Kaupunkilaisuus vs. Maalaisuus.. Miksi tällaisesta asiasta vastakkainasettelua?

[gc]

Taloudellisestikin Japani on juuri sellainen vientivetoinen teollisuusmaa, jota Virheiden pitäisi inhota. Sen 15 vuoden taantuma johtuu juuri siitä, että se ei ole pystynyt muuttumaan yhtään palveluyhteiskunnaksi, sen jälkeen kun se ei enää voinut pitää Jeniään väkisin liian matalalla viennin edistämiseksi. Tontti tietysti ihailee Japanilaisten palvelutyöntekijöiden määrää, mutta ei tajua että palvelusektori on siellä tavattoman tehoton. Eikä varmastikaan tajua, että näillä kahdella asialla on yhteys. Hienoja pilvenpiirtäjiä toki on rakennettu, samoin kuin Kiinassa nykyään, mutta ei tarvitse ihmetellä miksi Kiinaa pitää valutaan polkemispolitiikastaan kiinni kynsi hampain, sillä se on kopioinut oman talousmallinsa Japanin vuosikymmenten takaisesta strategiasta.

[TJK]

Miksi vastakkainasettelua?

Sillä on varmaankin pitkät perinteet. Maaseutua on aina hallittu kaupungeista käsin, joten hienompi väki on ollut kaupungeissa yliedustettua maaseutuun verrattuna. Lisäksi yliopistot syntyivät juuri kaupungeissa, mikä loi niihin myös omanlaistaan yläluokkaa. Teollistumisen myötä rikkauskin on kaupungistunut.

Vihreän yläluokan halveksuviin asenteisiin sekoittuu vielä heidän omaa politiikkaansa, jossa ihminen nähdään lähinnä haittaeläimeksi, joka pitää saada pois luonnosta.

Minun mielestäni vastakkainasetteluun ei kannata lähteä mukaan. Mistään aluepolitiikasta ei nähdäkseni ole edes tarvetta puhua, vaan ainoastaan palvelujen turvaamisesta kaikille. Syrjäsimmänkin torpan vanhukset pitää hoitaa ja lapset kouluttaa. Kiistat yliopistojen sijoittelusta eri kaupunkeihin ynnä muu sellainen ei kansaa edes kovin paljon kiinnosta.

[JR]

Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla. Maalaisena saa usein kuulla, kuinka kalliiksi maalaiset tulevat veronmaksajille ja maataloustuista. Olen vastannut, että kaikki kaupungit on rakennettu maalaisten selkänahoilla ja yhä vieläkin maatilan hinta matkustaa kolme kertaa sadassa vuodessa kaupunkiin. Pathaat tilitkin maataloustuotteista tehdään kaupungeissa.
Vastakkainasetteluja on liian helppo tehdä, mutta kaikki me samassa veneessä ollaan. Luulen kyllä, että maatalosvastaisuus Suomessa on niin suurta, että kyllä se saadaan vielä lopetettua. Maatalouden mukana kuolee maaseutu ja maaseudun mukana Suomi, ainakin minun Suomeni.

[TJK]

Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla. Maalaisena saa usein kuulla, kuinka kalliiksi maalaiset tulevat veronmaksajille ja maataloustuista.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mikä siinäkin asiassa on totuus. Kyllä yhteiskunta esimerkiksi Helsinkiin lyö todella kovalla kädellä rahaa, kun maksetaan eduskunnasta, ministeriöistä, yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ammattikouluista, Yleisradiosta, tutkimuskeskuksista, museoista, oopperoista, teattereista, orkestereista, baleteista, oikeusistuimista, varuskunnasta ja ties mistä muusta.

Vaikka esimerkiksi jotkin terveyspalvelut saattavat maaseudun kirkonkylissä ollakin kalliimpia kuin kaupungeissa, se ei aivan helposti vielä tee maaseudusta yhteiskunnan rahankäytön painopistettä.

Maaseudun tueksi joskus katsottavat rahat perustuvat myös usein tosi asiassa aivan muihin seikkoihin kuin maalaisuuteen. Vanhuuden, köyhyyden tai sairauden perusteella maksettavat kulut ovat siirtoa rikkailta köyhille, eivät kaupunkilaisilta maalaisille.

En kuitenkaan halua syyllistyä itse vastakkainasetteluun. En siis erityisemmin vastusta mitään julkisia kustannuksia aiheuttavia laitoksia Helsingissä tai vaadi lisää rahaa maaseudulle. Pieni purkautumisen tarve vain johtuu siitä, että punavihreästä valtamediasta on saanut hieman liian usein silmille maalaisvastaisuutta.

[Pelto]

Jotenkin pistää usein silmään se että kaupunki vs. maaseutu -ajattelu on mediassa usein mustavalkoista ja äärilaitoihin sijoittuvaa.

