Aikalainen: Ruben Oskar Auervaara ja Pekka Himanen

[törö]

Artikkeli on helmikuulta, mutta useimmat täällä tuskin ovat sitä vielä lukeneet.

Ruben Oskar Auervaara ja Pekka Himanen

Heikki Mäki-Kulmala


1. Ruben Oskar Auervaara oli Suomen rikoshistorian taitavin ja tunnetuin naisten petkuttaja. Ulkoisia avuja ei hänellä tuohon touhuun liiemmälti ollut – valokuvat paljastavat hänen olleen rokonarpinen ja pullea äijänkäppänä.  Mutta hänen viehätysvoimansa kumpusikin sisältä ja syvältä.

Auervaara oli nimittäin impotentti, ja sellaisena hän vetosi erityisesti pikkuisen varttuneempiin ja jo arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttaneisiin naisiin. Hehän eivät halua tyytyä miehessä siihen tavanomaiseen, vaan toivoivat hänen olevan erilainen ja enemmän: huomaavaisempi, hienostuneempi, henkevämpi...

Sitä kaikkea Ruben Oskar oli, varsinkin kun ne tavanomaiset miehen mieliteot sananmukaisesti loistivat poissaolollaan.

2. Auervaara ei tietenkään ollut Ruben Oskarin oikea eikä varsinkaan ainut sukunimi, ja muutenkin hän oli häilyvän epätodellinen. Hän oli vain tyhjä valkokangas, johon naisihmiset saattoivat projisioida haaveensa. Niinpä nuo Auervaaran huijaamina pidetyt ihmiset olivat pikemminkin omien haavekuviensa uhreja, ja kenties siksi vain muutama heistä teki rikosilmoituksen.

Semiootikko voisi nähdä Auervaarassa Claude Lévi-Straussin tarkoittaman "kelluvan merkitsijän" (signifiant flottant, floating signifier), jota alan ihmiset ovat kutsuneet myös tyhjäksi merkiksi.  Mutta mikä se sellainen on?

Esimerkiksi: Suomen kielen sanat "kivi", "auto" tai "karhu" eivät isommin kellu vaan ovat kiinnittyneitä merkitsijöitä.  "Kivillä" tarkoitetaan kiviä, "autoilla" autoja, "karhuilla" karhuja – ja sillä hyvä. Mutta jo sellaiset sanat kuin "ihmisoikeudet", "hyvinvointi", "kestävä kehitys", "vapaus" tai vaikkapa "tiede" eri johdannaisineen kelluvat jo aika tavalla.  Niitä kelluttavat poliittiset ja ideologiset kamppailut, joita yhteiskunnassa on aina meneillään.

Claude Lévi-Strauss liitti nerokkaalla tapaa kelluvan merkitsijän käsitteeseen "mana", jolla uskontotieteilijät ovat tarkoittaneet jotain määrittelemätöntä, salaperäistä ja yliluonnollista voimaa. Jos mana voitaisiin täsmällisesti määritellä, mitata tai punnita, ei olisi enää manaa, määrittelemätöntä ja salaperäistä "jotakin". Niinpä ihan kaikki kivet eivät olekaan pelkkiä kiviä, vaan joissakin niistä voi olla manaa (eli "jotakin"), mikä saa ihmiset kavahtamaan ja kumartamaan – karhu ei ollut taas meidän kaukaisille esivanhemmillemme vain Ursus arctos, yksi eläinlaji muiden joukossa.  Mana saa merkitykset kellumaan, pöydät spiritistien istunnoissa leijumaan, noidat tai shamaanit muuttamaan muotoaan ja lentämään öisten ilmojen halki...  Ruben Oskar Auervaarassa, tuossa äkkiä katsoen mitättömän näköisessä äijänkäppänässä, se ilmeni vastustamattomana charmina.

Sivumennen sanoen: yksi hänen suosikkihahmonsa oli lentokapteeni.

3.Jos Ruben Oskarin viehätysvoiman salaisuus oli hänen impotenssinsa, niin Pekka Himasesta on tehnyt tunnetun ajattelijan hänen tavaton latteutensa: kaikki mitä hän sanoo, on joko itsestään selvää tai herttaisen yhdentekevää. Niinpä hän aloitti viime syksynä näyttävän maailmankiertueen (Digni.fi), jonka tarkoituksena oli tehdä tiettäväksi niin slummeissa kuin palatseissakin, että "jokaisella ihmisellä on oikeus kokea elävänsä arvokasta elämää".  Ikään kuin tälle täsmennyksenä Himanen totesi vielä, kuinka "maailman kehitykselle pitää saada isompi päämäärä kuin pelkkä talous" ja että tehtävänämme on "arvokkaamman todellisuuden luominen" ja "ihmisarvoisemman elämän lisääminen". Erityisen tärkeänä Himanen pitää toimintaansa ja sanomaansa juuri nyt, kun maailman talous matelee laman syvänteissä ja kun ilmastonmuutoskin on kaatumassa päälle.

