkkaa saat sen minimiajan, minkä laki määrää, ja sen jälkeen olet omillasi), vaan paljon yleisempiä ovat kultaiset kädenpuristukset, joissa johtajalle kaadetaan läksiäisiksi jotain sellaisia rahasummia, joita duunari ei saisi kerättyä koko työuransa aikana. Jos sinulla on esittää oikeasti esimerkkeja sellaisista tj:den irtisanomisista, joissa heille on vain ilmoitettu, että maanantaina ei sitten enää tarvitse tulla eikä mitään sen kummempia korvauksia ole maksettu, niin kuulisin mielelläni.

[AstaTTT]

Kävin eilen hammaslääkärissä. Ei sitä ainakaan edellisellä kerralla pari vuotta sitten kustannettu minulle kokonaan. Hyvä jos tilanne on muuttunut, mutta enpä usko.

Lääke- ja lääkärikustannukset maksetaan sosiaalitoimen asiakkaalle jälkikäteen maksukuittia vastaan. Ei sinällään työttömille tai muille pientuloisille.

[Vulcaano]

 Ollessani pätkätyössä kuvittelin rikastuvani tehden kahta duunia (aamu&ilta) ja kappas vaan kun halusin viettää välillä lomaakin, jouduin 3kk:n  tulottomuus loukkuun. Karenssi, liitossa ruuhkaa, sossukaan ei jeesannu vaikka sanoin maksavani takaisin, tokaisivat pokkana "myy kämppäs". Onneksi pari kaveria lainas sen verran rahaa että sain maksettua laskut ja silloin tuo leipäjono oli suurin pelastus muonitukseen.

Kaikilla ei ole rikkaita sukulaisia eikä henkselit pauku mutta teki hyvää kokeilla olla kolme  kuukautta vailla tuloja. Lievästi zieppaa edelleen tuo etttei sossu auta "omiaan" ensisijaisesti vaan hyysäävät  mamuja senkin edestä 

[sr]

tämä menee jo toistoksi: ongelmahan on edelleenkin työpaikkojen määrä. kuten fiksu ihminen saattoi puheenvuorostani jo lukea, työtön voi joutua tekemään enemmän huteja kuin nuo srn mainitsemat kymmenen, että edes pääsee haastatteluun. Ja sekään ei takaa vielä mitään.

Nyt menee sinulta kyllä puurot ja vellit sekaisin. Eihän sen työpaikkahakemuksen tekemiseen mitään bussilippua tarvita. Sehän menee postitse tai nykyaikana paremminkin sähköpostina. Haastatteluun pitää sitten yleensä mennä henkilökohtaisesti.

Pienemmissä kaupungeissa taas monet (pk-sektorin lisääntyvät ) työpaikat sijaitsevat omalla teollisuusaluella, jonne on matkaa (vrt. vaasa-lintuvuori, n.10 kilometriä, vaasa -vikby n.12 km), eikä ole julkisia.

Älä nyt valita. Tuon matkan vaikka kävelee, jos ei ole mikään kiire. Polkupyörällä tuohon suttaantuu vähän reilu puoli tuntia.

muutenkin arviosi ovat muuta kuin todellisuutta, koska lähtökohtaisesti oletat työpaikan löytyvän  saman tien, kun käyt näyttäytymässä ja sen jälkeen vielä haastattelussa. Käytännössä haluat työttömän olevan liikkeella joka päivä. Jos tulot ovat 13 euroa päivässä, tuo mainitsemasi lipun hinta tarkoittaa 1/4 päivän tuloista, joka on pois muusta. sinun logiikallasi aktiivinen työtön siis tulee toimeen 9.5 eurolla päivä.

Oletan, että aktiivinen työtön selaa työpaikkailmoituksia ja lähettelee hakemuksia ja sitten menee haastatteluihin, jos sinne valitaan. Mihin tuota "näyttäytymistä" oikein tarvitaan?

Turha tässä on keskustella srmaiseen tapaan mitä tapahtuisi. Sr koettaa elää nyt vain itse sen kuukauden 13 euroa päivä, niin että joka päivää hakee töitä. katsotaan kuinka käy.

