IL 22.07.2013: Eero Heinäluoma kokeili elää 13 eurolla päivässä

[Sour-One]

Niin ehdotinkin, että tuen vastikkeeksi joutuu töihin, jonka esim kunta osoittaa...

MOLlista puheen ollen... jos työnhaku rajoittuu vain MOLlin sivuille, niin kovin on vähäistä tuo into hakea töitä.

Ahaa. Siis mitään työpaikkoja ei ole. Sellaisia pitäisi siis keksiä tyhjästä? Ja ne palkat niistä keksityistä duuneista kaikkine kuluineen tulisivat sinusta halvemmiksi?

Nyt sull kekuli menee juttu lässytykseksi.

Niin sinullakin. Orjatyö on maassamme kiellettyä. Lisäksi jos kunta alkaa pakkotyöllä tekemään asioita, niin siitä ei seuraa kuin ongelmia ja lisäkuluja. Niiden töiden järjestäminen on kalliimpaa ja lisää byrokratiaa selvästi nykyjärjestelmään verrattuna. Niissä töissä on lisäksi se puoli, että jos se työ on kannattamatonta, niin se on sitä myös pakkotyöllistettynä. Kun taas jos se työ on kannattavaa, niin sitten siihen voi oikeasti palkata jonkun tekemään. Töiden teettäminen pakkotyöllistetyillä tarkoittaisi myös sitä, että se pakkotyö kilpailisi oikeiden duunareiden ja yrittäjien kanssa. Tuloksena lisää työttömyyttä. Ei siis järjen hiventäkään.

En ole ehdottanut orjatyötä vaan työtä toimeentuloa vastaan. Toki voi itsekin aktivoitua ja hakea itse paremmin palkattua työtä. Jopa muualtakin kuin MOLin sivuilta.

[sr]

^ Ja kun katsotaan tulevaisuuteen, missään nimessä ei kannattaisi ottaa opintolainaa, koska sen takaisinmaksu siinä tilanteessa, kun perhettä ja muutakin pitäisi perustaa, on haasteellista. Hyvä- ja kohtuupalkkaisten töiden saaminen on kiven alla nyt ja nähtävästi tulevaisuudessakin ja matalapalkkatöillä lainoja ei takaisin maksella.

Minun käsittääkseni tärkein syy, miksi ihmiset yleensä opiskelevat, on se, että se on tie parempiin töihin kuin mitä on tarjolla ilman, että takataskussa on sopivaa todistusta. Jos tämä pätee, niin sitten on fiksua ottaa lainaa, opiskella nopeasti valmiiksi (kun ei sivussa tapahtuva työnteko ole hidasteena) ja sitten maksaa lainat pois, kun menee hyvään työhön. Jos tämä ei päde, niin miksi ryhtyä kituuttamaan opiskelijana lainkaan?

[kekkeruusi]

Niin sinullakin. Orjatyö on maassamme kiellettyä. Lisäksi jos kunta alkaa pakkotyöllä tekemään asioita, niin siitä ei seuraa kuin ongelmia ja lisäkuluja. Niiden töiden järjestäminen on kalliimpaa ja lisää byrokratiaa selvästi nykyjärjestelmään verrattuna. Niissä töissä on lisäksi se puoli, että jos se työ on kannattamatonta, niin se on sitä myös pakkotyöllistettynä. Kun taas jos se työ on kannattavaa, niin sitten siihen voi oikeasti palkata jonkun tekemään. Töiden teettäminen pakkotyöllistetyillä tarkoittaisi myös sitä, että se pakkotyö kilpailisi oikeiden duunareiden ja yrittäjien kanssa. Tuloksena lisää työttömyyttä. Ei siis järjen hiventäkään.

En ole ehdottanut orjatyötä vaan työtä toimeentuloa vastaan. Toki voi itsekin aktivoitua ja hakea itse paremmin palkattua työtä. Jopa muualtakin kuin MOLin sivuilta.

Tuo on nimenomaan orjatyötä. Yllä kirjoittamani pitää paikkaansa.

[Sour-One]

Niin sinullakin. Orjatyö on maassamme kiellettyä. Lisäksi jos kunta alkaa pakkotyöllä tekemään asioita, niin siitä ei seuraa kuin ongelmia ja lisäkuluja. Niiden töiden järjestäminen on kalliimpaa ja lisää byrokratiaa selvästi nykyjärjestelmään verrattuna. Niissä töissä on lisäksi se puoli, että jos se työ on kannattamatonta, niin se on sitä myös pakkotyöllistettynä. Kun taas jos se työ on kannattavaa, niin sitten siihen voi oikeasti palkata jonkun tekemään. Töiden teettäminen pakkotyöllistetyillä tarkoittaisi myös sitä, että se pakkotyö kilpailisi oikeiden duunareiden ja yrittäjien kanssa. Tuloksena lisää työttömyyttä. Ei siis järjen hiventäkään.

En ole ehdottanut orjatyötä vaan työtä toimeentuloa vastaan. Toki voi itsekin aktivoitua ja hakea itse paremmin palkattua työtä. Jopa muualtakin kuin MOLin sivuilta.

Tuo on nimenomaan orjatyötä. Yllä kirjoittamani pitää paikkaansa.

Väärin meni. TAAS. Toki ei siinä mitään uutta ole.

Tietenkään ei ole pakko ottaa työtä vastaan. Toki ei olisi myöskään oikeutettu ilmaisrahaan.

[sr]

13 eurolla tulee päivässä ihan hyvin toimeen. Mikä tässäkin tempauksessa oli pointtina? Todistaa, että meidän pitää pikaisesti ottaa lisää velkaa, että voimme maksaa lisää tukia kaikille niitä hamuaville? Rahat loppu jo.

Tuleeko todella hyvin toimeen? Siihen 13 euroon kuuluu kaikki elinkustannukset asumista lukuunottamatta. Ruoan lisäksi vaatteet, muut elintarvikkeet jne.

Itse tulin aikoinaan opiskelijana (1990-luvun alku) pari vuotta toimeen n. puolella tuosta ja vielä jäi jonkin verran säästöön pahan päivän varalle. Opintorahassahan on sellainen fiksu piirre toimeentulotukeen verrattuna, että sitä saa panna säästöön, jos joka kuu ei mene kaikkea, kun taas toimeentulotuesta rokotetaan heti, jos tilille alkaa kertyä saldoa. No, noista ajoista inflaatio on tietenkin jonkun verran laukannut, mutta ei kyllä niin paljoa, etteikö tuo minun opiskeluaikani kulutus jäisi edelleen alle 13:n nykyeuron.

