2010-10-10 Karjalainen: "Asunnot vaihto-opiskelijoille" (mielipide)

[AkateeminenPätkätyöläinen]

Pula opiskelija-asunnoista herättää nuivuutta:

Suora linja
Asunnot vaihto-opiskelijoille

Joensuun opiskelija-asuntotilanne on todettu heikoksi. Maahanmuuttokeskustelua sivuten kirjoitan omista havainnoistani ulkomaalaisista opiskelijoista. Ulkomaalaisvastaiseksi leimautumisen uhalla puutun joihinkin epäkohtiin suomalaisten opiskelijoiden asemassa.
    Aloitin opiskelun tänä syksynä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Laitoin asuntohakemuksen Joensuun Ellille heinäkuun alussa. Alkusyksystä sanottiin, että pitää varautua saamaan solu vasta lokakuun alussa, voi mennä marraskuullekin. Kotipaikkakunnaltani on Joensuuhun 450 kilometriä.
    Kuitenkin koulun alkua edeltävänä päivänä sain yksiön Ellin kesähotellissa, tosin vuokrasopimus ulottuu vain ensi kesään. Minulle kerrottiin, että asunto järjestyi viime hetkellä, koska joku vaihto-oppilas oli perunut tulonsa. Kaupungin parhaimmalla paikalla sijaitsevat opiskelija-asunnot on siis varattu vaihto-oppilaille, kun samaan aikaan suomalaiset opiskelijat makaavat lattialla jopa kuukausitolkulla hätämajoituksessa oppilaskunnan tiloissa sekä "vihreässä hotellissa" kaupungin keskustassa, kolmekin samassa huoneessa.
    Osa ylioppilaskunnan tiloissa majoittuvista joutuu matkustamaan satoja kilometrejä kotipaikkakunnalleen viikoittain, koska oppilaskunnan tilat ovat kiinni viikonloppuisin. Näyttää siltä, että oma kansa ensin -ajattelu ei ole kovassa huudossa kaupungilla, Ellillä tai korkeakoululla.
    Vaihto-oppilaiden määrää perustellaan menestymisellä maailman parhaimpien yliopistojen listalla. Eli kansainvälisen ja alueellisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on omien kansalaisten edusta tingittävä. Näen tässä ristiriidan.
    Olen käsittääkseni talomme ainoa suomalainen asukas.
    Tämän lystin maksavat suomalaiset veronmaksajat. Kun vanhemmat maksavat veroja, he lohduttautuvat, että onneksi koulutus on ilmaista meidänkin lapsillemme. He tuskin ajattelevat, että kiva, kun kiinalaisilla ja kaikilta muualta tulleilla on ilmainen koulutus täällä. Samat vanhemmat maksavat osansa Kiinan Suomelta saamasta kehitysavusta. Pahimmassa tapauksessa oma työpaikka menee perässä.
    Yliopistolla, kuten monessa muussakin paikassa, puhutaan kansainvälisyyden tärkeydestä. Kansainvälisyys on parempi kuin nurkkakuntaisuus, mutta kuinka luontevaa on tällainen ohjattu kansainvälisyys? Veikkaanpa, että esimerkiksi harva espanjalainen olisi kuullutkaan Joensuusta, jos sitä ei olisi heille erikseen markkinoitu.
    Ovatko tänne vaihto-oppilaiksi tulevat korvaamattomia huippuosaajia, jotka tuovat oman tieteenalansa uusimmat tuulet mukanaan? Tuskin. Vaihto-oppilaat tuovat paikkakunnalle etnistä värinää ja tärkeimpänä lisäarvona toiseutensa, joka sitten "säteilee" kansainvälisyyttä ympäristöön muun muassa monien puhuttujen kielten muodossa. Kansainvälisyys on siis itseisarvo.
    Muistettakoon, että Joensuun korkeakoulu perustettiin toteuttamaan alueellista tasa-arvoa ja hillitsemään yhteiskunnallista rakennemuutosta, jotta kaikki eivät karkaisi etelään tai ulkomaille.
    Tällainen epäitsekkyys ja vieraskoreus ovat vastoin yleistä oikeustajua. Missä muualla annetaan ulkomaalaisten etujen mennä omien kansalaisten etujen edelle?
Juha Lankinen

