Työvoimapula - keskustelu

[Kimmo Pirkkala]

Yleisluontoista työvoimapulaa koskevaa keskustelua en haulla löytänyt, yksittäisiä uutisia kylläkin. Pahoitteluni, jos sellainen on olemassa, mutta ottaen huomioon että toimittajat ja poliitikot lukevat salaa Hommaa, olisi sellainen varmaankin syytä perustaa, asian yhteiskunnallisen merkityksen ja valtionvarainministerin puppugeneraattorin vuoksi. Työvoimapulan analysointi, asian pilkkominen palasiksi ja lopuksi polttaminen Hommaroviolla (tai aiheelliseksi toteaminen... jep) on siis aiheellista mielestäni tehdä koostetusti.

Aloitan siis.
Työvoimapulasta meuhkaaminen on aivan puutaheinää seuraavista syistä:


a) Peruskoulumatematiikalla on helposti laskettavissa että huoli työvoimapulasta on aiheeton. Lukion lyhyestä matematiikasta kutosen saaneella kaverilla voi olla ongelmia, mutta juttu menee näin; Suomalaisia oli v 2009:
10-24 vuotiaita  961531
50-64 vuotiaita 1163088
Näistä ikäluokista on minun mielestäni hyvin helppo approksimoida, että ikänsä perusteella työmarkkinoiden käytettävissä olevien henkilöiden määrä vähenee karkeasti 200 tuhannella vajaassa 15 vuodessa. Kun samaan aikaan työministeriön mukaan Suomessa on 256800 työtöntä, eivät nämä luvut ennakoi työvoimapulaa. Varsinkaan kun otetaan huomioon että työttömien todellinen määrä kaikkien työllistämis- ja kurssituskikkailujen jälkeen on varmasti välillä 300-400 tuhatta.

b) Kun eläköitymisiässä olevat sitten jäävät eläkkeelle, ei ainakaan julkisella puolella tulla palkkaamaan vastaavaa määrää väkeä tilalle nuoremmista. Näin taitaa kyllä olla asiat yksityiselläkin puolella monin paikoin. Tämä on uskoakseni jo nähtävissä monilla aloilla, sillä iso osa suurista ikäluokista on jo eläkkeellä.

c) Todellisenkin työvoimapulan paikkaaminen maahanmuutolla on erittäin vaikeaa, sillä monien maahanmuuttajaryhmien huoltosuhde on vielä suomalaisiakin huonompi. Näin varsinkin humanitääristen maahanmuuttajien osalta kun mukana on iso lapsikatras ja kotona pysyttelevä vaimo. Lisäksi se on todella tyhmää, sillä näin menetellen tyydymme meillä olevaan suureen työttömien armeijaan ja kasvatamme sitä.

d) Jos nyt sitten tästä huolimatta todettaisiin tarpeelliseksi ja voitaisiin mahdollistaa maahanmuutto joka parantaa Suomen huoltosuhdetta, niin silloin me heikennämme lähtömaan huoltosuhdetta, eli riistämme meitä köyhempää yhteiskuntaa. Miten ihmeessä tällainen ajatusmalli on mennyt läpi niiden ihmisten mielissä, jotka haluavat auttaa meitä köyhempiä yhteiskuntia? Onhan meillä varaa olla riistämättä?

d/2) Tähän vielä jostain muualta, ilmeisesti Maria Lohelalta kopsaistu ajatus: Jos kerran työvoimaa on pakko houkutella ulkomailta, niin miksi se tehdään meitä köyhemmistä yhteiskunnista, kun samalla vauraustasolla olevissa yhteiskunnissakin on tyhjäntoimittajia? Eli rekrytointipisteet pystyyn Tukholman, Göteborgin, Malmön lähiöihin. Ruotsin asia on meidän ja ruotsissa työttömyydestä kärsivän väestön työllistäminen Suomessa olisi hieno ajatus jos kerran työvoimapula on karmiva. (Tietääkö joku puhutaanko Ruotsissa huutavasta työvoimapulasta?)

Pureksikaa ja ampukaa väitteeni alas.

[Miniluv]

Sampo Terhon Työvoimapulaa ei tule koskaan on pakkolukemista tässä asiassa.

[Jouko]

Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva ymmärtää että mitään työvoimapulaa ei ole eikä tule. Eikä sitä tule vaikka kuinka vaahdottaisiin sen puolesta, kuten on tehty jo yli kymmenen vuotta. Jos ei olisi niin ikävästä asiasta kyse niin voisi puhua silkasta toiveajattelusta. Tällainen haave väikkyy vain mokuttajien päiväunissa. Vaikka pätkätöitä olisikin enenevässä määrin tarjolla niin puute on aina palkanmaksajista. Neekeriorjamarkkinoilla riittää kysyntää. Siksi (halpa)työvoiman maahantuonnille on hyväksyntä työnantajien piirissä. Samalla murretaan tehokkaasti ammattiliittojen sananvaltaa.
Isoilla firmoilla on värväystoimintaa ulkomailla ja pienemmät voivat aina turvautua työvoimahallinnon apuun. Julkisalatkin saavat tarvittaessa työntekijöitä ulkomailta. Mutta tästähän ei aikuisen oikeasti olekaan kyse.

