Työvoimapula - keskustelu

[Kimmo Pirkkala]

Täällä ennestäänkin linkattu pörssivihjeiden kirjoitus asiaan liittyen on erittäin hyvä ja havainnollistava.

http://www.porssivihjeet.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1881%3Avihjeet-1532010&Itemid=73

[EL SID]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

kannattaa muistaa, ettei maailma lopu 20-30-vuoden päähän. Vaikka syntyvyys väliaikaisesti heikentäisi huoltosuhdetta, niin parinkymmenen vuoden kuluttua tilanne olisi toinen. Väliaikaisen huoltosuhteen heikentymisen aiheuttamien kustannusten siirtäminen siten tulevien sukupolvien "niskaan" ei olisi ongelmien siirämistä, koska tällöin maksajien määrä nousisi.
Ongelmana on vain millä ja miten syntyvyys sataisiin nousuun. Ehdotin ja sampo Terhon ketjussa ratkaisuksi asumisen kustannusten leikkaamista, pääasiassa pakkokaavoittamalla suurten asutuskeskusten lähellä olevia maita ja siten romahduttaa maan hinnan. Suurin estehän käytännön kannalta on, ettei suomalainen tee neljää lasta kolmioon ja ainakin eteläsuomessa ei ole varaa hankkia joko isoa omakotitaloa tai lapsilaumaa.

[Kimmo Pirkkala]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

kannattaa muistaa, ettei maailma lopu 20-30-vuoden päähän. Vaikka syntyvyys väliaikaisesti heikentäisi huoltosuhdetta, niin parinkymmenen vuoden kuluttua tilanne olisi toinen.

Kannattaa muistaa, ettei maailma lopu 60-70 vuoden päähän. Vaikka tekemällä suuria ikäluokkia väliaikaisesti parantaisimme huoltosuhdetta, niin 60 vuoden kuluttua tilanne olisi toinen.

Eli: emme me ole kovin kestävällä polulla jos jokainen "eläkepommi" pitää purkaa uudella, reilu puolen vuosisadan päähän tehtävällä "eläkepommilla".

[EL SID]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

kannattaa muistaa, ettei maailma lopu 20-30-vuoden päähän. Vaikka syntyvyys väliaikaisesti heikentäisi huoltosuhdetta, niin parinkymmenen vuoden kuluttua tilanne olisi toinen.

Kannattaa muistaa, ettei maailma lopu 60-70 vuoden päähän. Vaikka tekemällä suuria ikäluokkia väliaikaisesti parantaisimme huoltosuhdetta, niin 60 vuoden kuluttua tilanne olisi toinen.

Eli: emme me ole kovin kestävällä polulla jos jokainen "eläkepommi" pitää purkaa uudella, reilu puolen vuosisadan päähän tehtävällä "eläkepommilla".

Vuosikymmenien kuluessa tekniikka kuitenkin kehittyy ja parinsukupolven päässä voi olla olla toisenlainen maailma, sellainen, jossa eläkepommi ei ole kovin paha asia tai hoidettavissa, toisin sanoen, mummoja ja paappoja hoitavat robotit tai kukaan ei mummoudu, koska lääketiede mahdollistaa ikuisen nuoruuden.
50 vuottakin on pitkä aika. Minä en ole täyttänyt vielä neljää vuosikymmentä, mutta olen nähnyt sen ajan, kun tietokoneet muuttuivat isoista huoneenkokoisista megavempeleistä kännyköiden kokoisiksi.  
Yksi varhaisempia lapsuuden muistoja on kun seurasin ikkunasta kuinka naapurin isäntä vie hevosella maitotonkkia maitolaiturille ja kuinka osuusmeijerin traktori haki ne. Maitolaiturit alkoivat käyttämättömyyttään lahota jo kun menin kouluun, ja omat lapset eivät edes tiedä, mikä on tonkka ja nykyisin sellainen vasemmankäden ammatti kuin maitotraktorin apumies (työmies, joka nosti maitotonkat maitolaiturilta meijeritraktorin peräkärrylle) on varma tae pitkäaikaistyöttömyydestä.
ei kannata pyrkiä "liian täydelliseen" ratkaisuun, koska emme kuitenkaan voi olla varmoja, millainen maailma on silloin, kun ongelman kuuluisi räjähtää käsiin, vaan kannattaa keskittyä mieluummin sellaisiin ratkaisuihin, jotka tuottavat tulosta lähivuosikymmeninä, ja korkeintaan yhden sukupolven päähän.  