Jos töitä hakisin, niin viettäisin aikaani ennen kaikkea tietokoneella työpaikkailmoituksia etsien, en haahuillen ympäri kaupunkia "näyttäytymässä".  Jos sitten jossain tärppäisi, niin menisin sinne haastatteluun.

Opiskeluaikoihin 1990-luvun alussa on turha vedota. siihen aikaan rahan arvo oli toinen ja itsekin tuohon aikaan opintuella eläneenä tiedän että se oli silloin mahdollista.

Inflaatio on ollut melko tasaisesti n. 2% viimeiset 20 vuotta (Ks. punainen käyrä tästä). Tuosta korkoa korolle laskemalla saa, että hinnat ovat nyt 50% korkeammat kuin 20 vuotta sitten. Itse arvioin, että tulin 1990-luvun alussa toimeen alle puolella siitä nykyisen toimeentulotuen tasosta. Ei siis vaikuttaisi mahdottomalta toimeentulo nykyisi, vaan sillä opiskeluajan kulutustasollani rahaa jäisi vielä ylikin.

Perustulo muuten liittyy hyvinkin siihen aiheeseen, millä rahasummalla oikeasti tulee toimeen. Perustulon idea on juuri se, että se asetetaan sille tasolle, että sillä saa itselleen vaatimattoman elämän, mutta sellaisen, jolla kuitenkin pysyy hengissä ja sen päälle voi sitten jokainen hankkia lisätuloja. Ideana on juuri se, että koska perustulon saaminen on varmaa, ei kenenkään tarvitse pelätä sitä, että byrokratiaviiveiden yms. vuoksi jää oikeasti ilman mitään.

montako toistoa sr tarvitsee että leikkaa?
tämä ei ole perustuloketju. Sinä voit jatkaa fantasioitasi perustuloon keskittyvässä ketjussa.

Tämä on keskusteluketju siitä, millä rahamäärällä tulee toimeen. Tähän liittyy läheisesti keskustelu siitä, mikä perusturvan pitäisi olla.

[AstaTTT]

^^ Vastaava tilanne päällä nyt. Työsuhde päättyi 2.7. ja lopputili tulee 25.8., jonka jälkeen voi hakea työttömyyskorvausta, koska siihen tarvitaan verokortti työnantajalta ja palkkalaskelma, jotka siis voi saada tuon 25.8. jälkeen. Sen jälkeen vielä papereiden pyöritykset ja päätökset, joten yritän pitää itseni hengissä tässä välillä myymällä koruja Huuto.netissä ja pinoamalla laskut maksettavaksi sitten kun on varaa.

Mutta on tästä ennenkin selvitty ja niin selvitään tälläkin kertaa.

[EL SID]

tämä menee jo toistoksi: ongelmahan on edelleenkin työpaikkojen määrä. kuten fiksu ihminen saattoi puheenvuorostani jo lukea, työtön voi joutua tekemään enemmän huteja kuin nuo srn mainitsemat kymmenen, että edes pääsee haastatteluun. Ja sekään ei takaa vielä mitään.

Nyt menee sinulta kyllä puurot ja vellit sekaisin. Eihän sen työpaikkahakemuksen tekemiseen mitään bussilippua tarvita. Sehän menee postitse tai nykyaikana paremminkin sähköpostina. Haastatteluun pitää sitten yleensä mennä henkilökohtaisesti.

Pienemmissä kaupungeissa taas monet (pk-sektorin lisääntyvät ) työpaikat sijaitsevat omalla teollisuusaluella, jonne on matkaa (vrt. vaasa-lintuvuori, n.10 kilometriä, vaasa -vikby n.12 km), eikä ole julkisia.

