Mitä puoluetta äänestät eduskuntavaaleissa 2011?

[xoxox]

Puolue, jonka listalta joku nousee eduskuntaan, ei ole marginaalipuolue.

Tätähän ei äänestystilanteessa vielä tiedä.

Yleensä tietää.

Miksi kummassa äänestää varmaa läpimenijää saati sitten jotakuta, jolla itsellään sen enempää kuin kenelläkään samalla listalla olevalla ei ole vähäisintäkään reaalista mahdollisuutta tulla valituksi?

Osoittaakseen mielipiteensä. Sehän se vaalien tarkoitus on. Ei voittajaveto.

Olen eri mieltä. Minusta vaalien tarkoitus ei ole mielipiteen osoittaminen. Minusta vaaleissa äänestämisen ainoana tarkoituksena on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Mielenilmauksiin ei vaaleja tarvita.

Jos sattumoisin henkilö, jonka katson olevan sopivin ajamaan omia asioitani (huomioiden puoluesidonnaisuutensa), olisi varma läpimenijä, niin kyllä äänestäisin silloin varmaa läpimenijää.

Jos sattumoisin, mutta kuinkahan monesti tämä realisoituu?

[Oami]

Olen eri mieltä. Minusta vaalien tarkoitus ei ole mielipiteen osoittaminen. Minusta vaaleissa äänestämisen ainoana tarkoituksena on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Mielenilmauksiin ei vaaleja tarvita.

Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen äänestämällä vaikuttajaksi henkilöä, jota äänestäjä ei itse eniten toivoisi poliittisten päätösten tekijäksi?

No, sitten vaan olemme eri mieltä.

Jos sattumoisin, mutta kuinkahan monesti tämä realisoituu?

En ole koskaan pitänyt varmaa läpimenijää parhaana vaihtoehtona, enkä siis koskaan äänestänyt varmaa läpimenijää.

[Timoteus]

(Koska viimeksi on vaaleja edeltävänä vuonna rekisteröity pienpuolue saanut eduskuntavaaleissa ehdokkaita lävitse?)

Remonttiryhmä vuonna 1999? Remonttiryhmän puheenjohtaja Risto Kuisma oli toki eduskunnassa SDP:n listalta valittuna jo ennen vaaleja. Jos tämä ja vastaavat tapaukset jätetään laskuista, positiivisia esimerkkejä löytyy viimeisten 50 vuoden ajalta vain kaksi. Vain vihreät (1983) ja nuorsuomalaiset (1995) nousivat eduskuntaan ilman istuvia kansanedustajia ensimmäisissä vaaleissaan. Kumpikin sai kaksi kansanedustajaa.

Kaksi paikkaa lieneekin paras tulos, mihin ilman kansanedustajia vaaleihin lähtenyt puolue on eduskuntavaalien historiassa yltänyt. Jos joku tietää paremman tuloksen, kertokoon.

Reaalipoliittinen vaikuttaminen on tässä(kin) ketjussa pelkistetty siihen, voiko Muutos 2011 saada ehdokkaita läpi vai ei. Pelkästään tästähän ei ole kyse. Maksimituloksella Perussuomalaiset nousee keskisuureksi tai suureksi eduskuntapuolueeksi ja pääsee hallitukseen laittamaan asioita kuntoon. Maksimituloksella Muutos 2011 saa ehkä jopa ennätystä sivuavat kaksi kansanedustajaa oppositioon räksyttämään. Tyhjästä hallituspuolueeksi on noustu nopeimmillaan noin viidessätoista vuodessa (vihreät), jos IKL:n yhtä salkkua jatkosodan aikaisessa poikkeuksellisen laajapohjaisessa hallituksessa ei lasketa. Minusta meillä ei ole aikaa odottaa viittätoista vuotta.