[TJK]

Kuten Terho tuo esiin, huoltosuhteen heikkeneminen on kuitenkin todellinen uhka.

Tarvitaan sekä palkanmaksajia että työntekijöitä, jotta kasvavasta vanhusten joukosta saadaan pidetyksi huoli riittävän hyvin.

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen. Lisäksi välivuosiin ja opiskeluaikoihin pitää puuttua, samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeisiin ja eläkeikään. Työtätekemättömien sosiaalitukiakaan ei ehkä ole varaa pitää pyhinä.

Onneksi on myös joitakin helpompia kohteita, kuten maahanmuuton ja ulkomaalaisten koulutuksen järkeistäminen.

[Kimmo Pirkkala]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

[Late]

Itse aiheesta:
- Jos emme kerta voi valita ketä tänne otetaan, ei maahanmuutolla voi paikata oletettua työvoimapulaa. Jos tänne otetaan edelleen kiihtyvällä tahdilla tulijoita maista, joiden kansalaisten osaaminen, asenteet ja tätä kautta työllisyys ja huoltosuhde on kantaväestöä paljon huonompia, työvoimapula vain yltyy. Kärjistetysti: he eivät tule tänne palvelemaan, vaan palveltaviksi.

- Koulutuspolitiikan järjettömyys. Miksi v***ssa koulutuksen painopisteitä ei muuteta nopeammin? Mitä järkeä on kouluttaa niin hemmetisti väkeä jonnekin taide-, kulttuuri- ja media-aloille? Työllistyminen on heikkoa, puhumattakaan sitten työn tuottavuudesta ym. Kts esim:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ylikoulutus+ajaa+taideopiskelijat+ahtaalle/1135259342272
Lisäisivät nyt vaikka sairaanhoito-alan aloituspaikkamääriä näin ensialkuun.

- Aluepolitiikka. Tästä pitää myös voida keskustella kun puhutaan työvoimapulasta. On ihan ymmärrettävää että taantuvaan muuttotappiokuntaan on vaikea löytää työntekijöitä. Ainoa ratkaisu ei kuitenkaan voi olla että otetaan työntekijät ulkomailta. Minkälaisten palveluiden ylläpitäminen missäkin on tarkoituksenmukaista, reilua, oikeudenmukaista ja välttämätöntä? Enkä muuten itse ole kotoisin pääkaupunkiseudulta/muutenkaan isosta kaupungista.


Offtopic:
Työvoimapula on aiheena oikein mielenkiintoinen. Tämä sopisi kyllä myös Standardiargumentit-aiheeksi. En tiedä oliko modeilla (lähinnä kai Ant.:illa) jotain ajatusta tehdä jotain yhteenvetoa näistä argumenteista. Tietenkin olisi hienoa jos joku jaksaisi tehdä koosteen monikulttuuri- ja maahanmuuttouskovaisten perusväitteistä ja niitä kumoavista vasta-argumenteista. Yhteenvedon voisi laittaa sitten sticky-ketjuksi jolloin se ei katoaisi unholaan. Siitä saisi kukin tarvitessaan tukimateriaalia vaikka väittelyihin.

[_w_]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen. Lisäksi välivuosiin ja opiskeluaikoihin pitää puuttua, samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeisiin ja eläkeikään. Työtätekemättömien sosiaalitukiakaan ei ehkä ole varaa pitää pyhinä.

Ei näissä mitään vaikeata ole. Suomessa oli ennen ihan toimiva opistojärjestelmä.
Siellä moni sanoi oppineensa enempi kuin sen jälkeen käymässään yliopistossa. (Tai no ainakin yksi minulle niin sanoi, että oli tämä melkoinen yleistys.)
Vielä on entisiä opisto-opettajia ja rehtoreita olemassa joten sen palauttaminen voisi tapahtua ensi vuoden syksystä alkaen. Lopettaa amk:t ja yliopistoihin meno vasta kun on käynyt opiston ja pääsy yliopistoon suoraan opiston arvosanojen perusteella. Eli opistoa 2-3 vuotta ja opintoja jatketaan syventävinä pari vuotta siitä mihin opistoissa jäi. Tilat opistoille on jo olemassa, kun on ne amk:t.
Pakkoruotsi pois luonnollisesti, oppivat paremmin muita kieliä niin ehkä osaavat lähteä ulkomaille töihin jos ei täältä löydy. Välivuosia ei maksella, vaan jos opistonkäyminen ei kiinnosta, niin sitten ei opiskella, mutta kaikille se opistopaikka kumminkin. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän voi lopettaa kokonaan, eläkeikää voi alentaa samalla pari vuotta. Sosiaalitukia on varaa nostaa ainakin tuplaksi, pelkästään byrokratiaa vähentämällä, samalla voidaan lopettaa ansiosidonnainen. Varsinaista rahanjakoa on hyvin pieni osa kaikesta mitä sanotaan sosiaaliturvaan menevän.