Itse sanoisin, että oleellista on suunnitelmallisuus ja tiukka tilinpito. Siitä voi sitten tietenkin keskustella, että meneekö "hyvin toimeentulon" sisään se, että joutuu kulutuksessaan ottamaan huomioon tiukat budjettiraamit, mutta missään tapauksessa en sanoisi kärsineeni mistään puutostaudeista, enkä myöskään kulkenut risaisissa vaatteissa ja pystyin harrastamaan urheilua. Opiskelijana olemisessa oli hyvät ja huonot puolet muihin köyhiin verrattuna. Toisaalta ei päivällä ole mahdollisuutta itse valmistaa omaa ruokaansa, minkä vuoksi joutui syömään lounaat opiskelijaravintolassa. Toisaalta joukkoliikenteessä liikkuminen oli edullisempaa opiskelijalippujen vuoksi. Tosin polkupyörällä liikkuminen oli vieläkin halvempaa, joten se oli ainakin itselläni ykkösvaihtoehto lumettomana aikakautena.

Reseptilääkkeet korvataan, mutta jälkikäteen kuittia vastaan.

En ole tätä ruikutusta koskaan ymmärtänyt. Elävätkö ihmiset todellakin saldo nollalla ja jos jokin meno pitää maksaa ennen kuin se korvataan, niin siihen kaatuu koko talous? Ehkä tämä on toimeentulotuella ainakin virallisesti pakollista, koska sitä tilin saldoa koko ajan syynätään, mutta onko niin pakko tehdä käytännössä, eikä voi kerätä minkäänlaista bufferivaraa vaikka patjan alle?

[kekkeruusi]

Reseptilääkkeet korvataan, mutta jälkikäteen kuittia vastaan.

En ole tätä ruikutusta koskaan ymmärtänyt. Elävätkö ihmiset todellakin saldo nollalla ja jos jokin meno pitää maksaa ennen kuin se korvataan, niin siihen kaatuu koko talous?

Ei se ole mitään ruikutusta. Toimeentulotuolla elämisen heikoin puoli on yllättävät menot. Siitä neljänsadan budjetista jos yht'äkkiä lohkaisee johonkin yllättävään terveydenhuoltomenoon 50-100 euroa, niin siinä onkin sitten ihmettelemistä miten loppukuun pärjää. Puhumattakaan sitten, että esim. pesukone sanoo poks ja lakkaa toimimasta. uudet maksaa vähintään 300.

Ehkä tämä on toimeentulotuella ainakin virallisesti pakollista, koska sitä tilin saldoa koko ajan syynätään, mutta onko niin pakko tehdä käytännössä, eikä voi kerätä minkäänlaista bufferivaraa vaikka patjan alle?

Aika mato olet, jos siitä summasta vielä jotain merkittävää säästöön jää.

[sr]

Ei se ole mitään ruikutusta. Toimeentulotuolla elämisen heikoin puoli on yllättävät menot. Siitä neljänsadan budjetista jos yht'äkkiä lohkaisee johonkin yllättävään terveydenhuoltomenoon 50-100 euroa, niin siinä onkin sitten ihmettelemistä miten loppukuun pärjää. Puhumattakaan sitten, että esim. pesukone sanoo poks ja lakkaa toimimasta. uudet maksaa vähintään 300.

Niin, minun kysymykseni oli ennemminkin, että miksi elää niin, että tuloista riippumatta tilin saldo on joka kuun lopussa nolla? Tai ok, siis tietenkin sossun vuoksi sen virallisen tilin on näytettävä nollaa, jotta tukea saa, mutta miksi elää niin, että oikeastikin rahat ovat nollassa siinä kuun lopussa? Kun itse elin opiskelijana pelkän opintorahan varassa, elin jatkuvasti hieman säästeliäämmin kuin tulot olisivat vaatineet, joten sitten jos jokin isompi paukku iski kohdalle, ei koko elämä mennyt sen vuoksi sekaisin.

Osmo Soininvaaran blogissa oli pari vuotta sitten hyvä kirjoitus nimimerkiltä az. Hän sanoi eläneensä vuosikausia toimeentulotuen varassa, osan aikaa jopa pienennetyllä tuella, koska kieltäytyi töihiinmenonsta. En valitettavasti tähän nyt löydä suoraa linkkiä siihen kirjoitukseen, koska siitä on jo sen verran aikaa. Pointti oli joka tapauksessa se, että fiksulla rahankäytöllä yksinasuva pystyy suht hyvin elämään toimeentulotuen varassa ja säästämään jopa lomamatkoja varten.

Aika mato olet, jos siitä summasta vielä jotain merkittävää säästöön jää.

Kuten sanoin, elin aikoinaan n. puolella siitä, mitä toimeentulotuki on. Jos tuon päivittäisi nykyaikaan, niin siitä jäisi varmaan vähintään edelleenkin luokkaa 50 euroa joka kuu yli. Tuolla tavoin säästäen on muutaman kuukauden jälkeen muutama satanen turvana yllättäviä menoja varten.

Oikeastaan itseäni kiinnostaisi, mihin se 450 euroa tarkalleen ottaen toimeentulotuen varassa elävällä menee. Mikä on ruokavalio ja mitä muuta ruuan lisäksi hankitaan? Jos joku tuollaisen esittää, niin voin näyttää siitä ne kohdat, joista on mahdollista tinkiä. Väittäisin, että monella toimeentulotuen varassa elävällä ongelmana on juuri se, ettei rahankäyttö ole järjestelmällistä ja suunnitelmallista, vaan eletään miten eletään ja sitten kuun lopussa ihmetellään, kun rahat onkin loppu. Heille paras apu ei ole lisäraha, vaan jonkinlainen koulutus yksinkertaiseen kirjanpitoon ja suunnitelmalliseen rahankäyttöön. Kirjanpidon avulla on jokaisen helppo itse nähdä, mihin ne rahat oikein häviävät ja sitten puuttua siihen kulutukseen, joka syö rahaa, muttei ole millään muotoa välttämätöntä.

[Alkuasukas]

Toimeentuloa saa useimmiten alemmat sosiaaliluokat jossa tupakointi ja alkoholinkäyttö on yleistä. Aski tupakkaa/päivä on 150€/kk. Siihen kaljat päälle niin ei 400€ riitä edes niihin.

[Franklin]

Toimeentuloa saa useimmiten alemmat sosiaaliluokat jossa tupakointi ja alkoholinkäyttö on yleistä. Aski tupakkaa/päivä on 150€/kk. Siihen kaljat päälle niin ei 400€ riitä edes niihin.

Jos toimeentulotukea nostettaisiin vaikkapa sadalla eurolla niin monilla tupakointi- ja kaljoittelukulut nousisivat myös sadalla eurolla. Toisilla vaan rahat loppuvat joka tapauksessa ennen kuun vaihdetta eikä rahaa esim. lääkkeisiin meinaa riittää.