Älä nyt valita. Tuon matkan vaikka kävelee, jos ei ole mikään kiire. Polkupyörällä tuohon suttaantuu vähän reilu puoli tuntia.

muutenkin arviosi ovat muuta kuin todellisuutta, koska lähtökohtaisesti oletat työpaikan löytyvän  saman tien, kun käyt näyttäytymässä ja sen jälkeen vielä haastattelussa. Käytännössä haluat työttömän olevan liikkeella joka päivä. Jos tulot ovat 13 euroa päivässä, tuo mainitsemasi lipun hinta tarkoittaa 1/4 päivän tuloista, joka on pois muusta. sinun logiikallasi aktiivinen työtön siis tulee toimeen 9.5 eurolla päivä.

Oletan, että aktiivinen työtön selaa työpaikkailmoituksia ja lähettelee hakemuksia ja sitten menee haastatteluihin, jos sinne valitaan. Mihin tuota "näyttäytymistä" oikein tarvitaan?

Turha tässä on keskustella srmaiseen tapaan mitä tapahtuisi. Sr koettaa elää nyt vain itse sen kuukauden 13 euroa päivä, niin että joka päivää hakee töitä. katsotaan kuinka käy.

Jos töitä hakisin, niin viettäisin aikaani ennen kaikkea tietokoneella työpaikkailmoituksia etsien, en haahuillen ympäri kaupunkia "näyttäytymässä".  Jos sitten jossain tärppäisi, niin menisin sinne haastatteluun.

Opiskeluaikoihin 1990-luvun alussa on turha vedota. siihen aikaan rahan arvo oli toinen ja itsekin tuohon aikaan opintuella eläneenä tiedän että se oli silloin mahdollista.

Inflaatio on ollut melko tasaisesti n. 2% viimeiset 20 vuotta (Ks. punainen käyrä tästä). Tuosta korkoa korolle laskemalla saa, että hinnat ovat nyt 50% korkeammat kuin 20 vuotta sitten. Itse arvioin, että tulin 1990-luvun alussa toimeen alle puolella siitä nykyisen toimeentulotuen tasosta. Ei siis vaikuttaisi mahdottomalta toimeentulo nykyisi, vaan sillä opiskeluajan kulutustasollani rahaa jäisi vielä ylikin.

kuten jo mainitsin, turha tässä on srn tyyliin mennä lässyttämään lillukanvarsia. ole hyvä ja kokeile elää 13 eurolla päivä, niin että "haet töitä" joka päivä. Minulle sopii, että valitaan puolueeton tarkkailija, niin ettei henkilöllisyytesi paljastu. koska aloitat?

Lainaus
Lainaus
Perustulo muuten liittyy hyvinkin siihen aiheeseen, millä rahasummalla oikeasti tulee toimeen. Perustulon idea on juuri se, että se asetetaan sille tasolle, että sillä saa itselleen vaatimattoman elämän, mutta sellaisen, jolla kuitenkin pysyy hengissä ja sen päälle voi sitten jokainen hankkia lisätuloja. Ideana on juuri se, että koska perustulon saaminen on varmaa, ei kenenkään tarvitse pelätä sitä, että byrokratiaviiveiden yms. vuoksi jää oikeasti ilman mitään.

montako toistoa sr tarvitsee että leikkaa?
tämä ei ole perustuloketju. Sinä voit jatkaa fantasioitasi perustuloon keskittyvässä ketjussa.

Tämä on keskusteluketju siitä, millä rahamäärällä tulee toimeen. Tähän liittyy läheisesti keskustelu siitä, mikä perusturvan pitäisi olla.

fiksu ihminen oppii kerralla, pavlovin koira vaati kahta toistoa, montako sr?

jälleen kerran, tämä ei ole perustuloketju. Sinä voit jatkaa fantasioitasi perustuloon keskittyvässä ketjussa.

[jka]

Öh, no pointtihan on juuri siinä, että koulutus mahdollistaa juuri sen, ettei jää sinne suorittavaan portaaseen, vaan on paremmat ylenemismahdollisuudet. Sinun alkuperäinen juttusi sanoi, ettei koulutus kannata, jos on kiinnostunut vain palkasta ja perustelusi oli se, että putkimies tienaa hyvin. Minun pointtini oli se, että vaikka putkimies tienaisi hyvin verrattuna Nokian tuotekehittäjään, niin sillä tuotekehittäjällä on mahdollisuudet edetä urallaan paremmat kuin putkimiehellä ml. mahdollisuus päästä johtavaan asemaan siten käsiksi myös parempiin palkkoihin.