[Kimmo Pirkkala]

Tekniikka kehittyy, mutta en näe järkevänä sellaista politiikkaa, jossa luodaan huonompaa huoltosuhdetta nyt ja 25v tästä eteenpäin, sen jälkeen muutama vuosikymmen parempaa ja sitten taas huonompaa. Mistä sen tietää missä kohden tehdään ongelman ratkaisevat keksinnöt? Tuskin koskaan.

Enkä usko että tästä talous muuttuu vaikka tekniikka muuttuisikin. Sadankin vuoden päästä ihmiset ovat jakautuneet samalla tavalla kuin koko ihmiskunnan olemassaolon ajan työtä tekeviin ja työtä tekemättömiin.

Sadankin vuoden päästä on selvää, että toinen ryhmä joutuu tulemaan toimeen vähemmällä kuin muut, mutta heidän toimeentulemisensa kustannetaan ensinmainittujen tuottavuudella. Meillä voi olla robotteja ja pätevää hoitoa, mutta ikärakenteen myötä työstä pois jääneet tavoittelevat nyt ja aina sitä että elintaso ei pahemmin putoaisi töiden loppuessa, ja mitä enemmän heitä on, sen ongelmallisempi on tilanne.

Ongelmat siirtyvät uudelle tasolle ja elintaso voi parantua, mutta perusongelma ei muutu.

[Pliers]

Suomalaisten syntyvyys olisi tärkeää saada nousuun nyt, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen.

Suomalaisten syntyvyyden voimakas nostaminen nyt heikentäisi entisestään huoltosuhdetta lähitulevaisuudessa. Siitä saataisiin helpotusta vasta 20-30 vuoden kuluttua kun nämä syntyjät astuisivat työmarkkinoille. Eli vasta sitten kun isot ikäluokat olisivat enimmäkseen manan majoilla.

Jos meillä oikeasti on työvoimapula, ainut ja tehokkain lääke siihen olisi purkaa työllistymisen esteenä olevat kannustinloukut.

kannattaa muistaa, ettei maailma lopu 20-30-vuoden päähän. Vaikka syntyvyys väliaikaisesti heikentäisi huoltosuhdetta, niin parinkymmenen vuoden kuluttua tilanne olisi toinen. Väliaikaisen huoltosuhteen heikentymisen aiheuttamien kustannusten siirtäminen siten tulevien sukupolvien "niskaan" ei olisi ongelmien siirämistä, koska tällöin maksajien määrä nousisi.

Tästähän me ollaan taitettu peistä ennenkin. Selkeintä olisi, ettei syntyvyys nousi, jottei pyramidi muuttuisi tiimalasiksi, eikä kapeikko joutuisi ihan kuseen. Globaalisti väestön laskeva trendi on vähintäänkin suotavaa. Ollaan nyt vaan onnellisia, ettei meillä ole suurta pulaa elintilasta ja siten painetta erittäin voimakkaaseen syntyvyyden laskuun.

[Parasiittiö]

Työvoimapula voisi olla ihan jees. Eikö ammattiliitotkin ole keksitty siksi, että voitaisiin yhteisellä lakkoilulla aiheuttaa keinotekoista työvoimapulaa? Se on kuulemma johtanut työntekijän aseman paranemiseen. Suurin osa kansasta kai on työn tekijöitä eikä teettäjiä, joten jospa työvoimapula olisi enemmistölle hyväksi? Nuorisotyöttömyyskin on kuulemma korkea.