[Paholaisen asianajaja]

Tai sitten kyse oli vain siitä, että vaihto-oppilas oli ollut asuntojonossa ennen kirjoittajaa? Lisäksi minusta ei ole mitenkään kummallista, että vaihto-oppilaita priorisoidaan opiskelija-asuntojen hakuprosessissa, koska onhan maan kansalaisella aivan erilaiset mahdollisuudet järjestää itselleen asunto. Sama toimii sitten toisin päin, kun suomalaiset lähtevät vaihtoon.

[Oho]

Sama toimii sitten toisin päin, kun suomalaiset lähtevät vaihtoon.

Tai sitten ei toimi, nimim empiria rulettaa....

[Köyhä kylddyyri]

Tai sitten kyse oli vain siitä, että vaihto-oppilas oli ollut asuntojonossa ennen kirjoittajaa? Lisäksi minusta ei ole mitenkään kummallista, että vaihto-oppilaita priorisoidaan opiskelija-asuntojen hakuprosessissa, koska onhan maan kansalaisella aivan erilaiset mahdollisuudet järjestää itselleen asunto. Sama toimii sitten toisin päin, kun suomalaiset lähtevät vaihtoon.

Koko talo ollut kaikkia suomalaisia asunnonhakijoita ennen jonossa ? Jeps...
Niin, varmasti suomalainen pääsee paikallisten ohitse jonoissa kun lähtevät ulkomaille opiskelemaan. Paitsi että suomalainen maksaa opiskelunsa ja asumisensa kokonaan (yleensä vielä ylimääräistä) ja ulkomailla on harvoin vastaavanlaista systeemiä kuin meillä täällä.
Itse ulkomailla opiskelessani jouduin kyllä ihan itse hankkimaan asunnon, vapailta markkinoilta, ilman mitään etuilua - päinvastoin se oli hankalampaa kun olin ulkomaalainen. Niin ja maksoi lukukausimaksun ihan itse, paikallinen veronmaksaja ei todellakaan osallistunut koulutukseeni sentilläkään. Päinvastoin.

[_w_]

Hankala uskoa ettei opiskelijalla olisi varaa vuokrata yksityiseltä asuntoa Joensuun tapaisessa pikkukaupungissa.
380 euroa kuussa etuovi.comissa olisi yksiö.
Opiskelija-asunnot varmaankin ovat halvempia mutta jollei muuten ole varaa, ottaa sitten opintolainaa, voi olla että töitä ei liiemmin Joensuussa ole.
Mikäli on muuten yliopistokelpoinen, pitäisi tuon asunnonvuokraamisenkin sujua ongelmitta ja jos on liian pitkät hiukset että vuokraisivat, voi leikata tukan. Tai no eikai niitä hippejä ole enää vuosiin ollutkaan.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Paitsi että suomalainen maksaa opiskelunsa ja asumisensa kokonaan

Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat myös Suomessa asumisensa ja elämisensä itse kokonaan. Lukukausimaksuja eivät maksa, mikä on toki aivan älytöntä.

[Koskela Suomesta]

Hankala uskoa ettei opiskelijalla olisi varaa vuokrata yksityiseltä asuntoa Joensuun tapaisessa pikkukaupungissa.
380 euroa kuussa etuovi.comissa olisi yksiö.
Opiskelija-asunnot varmaankin ovat halvempia mutta jollei muuten ole varaa, ottaa sitten opintolainaa, voi olla että töitä ei liiemmin Joensuussa ole.
Mikäli on muuten yliopistokelpoinen, pitäisi tuon asunnonvuokraamisenkin sujua ongelmitta ja jos on liian pitkät hiukset että vuokraisivat, voi leikata tukan. Tai no eikai niitä hippejä ole enää vuosiin ollutkaan.