Koulutus mahdollistaa tuon mutta hyvin harva käyttää mahdollisuutta hyväksi tai on ylipäätään motivoitunut käyttämään tätä hyväksi. Asiaa voi katsoa vaikka siitä miten halukkaita suomalaiset ovat yrittämään. OECD-maiden heikoimpia yrittäjiä. Samaa kertoo tuo valtio halutuimpana työnantajana tutkimus. Eniten valtiota preferoi tuossakin tutkimuksessa juuri ne jotka jo olivat työelämässä. Se kun alkaa hyvin nopeasti nykyisiä sukupolvia jurppimaan kun joutuukin tekemään oikeasti töitä ja mitä korkeammalle yksityisellä etenee sitä enemmän joutuu tekemään töitä. Termi downshiftauskin on keksitty vasta viime vuosina. Ei koko käsitettä ollut vielä 20 vuotta sitten.

Eihän minulla olisi mitään valittamista tilanteesta jos porukka kouluttautuisi sitä varten että perustaa yrityksen tai yrittää edetä uralla jonkun muun mielellään vielä kasvuyrityksen johtoon. Mutta tilanne ei ole tämä. Porukka kouluttautuu että pääsee helppoihin hommiin valtiolle mielummin kuin yhden maailman kovimman kasvuyrityksen johtoon. Jos asiaa kysyttäisiin kiinalaiselta tai amerikkalaiselta niin Rovio olisi yksi koko maailman kiinnostavin työnantaja tällähetkellä. Eipä nappaa kuitenkaan suomalaiselle hyvin koulutetulle.

Onko tämä pitkän ajan trendi vai viime vuosien notkahdus? Lama-aikoihinhan liittyy se, että julkisen puolen palkat eivät jousta samalla tavoin alaspäin kuin yksityisen ja taas sitten nousuaikoihin se, että julkisen puolen palkat eivät nouse samaa tahtia kuin yksityisen.

Sellaista lamaa ei olekaan että valtio pitäisi olla suosituin työnantaja missään tilanteessa. Sitäpaitsi ainakin peliala on kovimmassa boomissa mitä mikään ala koskaan Suomessa. Mutta silti mielummin valtiolle. Kreikassa valtio oli suosituin työnantaja 2000-luvun nousukauden lopullakin.

Ja sama tietenkin pätee muuten putkimiehiinkin. Ja tietenkin siellä julkisella sektorillakin. Siellä ylennetään tai ainakin pyritään ylentämään ne parhaat henkilöt. Eikä heille makseta siitä, että työ olisi stressaavaa tai he tekisivät määrällisesti paljon työtä, vaan siitä, että heidän arvonsa työmarkkinoilla on korkeampi.

Nyt heitit jo vitsin puollelle. Vai julkisella sektorilla ylennetään parhaat? Siellä ylennetään sopivimmat eli tyyppillisesti mitäänsanomattomimmat ja kaikista vähiten aikaasaavat tai ne joilla sattuu olemaan yksinkertaisesti oikea puoluekirja. Ja mitä korkeampaan johtoon mennään niin sitä selvemmin tämä näkyy. Yksikään kunnan- tai kaupunginjohtaja Suomessa ei ole paras tehtävään. Väittäisin että jopa huonoin. Nämä virathan jaetaan palkkiovirkoina loosereille jotka putoavat eduskunnasta.

Mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että stressin ja palkan pitäisi olla jotenkin verrannollisia toisiinsa? Jos itseni pantaisiin vaikka tuollaiseen kuvaamaasi duunin, stressaisin hirveästikin, koska minulla ei ole juuri mitään kokemusta eikä koulutusta siltä alalta, joten olisin hyvinkin hukassa.