Syntyvyyden nosto on elinehto myös talouskasvun jatkumiselle, mutta siitä poliitikot eivät puhu mitään, ehkäpä eivät ymmärrä asiaa tai tahtovat vihreitten tavoin lopettaa suomalaiset pilaamasta luontoa, jotta saadaan ekologisia neekereitä muutama kymmenen miljoonaa tilalle, tai rkp:n tavoin korvata suomalaiset jotka ovat kaikista roduista alimpia, mukavammilla neekereillä.

Muualta tänne tulijoita on houkuteltava rahalla, muuten ei pätevää väkeä saada. Eli palkat niin korkeiksi että tänne tekee mieli tulla vaikka osaisivatkin kartasta katsoa missä maa sijaitsee. Tuomalla muuten, tulee väkeä joka ei ole sitä pätevintä taikka lähtee heti ekan tilaisuuden tullen.

Eli kun se karjuva työvoimapula tulee, niin maksetaan tuplasti se mitä nyt saavat jenkeissä tai sveitsissä, eiköhän ala tulijoita lappamaan riittävästi vaikka kelit kylmiä onkin.

Suuren suurta pelkoa siitä ei kumminkaan ole nykypolitiikalla, jossa tahallaan pidetään suurta työttömyyttä yllä, puhetta siitä ei ammuttu aikoinaan naurettavana alas koska lehdet kirjoittaa mitä ylhäältä käsketään.

Kärjistetysti: he eivät tule tänne palvelemaan, vaan palveltaviksi.

- Koulutuspolitiikan järjettömyys. Miksi v***ssa koulutuksen painopisteitä ei muuteta nopeammin? Mitä järkeä on kouluttaa niin hemmetisti väkeä jonnekin taide-, kulttuuri- ja media-aloille?
Lisäisivät nyt vaikka sairaanhoito-alan aloituspaikkamääriä näin ensialkuun.

On ihan ymmärrettävää että taantuvaan muuttotappiokuntaan on vaikea löytää työntekijöitä.

Offtopic:
Työvoimapula on aiheena oikein mielenkiintoinen.

Palveltaviksi tänne tuodaan väkeä koska poliitikot valitsevat ketä tuodaan, samoinhan heitäkin palvellaan. Tahtovat omanlaistaan väkeä, joka osaa valehdella nimestään alkaen.

Koulutuspolitiikka kokonaan pois on ratkaisu, kaikki opiskelevat mitä tahtovat, oppilaanohjauksessa kerrotaan palkat ja työllisyysprosentit valmistuneille, mutta oppilas valitsee itse. Valtio on osoittanut ettei se osaa valita oppilaiden puolesta ja komento/suunnitelmatalous on tuhonnut isompiakin valtioita kuin mitä Suomi on. Kumminkin opiskeluun rajaksi neljä vuotta ja sitten töihin tai työttömäksi, tutkijoiksi ryhtyville voidaan laittaa tiukat pääsyrajat sen mukaan miten alalta työllistyvät yksityisille aloille, mutta maksaa pientä palkkaa tutkinnon tekemisestä.

Muuttotappiokuntiin löytyy työntekijöitä oikein hyvin. Omista työttömistään voivat valita.

Pääasia olisi kumminkin saada nyt ja heti kansanäänestykset käyttöön jotta voitaisiin äänestää ettei valtio ja kunnat saa elää yli varojensa ja tulojensa lainaa ottamalla. Muuten muu keskustelu on aika turhaa kun rahat menee kaikki lainojen maksuun eikä riitä muualle.

Aiheena työvoimapula on enempi absurdi kuin mielenkiintoinen ja jokainen siitä puhunut tulisi poistaa kaikista julkisista tehtävistä.

[TJK]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

Terho viittaa tietoihin, että  huoltosuhde heikentyisi 2020 65,4%:iin ja 2030 jo 73%:iin. Näin ollen tällä hetkellä syntyvät lapset alkaisivat olla jo avuksi heikoimman huoltosuhteen aikoihin, jos vähintään neljännes olisi parikymppisenä töissä.