Kumpaakin esitettyä äänestämisen funktiota (poliittisiin voimasuhteisiin vaikuttaminen / mielipiteen ilmaisu) pidän periaatteessa mielekkäänä. Äänestäjän on omien arvojensa ja tavoitteidensa pohjalta valittava, miten niitä painottaa. Itse voisin aivan hyvin äänestää puoluetta, jonka läpimenoon vaalipiirissäni en usko. Tällöin kuitenkin kyseisen puolueen pitäisi olla selvällä erolla paras vaihtoehto eikä vain yksi monesta yhtä hyvästä. Lisäksi edellyttäisin, että puolueella on mahdollisuus saada huomioimisen arvoinen tulos.

[Oami]

Reaalipoliittinen vaikuttaminen on tässä(kin) ketjussa pelkistetty siihen, voiko Muutos 2011 saada ehdokkaita läpi vai ei. Pelkästään tästähän ei ole kyse. Maksimituloksella Perussuomalaiset nousee keskisuureksi tai suureksi eduskuntapuolueeksi ja pääsee hallitukseen laittamaan asioita kuntoon. Maksimituloksella Muutos 2011 saa ehkä jopa ennätystä sivuavat kaksi kansanedustajaa oppositioon räksyttämään.

Jos hallitus laittaa asioita kuntoon (olipa siinä mukana persuja tai ei), niin miksi muutoksen tarvitsisi sitä räksyttää (olipa se oppositiossa tai ei)?

Muutoksen olemassaolon tarkoitushan on se, että asiat laitetaan kuntoon. Toissijainen kysymys on, kuka ne laittaa. Ongelma, jonka takia muutos on syntynytkin, on se, että nykyinen hallitus mitä ilmeisimmin ei laita.

[xoxox]

Olen eri mieltä. Minusta vaalien tarkoitus ei ole mielipiteen osoittaminen. Minusta vaaleissa äänestämisen ainoana tarkoituksena on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Mielenilmauksiin ei vaaleja tarvita.

Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen äänestämällä vaikuttajaksi henkilöä, jota äänestäjä ei itse eniten toivoisi poliittisten päätösten tekijäksi?

Olen vaikka kuinka monesti taktisista syistä äänestänyt tällaisia henkilöitä eri tehtäviin. Esimerkiksi siinä tarkoituksesta, että kyseisestä poliitikosta on kuitenkin kosolti enemmän harmia poliittisille vihollisilleni kuin sellaisen kannattamani henkilön äänestämisestä, joka ei kuitenkaan tule valituksi. (Kun kerran äänestin Väyrystä kepun pressaehdokkaaksi esivaalissa, joka jostakin aivan käsittämättömästä syystä oli avoin kaikille, niin luulenpa, ettei enemmistö muistakaan äänestäjistä äänestänyt häntä siksi, että olisi halunnut hänestä presidentin, vaan siksi, että tiesivät, ettei kepun ehdokas tule siinä tapauksessa mitenkään valituksi.)

No, sitten vaan olemme eri mieltä.

Ei voisi vähempää haitata.

[xoxox]

Maksimituloksella Muutos 2011 saa ehkä jopa ennätystä sivuavat kaksi kansanedustajaa oppositioon räksyttämään.

Jos ihmeen mahdollisuus suljetaan pois, tällaisen tuloksen vähimmäisedellytyksenä taitaisivat olla kaksi jossain määrin tunnettua ja valovoimaista ehdokasta kuten esimerkiksi pitkäaikaista kunnallispoliitikkoa, kansainvälisen tason kilpaurheilijaa tai listaykkösenä pyörivää viihdelaulajaa (siis Kari Peitsamoa kuuluisampaa) kahdessa suuressa vaalipiirissä. Koskahan sellaiset ilmaantuvat?

[Timoteus]

Jos hallitus laittaa asioita kuntoon (olipa siinä mukana persuja tai ei), niin miksi muutoksen tarvitsisi sitä räksyttää (olipa se oppositiossa tai ei)?

Räksyttää ei ollut kommenttini olennainen sana, oppositio oli. Ääni Muutokselle ei vaikuta hallituskokoonpanoon, koska Muutos ei ole optimituloksellakaan seuraavassa hallituksessa.