Tilanne Joensuussa on todella hankala koska siellä on paljon oppilaitoksia, paljon opiskelijoita jotka tulevat muualta, ja juuri siksi että se on pikkukaupunki siellä ei ole määräänsä enempää pieniä asuntoja.

[_w_]

No ei tuo 380 hirmuisen paljoa yksiöstä ole jos Helsingin hintoihin vertaa.
Voihan sitä vuokrata toisten opiskelijoiden kanssa isomman niin tulee halvemmaksi, jos muutenkin kelpaa soluasunnot.

[JoKaGO]

Paitsi että suomalainen maksaa opiskelunsa ja asumisensa kokonaan

Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat myös Suomessa asumisensa ja elämisensä itse kokonaan. Lukukausimaksuja eivät maksa, mikä on toki aivan älytöntä.

Tiedän yhden yliopiston USAssa, jossa opiskelu ja campus-asuminen ovat suomalaiselle ilmaista, kun vastaavasti suomalainen yliopisto tarjoaa maksuttoman opiskelun USAlaiselle. Asunnon kustannuksista USAlaisopiskelijalle en tiedä.

[Köyhä kylddyyri]

Paitsi että suomalainen maksaa opiskelunsa ja asumisensa kokonaan

Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat myös Suomessa asumisensa ja elämisensä itse kokonaan. Lukukausimaksuja eivät maksa, mikä on toki aivan älytöntä.

Eivätpä muuten maksa. Ts. osa maksaa, osa ei. Oikeassa olet siinä että lukukausimaksuja ei peritä (=älytöntä) - maassa jonka koulutustaso rankataan jatkuvasti maailman parhaaksi...puhetta on ollut että lukukausimaksut tulisivat mutta eivätpä ole hallituksessa "saaneet aikaiseksi".

[Oho]

Nyt kait sitten pitäisi pitää tutkinto- ja vaihto-opiskelijat erillään.

[hammerzeit]

Hankala uskoa ettei opiskelijalla olisi varaa vuokrata yksityiseltä asuntoa Joensuun tapaisessa pikkukaupungissa.
380 euroa kuussa etuovi.comissa olisi yksiö.

Ja noita yksiöitä sitten riittää kaikille opiskelijoille, joille ei ole oppilaitoksen tarjoamaa asuinpaikkaa? No hyvä sitten, jäähän maksimitason opintotuesta tuon vuokran jälkeen jopa 89 euroa kuukauden elämiseen ja kaikkiin muihin opintokustannuksiin.

Ei mitään nähtävää, hajaantukaa!

[Mindy]

Pula opiskelija-asunnoista herättää nuivuutta:

Suora linja
Asunnot vaihto-opiskelijoille
    Yliopistolla, kuten monessa muussakin paikassa, puhutaan kansainvälisyyden tärkeydestä. Kansainvälisyys on parempi kuin nurkkakuntaisuus, mutta kuinka luontevaa on tällainen ohjattu kansainvälisyys? Veikkaanpa, että esimerkiksi harva espanjalainen olisi kuullutkaan Joensuusta, jos sitä ei olisi heille erikseen markkinoitu.
    Ovatko tänne vaihto-oppilaiksi tulevat korvaamattomia huippuosaajia, jotka tuovat oman tieteenalansa uusimmat tuulet mukanaan? Tuskin. Vaihto-oppilaat tuovat paikkakunnalle etnistä värinää ja tärkeimpänä lisäarvona toiseutensa, joka sitten "säteilee" kansainvälisyyttä ympäristöön muun muassa monien puhuttujen kielten muodossa. Kansainvälisyys on siis itseisarvo.
    Muistettakoon, että Joensuun korkeakoulu perustettiin toteuttamaan alueellista tasa-arvoa ja hillitsemään yhteiskunnallista rakennemuutosta, jotta kaikki eivät karkaisi etelään tai ulkomaille.
    Tällainen epäitsekkyys ja vieraskoreus ovat vastoin yleistä oikeustajua. Missä muualla annetaan ulkomaalaisten etujen mennä omien kansalaisten etujen edelle?
Juha Lankinen