[jka]

Minun käsittääkseni tärkein syy, miksi ihmiset yleensä opiskelevat, on se, että se on tie parempiin töihin kuin mitä on tarjolla ilman, että takataskussa on sopivaa todistusta. Jos tämä pätee, niin sitten on fiksua ottaa lainaa, opiskella nopeasti valmiiksi (kun ei sivussa tapahtuva työnteko ole hidasteena) ja sitten maksaa lainat pois, kun menee hyvään työhön. Jos tämä ei päde, niin miksi ryhtyä kituuttamaan opiskelijana lainkaan?

Tarkoitatko paremmalla työllä palkkaa vai jotain muuta?

Palkan osalta tämä ei päde Suomessa kuin lääkäreiden ja lakimiesten osalta. Rahallisesti kaikki muu opiskelu on turhaa. Putkimies tienaa koko elämänsä aikana enemmän.

Jos taas tarkoitat hyvällä työllä ns. "helppoa ja siistiä sisätyötä" niin silloin tuo pätee. Mutta tässäkin tapauksessa vain julkisen sektorin työpaikoissa. Kun opiskelija hengailee yliopiston läpi tekemättä mitään niin siitä voi sujuvasti jatkaa paperinpyörittäjäksi julkiselle sektorille ja olla näin koko elämänsä tekemättä mitään.

Tällä hetkellä nuorison suosikkityöpaikka on julkisen sektorin työpaikka. Kertoo karua kieltä siitä, että nuoriso on itsekin tajunnut tämän. Opiskelemalla et saa pennin hyrrää enempää rahaa mutta voit saada hyvän suojatyöpaikan jolloin vaadittavaan työmäärään nähden palkka onkin jo kilpailukykyinen siihen putkimieheen verrattuna.

[RP]

Osmo Soininvaaran blogissa oli pari vuotta sitten hyvä kirjoitus nimimerkiltä az. Hän sanoi eläneensä vuosikausia toimeentulotuen varassa, osan aikaa jopa pienennetyllä tuella, koska kieltäytyi töihiinmenonsta. En valitettavasti tähän nyt löydä suoraa linkkiä siihen kirjoitukseen, koska siitä on jo sen verran aikaa. Pointti oli joka tapauksessa se, että fiksulla rahankäytöllä yksinasuva pystyy suht hyvin elämään toimeentulotuen varassa ja säästämään jopa lomamatkoja varten.

Alkuperäinen kommentti: http://www.soininvaara.fi/2011/06/27/onko-satasen-korotus-huijausta/comment-page-1/#comment-117408
Soininvaara teki vielä uuden aloituksen kommentin pohjalta:
http://www.soininvaara.fi/2011/07/01/houkutteleeko-pertusturva-pummilla-elamiseen/

Oikeastaan itseäni kiinnostaisi, mihin se 450 euroa tarkalleen ottaen toimeentulotuen varassa elävällä menee. Mikä on ruokavalio ja mitä muuta ruuan lisäksi hankitaan? Jos joku tuollaisen esittää, niin voin näyttää siitä ne kohdat, joista on mahdollista tinkiä. Väittäisin, että monella toimeentulotuen varassa elävällä ongelmana on juuri se, ettei rahankäyttö ole järjestelmällistä ja suunnitelmallista, vaan eletään miten eletään ja sitten kuun lopussa ihmetellään, kun rahat onkin loppu. Heille paras apu ei ole lisäraha, vaan jonkinlainen koulutus yksinkertaiseen kirjanpitoon ja suunnitelmalliseen rahankäyttöön. Kirjanpidon avulla on jokaisen helppo itse nähdä, mihin ne rahat oikein häviävät ja sitten puuttua siihen kulutukseen, joka syö rahaa, muttei ole millään muotoa välttämätöntä.

Yhden ainakin puolivirallisen talukon mukaan sen arvioitu tarve jakautuisi
49% ruoka
9% vaatteet ja jalkineet
20% informaatio menot
3% vähiset terveysmenot
19 % muut
sivu 60: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3536.pdf&title=Toimeentulotuki__Opas_toimeentulotukilain_soveltajille__fi.pdf

[RP]

Opintorahassahan on sellainen fiksu piirre toimeentulotukeen verrattuna, että sitä saa panna säästöön, jos joka kuu ei mene kaikkea, kun taas toimeentulotuesta rokotetaan heti, jos tilille alkaa kertyä saldoa.

Toinen mukava piirre on se, että siihen saa päälle ansaita jonkinmoisen määrän muita tuloja, ilman että niiden seurauksena menee muut kuin tavanomaiset verot.

[Alkuasukas]

Toimeentuloa saa useimmiten alemmat sosiaaliluokat jossa tupakointi ja alkoholinkäyttö on yleistä. Aski tupakkaa/päivä on 150€/kk. Siihen kaljat päälle niin ei 400€ riitä edes niihin.

Jos toimeentulotukea nostettaisiin vaikkapa sadalla eurolla niin monilla tupakointi- ja kaljoittelukulut nousisivat myös sadalla eurolla. Toisilla vaan rahat loppuvat joka tapauksessa ennen kuun vaihdetta eikä rahaa esim. lääkkeisiin meinaa riittää.

Jep. Minulla ei ole toistaiseksi koskaan ollut niin paljon rahaa että se riittäisi.

[sr]

Minun käsittääkseni tärkein syy, miksi ihmiset yleensä opiskelevat, on se, että se on tie parempiin töihin kuin mitä on tarjolla ilman, että takataskussa on sopivaa todistusta. Jos tämä pätee, niin sitten on fiksua ottaa lainaa, opiskella nopeasti valmiiksi (kun ei sivussa tapahtuva työnteko ole hidasteena) ja sitten maksaa lainat pois, kun menee hyvään työhön. Jos tämä ei päde, niin miksi ryhtyä kituuttamaan opiskelijana lainkaan?

Tarkoitatko paremmalla työllä palkkaa vai jotain muuta?

Tarkoitan yleisesti sitä, että elämänlaatu huomioituna työnteko ja kulutusmahdollisuudet ovat maksimissaan. En siis pelkästään palkkaa, vaan myös sitä, että saman palkan saamiseksi voi tehdä oman elämänsä kannalta mielekkäämpää työtä. Periaatteessahan palkkaa voi lisätä siten, että tekee vain enemmän duunia (jos ei yksi duuni riitä, niin sitten vaikka kahta). Tässä tietenkin ansiotaso nousee, mutta ei mitenkään ole itsestäänselvää, että elämänlaatu siinä paranee. Sama pätee itse työn laatuunkin. Jostain paskaduunista voidaan maksaa ihan kilpailukykyistä palkkaa, koska kukaan ei halua sitä tehdä, mutta sen tekeminen on sitten, ihan niin kuin nimi sanookin, paskamaista. Opiskelemalla voi juuri parantaa mahdollisuuksiaan päästä mielekkäämpiin duuneihin ja saada niistä silti kohtuullista palkkaa. Ja tämän lisäksi tietenkin ne kaikkein parhaiten palkatutkin duunit menevät lähes poikkeuksetta sellaisille, joilla jotain koulutusta on takataskussa.