Jos ihmeen mahdollisuus suljetaan pois, tällaisen tuloksen vähimmäisedellytyksenä taitaisivat olla kaksi jossain määrin tunnettua ja valovoimaista ehdokasta kuten esimerkiksi pitkäaikaista kunnallispoliitikkoa, kansainvälisen tason kilpaurheilijaa tai listaykkösenä pyörivää viihdelaulajaa (siis Kari Peitsamoa kuuluisampaa) kahdessa suuressa vaalipiirissä.

Tarkoitin maksimitulosta historiallisten esimerkkien valossa. Arvioni Muutoksen paikkamäärästä on sama kuin omasi.

Vihreiden ja nusujen ensimmäiset kansanedustajat muuten eivät olleet pitkäaikaisia kunnallispoliitikkoja eivätkä julkkisehdokkaita. Sellaisten puuttuminen ei automaattisesti tarkoita, etteikö paikkoja voisi tulla.

[MW]

***

Räksyttää ei ollut kommenttini olennainen sana, oppositio oli. Ääni Muutokselle ei vaikuta hallituskokoonpanoon, koska Muutos ei ole optimituloksellakaan seuraavassa hallituksessa.
***

Ei ole, ei. Paree äänestää Väyrystä.

Tämä nyt ei ollut kenenkään puolesta, eikä ketään vastaan, mutta ymmärtänet?

[xoxox]

Vihreiden ja nusujen ensimmäiset kansanedustajat muuten eivät olleet pitkäaikaisia kunnallispoliitikkoja eivätkä julkkisehdokkaita. Sellaisten puuttuminen ei automaattisesti tarkoita, etteikö paikkoja voisi tulla.

Eivät. Hirveiden ensimmäiset edustajat taisivat olla Koijärvi- (tms.) aktiiveja, jotka tunnettiin kyseisissä huuhaapiireissä. Eihän heitä muuten olisi äänestetty. (Komsi muuten itse asiassa istui valituksi tullessaan niinkin pienen paikkakunnan kuin Helsingin valtuustossa, ensimmäistä kauttaan tosin. Oli vielä päässyt sinne joltakin sitoutumattomien listalta, joten henkilökohtainen äänimäärä on varmaan ollut kohtalainen.)

Nuorsuomalaiset eivät olleet köyhiä poikia ja panivat vaalityössä kahden kansanedustajan koko vaalikauden puoluetuet palamaan ennaltakäsin, ja vissiin jonkinlaisen läjän muutakin tuohta. Toiminta perustui arvioon, jonka mukaan paikkoja tulisi enemmän. Vain kahden edustajan läpipääsy oli heille pettymys.

Muutoslaisilta puolestaan puuttuu niin fyrkka kuin tunnettuus missään laajemmissa kansankerroksissa, eikä muutosta tähän ole näköpiirissä. (Tilanne voisi olla vähemmän toivoton, jos heillä olisi listoillaan muutamakin Halla-ahon tasoinen kandidaatti.)

[VikaTikki]

Oikeastaan äänestäisin muutosta, jos Suomella olisi varaa siihen.
Nyt on isänmaa oikeasti kriittisessä tilanteessa, ja 4 vuotta tällä nykyisellä kokoonpanolla olisi käsittämätn katastrofi.
4 vuotta samalla kokoonpanolla:
- 20 - 80 miljardia lisää valtionvelkaa
- kaikki valtionyritykset myyty pilkkahintaan
- totalitäristisiä pakotuslakeja ja päättmiä EU-säädksiä
- vähintään 20 000 somalia lisää

Sitten kun näyttää siltä, että on huono hallitus, joka ei kuitenkaa tähtää Suomen tuhoamiseen, voin harkita Muutoksen äänestämistä.

[Jaakko Sivonen]

*Nostan* viitaten uusimman gallupin ajankohtaisuuteen. PS 15,4 prosenttia, ryhmä muut 1,2 prosenttia (taulukko).

[antero]

Up.