Himasen viesti on harvinaisen vapaasti kelluva ja tyhjä merkitsijä, pelkkä valkokangas, johon itse kukin voi projisioida mielikuviaan "arvokkaammasta elämästä" tai "isommasta päämäärästä kuin pelkkä talous".  Mutta juuri tämän tyhjyyden vuoksi hänen maailmankiertueensa menestyi.

Kuvitelkaapa nimittäin, mitä olisikaan tapahtunut, jos Himanen ei olisi puhunutkaan vain pelkästä "arvokkaammasta elämästä", "taloutta suuremmista päämääristä" ynnä muusta yhtä ympäripyöreästä.  Jospa hän olisi esittänyt jonkin kouriintuntuvan toimenpideohjelman laman tai ympäristökatastrofien pahiten kurmottamien ihmisten auttamiseksi! Uskon, että hänen lentonsa olisi katkennut siihen paikkaan. Mana olisi kadonnut ja Pekka Himanen olisi kuin kuka tahansa kuolevainen, kuin kuka tahansa kelpo kunnanvaltuutettu, jotka nyt pähkivät päätään puhki, mitä tehdä, kun se lama syö budjetin tulopuolta, mutta samalla lisää erilaisia menopaineita...

4. Kaikki konkreettiset ja vähänkin vaikuttavammat taloudelliset ja poliittiset päätökset ovat sellaisia, että niiden seurauksena jotkut saavat jotain ja jotkut toiset vastaavasti menettävät tai saavat ainakin vähemmän kuin muut. Siksi niitä ei koskaan synny ilman kipua tai ristiriitoja. Vastakkainasetteluiden aika ei siis tule koskaan olemaan ohi.

Lue loput Tampereen yliopiston nettisivuilta.

http://aikalainen.uta.fi/2010/02/03/ruben-oskar-auervaara-ja-pekka-himanen/

[Huuhkaja]

Olipas hyvä kirjoitus! Kiitos lukuvinkistä.

Himasen puolustukseksi on sanottava, että hänen harrastamansa ympäripyöreyksien ja latteuksien viljely on nykyään pikemminkin normi kuin poikkeus. Samaa iänkaikkisen kulunutta muotifraasien ryteikköä on nykyään täynnä jokainen strategiapaperi, toimintakertomus, tutkimussuunnitelma ja muu. Tosin näissä papereissa on lässytyksen välissä yleensä jotain oikeaa asiaakin, ja lässytys on se pakollinen kuorrutus, jolla paperista tehdään "ajan hengen" vaatimukset täyttävä; Himasen erikoiskyky näyttää olevan se, että hän on osannyt tehdä lässytyksestä itseään kannattelevan taiteenlajin, joka ei hänen puhumanaan enää tarvitse ydintä laisinkaan.

[törö]

Mäki-Kulmalan tutkimukset tuskin ovat himastason huuhaata. Toivottavasti tuloksia tihkuu nettiinkin.

http://www.uta.fi/laitokset/okl/tokl/henkilokunta/maki-kulmala.php

[JR]

Asiasta en tiedä, mutta olen huomannut, miten ihastuneita ihmiset ovat siihen, kun joku jaksaa toimia peilinä heidän unelmilleen ja ajatuksilleen. Se vaan on hirveän raskasta pitkässä juoksussa pidellä sitä peiliä, kun oma minäkin on olemassa. Peilin pitäisi olla kaksipuolinen.
(nimim. se unelmavävy ym. ym.)

[Eino P. Keravalta]

Himas-Peku:

"jokaisella ihmisellä on oikeus kokea elävänsä arvokasta elämää"

Nuo sanat jäivät mietityttämään.. ja huomaan olevani samaa mieltä: kyllä, jokaisella ihmisellä on oikeus kokea elävänsä arvokasta elämää. Se, missä Himas-Pekun ajattelu eroaa useimpien ajattelusta, on kaiketi siinä, että Peku näkee, että tuo "arvokas elämä" on jotakin, jota meidän aineellisesti rikkaiden Lännessä tulee kultalautasilta tarjoilla köyhille, jotta nämä sitten voisivat sitä arvokasta elämää kokea, kun taas normaalijärkinen ihminen pitää selvänä, että arvokkaan elämän kokemusta ei voida tuoda ulkoapäin ja että pelkkä ajatuskin sellaisesta on loukkaava; lopultakin ihminen pystyy näkemään oman elämänsä arvokkaana vain, jos hän sen itse itselleen sallii ja jos hän näkee sen arvokkaana - olkoon se sitten ulkoisesti miten vaatimatonta tahi tuskallista tahansa.