Ja tietenkin mukaan tulee vielä sosiaalinen arvostus. Putkimiehenä voi ehkä tosiaan tienata paremmin kuin insinöörinä, mutta insinöörin yhteiskunnallinen arvostus on selvästi korkeampi.

Palkan osalta tämä ei päde Suomessa kuin lääkäreiden ja lakimiesten osalta. Rahallisesti kaikki muu opiskelu on turhaa. Putkimies tienaa koko elämänsä aikana enemmän.

Muuten, putkimieheksikin todennäköisesti tarvitaan jonkinlaista koulutusta.

Jos taas tarkoitat hyvällä työllä ns. "helppoa ja siistiä sisätyötä" niin silloin tuo pätee. Mutta tässäkin tapauksessa vain julkisen sektorin työpaikoissa. Kun opiskelija hengailee yliopiston läpi tekemättä mitään niin siitä voi sujuvasti jatkaa paperinpyörittäjäksi julkiselle sektorille ja olla näin koko elämänsä tekemättä mitään.

Hmm, väitätkö tosiaan, ettei yksityisellä puolella ole firmoissa minkäänlaista korrelaatiota koulutuksen ja palkan välillä? Putkityöfirmaa johtavan DI:n palkka oma alempi kuin niitä putkitöitä tekevien putkimiesten?

Tuohon lopun retoriikkaasi en viitsi alentua edes vastaamaan.

Tällä hetkellä nuorison suosikkityöpaikka on julkisen sektorin työpaikka. Kertoo karua kieltä siitä, että nuoriso on itsekin tajunnut tämän. Opiskelemalla et saa pennin hyrrää enempää rahaa mutta voit saada hyvän suojatyöpaikan jolloin vaadittavaan työmäärään nähden palkka onkin jo kilpailukykyinen siihen putkimieheen verrattuna.

Niin, mistä tämä kertoo "karua kieltä"? Siitäkö, että tieteellistä tutkimusta (joka tehdään pääosin julkisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa), lasten koulutusta (koulut) jne. ei arvosteta palkalla sen vertaa, että niissä työskentelevät voisivat kilpailla edes putkimiesten kanssa? Muuten, ehkä kaikkein huonoiten palkan ja koulutuksen vastaavuus pätee väitöskirjaa tekevien tutkijoiden kohdalla. Maisteritasolle koulutettuina he tekevät yleensä pitkää päivää ilman mitään ylityökorvauksia suunnilleen palkalla, joka on ehkä himpun verran parempi kuin ne duunit, joita on tarjolla ihan pelkällä peruskoulupohjalla. Ai niin, ja tietenkin täysin ilman mitään turvaa tulevaisuudesta, vaan työpaikka loppuu siihen, kun väitöskirjatyöprojekti tulee valmiiksi.

Tähän liittyen muuten ihmettelen tuota puhettasi "suojatyöpaikoista". Julkinen ala, etenkin kunnat, ovat ylivoimaisesti suurimpia väliaikaisten työntekijöiden käyttäjiä. Nykyinen pätkätyökulttuuri johtuu siis ainakin osin siitä, että julkisella puolella olevat joutuvat pomppimaan yhdestä työpaikasta toiseen väliaikaisten työsuhteiden umpeutuessa.

[jka]

Hmm, väitätkö tosiaan, ettei yksityisellä puolella ole firmoissa minkäänlaista korrelaatiota koulutuksen ja palkan välillä? Putkityöfirmaa johtavan DI:n palkka oma alempi kuin niitä putkitöitä tekevien putkimiesten?

Putkityöfirmaa johtava DI tekee myös enemmän ja stressaavampaa työtä. Tähän suhteutettuna palkka ei jälleen kerran ole välttämättä yhtään kilpailukykyinen.

Sensijaan paperirinpyöritysbyroota julkisella puolella johtava ei tee yhtään enempää ja stressaavampaa työtä kuin byroossa papereita pyöritttäväkään mutta palkka on samaa tasoa kuin johtajalla yksityisellä puolella. Byroon määrärahat tulee ensivuonna kuin manulle illallinen vaikka byroon johtaja tekisi mitä. Tosin kuin putkifirmassa.

Koulutetulle ylivoimaisesti paras työpaikka on paperinpyöritysbyroon johtaja valtiolla ja ei ole yllättävää että tämä on myös suosituin ja halutuin työpaikka koulutetun nuorison keskuudessa tällä hetkellä. Ei huolet paina eikä rasitu polla mutta palkka juoksee jopa paremmin kuin johtajalla yksityisellä puolella.

Niin, mistä tämä kertoo "karua kieltä"? Siitäkö, että tieteellistä tutkimusta (joka tehdään pääosin julkisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa), lasten koulutusta (koulut) jne. ei arvosteta palkalla sen vertaa, että niissä työskentelevät voisivat kilpailla edes putkimiesten kanssa?

Miksi ihmeessä pitäisi vielä maksaa enemmän palkkaa julkisella sektorilla kun kerran sinne hakee nykyiselläänkin enemmän työntekijöitä kuin on työtä ja julkinen sektori on suosituin työnantaja ylipäätään nuorison keskuudessa? Tilannehan on juuri päinvastoin. Karua kieltä tämä puhuu siitä, että yksityisellä puolella ei ole varaa maksaa vaadittavaa työmäärää vastaavia palkkoja joilla se pystyisi enää kilpailemaan julkisen sektorin kanssa. Tai julkinen sektori maksaa aivan liian suuria palkkoja yksityiseen verrattuna.

Joku väitöskirjan tekemisenaikainen tilanne ei ole kovin oleellinen asia koko kansantalouden kannalta. Tohtoreita koulutetaan sitäpaitsi jo nyt enemmän kuin niille on kysyntää. Ja pätkätyötkin koskee lähinnä alemman koulutustason työntekijöitä mistä tässä nyt käsittääkseni puhutaan. Jos verrataan YT-rumbaa joka viimeisen 5 vuoden aikana on Suomessa pyörinyt niin julkisella sektorilla työpaikkojen vaihtuvuus ja työpaikkojen suoranainen lopettaminen on murto-osa tästä ihan millä asteella tahansa.

[Arvoton]

Aika vähissä ovat ne VAIN sossun tuen varassa elävät, jotka voivat vakituiseen polttaa Suomesta ostettua askitupakkaa. Kaikki sellaiset, joita tiedän tai olen nähnyt, plus itsekin aikoinaan, vääntävät sätkiä, jos polttaa pitää.