[Sibis]

Espoon perussuomalaista, varmaankin Teemu Lahtista. Toinen mahdollinen on Simon Elo. Lahtiseen ääni on kallistumassa eniten sen takia, että hän on ollut politiikassa mukana pidempään kuin Elo, mutta toisaalta Elon vaaliteemana on enemmän kristillisyys, joka on minulle myös kriteeri. Joka tapauksessa Perussuomalaisille ääni menee.

Olisi niin paljon kivempi, kun olisi siirtoäänivaalitapa käytössä, helpottaisi äänestysvalintaa todella paljon.

Sul on mun mieli

Joku oli myös itseni tavoin 20v Kokoomuksen kynsissä. Niin olin minäkin.

[Simon Elo]

Espoon perussuomalaista, varmaankin Teemu Lahtista. Toinen mahdollinen on Simon Elo.

Sul on mun mieli

Espoon Perussuomalaiset kiittää ja kumartaa, meni ääni sitten kenelle ehdokkaallemme tahansa. Espoosta on kyllä hyvä edustus - kahdeksan ehdokasta, joista viisi miestä ja kolme naista. Mukana sekä puolueen että nuorisojärjestön puheenjohtaja. Toisaalta on myös kaksi tradenomia ja kaksi valtiotieteilijää.

[Hippo]

Persuja Soinista huolimatta ja Halla-ahosta johtuen. Näin ainakin tällä kertaa. Jos Persut muuttuvat jossain vaiheessa liian paskaksi porukaksi voin siirtyä taas jonkun muun puolueen äänestäjäksi.

[Mika.H]

Espoosta on kyllä hyvä edustus - kahdeksan ehdokasta, joista neljä miestä ja kolme naista.

Just just..

[Ammadeus]

Vapauspuolue ja R.Leipävuori

[Simon Elo]

Espoosta on kyllä hyvä edustus - kahdeksan ehdokasta, joista neljä miestä ja kolme naista.

Just just..

Huomasin virheen ja korjasin, mutta tämä ei olisi internet, jos ei joku ehtisi tarttua asiaan. Ei siis ole sukupuolettomia tms. ehdokkaita.

[ruikonperä]

Tämä äänestys on harhaanjohtava.

1.Kaikki täällä äänestää Ps
2.Kirkkovene tai Paavo väyrynen ei ole listalla
3.Tämä on medihelipeliä
4.Sain mansikalla 0.8

[Semiurbaani]

Tämä äänestys on harhaanjohtava, koska eduskuntavaaleissa ei edelleenkään äänestetä puolueita vaan 1) vaalilistoja 2) eduskuntaehdokkaita, tässä järjestyksessä.

[Jaakko Sivonen]

Tämä äänestys on harhaanjohtava, koska eduskuntavaaleissa ei edelleenkään äänestetä puolueita vaan 1) vaalilistoja 2) eduskuntaehdokkaita, tässä järjestyksessä.

Puolueet asettavat lähes kaikki listat; valitsijayhdistykset ovat käytännössä merkityksettömiä. Vaaliliittoja solmitaan näissä vaaleissa sitä paitsi poikkeuksellisen vähän.

[Aldaron]

Tämä äänestys on harhaanjohtava, koska eduskuntavaaleissa ei edelleenkään äänestetä puolueita vaan 1) vaalilistoja 2) eduskuntaehdokkaita, tässä järjestyksessä.

Väärin. Meillä on nykyisin henkilövaali, ei enää listavaalia (kuten oli 1950-luvulle saakka). Useimmat ehdokkaat ovat puolueiden asettamia. Kun äänestät yksittäistä ehdokasta, tulet (vaalitavasta johtuen) samalla äänestäneeksi kyseisen ehdokkaan asettanutta puoluetta, paitsi niissä harvoissa tapauksissa joissa ehdokas on valisijayhdistyksen asettama. Jos äänestämäsi ehdokkaan puolue on kyseisessä vaalipiirissä vaaliliitossa jonkin tai joidenkin puolueiden kanssa, tulet yksittäisen ehdokkaan lisäksi äänestäneeksi myös kyseistä vaaliliittoa, sillä ehdokkaiden järjestys määrittyy vaaliliiton sisällä henkilökohtaisen äänimäärän peruisteella riippumatta siitä mitä puoluetta he edustavat.