Tietysti julkisen talouden kestävyysvaje on oma ongelmansa. Keskimääräisen eliniän nousu on minusta aika hyvä peruste sille, että eläkeikää voisi ainakin maltillisesti (pari vuotta vaalikaudessa) nostaa: 63->65->67. Työkyvyttömät pääsee ymmärtääkseni aikaisemmin eläkkeelle joka tapauksessa.

Muutakin pitää tietysti keksiä - ja on myös aivan mahdollista keksiä. Maahanmuutto ei ole varmastikaan mikään välttämättömyys, vaikka kovapalkkaisten tai muuten vaan rahakkaiden veronmaksaja- ja kuluttajamamujen Suomeen muutto tietysti tilannetta parantaisikin. Kymmenet tuhannet somalit, irakilaiset tai afgaanit tai vastaavat ryhmät tietysti vain huonontaa tilannetta.

EDIT: Niin ja sitten tietysti kansainvälinen kilpailukyky on vielä oma ongelmansa, ja sitähän työntekijän hyvä asema heikentää.

[Kimmo Pirkkala]

Keskimääräisen eliniän nousu on minusta aika hyvä peruste sille, että eläkeikää voisi ainakin maltillisesti (pari vuotta vaalikaudessa) nostaa: 63->65->67.

Nostetaan eläkeikää pari vuotta joka vuosi.

Ei vaan vakavissaan; olen itse nyt 38v ja henkisesti asennoitunut työskentelemään ainakin 70-vuotiaaksi, jos vain terveys kestää.

[TJK]

Tästähän me ollaan taitettu peistä ennenkin. Selkeintä olisi, ettei syntyvyys nousi, jottei pyramidi muuttuisi tiimalasiksi, eikä kapeikko joutuisi ihan kuseen. Globaalisti väestön laskeva trendi on vähintäänkin suotavaa. Ollaan nyt vaan onnellisia, ettei meillä ole suurta pulaa elintilasta ja siten painetta erittäin voimakkaaseen syntyvyyden laskuun.

Monissa maissa syntyvyys saisi laskea. Suomi ei kuitenkaan mielestäni ole yksi niistä. Jos Suomen syntyvyys ei nimittäin nouse, Suomen väestö ei uusiudu. Se on mielestäni paha asia, sillä pidän suomalaisuutta arvokkaana.

Lisäksi mielestäni otollinen aika korkealle syntyvyydelle on tosiaan nyt, ennen kuin huoltosuhde käy merkittävästi huonommaksi.

[TJK]

Työvoimapula voisi olla ihan jees.

EDIT: Niin ja sitten tietysti kansainvälinen kilpailukyky on vielä oma ongelmansa, ja sitähän työntekijän hyvä asema heikentää.

Kansainvälinen kilpailukyky on olennainen näkökulma. Lisäksi työvoimapulasta on haittaa maan sisälläkin. Työn ostaminen ei nimittäin tule pelkästään kalliimmaksi, vaan sitä jää myös tekemättä.

Jos esimerkiksi rakentajista on pulaa, kansa saa kyyhöttää lahoavissa torpissa. Jos sairaanhoitajista on pulaa, potilaat saavat hoitaa toisiaan, mikäli kykenevät. Jos opettajista on pulaa, pitää laittaa parisataa lasta kerrallaan kuuntelemaan luentoa. Se ei taida olla kovin toivottava asiaintila.

En usko, että työvoimapula tulee olemaan ongelma. Mutta jos se todella uhkaisi, siihen pitäisi mielestäni etsiä ratkaisuja.

[Parasiittiö]

Jos esimerkiksi rakentajista on pulaa, kansa saa kyyhöttää lahoavissa torpissa. Jos sairaanhoitajista on pulaa, potilaat saavat hoitaa toisiaan, mikäli kykenevät. Jos opettajista on pulaa, pitää laittaa parisataa lasta kerrallaan kuuntelemaan luentoa. Se ei taida olla kovin toivottava asiaintila.