Yksin elävä ihminen nippa nappa elää sossun tuen varassa, mutta mitään isompaa sillä ei saa hankittua, eikä reissuun pääse Tallinnaa pidemmälle. Risteilyille mahkuja vain kimpassa, ei yksin. Vaatteet kirpparilta, joitain ruokatarvikkeita EU-avusta, tarjoukset selattava mainoksista, fillarin suuri käyttö, jne. Huomattakoon, että esim. auto on oltava, jos meinaa vähän helpommin saada töitä. Jo pk-seudulla eri duunit voivat olla kolmenkin bussin vaihdon ja 1 1/2 tunnin päässä, jos niihin julkisia edes kulkee. Haastattelureissut sinne tänne 30 kilometrin ja (tunnin) säteellä, jos duuni on vasta haussa.

Sossun raha ei ole niin mahtava, että sen varaan ehdoin tahdoin terve ihminen jäisi.

[sr]

Yhden ainakin puolivirallisen talukon mukaan sen arvioitu tarve jakautuisi
49% ruoka
9% vaatteet ja jalkineet
20% informaatio menot
3% vähiset terveysmenot
19 % muut
sivu 60: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3536.pdf&title=Toimeentulotuki__Opas_toimeentulotukilain_soveltajille__fi.pdf

Tuo on mielenkiintoinen raportti ja antaa noiden antamiesi lukujen alkuperäiseksi lähteeksi:"Tilastokeskuksen vuoden 2001 –2002 kulutustutkimukseen perustuvia kahteen alimpaan tulonsaajaviidennekseen kuuluvien yksin asuvien henkilöiden toimeentulotuen perusosaan sisältyviin menoihin käyttämiä rahamääriä."

Se, mikä minua tuossa ihmetyttää, on, että miksi on käytetty kahden alimman tulonsaajaviidenneksen kulutuslukuja, eikä sen alimman. Tuon tuloasteikon yläpäässä (40% tulonsaajista saa vähemmän) ollaan jo hyvin lähellä mediaanitulonsaajaa (50% tulonsaajista saa vähemmän), eikä nyt olettaisi, että siellä mediaanin tasolla mene välttämättömyyksiin lähellekään samaa määrää tuloista kuin siellä alimmissa tuloluokissa.

Se, mikä itseäni noissa luvuissa eniten ihmetyttää (ehkä mahdollisesti tuon valtavan ruokaan menevän rahamäärän lisäksi) on tuo informaatiokulu. Sillä, että saa kännykän ja kohtuullisen laajakaistan laskut maksettua ja ehkä vielä tv-luvan, saa paremmin täytettyä informaatiotarpeensa kuin ihmiskunnassa kukaan on saanut ennen kuin ehkä viimeisten 20:n vuoden aikana. Tuohon ei pitäisi kyllä 77 e/kk hukkaantua. Sanomalehden tilaamisessa toimeentulotuella eläessä ei ole mitään järkeä. Puhdas ylellisyystuote, jolla ei nykyiseen nettiaikaan tee juuri mitään. Jos välttämättä sellaista haluaa lukea, niin niitä on ilmaiseksi tarjolla kirjastoissa.

Ruokaan menee tuon mukaan siis 190 e/kk eli reilu 6 euroa per päivä. Jos tuon päivittää nykyisen toimeentulotuen tasolle (joka on siis tuon läystäkkeen kirjoittamisesta noussut) saadaan 7.6 euroa. Ei tuolla ulkona syödä, mutta kyllä sillä pitäisi minusta pystyä terveellistä ja ravitsevaa kotiruokaa pystyä kohtuullisen hyvin tekemään.

Sitten on tuo osa "muut", joka on lähes viidennes kaikista menoista. Mitäköhän siinä on? Liikkumiseen menee varmaan jonkun verran, samoin hygieniaan. Siltikin siitä pitäisi jäädä aikamoinen potti kaikenlaiseen harrastamiseen.

[Semiretardi]

no jos vaikka on joskus tullut se kotieläin otettua niin ei viittis teuraaks viedä työpaikan alta lähtiessä... vievät moiset elukat aika paljon rahaa. Vessapaperit ja muutkin vastaavat pitää ostaa, lamput palaa kotoa, pattereita sillontällön jne. Kuten joku jo aikaisemmin sanoi, sossun tuella kyllä elää jos ei oikeasti tarvitse hankkia mitään. Jokainen hankinta vaan kaataa aina sen budjetin, koska tuolla pystyy juuri syömään terveellisesti ja monipuolisesti.

[Alkuasukas]

no jos vaikka on joskus tullut se kotieläin otettua niin ei viittis teuraaks viedä työpaikan alta lähtiessä... vievät moiset elukat aika paljon rahaa.

Joo, tai vaikka moottoripyörää, vakuutukset maksaa nykyään aivan sairaasti.

[EL SID]

keskustelu on siinä mielessä hakoteillä, että on unohdettu sosiaaliturvan merkitys.
On totta, että terve ihminen, joka tiputtaa menonsa mahdollisimman pieneksi, eikä tee tai yritä mitään ylimääräistä ja tarvittaessa ruokaa saa leipäjonosta, pärjää nykyiselläkin rahalla, mutta onko sosiaaliturvan itsetarkoitus "säilyttää" työtön kuolemaan asti,  elävänä haudattuna, kerrostaloyksiössä syrjäytymässä vai yrittää saada tämä takaisin työelämään.
Perusturvan kannalta nykyinen systeemi toimii, mutta jos työtön haluaakin takaisin työelämään, systeemi ei toimi. Jos olet aktiivinen, ja haet töitä, perusturvalla elävä on sidottu pysymään pyörämatkan päässä, autoon ei ole varaa, eikä julkisiin, siis siellä missä niitä on tarjolla, eli lähinnä PK-seudulla.
Työhaku on tehokkainta, kun olet itse aktiivinen, käyt näyttäytymässä ja soittelet, kuin myös ilmoittaudut vuokrafirmoihin. Tässäkin kohtaan sitoo paikka missä asut paljon: ei Vaasan Tervajoella halvassa vuokra-asunnossa asuvalla ole samoja mahdollisuuksia mennä pätkätöihin kuin 30 kilometrin päässä, Vaasan keskustassa, kalliissa vuokra-asunnossa asuvalla työttömällä jo pelkästään logistisista syistä.
Pahinta on byrokratia. Miksi opiskelija tekee mieluummin pätkätyötä kuin työtön? Koska opiskelija saa tehdä töitä menettämättä tukea ja mikä pahinta, joutumatta byrokratian hampaisiin.
Tosiasia on, että nykyinen byrokratia yhdistettynä KELAn päivärahan pienuuteen on tehokas tapa estää ihmistä työllistymästä. olen itse kuullut tapauksesta, jossa yhden päivän työkeikka esti asumistuen ja työttömyyskorvauksen maksamisen 6 viikon ajan (firmassa maksettiin palkka kerran kuussa, jolloin tämä sai palkkatodituksen, eli neljän viikon kuluttua. Ilman palkkatodistusta sinulle ei mkaseta asumistukea, työttömyyskorvaus kylläkin, mutta Kela pidättää siitä 20-25% en muista tarkasti.) joka tarkoitti työttömälle varoitusta ja häätöuhkaa.
Fiksu ihminen oppii kerralla, Pavlovin koira toisella toistolla, tyhmempi vaatii useampia toistokertoja: pätkätyöt syöksevät köyhyysloukkuun, niitä ei kannata tehdä. Systeemi rankaisee oma-aloitteisuudesta.
Tämä on se asia joka vaatii muutosta ensimmäisenä, että oma-aloitteisuus saataisiin kannattavaksi. Sitä onko Kelan päiväraha tarpeeksi suuri elämiseen, kuuluu peilata juuri tähän, eli miten se mahdollistaa työnhaun ja pätkätöiden tekemisen.
Itse sanoisin, että järjenkäytöllä ja karsimalla byrokratiaa systeemi toimisi nykyiselläkin tuella, mutta millä opetat järkeä byrokraatille ja kolhoosille, kuten KELAlle, jolle tärkeintä on papereitten täyttäminen?
Sama koskee sossua, joka voisi ottaa yhdeksi perusteeksi toimentulotuen harkinnavaraisuuteen työllisyyden mahdollisuuden lisääminen...