Stressi oli vähän huono ilmaus. Tarkoitin tuolla sitä mitä johtaja joutuu hoitamaan yksityisellä ja julkisella. Julkisellahan riittää että johtaja organisoi alaisten työn määrärahojen puittteissa jotka tulee automaatttisesti. Yksityisella pelkkä organisointi ei riitä. Pitää hankkia myös ne määrärahat. Eihän työn organisointi ole stressaavaa. Stressavaa on juuri saada toiminta kannattavaksi kiristyvässä kilpailussa ja kokoajan muuttuvissa olosuhteissa. Yksityisen puolen johtajille maksetaan juuri tästä. Työn organisointi on triviaalia. Valtiolla maksetaan triviaalista työstä sama palkka mitä yksityisellä vaikka johtajien toimenkuvat ja vaatimukset ja tästä johtuen myös työmäärä ja stressitaso ovat tyystin erilaisia. Jonkun henkilökohtaisesti kokema stressitaso jostain työstä ei ollut pointtini.

Jos sinulla on esittää oikeasti esimerkkeja sellaisista tj:den irtisanomisista, joissa heille on vain ilmoitettu, että maanantaina ei sitten enää tarvitse tulla eikä mitään sen kummempia korvauksia ole maksettu, niin kuulisin mielelläni.

Tottakai johtajilla on johtajasopimukset. Mutta kyllä se on kultaisesta kädenpuristuksesta huolimatta aika kova paikka toimitusjohtajalle saada kenkää. Suomessa kun varsinkaan ei edes arvosteta epäonnistuneen johtajan mahdollisesti keräämää kokemusta toisin kuin vaikka USA:ssa. Mitä olen tämän tason johtajien kanssa keskustellut niin kyllä yrityksen omistajien ja hallituksen antama paine palkkajohtajalle on todella kova ja miekka on pään päällä kokoajan. Tätä miekkaa ei ole kenelläkään julkisen sektorin johtajalla.

[sr]

Tottakai johtajilla on johtajasopimukset. Mutta kyllä se on kultaisesta kädenpuristuksesta huolimatta aika kova paikka toimitusjohtajalle saada kenkää. Suomessa kun varsinkaan ei edes arvosteta epäonnistuneen johtajan mahdollisesti keräämää kokemusta toisin kuin vaikka USA:ssa. Mitä olen tämän tason johtajien kanssa keskustellut niin kyllä yrityksen omistajien ja hallituksen antama paine palkkajohtajalle on todella kova ja miekka on pään päällä kokoajan. Tätä miekkaa ei ole kenelläkään julkisen sektorin johtajalla.

Ok, kerro minulle tilanne, jossa potkujen saaminen ei ole kova paikka? Oliko kova paikka vaikkapa 2008 romahduksen pääarkkitehdeille Dick Fuldille Amerikassa (LB:n tj) tai Fred Goodwinille tällä puolella Atlantia (RBS:n tj)? Kummallakin on rahaa enemmän kuin pystyvät yhden elinajan aikana tuhlaamaan ja Goodwinillä vielä erittäin hyvä eläke. Vertaa näitä heppuja niihin tuhansiin tai miljooniin, jotka heidän toimintansa ansiosta ovat joutuneet tässä maailmanlaajuisessa lamassa työttömiksi ja oikeasti rahattomiksi. Jos siis jopa pahimmalla tavoin mokatessa (LB oli USA:n ja RBS Britannian historian suurin konkurssi) joutuu elämään sellaisella eläkkeellä kuin, millä esim. Goodwin "kituuttaa", niin jopa on pahasta miekasta kyse.

Mitä sitten johtajien palkkoihin tulee, niin pääministeri lienee korkein johtaja, mitä julkisella puolella on. Ainakin vastuullisin, jos ei muuta. Veikkaan, ettei hän mahdu tuloineen lähellekään top 10:ä Suomen palkkajohtajien tilastossa. Eli jos sinusta se yksityinen palkkajohtaminen on niiiiiin raskasta, niin kyllä siellä sitten hyville tyypeille maksetaankin ihan eri luokan korvauksia kuin julkisella. Minun on tosin vaikea keksiä stressaavampaa duunia kuin pääministerin paikka. Jos yrityksen palkkajohtaja mokaa, hän pahimmillaan aiheuttaa kyseisen firman duunareille työttömyyden (mikä ei muuten periaatteessa edes häntä pitäisi stressata, koska hänen ainoa tehtävänsä on tehdä rahaa omistajille) ja osakkeenomistajien yritykseen sijoittaman rahan menetyksen. Pankinjohtajana voi sitten aiheuttaa ehkä laajempaakin tuhoa (mutta tämäkään ei häntä nappaa lainkaan, kuten vaikkapa Fuldista ja Goodwinistä näemme). Jos taas pääministeri mokaa kunnolla, niin siinä hän pystyy aiheuttamaan vahinkoa koko maalle, minkä korjaaminen voi kestää vuosikausia.