[Semiurbaani]

Jassoo. Tähän saakka ainakin suhteellinen vaalitapa on laskenut äänen aina ensisijaisesti vaalilistan hyväksi, on se ollut vaaliliitto tai yksittäisen puolueen lista. En ole mistään huomannut, että järjestelmä näihin vaaleihin muuttuisi.

Systeemistä on seurannut, että joku ehdokas on saattanut jäädä rannalle isommalla äänimäärällä kun toinen on tullut valituksi pienemmällä - listan saama äänimäärä on ratkaissut, ei ehdokkaan oma äänimäärä.

[Jaakko Sivonen]

Systeemistä on seurannut, että joku ehdokas on saattanut jäädä rannalle isommalla äänimäärällä kun toinen on tullut valituksi pienemmällä - listan saama äänimäärä on ratkaissut, ei ehdokkaan oma äänimäärä.

Ja kuinka tämä liittyy mitenkään alkuperäiseen väitteeseesi siitä, että puolueita ei muka voisi äänestää vaaleissa?

[Semiurbaani]

Se liittyy nimimerkin Aldaron esittämään pläjäykseen, että meillä on HENKILÖVAALI ja samalla äänestetään puoluetta.

Ehhei, ääni annetaan listalle. Listoilla voi olla monen puolueen ehdokkaita, sitoutumattomia ehdokkaita.

Suhteellinen vaalitapa on kökkö eikä palvele demokratiaa, se palvelee vain poliittisia pelureita.

[Aldaron]

Se liittyy nimimerkin Aldaron esittämään pläjäykseen, että meillä on HENKILÖVAALI ja samalla äänestetään puoluetta.

Ehhei, ääni annetaan listalle. Listoilla voi olla monen puolueen ehdokkaita, sitoutumattomia ehdokkaita.

Suhteellinen vaalitapa on kökkö eikä palvele demokratiaa, se palvelee vain poliittisia pelureita.

Taas väärin. Täytyy varmuuden vuoksi näköjään selittää todella perusteellisesti, sillä muuten et ymmärrä. Jos olet käynyt kertaakaan äänestämässä (mitä hieman epäilen), sinun pitäisi tietää että äänestäminen Suomessa tarkoittaa sitä että kirjoitat yksittäisen ehdokkaan numeron. 1950-luvulle saakka ääntä ei voinut antaa yksittäiselle ehdokkaalle vaan se annettiin suoraan puolueen asettamalle listalle, jolla ehdokkaat olivat puolueen asettamassa järjestyksessä. Jos puolue X sai tietyssä vaalipiirissä kolme edustajaa, valituiksi tulivat puolueen listalta kolme ensimmäistä.

Ero entiseen käytäntöön on siinä, että ehdokkaiden järjestys puolueen listalla (tai vaaliliiton sisällä) on 1950-luvulta asti määräytynyt sen perusteella, miten paljon ääniä kukin yksittäinen ehdokas saa. Puolueen (tai vaaliliiton) kaikkien ehdokkaiden äänet lasketaan yhteen. Tämän perusteellä määritetään, miten paljon paikkoja kyseisessä vaalipiirissä kuuluu kullekin puolueelle tai vaaliliitolle. Asiaan liittyy sellainenkin käsite kuin vertausluku, mutta hyppään sen yli, ettei tästä selvennyksestä tulisi sinun kannaltasi liian monimutkaista.

Ylempänä tästä ketjusta löytyvässä viestissä muotoilit ajatuksesi hyvin oudolla tavalla, joka viittaa siihen että et ole koskaan äänestänyt (ainakaan Suomessa). Kirjoitit seuraavasti:

"Eduskuntavaaleissa ei edelleenkään äänestetä puoluetta vaan 1) vaalilistoja 2) eduskuntaehdokkaita, tässä järjestyksessä."

Jos tuo ymmärretään niin kuin se on kirjoitettu, se tarkoittaa, että luulet Suomen kansalaisella olevan kaksi ääntä, joista ensimmäinen annetaan listalle ja toinen ehdokkaalle. Eräissä maissa näin onkin, mutta ei meillä.