[Jouko]

Salon kaupunki aikoo lomauttaa koko henkilöstönsä 2 viikoksi. Syy:RAHApula. Kuntaliitossopimuksessa taattiin kahden vuoden suoja-aika irtisanomisille joten väkeä on kuin Vilkkilässä kissoja joillakin sektoreilla kuntaas toisilla on vajausta. Mutta tasapäisyyden vuoksi kaikki lomautetaan.

[TJK]

Eli kun se karjuva työvoimapula tulee, niin maksetaan tuplasti se mitä nyt saavat jenkeissä tai sveitsissä, eiköhän ala tulijoita lappamaan riittävästi vaikka kelit kylmiä onkin.

Jos ei olisi pulaa rahasta, jolla maksaa palkkoja, näin kauniistihan se ratkeaisi. Käytännössähän kai työn hinnan kohotessa käy niin, että yhä enemmän työtä jää tekemättä. Sen seurauksia voi sitten miettiä vaikka maatessaan osastolla, jolla on yksi hoitaja sataa vanhusta kohti.

[TJK]

Salon kaupunki aikoo lomauttaa koko henkilöstönsä 2 viikoksi. Syy:RAHApula. Kuntaliitossopimuksessa taattiin kahden vuoden suoja-aika irtisanomisille joten väkeä on kuin Vilkkilässä kissoja joillakin sektoreilla kuntaas toisilla on vajausta. Mutta tasapäisyyden vuoksi kaikki lomautetaan.

Eikös lainsäädäntö takaa liitosten yhteydessä viidenkin vuoden suojan? Toisaalta valtio antaa kyllä reilusti porkkanarahaa yhdistyville kunnille, joten taloushuolien syyt ovat kyllä muualla kuin kuntaliitoksessa.

[Tanaquil]

Vielä on entisiä opisto-opettajia ja rehtoreita olemassa joten sen palauttaminen voisi tapahtua ensi vuoden syksystä alkaen. Lopettaa amk:t ja yliopistoihin meno vasta kun on käynyt opiston ja pääsy yliopistoon suoraan opiston arvosanojen perusteella. Tilat opistoille on jo olemassa, kun on ne amk:t.

Mitä ihmeen pointtia tuossa olisi? Päin vastoin opiskeluun menisi nykyistä enemmän vuosia ja valmistuminen venyisi nopeimmillakin tuonne 30 ikävuoden tienoille: lukio 3 vuotta, opistoaste 3-4 vuotta, sitten vasta yliopistoon... vai meinasitko poistaa tuosta mallista lukion kokonaan? Tuossa pakollisessa opistoasteen tutkinnossa olisi sellainenkin pikku haitta, että ne alat eivät suurelta osin vastaa lainkaan yliopistossa opiskeltuja, eli jos tavoitteena on päästä opiskelemaan yliopistoon esim. romaanisia kieliä, opistoasteen tutkinnon suorittaminen on siinä välissä pelkkää ajanhukkaa - ja voi kuvitella, miten suuresti siihen on motivaatiota. AMK-opintoja voisi paikoin olla aihetta viilata enemmän vanhan opistoasteen koulutuksen suuntaan, mutta se on asia erikseen.

[Kimmo Pirkkala]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

Terho viittaa tietoihin, että  huoltosuhde heikentyisi 2020 65,4%:iin ja 2030 jo 73%:iin. Näin ollen tällä hetkellä syntyvät lapset alkaisivat olla jo avuksi heikoimman huoltosuhteen aikoihin, jos vähintään neljännes olisi parikymppisenä töissä.

Jos nyt ihan tarkkoja tämän laskelman kanssa ollaan, niin nyt alullepannut kakarat olisivat 18-19-vuotiaita v. 2030 ja heistä pitäisi olla paljon enemmän kuin neljännes töissä tasoittaakseen huoltosuhdetta myös heitä nuorempien ikäluokkien osalta, sillä tuskin on mahdollista, että syntyvyyttä saataisiin kohennettua vain vuodeksi tästä eteenpäin.

Ja todennäköistä on että v. 2030 parikymppinen väestö istuu nykyistäkin tiukemmin koulun penkillä jos he aikovat jotain työtä tehdä. Eli neljännestä ei siitä porukasta töihin vielä tuolloin saada.

[_w_]

Päin vastoin opiskeluun menisi nykyistä enemmän vuosia ja valmistuminen venyisi nopeimmillakin tuonne 30 ikävuoden tienoille:  Tuossa pakollisessa opistoasteen tutkinnossa olisi sellainenkin pikku haitta, että ne alat eivät suurelta osin vastaa lainkaan yliopistossa opiskeltuja, eli jos tavoitteena on päästä opiskelemaan yliopistoon esim. romaanisia kieliä, opistoasteen tutkinnon suorittaminen on siinä välissä pelkkää ajanhukkaa - ja voi kuvitella, miten suuresti siihen on motivaatiota.