[Arto Tuhkamuna]

^^ Vastaava tilanne päällä nyt. Työsuhde päättyi 2.7. ja lopputili tulee 25.8., jonka jälkeen voi hakea työttömyyskorvausta, koska siihen tarvitaan verokortti työnantajalta ja palkkalaskelma, jotka siis voi saada tuon 25.8. jälkeen. Sen jälkeen vielä papereiden pyöritykset ja päätökset, joten yritän pitää itseni hengissä tässä välillä myymällä koruja Huuto.netissä ja pinoamalla laskut maksettavaksi sitten kun on varaa.

Mutta on tästä ennenkin selvitty ja niin selvitään tälläkin kertaa.

Voithan sinä hakea sitä jo nyt. Viet sitten nuo muut laput sitten kun ne saat.
Pyörittelevät ne muut asiat jo alta pois.

[Roosamaria]

Edelleen toistan, että 1:n päivän talous ei ole köyhän mittari, vaan viikko, mieluiten kuukausi.

Sillä köyhä ei ravaa joka päivä kaupassa, tai sitten häneltä rahan lisäksi puuttuu myös terve äly. Eihän köyhä voi joka päivä ostaa jotain erillistuotetta, kyllä silloin rahaa kuluukin.

Itse käyn noin 2-4 kertaa / 2 viikossa kauppa-asioilla. Tällöin tuon ruokatarvikkeita enemmän kerralla. On siis laskettava, paljonko köyhällä jää rahaa ruokaan n. viikossa / kuukaudessa.

Jos jää 300 €:a, sehän tekee n. 75 € viikossa! Tällähän elää vaikka kuinka, mutta tietenkään röökinpolttoon ja kaljotteluun ei jäisi juuri yhtään. Köyhän on siis luovuttava moisista ylellisyystarvikkeista, polttelemasta rahojaan savuna ilmaan ja muutettava elämäntapaansa, tai sitten ei pidä ruikuttaa. Itse lopetin tupakanpolton n. 5,5 vuotta sitten. Ja rahat ovat niukinnaukin riittäneet, mutta kuitenkin ovat riittäneet. En jonottele säälittävästi muiden elätettävänä. Joiltain ihmisiltä puuttuu selkäranka.

Laskin tässä nimenomaisesti kaikkien laskujen jälkeen mahdollisesti käteen jäävän osan, sillä itse eläke, tai työttömyyskorvaushan on monta sataa euroa suurempi. Kun vuokra, puhelin- ja sähkölaskut, ym. tarpeellinen on maksettu, silloin saattaa jäädä käteen tuo n. 300 euroa.

[Roosamaria]

Työttömillähän on asiat paremmin kuin työnsä tehneillä eläkeläisillä: esim. kaikki sairaanhoito kustannetaan, hammaslääkärit, reseptilääkkeet, ynnä paljon muuta. Kaikki tämä etuus vieläpä työttömyyspäivärahojen päälle.

Olette joko tietämätön, tai valehtelette.

ole hyvä ja kerro meille totuus...

Kävin eilen hammaslääkärissä. Ei sitä ainakaan edellisellä kerralla pari vuotta sitten kustannettu minulle kokonaan. Hyvä jos tilanne on muuttunut, mutta enpä usko.