Ennenkuin tästä päästään toiseen tähän liittyvään aiheeseen, eli kannustinloukkuihin, niin näistä on keskustelu useammissa ketjuista, joihin kannattaa tutustua toiston välttämiseksi:

http://hommaforum.org/index.php/topic,69552.0.html

[sr]

Putkityöfirmaa johtava DI tekee myös enemmän ja stressaavampaa työtä. Tähän suhteutettuna palkka ei jälleen kerran ole välttämättä yhtään kilpailukykyinen.

Sensijaan paperirinpyöritysbyroota julkisella puolella johtava ei tee yhtään enempää ja stressaavampaa työtä kuin byroossa papereita pyöritttäväkään mutta palkka on samaa tasoa kuin johtajalla yksityisellä puolella. Byroon määrärahat tulee ensivuonna kuin manulle illallinen vaikka byroon johtaja tekisi mitä. Tosin kuin putkifirmassa.

Koita nyt päättää, mitä mieltä oikein olet. Nyt tunnut olevan sitä mieltä, että julkisella puolella korkeasti koulutettu saa samaa palkkaa kuin yksityisellä puolella korkeasti koulutettu, jonka palkka taas on korkeampi kuin putkimiehellä, kun taas aiemmin olit sitä mieltä, että putkimiehet ansaitsevat paremmin kuin korkeasti koulutetut. Keitä nyt täsmälleen ovat ne korkeasti koulutetut, joita paremmin putkimiehet tienaavat, jos he eivät ole sen puoleen yksityisen kuin julkisenkaan puolen palveluksessa?

Niin, mistä tämä kertoo "karua kieltä"? Siitäkö, että tieteellistä tutkimusta (joka tehdään pääosin julkisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa), lasten koulutusta (koulut) jne. ei arvosteta palkalla sen vertaa, että niissä työskentelevät voisivat kilpailla edes putkimiesten kanssa?

Miksi ihmeessä pitäisi vielä maksaa enemmän palkkaa julkisella sektorilla kun kerran sinne hakee nykyiselläänkin enemmän työntekijöitä kuin on työtä ja julkinen sektori on suosituin työnantaja ylipäätään nuorison keskuudessa?

En minä tiedä. Sinä olit se, joka puhui karusta kielestä. Minä vaan ajattelin, että Suomen talous ei missään tapauksessa voi pitkällä tähtäimellä perustua siihen, että korkeasti koulutettujen työpanosta ei arvosteta kunnon palkalla. Suomen tulevaisuuden talouskasvu ei voi perustua siihen, että putkimiehet tuottavat enemmän hyvinvointia.

Tilannehan on juuri päinvastoin. Karua kieltä tämä puhuu siitä, että yksityisellä puolella ei ole varaa maksaa vaadittavaa työmäärää vastaavia palkkoja joilla se pystyisi enää kilpailemaan julkisen sektorin kanssa. Tai julkinen sektori maksaa aivan liian suuria palkkoja yksityiseen verrattuna.

Onko yksityisellä puolella siis jokin työvoimapula? Ovatko suomalaiset yksityisen puolen korkeakoulutettujen palkat sitten jotenkin korkeat? Jos ovat, niin mistä johtuu paljon puhuttu aivovuoto ulkomaille? Käsittääkseni sitä hillitsee ennen kaikkea se, että Suomi on muuten helvetin hyvä maa asua, joten Nokian insinöörit tyytyvät alempiin palkkoihin, mitä saisivat ulkomailla, koska saavat lapsilleen maailman parasta koulutusta.

Joku väitöskirjan tekemisenaikainen tilanne ei ole kovin oleellinen asia koko kansantalouden kannalta. Tohtoreita koulutetaan sitäpaitsi jo nyt enemmän kuin niille on kysyntää.

Itse sanoisin, että pitkällä tähtäimellä Suomen kaltaisen maan, jossa ei ole mitään raaka-ainevaroja, talous voi perustua vain innovaatioihin, jotka puolestaan perustuvat maan korkealle tieteelliselle tasolle.

Ja pätkätyötkin koskee lähinnä alemman koulutustason työntekijöitä mistä tässä nyt käsittääkseni puhutaan.

Ovatko esim. sairaanhoitajat alemman koulutustason työntekijöitä? Käsittääkseni myös nuorilla opettajilla on usein ennen pysyvän työpaikan saamista erinäköisissä sijaisuuksissa pätkätöiden tekemistä. Yliopistotutkijoiden rahoitus on usein projektiluonteista ja siten jatko on aina katkolla, kun projekti tulee loppuun. Mitä ovat ne julkisen puolen korkeakoulutetut ammatit, joihin sinusta voi yliiopistolta maisterin paperit saatua vain lipua löhöämään lopuksi elämäänsä? Ehkä lääkäreillä on tällä hetkellä suht hyvä työtilanne, joten työttömyyttä ei tarvitse pelätä, mutta heitä tuskin kukaan pitää "paperinpyörittäjinä".

Jos verrataan YT-rumbaa joka viimeisen 5 vuoden aikana on Suomessa pyörinyt niin julkisella sektorilla työpaikkojen vaihtuvuus ja työpaikkojen suoranainen lopettaminen on murto-osa tästä ihan millä asteella tahansa.

Onko sinulla tästä jotain lukuja?