Eli sama ala jatkuisi. Ensin 2-3 vuotta opistossa, sitten pari yliopistossa.
Jos muutama ala on joita ei ole opistoissa, äkkiäkös ne niihin perustaa.
Jos ajatellaan että ensin kävisi kumminkin terveydenhuoltoalan opiston ja sitten yliopiston tai ensin insinööriopiston ja sitten yliopiston, nehän jatkaisi samaa. Ideana oli myös että opiskelua ei tehtäisi usealla eri alalla vaan yksi riittäisi kaikille, nykyäänhän tuo toimii niin että ensin mennään pakkokoulutukseen johonkin mikä ei kiinnosta koska muutoin menettää tuet ja sitten kun päästään alalle joka kiinnosti, ikäänkuin hukkaan menee ne kaikki entiset. Jos joku ei joltain alalta töitä sitten saisikaan se olisi voivoi, mutta suurempi voivoi on ainakin veroja maksaville nykyjärjestelmä jossa osa jää koulutuksetta kokonaan, osa opiskelee monta eri alaa muttei silti löydä töitä. Aikuisen pitää osata valita sopiva ala, jossa työnsaamiseen on mahdollisuuksia, jos ei osaa niin tuskin oppiikaan.

[Jouko]

Eli kun se karjuva työvoimapula tulee, niin maksetaan tuplasti se mitä nyt saavat jenkeissä tai sveitsissä, eiköhän ala tulijoita lappamaan riittävästi vaikka kelit kylmiä onkin.

Jos ei olisi pulaa rahasta, jolla maksaa palkkoja, näin kauniistihan se ratkeaisi. Käytännössähän kai työn hinnan kohotessa käy niin, että yhä enemmän työtä jää tekemättä. Sen seurauksia voi sitten miettiä vaikka maatessaan osastolla, jolla on yksi hoitaja sataa vanhusta kohti.

Tietenkin talouden alamäki johtuu kaupungin vientiteollisuuden romahtamisesta mutta kuitenkaan ei kyetä laittamaan kuntatalouden suuta säkkiä myöten kun verotuotto alenee. Tämä johtuu omalta osaltaan suojatyöpaikoista ja yleensäkin työntekijäpuolen voimakkaasta vallasta koko julkishallinnon piirissä(mm. moni kaupungin työntekijä istuu kaupunginvaltuustossa). Verotulojen kasvaessa on helppo paisuttaa menoja mutta toisinpäin se ei ole niin helppoa. Kuten olemme nähneet, yksityisissä yrityksissä on pakko tehdä rajujakin leikkauksia. Siellä ei ole mahdollista kasvattaa tuloja kuten julkispuolella yksinkertaisiesti veroja nostamalla. Tähän päädyttiin Salossakin. Eikä sekään sitten riittänyt.

[TJK]

Jos nyt ihan tarkkoja tämän laskelman kanssa ollaan, niin nyt alullepannut kakarat olisivat 18-19-vuotiaita v. 2030 ja heistä pitäisi olla paljon enemmän kuin neljännes töissä tasoittaakseen huoltosuhdetta myös heitä nuorempien ikäluokkien osalta, sillä tuskin on mahdollista, että syntyvyyttä saataisiin kohennettua vain vuodeksi tästä eteenpäin.

Ja todennäköistä on että v. 2030 parikymppinen väestö istuu nykyistäkin tiukemmin koulun penkillä jos he aikovat jotain työtä tehdä. Eli neljännestä ei siitä porukasta töihin vielä tuolloin saada.

2030 oli vain toinen niistä vuosiluvuista, joita Terho käytti. Pääasiaan ei juuri vaikuta, puhutaanko vaikkapa vuodesta 2028, 2030 tai 2032. Sen vuoksi katsoin asiaa verrattain suurpiirteisesti.

Joka tapauksessa huoltosuhde on nyt 51,9 ja laskee alati niin, että vuonna 2020 se olisi ennusteen mukaan 65,4 ja 2030 73 %. Näin ollen nyt syntyvät lapset saavat varttua aikuisiksi keskimäärin selvästi paremman huoltosuhteen aikoihin kuin milloin he tekevät työnsä. (Huoltosuhde 2050 ennusteen mukaan 76 %.)

Näin ollen katson edelleen vahvasti,  että korkeampi syntyvyys nyt olisi Suomen etu.

[Pliers]

http://hommaforum.org/index.php/topic,32972.msg474778.html#msg474778

Meikäläisen kalkyylit löytyvät täältä.