Jos taas meillä sovellettu D'Hondtin menetelmä onkin sinulle tuttu ja tuo oli vain sinun persoonallinen muotoilusi siitä mitä se mielestäsi tarkoittaa käytännössä, täytyy sanoa että olet onnistunut muotoilemaan ajatuksesi aivan poikkeuksellisen epäselvästi ja harhaanjohtavasti. Unklar gesagt ist unklar gedacht...

   

[Semiurbaani]

Se liittyy nimimerkin Aldaron esittämään pläjäykseen, että meillä on HENKILÖVAALI ja samalla äänestetään puoluetta.

Ehhei, ääni annetaan listalle. Listoilla voi olla monen puolueen ehdokkaita, sitoutumattomia ehdokkaita.

Suhteellinen vaalitapa on kökkö eikä palvele demokratiaa, se palvelee vain poliittisia pelureita.

Taas väärin. Täytyy varmuuden vuoksi näköjään selittää todella perusteellisesti, sillä muuten et ymmärrä. Jos olet käynyt kertaakaan äänestämässä (mitä hieman epäilen), sinun pitäisi tietää että äänestäminen Suomessa tarkoittaa sitä että kirjoitat yksittäisen ehdokkaan numeron. 1950-luvulle saakka ääntä ei voinut antaa yksittäiselle ehdokkaalle vaan  blaa blaa

Sisälukutaito?

En minä ottanut kantaa siihen, mitä äänestäjä lappuunsa kirjoittaa. Äänestäjä kirjoittaa mitä kirjoittaa, mutta se, kenen hydyksi ääni lopulta annetaan ja miten se vaikuttaa vaalien tulokseen, ei olekaan enää tämän äänestäjän määrättävissä. Se on seurausta suhteellisesta vaalitavasta, jotä täällä onkin jo selvitetty. Nimimerkki Aldaron on hyvä ja lukee koko ketjun ja asiaa valaisevat linkit.

[Aldaron]

Se liittyy nimimerkin Aldaron esittämään pläjäykseen, että meillä on HENKILÖVAALI ja samalla äänestetään puoluetta.

Ehhei, ääni annetaan listalle. Listoilla voi olla monen puolueen ehdokkaita, sitoutumattomia ehdokkaita.

Suhteellinen vaalitapa on kökkö eikä palvele demokratiaa, se palvelee vain poliittisia pelureita.

Taas väärin. Täytyy varmuuden vuoksi näköjään selittää todella perusteellisesti, sillä muuten et ymmärrä. Jos olet käynyt kertaakaan äänestämässä (mitä hieman epäilen), sinun pitäisi tietää että äänestäminen Suomessa tarkoittaa sitä että kirjoitat yksittäisen ehdokkaan numeron. 1950-luvulle saakka ääntä ei voinut antaa yksittäiselle ehdokkaalle vaan  blaa blaa

Sisälukutaito?

En minä ottanut kantaa siihen, mitä äänestäjä lappuunsa kirjoittaa. Äänestäjä kirjoittaa mitä kirjoittaa, mutta se, kenen hydyksi ääni lopulta annetaan ja miten se vaikuttaa vaalien tulokseen, ei olekaan enää tämän äänestäjän määrättävissä. Se on seurausta suhteellisesta vaalitavasta, jotä täällä onkin jo selvitetty. Nimimerkki Aldaron on hyvä ja lukee koko ketjun ja asiaa valaisevat linkit.

Jos et ottanut, täytyy sanoa että valitsit sanasi hyvin erikoisesti. Muistutan vielä kerran, mitä kirjoitit:

"Eduskuntavaaleissa ei edelleenkään äänestetä puoluetta vaan 1) vaalilistoja 2) eduskuntaehdokkaita, tässä järjestyksessä".