Oman elämänsä arvokkaana kokeminen on sisäinen kokemus. Se on jokaisen omalla vastuulla. Emme voi olla kenellekään velkaa tuota kokemusta, jokaisen on se itse itselleen järjestettävä. Mutta ilmeisesti himasmaisessa maailmassa ei pelkästään makseta velkaa orjalaivojen tervoista, vaan velkaa maksetaan myöskin toisten ihmisten tunteista.

Himasmainen ajattelu ei ymmärrä, että myöskin rikkaan ja hyvinvoivan elämä voi olla ilman kokemusta oman elämänsä arvokkuudesta. Jos siis Peku ajattelee, että köyhät voivat alkaa arvostaa itseään, kun heidän kuppeihinsa kaadetaan kyllin kultaa, mitä tehdään rikkaille? Miten maksamme "velkamme" heille, että hekin voisivat kokea elävänsä arvokasta elämää? Vastaus on: ei mitenkään. Palaamme siis siihen, että jokainen vastaa itse oman elämänsä arvokkaana kokemisesta. Eikä muutoin voi ollakaan - paitsi himasmaisessa maailmassa, joka lienee jossakin mustan aukon perällä.

Ja kärryiltä pudonneille vielä selvennykseksi: arvokas elämä ja arvokkaan elämän kokemus eivät ole sama asia. En osaa sanoa, onko Peku sotkenut nämä käsitteet hölmöyttään vai yrittääkö hän ovelasti diskurssin keinoin hivuttaa keskuuteemme ajattelua, jonka mukaan jotkut toiset ( valkoiset heteromiehet ) ovat joidenkuiden toisten ( sorrettujen tai "sorrettujen" ) tunteista vastuussa. Jälkimmäistä en ihmettelisi, sillä johan Suomessakin on nähty, että jopa oikeusjuttuja nostetaan tunteiden perusteella: koetaan rasismia, koetaan syrjintää, luulotellaan, että on olemassa rasistinen motiivi tai on vahva tunne piilorasismista. Tämä on fasismin tie. Moraalisinta ja järkevintä olisi, jos jokainen ihminen vastaisi itse omasta tunnemaailmastaan ja velkaan tahi syytteeseen toiseen ihmiseen nähden voisi jäädä vain selkeästi osoitettavin ja mitattavin perustein himasmainen "filosofia" unohtaen.

PS: olen kovin pahoillani, jos Himas-Peku sattuu tämän ketjun lukemaan ja sen perusteella kokee, ettei hänellä ole mahdollisuutta kokea viettävänsä arvokasta elämää. Vastuu on kuitenkin Pekulla.

[elven archer]

Himasen suosio perustuu suurimmaksi osaksi seuraavaan ajatusprosessiin:

1) Himanen valmistui tohtoriksi 20-vuotiaana
2) Himasen täytyy siis olla tosi fiksu!
3) Tosi fiksun ihmisen puhe on varmasti myös tosi fiksua (oletan niin, kun ei nyt oikeastaan kiinnosta hittoakaan lukea, mitä se oikeasti sanoo)

Sillä ei sitten ole niin väliä, että Himasen suurimmat kilpailijat filosofian rintamalla ovat missit, jotka osaavat kertoa, että maailman rauha on niinku tosi kiva juttu!

[MW]

Jep, ja monet missit ovat antaneet arvokkaat maailmanrauhaa koskevat lausuntonsa jo alle kaksikymppisinä, että revi siitä, lapsinero!

Vakavasti, sain taannoin kutsun erääseen kekkeriin, johon tarjoilun puolesta olisi voinut lähteäkin, mutta juhlatilaisuuden puhujana oli...

[IDA]

Luulen, että Himanen on ottanut tosissaan valmistumisensa aikaiset höpinät, että filosofia pitää saada takaisin yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen, mutta sitten aliarvioinut täysin kuulijakunnan tason ja vastaanottokyvyn. Näin siis toiminta positiivisesti tulkittuna.

[Roope]

Fanitusta äsken MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa.

Filosofinero Pekka Himanen on monella tavalla merkillinen mies. Hänen älynlahjoillaan voisi tahkoa miljoonia, mutta kaikkien aikojen nuorin tohtori keskittyykin puhumaan arvonannosta.

