Mielikuvia matkalla

[PMH]

     

 
101013 - Mielikuvia matkalla
Tämänkin päivän aloitin ryhdikkäästi tulemalla sentään ajoissa aamun tapaamisiin. Nyt kuitenkin kasvislounaan nautittuani olen valmiimpi koettelemaan kykyjäni kaikilla muillakin foorumeilla. Päivyrissäni ei näytä olevan merkityksellisiä tapaamisia ennen klo. 15.30, joten voin siis kevyesti peruuttaa maakunnan ihmisten kuntatason ja osuuskaupan delegaatioiden tapaamiset, annan ne avustajani hoidettavaksi, itse voin tuon ajan hieman verrytellä omimpia sidosryhmätaitojani aivan toisaalla. Taidan lähteä sopimaani tapaamiseen.

No niin pitihän sattua, käytävää pitkin vastaani keinahtelee sukupuolineutraalin avioliiton mainostoimiston kirjoittamaan puolueohjelmaan hyväksyneitä jakkupukuja kantavia kollegoja. Näistä hienostuneista tulikin mieleeni heidän vedätyksensä asevelvollisuusasiassa. Hehän halusivat maahan palkka-armeijan, jonka avulla he sinnemäkiläisesti olisivat hoitaneet nuorten miesten työttömyysongelman ja saaneet siinä sivussa kaikessa rauhassa tuoda maahan haluamansa määrän uudisasukkaita päiväntasaajan seutukunnilta. Mutta miten tämä nuorten miesten työttömyys oikein tällä tavoin hoidetaan, aivan heistähän tehdään 35-40 vuotiaita virkeitä työikäisiä mutta siviilityön ulottumattomissa olevia eläkeläisiä, se siitä työurien pidennyksestä ja kansantalouden pitkästä noususta Jyrki boy. Jyrki boy ei todellisuudessa johda työväenpuoluettaan vaan nämä "sukupuolettomat" jakkupuvut, jotka kyvykkäinä mutta haluttomina ovat ulkoistaneet omatkin toimintonsa. En näe heitä yksilöinä vaan Chanelin tuoksuisena massana.

Lisäksi he kantavat lähes päivittäisillä lausunnoillaan mediassa huolta suomalaisten miesten väkivaltaisuudesta naisia kohtaan - uudisasukkaiden vastaavat teot ovat ainoastaan kulttuurien rajapinnalla taiteilevien sopeutumiskipuja, joita jakkupukuihin kuulumattomien nuorten naisten tulee vain kestää. Naisia on siis jakkupukutodellisuudessa useampaa eri kastia, ylimpänä tämän talon jopa yksittäisiä kansaryhmiä koskevia lakeja "säätävä" naisverkosto. Todella rakenteellisen rasismin kokonaisvaltaisesti hallitsevaa porukkaa nämä jakkupuvut.

Reserviläisten "puolustaja" kollegahan se siinä käytäväkeskustelussa joidenkin häntä tapaamaan tulleiden ei kovin sotilaallisten kuuliaisten kanssa. Kollega edustaa pohjimmiltaan sitä ammattikuntaa, jonka palveluja minäkin viikoittain käytän. Näillä reserviläisillähän on huolenaan ala-arvoinen lakiesitys, jota ei olisi milloinkaan pitänyt itseään kunnioittavan virkamiehen tuoda julkiseen arviointiin, mutta ehkä virkamiehessä kulminoituu paljolti ylistetty osaamattomuus ja taitamattomuus. Toisaalta näille reserviläisparoille - osa heistä on ottanut minuunkin yhteyttä - on syntynyt vakava virkamiehiä nöyristelevä ja nuoleskeleva Tukholma syndrooma. Nämä jo tietämättään terminaalihoidossa olevat kirkasotsaiset eivät ole sallineet itsensä ymmärtää sitä, etteivät he todellisuudessa omista niitä aseitaan - kuten eivät muutkaan alan harrastajaryhmiin kuuluvat. Näitä ampumaurheilun ja metsästyksen harrastajiahan ovat virkamiehet oikein virkavastuulla vainonneet jo kai kolmisen vuotta. Onhan se elämää odotella vaikkapa kuulaa työntävän ja vain vaivoin alati janoavaa fetissiä piilottelevan virkamiehen kutsua aselupien peruutuksen vuoksi "kuulusteluun." Ryhtiä kuuliaiset kyllä maan äiti jakaa mitaleja teillekin "oikean" toiminnan tuloksena.

Tietenkin, kuinkas muuten viimeiseksi juuri ennen ulko-ovea joudun vielä tervehtimään kolmen minuutin kollegaa - kenen edustajaa. Vihdoin ulkona.

Onpa mukavan tuntuinen ilma oikein ilo astella näitä maan kalleimman "teatterin" pitkiä kiviportaita tutun taksin kyydittäväksi. Pyydän kuljettajaa ajamaan hieman pitempää reittiä sillä syystä en tahdo olla perillä liian aikaisin.

Erottajalle päästyämme meidät ohittaa poliisin "maija." Ajamme turvallisesti "maijan" perässä aina kauppatorille asti. Pysähtyvät ilmeisesti kahville tai kerjuun tarkkailuun. Näitä "maijoja" ja mondeoita näkee yhtenään huoltoasemien aitovierillä laiduntamassa paimenten ryystäessä kovin halpaa ellei aivan ilmaista kahvia. Shell kuuluu tehneen päätöksen poistua suomen markkinoilta, ei kai vaan edellä mainitusta syystä - kuppaamista tuo on kuitenkin. Minulle on kerrottu, että näitä poliiseja koulutetaan suoraan työttömyyskortistoon eikä myöskään määräaikaisten vakanssien haltijoilla ole hurraamista, pesti päättyy kortisto odottaa suurten herrojen lupauksista huolimatta. Poliisihallituksen isot pojat ovat kai leikkineet omalla hiekkalaatikollaan niin intensiivisesti, etteivät huomanneet hoitaa alaistensa asioita. Tai kaikki lupaukset ovat olleet alunperinkin tahallisia harhaanjohtavia valheita. Luulisi niillä palkoilla ja vakansseilla saatavan oikeita johtajia eikä sisältä tyhjiä ihmisen kuoria.

Kyllä, sama paikka, pari korttelia leipäjonon ohi. Seteli vaihtaa haltijaa, livahdan tottuneesti rappukäytävään. Jaha tavan mukaan ovi on hieman raollaan. Astun huoneiston eteiseen. "Hei Johanna, kokeiltaisiinko tänään.............

NRA:n tarinatupa

Opettavainen tarina tulevaisuuden nykypäivän suomesta