Itse opiskelin aikoinani Lappeenrannassa silloin, kun se vielä oli nimeltään Lappeenrannan Teknillinen Korkeakoulu eikä Teknillinen Yliopisto. Olin mukana kansainvälisyysjutuissa monin tavoin: tutorina ulkomaalaisille opiskelijoille ja harjoittelijoille, mukana kansainvälisessä opiskelijajärjestössä AIESECissa ja itsekin vuoden verran vaihtarina ulkomailla. Tällä taustalla on hyvä tuoda esiin muutama pointti, jotka tästä keskustelusta ovat jääneet puuttumaan.

1. Yliopistoilla on velvollisuus tarjota asunto vaihto-opiskelijalle, joka tulee hyväksytyn vaihto-ohjelman puitteissa, tai siis ainakin ohjata vaihtari hakemaan asuntoa yliopiston käyttämältä vuokraajataholta, jonka pitää järjestää jokin asunto vaihtarille. Harjoittelijavaihdon osalta tämä velvollisuus on harjoittelijavaihdon järjestävällä organisaatiolla. Tämä siksi, ettei vaihtarilla ole samoja mahdollisuuksia hakea asuntoa vapailta markkinoilta kuin maassa vakituisesti opiskelevilla on.

2. Vaihtarit ja harjoittelijat maksavat itse vuokransa kotimaastaan saamansa opintotuen/iskän lompakon tms. turvin. Terveyspalveluita he käyttävät kotimaan sairausvakuutuksen turvin, sillä Suomi laskuttaa heidän ulkomaista sairausvakuutustaan joka lääkärikäynniltä jne. Lukukausimaksuja he eivät maksa, sillä yleisimpiin vaihto-ohjelmiin kuten esim. EU-maiden sisäinen Erasmus-vaihto kuuluu se, ettei opiskelijalta ulkomailla peritä lukukausimaksuja vaan ne katetaan koulujen välisellä sopimuksella siten, että koulu A sitoutuu antamaan vaihtopaikan yhtä monelle tietystä yhteistyökoulusta tulevalle vaihtarille kuin yhteistyökoulu on valmis vastaanottamaan koulun A lähettämiä vaihto-opiskelijoita.

Vaihtarit ovat ERI ASIA kuin ulkomaiset opiskelijat, samoin kuin maahanmuuttajissakin on eri ryhmiä. Erasmus-vaihto kestää 3kk - 1 lukuvuosi. Jenkkivaihtarit tulevat yleensä joko 1 tai 2 lukukaudeksi, oman vaihtovuoteni aikaisista jenkkivaihtareista suurin osa tuli vain 1 lukukaudeksi, sillä he joutuvat maksamaan vaihtovuoden osalta lukukausimaksut omalle koululleen (jolla katetaan vastaavasti isäntäkoulusta tulevan vaihtarin lukukausimaksut) eikä opintojen hyväksyntä osaksi tutkintoa ole yhtä automaattinen kuin Erasmus-vaihdossa. Kokonainen vuosi Euroopassa tulee aika kalliiksi heille. Aasiasta tulevien vaihtareiden osalta homma taitaa toimia melko samoin kuin jenkkivaihto. EU järjestää joitakin erikoisohjelmia EU:n ulkopuolelta tuleville jatko-opiskelijoille, jotka kestävät 2-3 vuotta, mutta muuten vaihtarit ovat maksimissaan 1 vuosi vaihdossa.