No sitten on työttömien asiat huonommin kuin 15 vuotta sitten. 1990-luvulla sossu antoi maksusitoumuksen reseptilääkkeisiin, maksoi hammaslääkärikulut, ym. pakollisen sairaanhoidon. En tiedä sinun hammashoidostasi, jos se on sisältänyt jotkut erityiskustannukset.

Miksi väität minua valehtelijaksi, olen entinen työtön, tiedän kyllä mitä ainakin aiemmin työttömän oikeusturvaan on kuulunut? On lakisääteistä, kuinka paljon kansalaiselle tulee jäädä käteen itse elämisen kustannuksiin, kaikkien pakollisten laskujen jälkeen ja se oli joitain vuosia sitten kuulemani mukaan 360 euroa.

PS. "Kustannettu kokonaan". Se on kustannettu siltä osin, kuin kustannukset ovat ylittäneet tuon määrätyn toimeentulorajan.

[sr]

Edelleen toistan, että 1:n päivän talous ei ole köyhän mittari, vaan viikko, mieluiten kuukausi.

Kuukausikaan ei vielä oikein riitä. Sillä tulee kyllä testattua rahan riittäminen tavallisiin juokseviin menoihin, muttei vaikkapa vaate- tai kenkähankintoja, koska kuukaudesta selviää helposti ilman, että juuri sen kuun aikana on pakko hankkia uusia vaatteita tai kenkiä. Pitkällä tähtäimellä tämä ei kuitenkaan toimi.

Jos jää 300 €:a, sehän tekee n. 75 € viikossa! Tällähän elää vaikka kuinka, mutta tietenkään röökinpolttoon ja kaljotteluun ei jäisi juuri yhtään. Köyhän on siis luovuttava moisista ylellisyystarvikkeista, polttelemasta rahojaan savuna ilmaan ja muutettava elämäntapaansa, tai sitten ei pidä ruikuttaa.

No, tämän pitäisi olla aika itsestäänselvää. Jos työtä tekemättä pystyisi elämään ylellistä elämää, niin sitten on tukisysteemissä jotain vikaa. Se Soininvaaran blogissa ollut az:n postaus viittasi hieman tähän suuntaan. Tupakointi on minusta muutenkin aikamoista rahanhukkaa, mutta etenkin se tuntuisi käsittämättömältä silloin, kun koittaa elää muuten hyvin tiukalla budjetilla. Satunnaisen alkoholinkäytön jotenkin vielä uskoisin olevan mahdollista tiukalla budjetilla elettäessä.

Laskin tässä nimenomaisesti kaikkien laskujen jälkeen mahdollisesti käteen jäävän osan, sillä itse eläke, tai työttömyyskorvaushan on monta sataa euroa suurempi. Kun vuokra, puhelin- ja sähkölaskut, ym. tarpeellinen on maksettu, silloin saattaa jäädä käteen tuo n. 300 euroa.

Hyvä. Ja tuosta jos 250 euroa panee kuussa ruokaan yms, niin sitten jää 50 euroa kuussa säästöön ja tällä voi sitten paikata tilannetta, jos tulee jotain isompia yhtäkkisiä menoja.

[RP]

PS. "Kustannettu kokonaan". Se on kustannettu siltä osin, kuin kustannukset ovat ylittäneet tuon määrätyn toimeentulorajan.

Ehkä ei pitäisi käyttää työtöntä ja sossun asiakasta synonyymeinä.

[Roosamaria]

PS. "Kustannettu kokonaan". Se on kustannettu siltä osin, kuin kustannukset ovat ylittäneet tuon määrätyn toimeentulorajan.

Ehkä ei pitäisi käyttää työtöntä ja sossun asiakasta synonyymeinä.

Ahaa. Työtön ja vähävarainen on monesti sekä KELAn, että Sosiaalitoimiston asiakas. Nämä kulkevat niinkuin käsikädessä. Yhdeltä suunnalta annetaan yksi tuki, toiselta toinen. Ne kuuluvat kuitenkin yhdessä nk. sosiaali- eli toimeentuloturvan piiriin.

Keitä muutoin luulet "sossun luukulla" käyvän?