Lisäys:
Bottom line on, että on selkeitä viitteitä, ettei työvoimapulaa tule. Huoltosuhde ei ole ongelma, vaan pieni haaste. Todellinen ongelma on julkisen sektorin kulutus.

Jos työvoimapulaa tai huoltosuhteen heilahdusta yritetään korjata huonosti työllistyvällä maahanmuuttajaryhmällä, on meillä käsissämme ihan oikea ongelma, josta ei niin vaan yli mennäkään. Tutustukaa laskutoimitukseen.

[Jouko]

Näin ollen katson edelleen vahvasti,  että korkeampi syntyvyys nyt olisi Suomen etu.

No, miksi sitten suomalaistyttöjen teiniraskauksia kauhistellaan? Jos tuleva äiti on jo >16v niin pitäisi tukea häntä kaikin käytettävissä olevin keinoin äitiydessään ja opiskeluissaan.
Tietenkin tähänkin saadaan aikaiseksi etnoviritys lapsivaimoista.

[Late]

Aiheena työvoimapula on enempi absurdi kuin mielenkiintoinen ja jokainen siitä puhunut tulisi poistaa kaikista julkisista tehtävistä.

Tarkoitin mielenkiintoisella lähinnä sitä että oletettu työvoimapula-argumentti on hyvin merkittävä argumentti koko maahanmuuttoasian myymisessä kansalaisille. Tämän vuoksi on tärkeää saada osoitetuksi kyseisen argumentin heikot kantimet. Mielellään tietysti muuallakin kuin tällä foorumilla. Kun laajamittaisen työperäisen maahanmuuton tarpeettomuus saadaan osoitettua, jää mamuhehkuttajien argumentit tasolle "kansainväliset sopimukset" ja "värinää kylänraitille".

[_w_]

Aiheena työvoimapula on enempi absurdi kuin mielenkiintoinen ja jokainen siitä puhunut tulisi poistaa kaikista julkisista tehtävistä.

Tarkoitin mielenkiintoisella lähinnä sitä että oletettu työvoimapula-argumentti on hyvin merkittävä argumentti koko maahanmuuttoasian myymisessä kansalaisille. Tämän vuoksi on tärkeää saada osoitetuksi kyseisen argumentin heikot kantimet. Mielellään tietysti muuallakin kuin tällä foorumilla. Kun laajamittaisen työperäisen maahanmuuton tarpeettomuus saadaan osoitettua, jää mamuhehkuttajien argumentit tasolle "kansainväliset sopimukset" ja "värinää kylänraitille".

Tuotanoin, onko siihen sitten joku joskus uskonut? Tai mistä tuota tietää, vaikka uskoisivatkin, äänestäähän ne noita isoja puolueita monetkin.

[Pliers]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

wekkuli on oikeassa. Kaikki syntyvyyteen ja maahanmuuttoon liittyvät konstit, jolla yritetään korjata huoltosuhteen heilahdusta, todennäköisesti vain pahentavat olemassa olevaa ongelmaa, ja lisäksi luovat uuden.

Tuo Terhon kirjoitus olisi jokaisen hyvä lukea:

Suomea ei siis piinaa työvoimapula, vaan paremminkin sosiaalidemokratia rakennelmineen. Jotta maamme selviäisi, on kaikkien ikäluokkien tingittävä saavutetuista eduistaan, jotka ovat yksinkertaisesti kestämättömät.

[Tanaquil]

Eli sama ala jatkuisi. Ensin 2-3 vuotta opistossa, sitten pari yliopistossa.
Jos muutama ala on joita ei ole opistoissa, äkkiäkös ne niihin perustaa.
Jos ajatellaan että ensin kävisi kumminkin terveydenhuoltoalan opiston ja sitten yliopiston tai ensin insinööriopiston ja sitten yliopiston, nehän jatkaisi samaa.

Eli suomeksi sanottuna haluaisit siirtää nykyisen alemman yliopistotutkinnon (kandin) kokonaan opistoasteelle ja yliopistossa opiskeltaisiin vasta maisterintutkinto ja siitä ylöspäin? Ja perustaa opistoasteelle uusia aloja, jotta saataisiin täysi vastaavuus yliopistoaloihin? Miksi ihmeessä? Kaksi varsin merkittävää syytä vastustaa tätä mallia: a) taloudelliset syyt: yliopistoissa on varsin paljon aloja ja aineita, joita ei AMK:ssa opiskella, ja näiden perustaminen opistoasteelle ei todellakaan kävisi "äkkiä" eikä halvalla b) opetuksen taso ja sisältö: yliopiston on tarkoitus ollakin luonteeltaan teoreettista, tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta antava instituutio. Yliopiston kandintutkintoa ei ole mitään syytä vetää amistasolle amisopettajien opetettavaksi, vaikka nykyisessä mallissa AMK-tutkinnot rinnastetaankin kandiin alempina korkeakoulututkintoina.