Tiedä, vaikka olisikin toivottava asiaintila. Rakentajilla, sairaanhoitajilla ja opettajilla ei varmaankaan olisi enää kuvailemassasi tilanteessa niin alhaiset palkat kuin nykyään. Käsittääkseni sen pitäisi markkinalakien mukaan motivoida uusia ihmisiä hakeutumaan töihin niille aloille.

[Anti-Utopisti]

Pahoitteluni, jos sellainen on olemassa.

Hommafoorumilla on todellakin jo useita ketjuja sekä työvoimapulasta että huoltosuhteesta. Muistan ne siitä, että olen yrittänyt vastata niihin kaikkiin

http://hommaforum.org/index.php/topic,278.msg10474.html#msg10474
http://hommaforum.org/index.php/topic,5800
http://hommaforum.org/index.php/topic,8920
http://hommaforum.org/index.php/topic,10470
http://hommaforum.org/index.php/topic,15955
http://hommaforum.org/index.php/topic,26815

Kertaus on opintojen äiti, joten jälleen kerran palautan mieliin, kuinka työvoimapula ratkaistaan ilman maahanmuuttoa.

Eli tarkemmin sanoen kriittisten alojen työvoimapulaan on jo olemassa riittävä ratkaisumalli, joka perustuu lähes yksinomaan suomalaistyövoimaan ja silti mahdollistaa työnantajien toivoman palkkatason työvoimapula-aloilla (ilman työntekijöiden etujen vaarantamista tai muitakaan lisäkustannuksia):

"Kaikkien lukion jälkeisten oppilaitosten sisäänpääsijöistä tietty prosenttiosuus pitäisi ottaa heidän kriittisillä työvoimapula-aloilla tekemiensä työtuntien pohjalta eikä nykyisen mallin mukaan todistuksella tai pääsykokeella.
...
Kymmenessä vuodessa tämä tarkoittaisi siis 150.000 (eli 10 * 15.000) ylimääräisen työvuoden saamista kriittisille työvoimapula-aloille - ja vieläpä aiheuttamatta mitään muita ylimääräisiä kustannuksia kuin pelkästään jatkokoulutuksen sisäänpääsyn osittaisen muuttamisen."

http://hommaforum.org/index.php/topic,26815.msg358780.html#msg358780

Piilo-oletuksena tässä ratkaisumallissa on se, etten oleta kriittisten työvoimapula-alojen useimpien avoimien työpaikkojen edellyttävän juurikaan aiempaa ammattikoulutusta (seuranpito vanhuksille, lumenluonti, yms.). Mikäli tämä piilo-oletus ei päde jollain työvoimapula-alalla, niin silloin voidaan ottaa käyttöön seuraava etenemisjärjestys: 1) työvoimapula-alan ammattikoulutus (korkeintaan pari vuotta) -> 2) viiden vuoden työpanos työvoimapula-alalla -> 3) pääsy korkeakouluun ilman pääsykoetta siten, että maisterin tutkintovaatimuksiin sisältyvät yksi tai kaksi sivuainetta korvaantuvat automaattisesti jo suoritetulla ammattikoulutuksella.

Kun yritin viedä tätä ratkaisumallia eteenpäin puoluepolitiikassa, niin oli kieltämättä itselleni jonkinasteinen shokki havaita, etteivät tämänkaltaiset vilpittömät työvoimapulan ratkaisuehdotukset tosiasiallisesti kiinnosta yhdenkään puolueen poliitikkoja, joille olen kyseistä mallia ehdottanut. Heillä on selvästikin eri prioriteetit kuin esimerkiksi hoidon turvaaminen suomalaisille vanhuksille.

Syytä moiseen poliitikkojen välinpitämättömyyteen voin vain arvailla. Ehkäpä heillä on ylhäältä tulevat ohjeet Bolognan prosessin tms. toimeenpanemiseksi Suomen korkeakouluissa, ja siksi kaikki järkevämmät ehdotukset on torjuttava suoralta kädeltä, etteivät EU-piirit suuttuisi. Eli luullakseni suomalaisia nuoria ei edes haluta käyttää työvoimapulatöissä.