Ikäänkuin vaihtoehtoina olisi vain asua Helsingin keskustassa tai Utsjoella jonkun tiettömän tundran takana. Kuitenkin tarjolla on kaikenlaisia elinympäristöjä urbaanin sykkeen ja erämaan yksinäisyyden välillä. On vain asuinpaikan valintakysymys kuinka monta naapuria haluat olevan huuto/näkömatkan päässä ja kuinka pitkän matkan päässä kotoasi haluat peruspalvelut.

[JR]

En voi käsittää, kuinka maaseutuasumista pidetään epäekologisena. Jonkun on pakko asua maaseudulla, koska ruoka tuotetaan pelloilla. Ei maaseutu mitään erityiskohtelua kaipaa, mutta ei liioin jatkuvaa vittuilua typerien lakien ja ympäristösäännösten vuoksi.
Olen oikeasti huolissani ruokahuollon tulevaisuudesta, ei tarvita kummaa katastrofia, kun kaupunkien ruokahuolto tyssää. Esim. pitempi katkos sähköhuollossa katkaisee kylmäketjun nopeasti ja ruoka pilaantuu kauppoihin. Haave siitä, että kaikki ruoka voidaan tuoda ulkomailta saattaa vielä kostautua karvaasti.

[MaisteriT]

En voi käsittää, kuinka maaseutuasumista pidetään epäekologisena. Jonkun on pakko asua maaseudulla, koska ruoka tuotetaan pelloilla. Ei maaseutu mitään erityiskohtelua kaipaa, mutta ei liioin jatkuvaa vittuilua typerien lakien ja ympäristösäännösten vuoksi.
Olen oikeasti huolissani ruokahuollon tulevaisuudesta, ei tarvita kummaa katastrofia, kun kaupunkien ruokahuolto tyssää. Esim. pitempi katkos sähköhuollossa katkaisee kylmäketjun nopeasti ja ruoka pilaantuu kauppoihin. Haave siitä, että kaikki ruoka voidaan tuoda ulkomailta saattaa vielä kostautua karvaasti.

Ei "saata" vaan kostautuu, sataprosenttisen varmasti.

[MaisteriT]

Jotenkin pistää usein silmään se että kaupunki vs. maaseutu -ajattelu on mediassa usein mustavalkoista ja äärilaitoihin sijoittuvaa.

Ikäänkuin vaihtoehtoina olisi vain asua Helsingin keskustassa tai Utsjoella jonkun tiettömän tundran takana.

Tähän tekee mieleni sanoa, että Pravdan mielestä Nurmijärvi on kamalin vaihtoehto. Utsjoki on jotenkin eksoottinen ja sankarillinen, Punavuori on Oikein, mutta Nurmijärvi on selkärangattomien lahjottujen henkilöautoilevien valkoisten heteromiesten (TM) valtakuntaa.

[Paavom]

Jotenkin pistää usein silmään se että kaupunki vs. maaseutu -ajattelu on mediassa usein mustavalkoista ja äärilaitoihin sijoittuvaa.

Ikäänkuin vaihtoehtoina olisi vain asua Helsingin keskustassa tai Utsjoella jonkun tiettömän tundran takana. Kuitenkin tarjolla on kaikenlaisia elinympäristöjä urbaanin sykkeen ja erämaan yksinäisyyden välillä. On vain asuinpaikan valintakysymys kuinka monta naapuria haluat olevan huuto/näkömatkan päässä ja kuinka pitkän matkan päässä kotoasi haluat peruspalvelut.

Juuri toi oli ehkä tärkein, rönsyilevän aloitukseni, pointti.

Minä en haluaisi asua maalla (todennäköisesti koskaan) pitempiä aikoja ja maaseudulta löytyy paljon komppaavia mielipiteitä toiseen suuntaan.

HYVÄ!
Aika jännää että Tokio saatiin ketjuun mukaan

Monikulttuurisuushan ei ole päässyt varsinaisesti iskemään samalla tavalla maaseutuun kuin kaupunkeihin (uskokaa mua.. Asun Jakomäessä ja lapsuuttani viettänyt sekä Kruununhaassa että Vesalassa). Ehkä Keskustalaisten ydinjoukko olisi paljonkin penseämpää humanitaariselle maahanmuutolle jos olisi vahvoja omakohtaisia kokemuksia.

Esim. Pääkaupunkiseudulla on ollut jo pitkään vahva nyrkkisääntö olla olemaan MINKÄÄNLAISISSA tekemisissä somppujen kanssa. Kierrä kaukaa..

Se on sääli.. Mutta totuus.. Onneksi sompun tunnistaa aika kaukaa..

Nigeria/Etiopia -akselilta ei kauheasti valitettavaa.. Puhumattakaan senegalilaisista.. Afrikoissa on eroja.

Intialaiset (hindut) ja buddhalaiset ovat jopa toivottavia tutustuttavia.

Tämä todella karkea arvio, mutta valitettavasti antaa osviittaa.


Kyllä maalaistytöt ovat ERITTÄIN haluttuja esim. Helsingissä Niinkuin itseasiassa kaikki..