[sr]

Perusturvan kannalta nykyinen systeemi toimii, mutta jos työtön haluaakin takaisin työelämään, systeemi ei toimi. Jos olet aktiivinen, ja haet töitä, perusturvalla elävä on sidottu pysymään pyörämatkan päässä, autoon ei ole varaa, eikä julkisiin, siis siellä missä niitä on tarjolla, eli lähinnä PK-seudulla.

No, eivät bussiliput nyt niin paljoa maksa, etteikö sellaisia olisi varaa maksaa, jos tarjolla on työpaikkahaastattelu.

Pahinta on byrokratia. Miksi opiskelija tekee mieluummin pätkätyötä kuin työtön? Koska opiskelija saa tehdä töitä menettämättä tukea ja mikä pahinta, joutumatta byrokratian hampaisiin.

Tämä on yksi syy, miksi itse kannatan byrokratiattomaan perustuloon siirtymistä. Opiskelijat toiminnallaan jo osoittavat, että se toimii. He käytännössä elävät perustulosysteemissä, eli siis systeemissä, jossa käteen lyödään melkko niukka elintaso, mutta sitä saa sitten kartuttaa työtä tekemällä pelkäämättä tuen putoamista tai joutumatta käymään byrokratian kanssa tappelua siitä, mikä tukitason pitää työnteon vuoksi olla.

[sr]

no jos vaikka on joskus tullut se kotieläin otettua niin ei viittis teuraaks viedä työpaikan alta lähtiessä... vievät moiset elukat aika paljon rahaa.

No, jos on fifinsä opettanut sisäfilepihvejä syömään, niin varmaan siihen saa rahaa hukkumaan. Tai sitten jos "lemmikiksi" on tullut otettua hevonen.

Normaalitilanteessa ei kyllä elopainoltaan ja siten myös energiankulutukseltaan ihmistä reilusti pienemmän kissan tai koiran ruokkimisen pitäisi erityisen paljoa maksaa.

Vessapaperit ja muutkin vastaavat pitää ostaa, lamput palaa kotoa,

Vessapaperikulut ovat mitättömiä siinä 470 euron kuukausibudjetissa. Nykyaikaiset loistelamput kestävät hyvin pitkään, eivätkä kuluta edes juuri sähköä.

pattereita sillontällön jne. Kuten joku jo aikaisemmin sanoi, sossun tuella kyllä elää jos ei oikeasti tarvitse hankkia mitään. Jokainen hankinta vaan kaataa aina sen budjetin, koska tuolla pystyy juuri syömään terveellisesti ja monipuolisesti.

Kuten yllä sanoin, olisin erittäin kiinnostunut näkemään oikean kirjanpidon toimeentulotuen varassa elävän ihmisen talouden pyörittämisestä. Jos puhutaan vielä työttömästä (eikä opiskelijasta), niin hänellä on kaiken päälle rutkasti aikaa käyttää sellaisiin asiohin, joilla säästää rahaa, mutta johon työssä käyvällä tai opiskelijalla ei riitä aika. Esimerkkinä vaikkapa kalassa ja marjassa käynti, vaatteiden itse korjaaminen, leipominen (ja muutenkin ruuan valmistaminen raaka-aineista einesten syömisen sijaan), polkupyörällä ja jalan liikkuminen (koska kiirettä ei ole samalla tavoin), tarjousten perässä ravaaminen.

[Topi]

Tässä palkkakehityksestä tilastoa. Ei ne ihan samat ole kun 10 vuotta sitten.
(naps]

^ Kertoo ehkä sen, että tuloerot ovat kasvaneet hurjasti.

Mitenkä niin hurjasti?

Tuosta kuvaajasta nopeasti laskettuna:
Vuonna 2000 kuntasektorin naisten keskiansio oli noin 75% valtion miesten keskiansiosta.
Vuonna 2011 kuntasektorin naisten keskiansio oli noin 72% valtion miesten keskiansiosta.

[Sour-One]

Tässä palkkakehityksestä tilastoa. Ei ne ihan samat ole kun 10 vuotta sitten.
(naps]

Ja kunnalla täytyy huomioida hemmetin pitkät lomat

[Sour-One]

Tässä palkkakehityksestä tilastoa. Ei ne ihan samat ole kun 10 vuotta sitten.
(naps]

^ Kertoo ehkä sen, että tuloerot ovat kasvaneet hurjasti.

Mitenkä niin hurjasti?

Tuosta kuvaajasta nopeasti laskettuna:
Vuonna 2000 kuntasektorin naisten keskiansio oli noin 75% valtion miesten keskiansiosta.
Vuonna 2011 kuntasektorin naisten keskiansio oli noin 72% valtion miesten keskiansiosta.

Tää naisen euro on 80 centtiä on niin paskapuhetta. Ikäänkuin pitäisi maksaa sama palkka vaikka tekee vähemmän duunia.

[Alkuasukas]

Antamani taulukko ei kerro tuloeroista mitään, ainoastaan palkkakehityksestä joka ei nyt ihan flätiltä näytä, vaikka on pahin lama kymmeneen vuoteen.

[jka]

Koita nyt päättää, mitä mieltä oikein olet. Nyt tunnut olevan sitä mieltä, että julkisella puolella korkeasti koulutettu saa samaa palkkaa kuin yksityisellä puolella korkeasti koulutettu, jonka palkka taas on korkeampi kuin putkimiehellä, kun taas aiemmin olit sitä mieltä, että putkimiehet ansaitsevat paremmin kuin korkeasti koulutetut. Keitä nyt täsmälleen ovat ne korkeasti koulutetut, joita paremmin putkimiehet tienaavat, jos he eivät ole sen puoleen yksityisen kuin julkisenkaan puolen palveluksessa?

Putkimies tienaa enemmän kuin minkä tahansa vastaavan suorittavan portaan korkeasti koulutettu. Esimerkkinä vaikka tuotekehittäjä jossain Nokialla tai sairaanhoitaja. Sinä otit keskusteluun putkiliikettä johtavan DI:n ja vertasit tätä suorittavan portaan putkimieheen. En nyt oikein ymmärtänyt alunperinkään vertailun relevanssia. Et voi verrata omenoita appelsiineihin. Jos teet enemmän ja stressaavampaa työtä saat tietysti enemmän palkkaa. Pointti joka itselleni tuli tuosta mieleen olis se, että  tämä ei päde julkisella sektorilla. Jos etenet julkisella sektorilla niin työmäärä ei kasva mutta palkka kasvaa samaa tahtia kuin yksityiselläkin.