Tuo ei ole kuvaus Suomessa vallitsevasta vaalitavasta (yksi, yksittäiselle ehdokkaalle annettu ääni D'Hondtin menetelmän mukaisen suhteellisen vaalitavan puitteissa). Sen sijaan kuvauksesi sopii (paitsi sanat: "tässä järjestyksessä") mm. Saksan vaalitapaan. Siellähän jokaisella on valtiopäivävaaleissa todella kaksi ääntä. Tämä johtuu siitä, että osa Bundestagista valitaan yhden hengen vaalipiireistä yksivaiheisella enemmistövaalilla ja osa suhteellisella vaalilla ns. suljettujen listojen menetelmää ja 5%:n äänikynnystä soveltaen.

Sinun kannattaa kiinnittää huomiota siihen miten muotoilet ajatuksesi, sillä teksti kuuluu periaatteessa aina ymmärtää juuri niin kuin se on kirjoitettu...

[Sibis]

Paikat jaettaneen seuraavasti:

1. 200 edustajaa
2. Maa jaettu vaalipiireihin ja äänikelpoisten( tai väkimäärän?) suhteen 200 paikkaa jaetaan?
3. Vaalipiireihin puolueet tekevät listan ehdokkaistaan (samassa listassa voi olla eri puolueita taikka sitoutumattomia).
4. Äänestyslaskennan tapahduttua saadaan kutakin vaalipiirin listaa varten paikkaluku. (miten käy jakojäännökselle?)
5. Listalta astuu sisään eniten ääniä saalistaneet.

Gallupissamme on äänestämättä jättäneitä sekä akuankkaa äänestäviä!
Sehän on sama kuin äänestäisi puoluetta jonka kannattajat äänestävät varmimmin.
JOTEN äänestäkää nyt he...tissä ja vieläpä "oikein" ettei sen takia seuraa katastrofia.

[Semiurbaani]

Jos et ottanut, täytyy sanoa että valitsit sanasi hyvin erikoisesti. Muistutan vielä kerran, mitä kirjoitit:

"Eduskuntavaaleissa ei edelleenkään äänestetä puoluetta vaan 1) vaalilistoja 2) eduskuntaehdokkaita, tässä järjestyksessä".

Tuo ei ole kuvaus Suomessa vallitsevasta vaalitavasta (yksi, yksittäiselle ehdokkaalle annettu ääni D'Hondtin menetelmän mukaisen suhteellisen vaalitavan puitteissa). Sen sijaan kuvauksesi sopii (paitsi sanat: "tässä järjestyksessä") mm. Saksan vaalitapaan. Siellähän jokaisella on valtiopäivävaaleissa todella kaksi ääntä. Tämä johtuu siitä, että osa Bundestagista valitaan yhden hengen vaalipiireistä yksivaiheisella enemmistövaalilla ja osa suhteellisella vaalilla ns. suljettujen listojen menetelmää ja 5%:n äänikynnystä soveltaen.

Sinun kannattaa kiinnittää huomiota siihen miten muotoilet ajatuksesi, sillä teksti kuuluu periaatteessa aina ymmärtää juuri niin kuin se on kirjoitettu...

Olen siis sanonut, että "eduskuntavaaleissa ei edelleenkään äänestetä puoluetta vaan 1) vaalilistoja 2) eduskuntaehdokkaita, tässä järjestyksessä".

En ota kantaa siihenkään, mitä termi vaalitapa tarkoittaa. Otin kantaa siihen, että Suomessa muka äänestetään puoluetta.

Kun Suomessa äänestäjä Meikäläinen äänestää Viherpiiperöt-puolueen ehdokasta, hänen äänellään saattaakin tulla valituksi Natsit-puolueen ehdokas joka on vaaliliitossa Viherpiiperöiden kanssa ja samalla ehdokaslistalla. Lista korjaa potin ensisijaisesti, toissijaisesti äänet jaetaan listan ehdokkaiden kesken. Äänestäjä ei voi etukäteen tietää, kuka hänen äänellään menee läpi ja mistä puolueesta.  Meikäläisen viherpiiperöehdokas ei sitäpaitsi ollut puolueen jäsen ollenkaan, se on nykyään tavallista puolueiden ehdokaskeräilyssä.