Mikäli esim. terveydenhoitoalalta suoritettu AMK-tutkinto vastaa osin yliopiston terveydenhoitoaineiden (esim. kansanterveystiede, hoitotiede) kandinopintoja, opintoja yliopistossa jatkaessa näiltä osin on jo nykyisellään mahdollista saada korvaavuuksia, so. osan yliopisto-opinnoista voi kuitata aiemmilla alan opinnoilla (ja näin lyhentää opiskeluaikaa). Jos nykyistä koulutusmallia ja opintoaikoja halutaan johonkin suuntaan rukata, AMK-koulutusta voidaan hyvin palauttaa lähemmäs entistä opistotasoa sekä tiivistää toisen asteen ammattikoulutusta - en mitenkään voi uskoa, että normaaliälyinen ihminen tarvitsee kolme vuotta opiskellakseen esim. siivoojaksi tai varastotyöntekijäksi.

Aikuisen pitää osata valita sopiva ala, jossa työnsaamiseen on mahdollisuuksia, jos ei osaa niin tuskin oppiikaan.

Miten mahdollisesti oletat opiskelijan osaavan valita varmasti työllistävän alan, kun ei oppilaitoksissa eikä koulutuspolitiikkaa ohjaavilla päättävillä tahoillakaan ole sellaista kristallipalloa?

[Pliers]

Näin ollen katson edelleen vahvasti,  että korkeampi syntyvyys nyt olisi Suomen etu.

Pitkällä tähtäimellä mahdollisimman tasainen syntyvyys on Suomen etu. Syntyvyys ei voi kasvaa loputtomiin ilmiselvistä syistä. Suuret vaihtelut syntyvyydessä taas aiheuttavat nykyisenkaltaisia haasteita, joten en missään nimessä voi peräänkuuluttaa korkeampaa syntyvyyttä. Huomaathan, että jos alle puolet ikäluokasta on töissä, heikentää se huoltosuhdetta, eikä paranna sitä. 1/4 osuus 20-vuotiaista työelämässä siis huonontaa huoltosuhdetta, eikä suinkaan paranna sitä. Katsos silloin 3/4 on poissa työelämästä.

[Late]

Tarkoitin mielenkiintoisella lähinnä sitä että oletettu työvoimapula-argumentti on hyvin merkittävä argumentti koko maahanmuuttoasian myymisessä kansalaisille. Tämän vuoksi on tärkeää saada osoitetuksi kyseisen argumentin heikot kantimet. Mielellään tietysti muuallakin kuin tällä foorumilla. Kun laajamittaisen työperäisen maahanmuuton tarpeettomuus saadaan osoitettua, jää mamuhehkuttajien argumentit tasolle "kansainväliset sopimukset" ja "värinää kylänraitille".

Tuotanoin, onko siihen sitten joku joskus uskonut? Tai mistä tuota tietää, vaikka uskoisivatkin, äänestäähän ne noita isoja puolueita monetkin.

Luottosi ihmisten rationaaliseen ajatteluun on selvästikin korkeampi kuin minun. Vai millä perusteella arvelet ettei ajatus maahanmuuton avulla paikattava työvoimapulasta olisi uponnut melko hyvinkin kansalaisiin?

[Kimmo Pirkkala]

1/4 osuus 20-vuotiaista työelämässä siis huonontaa huoltosuhdetta, eikä suinkaan paranna sitä. Katsos silloin 3/4 on poissa työelämästä.

Tämä riippuu tietysti siitä, mikä on huoltosuhde kokonaisuutena. Jos vähemmän kuin 1/4 yhteiskunnasta ylipäätään työskentelee, niin 20 vuotiaiden 1/4-osuus töissä parantaa huoltosuhdetta.

Eli kehnokin osuus riittää, jos lähtötaso on todella heikko. Mutta henkilökohtaisesti en usko että meillä millään saadaan aikaiseksi kumpaakaan tilannetta. Siis sitä että yli neljännes 20-vuotiaista työskentelee tai että alle 1/4 koko väestöstä työskentelee.

[Kimmo Pirkkala]

Luottosi ihmisten rationaaliseen ajatteluun on selvästikin korkeampi kuin minun. Vai millä perusteella arvelet ettei ajatus maahanmuuton avulla paikattava työvoimapulasta olisi uponnut melko hyvinkin kansalaisiin?

Kyllä se on uponnut. Aivan luvattoman hyvin. Tunnen selvästi nuivia ihmisiä, joille tuo työvoimapula on mörkö ja ihan oikeasti uskotaan Suomen romahtavan ilman maahanmuuttoa. Vaikka he muuten touhua pitävätkin aivan tolkuttomana.