Poliitikkojen haluttomuus ei kuitenkaan muuta miksikään sitä seikkaa, että ehdotukseni todellakin ratkaisisi kriittisten alojen työvoimapulan irrottaen 15.000 ylimääräistä työvuotta jokaisesta suomalaisikäluokasta hoivatyön yms. ongelma-alojen riittävän työvoiman varmistamiseksi:

http://hommaforum.org/index.php/topic,15955.msg227741.html#msg227741

Niinpä erityisesti sellaiset ongelmalliset ratkaisut kuin syntyvyyden nostaminen tai maahanmuutto eivät ole tarpeen työvoimapulan paikkaamiseksi, sillä ainoastaan poliittinen tahto puuttuu jo olemassaolevan ratkaisumallin käyttöönottamiseksi. Tässäkin asiassa katse kohdistuu siis poliitikkoihin ja heidän motiiveihinsa.

Jo tämän omakohtaisen turhauttavan kokemukseni perusteella minulle on ollut jo pitkään päivänselvää, että tiedotusvälineiden propaganda työvoimapulasta on sataprosenttista vedätystä, joka toimii savuverhona muiden tavoitteiden (luultavasti Suomen itseisarvoisen monietnistämisen) lobbaamiseksi. Ilmeisesti kaikki puolueet ovat mukana samassa rintamassa, sillä muuten ylläolevaa ratkaisuehdotustani olisi vähintäänkin tutkittu tarkemmin sen toimivien osien selvittämiseksi.

Seuraava Risto Laakkosen lipsautus viittaisi todellakin siihen, että työvoimapulasta puhuminen maahanmuuton edistämiseksi saattaa todellakin olla vain poliittisen eliitin keksimää vedätystä, jolla ajetaan tosiasiallisesti heidän etnistä utopia-agendaansa (mikäli tulkitsen nämä Laakkosen sanat oikein):

"Olen viipynyt maahan- ja maastamuuton kansantaloudellisissa vaikutuksissa siksi, että niitä voitaisiin käyttää perusteluissa ja vakuuttaa niitä tahoja, jotka eivät ainakaan vielä ole mukana aktiivisessa työssä hyvien etnisten suhteiden kehittämisessä ja etnisen syrjinnän estämisessä. Kuitenkin ihmisten kohtaamista ja kohtaamisen rikastuttavaa ja uudistavaa vaikutusta ei voi mitata taloudellisilla suureilla. Kokonaisuuden mittaaminen on yhtä vaikeaa tai mahdotonta kuin mitata sellaisia käsitteitä kuten etäisyys, rannattomuus ja äärettömyys tai sellaisia elämän elementtejä kuten suru, toivo ja ilo."

Lähde: Risto Laakkonen: Kohti monimuotoisempaa Suomea

http://www.eurocult.fi/julkaisut/Maahanmuuttaja-kahden-kulttuurin-valissa-2000.pdf

Tämä tunnustus tuli siis suoraan ehkäpä Suomen merkittävimmän maahanmuuttolobbarin omilla sanoilla, joten onko tämän jälkeen enää yhdellekään Hommalaiselle mitään epäselvää, mikä agenda piilee työvoimapulapropagandan takana: "Laakkosen mielestä Suomessa on toimittava Ruotsin tapaan" (Lähde: artikkeli Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa, HS, 16.12.1990).

asian yhteiskunnallisen merkityksen ja valtionvarainministerin puppugeneraattorin vuoksi

Mitä tulee hänen vakavastiotettavuuteensa, niin sitä tuskin voidaan pitää kovin korkeana. Hänhän on malliesimerkki mokutuksen Bilderberg-myötäjuoksijasta, joista kirjoitin pari päivää sitten:

"Lisäksi on olemassa Bilderberg-henkisiä mokuttajia, jotka näkevät länsimaat yhtenäisenä koneistona ja ovat valmiita tukemaan varauksetta tätä koneistoa ohjaavan globalistisen eliitin kulloisiakin pyrkimyksiä."

http://hommaforum.org/index.php/topic,35404.msg477320.html#msg477320

Tuollaiset marionetit tekevät oletettavasti tasan sen, mitä heidän nukkemestarinsa ovat ohjastaneet. Suurin osa mokuttajista ei tietenkään ole marionetteja, mutta juuri hän on, joten hänen aloittamansa debatit ovat sataprosenttisen ennalta-arvattavia, eikä niiden väitteiden kumoamiseen kannata siksi käyttää enempää aikaa kuin välttämätön minimimäärä. Lieneekö edes kravatin väri kyseisen äijän itsensä valitsema, vai tuleeko hänelle sekin ohje ylhäältä päin? En ihmettelisi.