Jos ulkomaalainen tutkinto-opiskelija saa etuoikeuden opiskelija-asuntoon ohi suomalaisen, niin mennään metsään ja pahasti. Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija tulee suorittamaan koko opintonsa kyseisessä koulussa samoin kuin suomalainenkin ja häneen tulisi soveltaa samoja kriteereitä kuin suomalaiseenkin. Ulkomaalainen vaihto-opiskelija taas saa ihan rauhassa mennä ohi, sillä he eivät tule samojen puitteiden sisällä kouluun kuin suomalainen tutkinto-opiskelija.

Näitä kahta kategoriaa voisi varmaan verrata asuntoasioissa työhön liittyvään maahanmuuttoon. Vaihto-opiskelija on kuin lähetetty työntekijä, jolle työnantaja on velvollinen hankkimaan asunnon. Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija on kuin omillaan maahan tullut ulkomaalainen työnhakija, joka työpaikan saatuaan joutuu itse etsimään asuinpaikan. Kukaan ei ole pyytänyt häntä tulemaan, mutta kerran tultuaan on osoittautunut sen verran osaavaksi tyypiksi, että on omin neuvoin tullut palkatuksi töihin paikalliseen firmaan. Jos hänellä on vaikeuksia löytää asuntoa, tough luck, mutta sama se olisi toiselta paikkakunnalta tulevalla paikallisellakin.

[Jaska Pankkaaja]

Hankala uskoa ettei opiskelijalla olisi varaa vuokrata yksityiseltä asuntoa Joensuun tapaisessa pikkukaupungissa.
380 euroa kuussa etuovi.comissa olisi yksiö.

Ja noita yksiöitä sitten riittää kaikille opiskelijoille, joille ei ole oppilaitoksen tarjoamaa asuinpaikkaa? No hyvä sitten, jäähän maksimitason opintotuesta tuon vuokran jälkeen jopa 89 euroa kuukauden elämiseen ja kaikkiin muihin opintokustannuksiin.

Ei mitään nähtävää, hajaantukaa!

Kun minä opiskelin oli opintotuki vajaat 400 mk / kk ja ekan kämppäni vuokra oli 1200 mk / kk.
Tuoppi keskiketterää maksoi 10 mk ja... joo, ei tosiaan mitään nähtävää.

[nimetönkeskustelija]

Tai sitten kyse oli vain siitä, että vaihto-oppilas oli ollut asuntojonossa ennen kirjoittajaa? Lisäksi minusta ei ole mitenkään kummallista, että vaihto-oppilaita priorisoidaan opiskelija-asuntojen hakuprosessissa, koska onhan maan kansalaisella aivan erilaiset mahdollisuudet järjestää itselleen asunto. Sama toimii sitten toisin päin, kun suomalaiset lähtevät vaihtoon.

Kysymys kuuluu että mitenkä kaikki ulkomaalaiset sitten on päätyneet jonon keulille päästessään parhaaseen opiskelija-asuntokylään. Joko a) heille on ilmoitettu pääsykoetulokset aikaisemmin tai b) monikulttuurisuuskiimainen yliopistovirkamies on tehnyt hiljaisen päätöksen, jonka mukaan kantaväestölle ei tarjota asuntoja. Molemmissa tapauksissa kyse on suomalaisten syrjinnästä, vaikka asuntolat on rahoitettu suomalaisilla verovaroilla.

Tämä siksi, ettei vaihtarilla ole samoja mahdollisuuksia hakea asuntoa vapailta markkinoilta kuin maassa vakituisesti opiskelevilla on.

Ai miten niin ei ole? Onkos tullut mieleen, että myös suomalainen yliopistoon hyväksytty voi olla köyhästä perheestä 500 km päästä koulua. Millä perusteella hän järjestää asuntonsa helpommin vaihto-opiskelija? Omassa yliopistossani on kiinalaisia vaihto-opiskelijoita, jotka matkustelevat pitkin maailmaa ja joiden rinnalla olen keppikerjäläinen. Mä juuri inhoan tätä ajattelua, missä maahanmuuttajia tuetaan valtion taholta paremmin olettaen, että kaikki suomalaiset on syntyneet kultalusikka suussa ja että kaikki ulkomaalaiset on köyhiä. Tämä on tätä perus roskaa, jota kukkahatut jauhaa monikulttuurisuuskännissään.