Itsekin uskoin työvoimapulaan vielä vuosi sitten. En tietenkään ollut perehtynyt asiaan kuin pintapuolisesti tutustumatta mihinkään oikeisiin laskelmiin, mutta se tuntui silloin täysin loogiselta.

Mielestäni työvoimapula on "viimeinen" linnake, jota järkevien suomalaisten päissä ei ole vielä onnistuttu murskaamaan. Kaikki muu turvapaikkahumamuilu on isketty säpäleiksi, vain huutava työvoimapula pitää enää korttitaloa pystyssä ja isoa osaa mm. Kokoomuksen kannattajista Kataisen kaltaisten takana.

[Pliers]

Tarkoitin mielenkiintoisella lähinnä sitä että oletettu työvoimapula-argumentti on hyvin merkittävä argumentti koko maahanmuuttoasian myymisessä kansalaisille. Tämän vuoksi on tärkeää saada osoitetuksi kyseisen argumentin heikot kantimet. Mielellään tietysti muuallakin kuin tällä foorumilla. Kun laajamittaisen työperäisen maahanmuuton tarpeettomuus saadaan osoitettua, jää mamuhehkuttajien argumentit tasolle "kansainväliset sopimukset" ja "värinää kylänraitille".

Tuotanoin, onko siihen sitten joku joskus uskonut? Tai mistä tuota tietää, vaikka uskoisivatkin, äänestäähän ne noita isoja puolueita monetkin.

Luottosi ihmisten rationaaliseen ajatteluun on selvästikin korkeampi kuin minun. Vai millä perusteella arvelet ettei ajatus maahanmuuton avulla paikattava työvoimapulasta olisi uponnut melko hyvinkin kansalaisiin?

Kysymyshän siitä, että on annettu vaillinaista informaatiota. Ei ihmisillä ole nykyään aikaa metsästää itse informaatiota kaikista asioista. Useimmat ihmiset lisäksi ajattelevat päättäjien haluavan meille hyvää, eikä pahaa. Vaillinaisin tiedoin päätyy helposti väärään lopputulokseen, vaikka päättelisi ihan loogisestikin.

[Pliers]

1/4 osuus 20-vuotiaista työelämässä siis huonontaa huoltosuhdetta, eikä suinkaan paranna sitä. Katsos silloin 3/4 on poissa työelämästä.

Tämä riippuu tietysti siitä, mikä on huoltosuhde kokonaisuutena. Jos vähemmän kuin 1/4 yhteiskunnasta ylipäätään työskentelee, niin 20 vuotiaiden 1/4-osuus töissä parantaa huoltosuhdetta.

Totta! Noilla osuuksilla huoltosuhde ei ole edes ainoa ongelma. 

[Kimmo Pirkkala]

Useimmat ihmiset lisäksi ajattelevat päättäjien haluavan meille hyvää, eikä pahaa.

Itse uskon mm Kataisen haluavan Suomelle hyvää, mutta hän nyt on vain hieman yksinkertainen. Eikä osaa laskea ollenkaan.

[TJK]

Näin ollen katson edelleen vahvasti,  että korkeampi syntyvyys nyt olisi Suomen etu.

Pitkällä tähtäimellä mahdollisimman tasainen syntyvyys on Suomen etu. Syntyvyys ei voi kasvaa loputtomiin ilmiselvistä syistä. Suuret vaihtelut syntyvyydessä taas aiheuttavat nykyisenkaltaisia haasteita, joten en missään nimessä voi peräänkuuluttaa korkeampaa syntyvyyttä.

Niin, mutta väestön uusiutumiseen tarvittava kokonaishedelmällisyysluku on 2,1. Jos Suomen ei haluta hiipuvan pois, syntyvyyden pitäisi siis olla korkeampi. Nyt olisi siitä hyvä aika lasten varttua, että tällä hetkellä huoltosuhde on paljon parempi kuin se esimerkiksi 2040-luvulla on oleva.

Huomaathan, että jos alle puolet ikäluokasta on töissä, heikentää se huoltosuhdetta, eikä paranna sitä. 1/4 osuus 20-vuotiaista työelämässä siis huonontaa huoltosuhdetta, eikä suinkaan paranna sitä. Katsos silloin 3/4 on poissa työelämästä.

Jos väestöstä muutoinkin 3/4 on pois työelämästä, 20-vuotiaat ovat siinä tapauksessa huoltosuhteen kannalta neutraali ikäryhmä. Jos muussakin väestössä yksi työtä tekevä elättää kolme muuta, eiköhän 20-vuotiaidenkin työskentelevä neljännes muut senikäiset kustanna.