Jos otetaan keskijohto ja sitä korkeampi asema niin silloin vaadittuun työmäärään nähden palkka on mielestäni huomattavasti kilpailukykyisempi julkisella sektorilla. Valtiolla palkat ovat jopa absoluuttisesti vähintään samalla tasolla ja jopa korkeammatkin. Ja tästä kertoo gallupit työpaikkojen suosiossa. Valtio on kiilannut itsensä ykköseksi kaikista suosituimpana työnantajana koulutettujen keskuudessa. Koulutettu nuori menee tällä hetkellä mielummin valtiolle töihin kuin Roviolle! tämä on mielestäni sairasta ja lopullinen tie tuhoon. Kreikassakin valtio oli vielä vähän aikaa sitten suosituin työnantaja.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2013/05/06/google-ja-valtio-opiskelijoiden-suosikkeja/20136459/12

Mitä ovat ne julkisen puolen korkeakoulutetut ammatit, joihin sinusta voi yliiopistolta maisterin paperit saatua vain lipua löhöämään lopuksi elämäänsä?

Omassa lähipiirissä on elävänä esimerkkinä vaikkapa humanistimaisteri joka meni suoraan valmistuttuaan projektipäälliköksi johonkin apurahaprojektiin jossa tutkittiin jotain maahanmuuttajaäitien elämään liittyvää. Nyt on edennyt mukavasti jonkun hyysäysalan viraston tai laitoksen johtoon. Palkka on pienen yrityksen toimitusjohtajan tasoa mutta hyysäysviraston johtajalla ei paljon stressi paina toisin kuin minkä tahansa yrityksen toimitusjohtajalla. Ja kenkää voi saada vain vakavan virkavirheen johdosta mikä on hyysäysalalla sula mahdottomuus vaikka tekisi mitä. Toimitusjohtaja saa kenkää välittömästi jos bisnes ei luista vaikka syy olisi ulkopuoliset suhdanteetkin joille ei mitään voi.

Jos verrataan YT-rumbaa joka viimeisen 5 vuoden aikana on Suomessa pyörinyt niin julkisella sektorilla työpaikkojen vaihtuvuus ja työpaikkojen suoranainen lopettaminen on murto-osa tästä ihan millä asteella tahansa.

Onko sinulla tästä jotain lukuja?

Pelkästään teollisuudesta on hävinnyt 2000-luvulla 60.000 työpaikkaa. Tarkoittaa n. 15% työpaikoista. Samaan aikaan julkisen sektorin työpaikkoja on tullut lisää n. 5%. Pelkästään elektroniikkateollisuudesta on hävinnyt 10.000 työpaikkaa muutamassa vuodessa ja nämä työpaikat on lopullisesti mennyttä. Itsekin tiedän Nokian tuotekehitystiimiä vetäneen DI:n joka ryhtyi maanviljelijäksi.

Haluaisinpa nähdä edes yhden toimialan julkisella sektorilla jossa tövoimaa vähennetään 15%. Viimeisen 10 vuoden aikana ainoat leikkaukset jotka minä tiedän on muutaman kyläkoulun lopettaminen mutta siltikin opettajien lukumäärä on kasvanut. Eli aika turha on opettajienkaan itkeä pätkätöistään jos vertaa mihin tahansa teollisuustyöpaikkaan.

[EL SID]

Perusturvan kannalta nykyinen systeemi toimii, mutta jos työtön haluaakin takaisin työelämään, systeemi ei toimi. Jos olet aktiivinen, ja haet töitä, perusturvalla elävä on sidottu pysymään pyörämatkan päässä, autoon ei ole varaa, eikä julkisiin, siis siellä missä niitä on tarjolla, eli lähinnä PK-seudulla.

No, eivät bussiliput nyt niin paljoa maksa, etteikö sellaisia olisi varaa maksaa, jos tarjolla on työpaikkahaastattelu.

siinäpä tyypillinen sräisy (vrt: ruuskaisu). kun kirjoitan siitä kuinka työttömällä ei ole varaa olla aktiivinen ja hakea töitä ja mennä työhaastatteluun julkisilla, sr kirjoittelee, kuinka yhteen työhaastatteluun julkisilla pitäisi olla varaa..

mitähän tuohon vastaisi?   

Lainaus
Pahinta on byrokratia. Miksi opiskelija tekee mieluummin pätkätyötä kuin työtön? Koska opiskelija saa tehdä töitä menettämättä tukea ja mikä pahinta, joutumatta byrokratian hampaisiin.

Tämä on yksi syy, miksi itse kannatan byrokratiattomaan perustuloon siirtymistä. Opiskelijat toiminnallaan jo osoittavat, että se toimii. He käytännössä elävät perustulosysteemissä, eli siis systeemissä, jossa käteen lyödään melkko niukka elintaso, mutta sitä saa sitten kartuttaa työtä tekemällä pelkäämättä tuen putoamista tai joutumatta käymään byrokratian kanssa tappelua siitä, mikä tukitason pitää työnteon vuoksi olla.

nyt olisi tarkoitus pysyä todellisuudessa. voit jatkaa aiheesta perustulo sitä käsittelevässä ketjussa.

[AstaTTT]

^ Kertoo ehkä sen, että tuloerot ovat kasvaneet hurjasti.

Mitenkä niin hurjasti?

Tuosta kuvaajasta nopeasti laskettuna:
Vuonna 2000 kuntasektorin naisten keskiansio oli noin 75% valtion miesten keskiansiosta.
Vuonna 2011 kuntasektorin naisten keskiansio oli noin 72% valtion miesten keskiansiosta.

Tuloerot pieni- ja suuripalkkaisten välillä. Mielestäni tuloerojen kasvu on yksi syy, miksi kansamme eriarvoistuu ja kyynisyys/itsekkyys valtaa ajattelua.

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/05/22/tuloerot-kasvavat-suomessa-silti-alle-eun-keskitason/20137237/12

Tuloerokehitys viime vuosikymmeninä ja siihen liitettynä ostovoiman heikkeneminen käytännössä tarkoittavat sitä, että vaikka näennäisesti vielä ollaan hengissä, se hengissäpysyminen vaatii oman elämän karsimista niin minimiin, että elämällä ei oikeastaan ole paljon merkitystä. El Sidin maininta työnhakemisen vaikeudesta on monelle työttömälle arkipäivää.

http://yle.fi/uutiset/palkansaajien_ostovoima_heikkenee_odotettua_enemman_-_hallitukselta_vaaditaan_veronkevennyksia/6706657

- Suotuisan ostovoimakehityksen turvaamiseksi nyt tarvitaan verotukseen maltillisia kevennyksiä tai ainakin sitä, että kiristyksiä ei enää tehdä. Tämä koskee niin tuloverotusta kuin kulutusverotustakin, Koski toteaa.

Palkansaajien reaalitulot eli ostovoima alenee tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonnakin 0,7 prosenttia. Näin ennakoi varsin laaja, muun muassa työmarkkinaosapuolista, Suomen Pankista ja valtiovarainministeriöstä koostuva asiantuntijaryhmä.