Kuten Terho tuo esiin, huoltosuhteen heikkeneminen on kuitenkin todellinen uhka.

Miksi huoltosuhteen heikkeneminen olisi automaattisesti uhka? Olen jyrkästi eri mieltä. (Ellei sitten Terho tarkoita "moniosaajien" vaikutusta huoltosuhteeseen, mikä on tietenkin aivan eri asia ja perusteltu huoli.)

Motivoituneita käsipareja on Suomessa jo riittävästi saatavilla käytännön hommiin, kuten yllä olevasta ratkaisuehdotuksesta voimme lukea. Niitä ei vain haluta ottaa käyttoon.

Verotulojen ylläpitäminen taas riippuu lähinnä vain suurveronmaksajista. Näiden lukumäärän ylläpitäminen taas riippuu pitkälti ns. oranssin meemin teollisten ajatusmallien suosiosta Suomessa. EU kuitenkin valitettavasti päin vastoin yrittää kaikin tavoin edistää vihreää meemiä (ilmastonmuutoshömppä, diversiteetin priorisointi tuottavuuden edelle, Suomen taloutta ylläpitävien avainkaupunkien rikastaminen slummeiksi, yms.), joka nakertaa oranssin meemin elinvoimaisuutta Suomessa.

Huoli suurveronmaksajien lukumäärän ylläpitämisestä olisi ehkäpä uskottava perustelu maahanmuuton lisäämiseksi silloin, mikäli Suomen poliittinen johto ei tekisi kaikkeaan näiden suurveronmaksajien lukumäärän romauttamiseksi entisestäänkin.

Pienveronmaksajien lukumäärän lisääminen sadoilla tuhansilla maahanmuuttajilla taas vaikuttaisi vain marginaalisesti verotulojen kokonaissummaan heidän pienen painoarvonsa takia, ellei sitten heidän taloudellista panostaan leveroitaisi ovelasti joillain silmänkääntötempuilla (kuten esim. otettaisiin valtiolle lisävelkaa jokaista maahanmuuttajaa kohden antamalla velkojille takuiksi pelkkä näiden pääluku). Tällaiset silmänkääntötemput olisivat kuitenkin de facto puhdas ponzi-pyramidi, jolla ei kauaa pidettäisi yllä nykyistä verotulojen kokonaissummaa. Romahdus tulisi heti, kun ponzi-pyramidin takana piilevät lumetakuut menettäisivät uskottavuutensa, mikä on matemaattinen väistämättömyys, jahka maahanmuuttajien pääluku ja Suomen kokonaisvienti kääntyvät riittävän selkeästi eri suuntiin.

Vieläkin syvällisempää kritiikkiä voidaan esittää:

Miksi huoltosuhde-teoriat olisivat yleensäkään uskottava teoreettinen viitekehys reaalimaailman talousasioiden pohdinnassa? Tuollaisia hömppämittareita löytyy taloustieteen kirjallisuudesta varmaan kymmeniä ellei satoja erilaisia. Onko missään todistettu riittävän aukottomasti, että juuri huoltosuhde olisi erityisen vakavastiotettava mittari, kun parempiakin saattaa olla tarjolla samojen reaalimaailman asioiden mallintamiseksi?