[Poitiers]

Filosofinero Pekka Himanen on monella tavalla merkillinen mies. Hänen älynlahjoillaan voisi tahkoa miljoonia, mutta kaikkien aikojen nuorin tohtori keskittyykin puhumaan arvonannosta. Toimittaja Merja Sundström

Ei ole, ainakin Tuomas Lukka on rikkonut tämän ennätyksen.

[Eino P. Keravalta]

Fanitusta äsken MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa.

Filosofinero Pekka Himanen on monella tavalla merkillinen mies. Hänen älynlahjoillaan voisi tahkoa miljoonia, mutta kaikkien aikojen nuorin tohtori keskittyykin puhumaan arvonannosta.

Onko toimittaja siis sitä mieltä, että miljoonien takomiseen vaaditaan suuria älynlahjoja, ja että kääntäen köyhät ovat tyhmiä? Entäpä köyhät kansat? Koostuvatko ne siis toimittajan mielestä tyhmistä ihmisistä?

[JJohannes]

Fanitusta äsken MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa.

Filosofinero Pekka Himanen on monella tavalla merkillinen mies. Hänen älynlahjoillaan voisi tahkoa miljoonia, mutta kaikkien aikojen nuorin tohtori keskittyykin puhumaan arvonannosta.

Käsittääkseni Himanen on jo tahkonnut melkoisen omaisuuden kokoon toimimalla huuhaakonsulttina jopa ulkomaisissa yrityksissä ja tekemällä jotain periaateohjelmia ja "kaikilla on oikeus hyvään elämään"-tasoisia "selvityksiä" ja "tutkimuksia" valtiolle. Himasta taidetaan myös kierrättää kovasti kaikissa maailman sosiaalifoorumeissa ja kehitysmaakonferensseissa kovapalkkaisena puhujana ja hän usein muistaakin haastatteluissaan mainita keitä kaikkia julkkixia Bonosta Desmond Tutuun ja Obamasta Dalai Lamaan on tavannut edellisellä viikolla.

[L. Brander]

Onko toimittaja siis sitä mieltä, että miljoonien takomiseen vaaditaan suuria älynlahjoja, ja että kääntäen köyhät ovat tyhmiä? Entäpä köyhät kansat? Koostuvatko ne siis toimittajan mielestä tyhmistä ihmisistä?

Ottamatta kantaa Himaseen tai hänen toimintaansa, sillä en ole miehen toimintaan perehtynyt, on todettava, että juttu oli aavistuksen outo.

Koko juttu oli ylimakea hymistely ja Himasen ylistys, jonka ainoa tarkoitus oli olla ylimakea Himasen ylistys.

"Mihin hän menekään kaikki ovet aukenevat hänelle, kuninkaalliset ja yritysjohtajat lankeavat hänen pyhyytensä edessä. Karja lypsää ja katto kannattelee paremmin, missä tämä vaatimattomuuttaan miljoonat tienaamatta jättänyt nero kulkee."

Hankamäellä oli muuten painavaa sanottavaa Himasesta:

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/03/filosofit-vallan-verkoissa.html

LB

[Jorma Merikoski]

Filosofinero Pekka Himanen on monella tavalla merkillinen mies. Hänen älynlahjoillaan voisi tahkoa miljoonia, mutta kaikkien aikojen nuorin tohtori keskittyykin puhumaan arvonannosta. Toimittaja Merja Sundström

Ei ole, ainakin Tuomas Lukka on rikkonut tämän ennätyksen.

Kaikkien aikojen nuorin suomalainen tohtori taitaa olla Jussi Ketonen. Hän väitteli nelisenkymmentä vuotta sitten (muistaakseni) 18-vuotiaana Yhdysvalloissa matematiikasta (ja oli tietääkseni vielä silloin Suomen kansalainen). Ketonen halusi siirtyä suoraan peruskoulusta yliopistoon, mutta Helsingin ja Turun yliopistot eivät hyväksyneet häntä, kun taas Åbo Akademi hyväksyi. Siellä hän suoritti (nykyistä filosofian maisterin tutkintoa vastaavan) filosofian kandidaatin tutkinnon (muistaakseni) 15-vuotiaana.

Yritin tarkistaa edellä olevaa netistä, mutta en onnistunut siinä heti enkä viitsinyt käyttää siihen enempää aikaa. Pieniä (esimerkiksi ikiä koskevia) virheitä saattaa siis olla, mutta varsinaisen asian luulisin olevan oikein.