Monesti "Sossu" mielletään joksinkin pummien paikaksi. Jokaiselle kansalaiselle kuuluu sosiaaliturva, mutta byrokratian ja keskittämisen vuoksi "luukkuja" on kaksi, nuo edellämainitut.

Työtön on synonyymi sekä KELAn, että Sossun asiakkaana, silloin kun työtön on vähävarainen. Hyvävarainen työtön ei tietenkään saa erillistukia. Kyse on siis varallisuudesta.

[jka]

Ok, kerro minulle tilanne, jossa potkujen saaminen ei ole kova paikka? Oliko kova paikka vaikkapa 2008 romahduksen pääarkkitehdeille Dick Fuldille Amerikassa (LB:n tj) tai Fred Goodwinille tällä puolella Atlantia (RBS:n tj)?

Olen ihan samaa mieltä että yksityiselläkin puolella maksetaan naurettavia palkkoja tehtyyn työsuoritukseen verrattuna. En ole tätä koskaan kiistänytkään. Mutta yksittäiset ääriesimerkit ei ole tässä asiassa pointti. Pointti on se, että julkisella puolella sanotaan nyt 90% johtajien palkoista on liian suuria kun taas yksityisellä ehkä löytyy sitten 10% näitä ääriesimerkkejä että palkat ovat liian suuria.

Kannattaa muistaa myös se, että kaikki palkat maksetaan yksitysellä puolella omistajien rahoista ja nämä rahat pitää ensin jollain tavalla pystyä keräämään markkinoilta. Jos omistajat sitten haluavat maksaa tolkuttomiakin palkkoja niin se on aikalailla omistajien oma asia. Jos julkisella maksetaan tolkuttomia palkkoja niin se ei todellakaan ole sen asia joka niistä palkoista päätti.

Mitä sitten johtajien palkkoihin tulee, niin pääministeri lienee korkein johtaja, mitä julkisella puolella on. Ainakin vastuullisin, jos ei muuta. Veikkaan, ettei hän mahdu tuloineen lähellekään top 10:ä Suomen palkkajohtajien tilastossa.

Pääministeri on puhtaasti poliittinen virka ja loppujenlopuksi vain eduskunnan juoksupoika. Pääministeri toteuttaa ensikädessä hallituspuolueiden määräämää politiikkaa jonka määrää puolestaan lopulta kansalaisten äänestyskäyttäytyminen tai ehkä enneminkin käyttäytymisen muutoksen pelko. Aika vähän on pääministerilläkään mahdollisuuksia sooloilla.

Se pitää kyllä myöntää, että pääministerin virka on niitä harvoja julkisen sektorin virkoja joissa johtaja joutuu myös vastaamaan oikeasti muuttuviin olosuhteisiin. Jossain määrin voidaan ajatella että hallitus on myös se joka hankkii ne määrärahat muulle julkiselle sektorille vaikkakin koko valtionkin budjetti on melko lailla lukkoon lyöty riippumatta pääministerin päätöksistä. Jos rahat loppuu niin sitten otetaan velkaa joten ei tuo kauheasti taitoa vaadi. Käytännössä budjetissa on korkeintaan 10% liikkumavaraa josta hallitus pystyy ylipäätään päättämään.

Olellinen ero pääministerin ja yksityisen sektorin johtajalla on se, että vaikka pääministerin työstä maksettaisiin miten suuri summa tahansa niin silti emme saisi parempaa pääministeriä. Saisimme edelleen sen saman urpon joka oli eduskuntavaalien suurimman puolueen puheenjohtaja. Jos pääministerin palkkaa nostetaan niin ehkä vähän fiksumpia ja ahkerampia ihmisiä pyrkisi suurimpien puolueiden puheenjohtajiksi mutta uskallan epäillä.

Olen silti kanssasi samaa mieltä. Pääministerin palkkaa pitäisi nostaa. Mutta tämä onkin sitten ainoa positio julkisella sektorilla jossa näin on. En nyt oikein näe että yksi julkisen sektorin johtaja jolla palkka on liian matala on milläänlailla relevantti esimerkki siitä että kaikilla muilla 200.000 julkisen sektorin johtajalla olisi sama tilanne.