Puhumattakaan siitä, mikäli rupeamme pohtimaan huoltosuhde-käsitteen uskottavuutta taloustieteen sijasta tulevaisuudentutkimuksessa, jossa ei käsittääkseni uskota tulevaisuuskehityksen olevan noin ennalta-arvattavaa, kun mm. useat Mustat Joutsenet saattavat sekoittaa talouskuviot täydellisesti, ennen kuin huoltosuhde-tulevaisuuskäyrien ennustukset ehtivät realisoitua:

http://en.wikipedia.org/wiki/Black_swan_theory

Muutenkin mm. käyttäytymistaloustieteen ja kompleksisten yhteiskuntien matemaattisen mallinnuksen kehittyessä ihmettelen sitä, että aatamin aikuiset palikka-kansantaloustieteelliset teoriat ja työvoimalaskelmat kehdataan edelleen ottaa vakavasti tulevaisuuden talouskehitystä ennustettaessa. Luultavasti jokainen tutkijanuralle päätynyt ihmisraukka keksii urallaan jonkinlaisen korkealentoisen teorian (usein pelkkä gimmick), joten on hyvä muistaa, että myös huoltosuhde on vain jonkun ihmisraukan keksimä jättikokoisen taloussysteemin epätoivoinen mallinnusyritys eikä mikään väistämätön luonnonlaki.

Ymmärrän, että sellaiset ihmiset, jotka eivät väkerrä työkseen teorioiden parissa, saattavat ottaa huoltosuhteen kaltaisen teoretisoinnin vakavasti, mutta se on vain turhaa kunnioitusta teoreetikkoja kohtaan. Vakavasti otettavat teoriat ovat kuitenkin tosiasiallisesti harvassa, mikä on helppo havaita etsimällä historiasta kaikki hömpäksi osoittautuneet talous- ja yhteiskuntateoriat. Ehdotankin Hommalaisille seuraavaksi toimintakohteeksi "hömppäteorioiden epädramatisointia".


[email protected]

[Oluttikka]

SAK:n lehdistötiedote.

"SAK:n Lyly: Suomessa ei ole pula työvoimasta vaan osaamisesta"

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20101001/12859452605820&industry=&=

[Jouko]

SAK:n lehdistötiedote.

"SAK:n Lyly: Suomessa ei ole pula työvoimasta vaan osaamisesta"

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20101001/12859452605820&industry=&=

Osaamista voidaan kehittää parhaiten työpaikoilla. Se menee ylitse kaiken koulutuksenkin.

[ElinaElina]

Takaisin toimeen -vetoomus luovutettiin työministerille

Psoriasisliitto oli 31.8.2010 mukana luovuttamassa kuuden potilas- ja kansanterveysjärjestön yhdessä Abbott Oy:n kanssa ideoimaa Takaisin toimeen -vetoomusta työministeri Anni Sinnemäelle.

Samaan aikaan, kun työurien pidentämiseen haetaan kuumeisesti ratkaisuja, on meillä yli 30 000 työelämän ulkopuolelle jäävää pitkäaikaissairasta, jotka haluaisivat tehdä töitä.
Työministeri Anni Sinnemäelle luovutettiin tänään Suomen Reumaliiton, Suomen Selkäliiton, Psoriasisliiton, Crohn ja Colitis ry:n, Munuais- ja maksaliiton sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton allekirjoittama vetoomus. Vetoomuksen tarkoituksena on mm. vaikuttaa yleisellä tasolla asenteisiin niin, että osatyökykyiset pystyisivät jatkossa paremmin jatkamaan työelämässä.

Lisää täältä: http://www.psori.fi/fin/ajankohtaista/index.php?nid=300

[Kimmo Pirkkala]

Pahoitteluni, jos sellainen on olemassa.

Hommafoorumilla on todellakin jo useita ketjuja sekä työvoimapulasta että huoltosuhteesta. Muistan ne siitä, että olen yrittänyt vastata niihin kaikkiin

Loogisesti teinkin yhden lisää juuri siksi, että topicceja on monta!

Eli minusta täällä olisi hyvä olla "työvoimapula"-koontiketju samaan tapaan kuin kerjäläisooppera, suora demokratia tai Halla-ahon kirjoitukset. Ettei tietoa ja kommentointia tarvitse etsiä ziljoonasta ketjusta ja haulla. Kas kun Hesarin toimittajat ja Kataisen avustajat eivät siihen pysty.

[TJK]

Miksi huoltosuhteen heikkeneminen olisi automaattisesti uhka? Olen jyrkästi eri mieltä. (Ellei sitten Terho tarkoita "moniosaajien" vaikutusta huoltosuhteeseen, mikä on tietenkin aivan eri asia ja perusteltu huoli.)

Motivoituneita käsipareja on Suomessa jo riittävästi saatavilla käytännön hommiin, kuten yllä olevasta ratkaisuehdotuksesta voimme lukea. Niitä ei vain haluta ottaa käyttoon.

Mielestäni uhkan semantiikka sallii sen, että myös ratkaistavissa olevasta uhkakuvasta käytetään tätä termiä. Olennaista olisi siis vain se, että työvoimapulaa pitäisi ylipäätään jotenkin ratkoa.

Verotulojen ylläpitäminen taas riippuu lähinnä vain suurveronmaksajista.

No ei kai nyt sentään. Itse muistelisin, että rikkaimmalla prosentilla (käytettävissä olevan rahatulon perusteella) on noin 6 prosenttia potista. Eli kyllä verotulot lähinnä muista riippuvat. En tosin itse ole pohtinut kovin paljon työvoimapulan problematiikkaa nimenomaan verokertymän kannalta.

Miksi huoltosuhde-teoriat olisivat yleensäkään uskottava teoreettinen viitekehys reaalimaailman talousasioiden pohdinnassa? Tuollaisia hömppämittareita löytyy taloustieteen kirjallisuudesta varmaan kymmeniä ellei satoja erilaisia. Onko missään todistettu riittävän aukottomasti, että juuri huoltosuhde olisi erityisen vakavastiotettava mittari, kun parempiakin saattaa olla tarjolla samojen reaalimaailman asioiden mallintamiseksi?

Huoltosuhde on nähdäkseni aika vahvalla pohjalla oleva mittari. Kyllä kai ihmisiä tarvitaan tekemään töitä niin kauan kuin a) on ihmisiä ja b) nuo ihmiset tarvitsevat jotain ainakin osin ihmistyötä vaativia asioita tai palveluja. Tällä hetkellä tilanne olisi ainakin aika huono, jos kukaan ei vaikkapa rakentaisi taloja, hoitaisi vanhuksia tai selvittäisi rikoksia.

Huoltosuhteen muuttuminen n. 60 prosentista lähelle 80:tä prosenttia tarkoittaa joka tapauksessa sensuuruista työvoiman poistumaa, ettei esimerkiksi koko julkisen sektorin lakkauttaminen (tuomatta mitään tilalle) riittäisi lähellekään korvaamaan menetetyn työvoiman määrää.

Puhumattakaan siitä, mikäli rupeamme pohtimaan huoltosuhde-käsitteen uskottavuutta taloustieteen sijasta tulevaisuudentutkimuksessa, jossa ei käsittääkseni uskota tulevaisuuskehityksen olevan noin ennalta-arvattavaa, kun mm. useat Mustat Joutsenet saattavat sekoittaa talouskuviot täydellisesti, ennen kuin huoltosuhde-tulevaisuuskäyrien ennustukset ehtivät realisoitua

Erittäin epätodennäköiset mutta toteutuessaan merkittävät tulevaisuusnäkymät eivät oikein ole siitä hyviä suunnannäyttäjiä, että ne ovat a priori... no juuri epätodennäköisiä.

Todennäköisempien skenaarioiden huomioiminen on tietysti jo eri kysymys.  En kuitenkaan siis oikein näe, miten esimerkiksi huoltosuhdeproblematiikkaa pohdittaessa pitäisi ottaa huomioon vaikkapa se, että hyvin epätodennäköistä mutta mahdollista on, että ensi kuussa maailma tuhoutuu ydinsodassa tai ensi vuonna kehittyvä tekoäly aiheuttaa teknologisen singulariteetin.