[hammerzeit]

Lisäksi myös tällainen hullu ajatus: jos kaupungissa on niin paljon opiskelijoita, ettei infrastruktuuri riitä heidän elättämiseensä, onko sinne pakko haalia puoli Afrikkaa ja ne kiinalaiset, joilla ei riittänyt rahkeita oikeasti hyviin kouluihin? Ihan tälleen niinkus vaan ihmettelen, että millä helvetin periaatteella se on Suomen velvollisuus kouluttaa nämäkin ihmiset? Ehkä jos resursseja olisi menossa hukkaan mutta nythän niin ei selvästikään ole.

[AIP]

Kesähotellista puhuminen ainakin puoltaisi sitä argumenttia, että siihen on asetettu etusijalle ulkomaisia opiskelijoita, koska sellaiset on yleensä tarkoitus tyhjentää opiskelijoista kesään mennessä. Samoin se puoltaisi täällä esitettyä argumenttia, jonka mukaan kyse on vaihto-opiskelijoiden majoituksesta.

[RP]

onko sinne pakko haalia puoli Afrikkaa

Täytyy sanoa, että enpä montaa Afrikkalaista vaihto-opiskelijaa täällä ole nähnyt. Niinkun en ole montaa, jotka sinne vaihto-opiskelijaksi olisi mennyt.

[Lauttasaaren Emiiri]

Ai miten niin ei ole? Onkos tullut mieleen, että myös suomalainen yliopistoon hyväksytty voi olla köyhästä perheestä 500 km päästä koulua. Millä perusteella hän järjestää asuntonsa helpommin vaihto-opiskelija?

Tämä suomalainen yliopistoon menevä voi soittaa helposti paikalliseen asuntosäätiöön, tai ostaa paikallisen erkko-mafian painotuotteen omalta kiskaltaan. Sitten on helppo soitella mahdollisille vuokranantajille tai jopa jättää pieni ilmoitus paikalliseen lehteen.

Ja kuten Mindy sanoi, nämä vaihto-ohjelman kautta tulevat opiskelijat ovat eri asemassa, koska monesti jopa vaihto-ohjelman sopimukset edellyttävät että koulu järjestää asunnon.

Pitää myös muistaa, että monessa maassa korkeakoulussa opiskeleminen vaatii joko äärimmäistä lahjakkuutta tai isiltä paksua lompakkoa. Yksikin vaihtari ajoi 6kk Porschella kouluun ja maksoi ostokset rinnakkaisvisalla. Oli siinä tietysti katsomista näin perusopintotuella elellen.

[hammerzeit]

Täytyy sanoa, että enpä montaa Afrikkalaista vaihto-opiskelijaa täällä ole nähnyt. Niinkun en ole montaa, jotka sinne vaihto-opiskelijaksi olisi mennyt.

Ovatko nämä vaihto-oppilaita, vai onko vaihto-oppilas vain kivan tieteellisen epätarkka ilmaus kaikenlaisille ulkomaan hampuuseille, jotka opiskelevat koulussa? En usko, että Joensuun alueen oppilaitoksissa on satoja vaihto-oppilaita viemässä paikkoja, mutta jos näin on niin sitten on.

[Suomitalon renki]

Hankala uskoa ettei opiskelijalla olisi varaa vuokrata yksityiseltä asuntoa Joensuun tapaisessa pikkukaupungissa.
380 euroa kuussa etuovi.comissa olisi yksiö.
Opiskelija-asunnot varmaankin ovat halvempia mutta jollei muuten ole varaa, ottaa sitten opintolainaa, voi olla että töitä ei liiemmin Joensuussa ole.
Mikäli on muuten yliopistokelpoinen, pitäisi tuon asunnonvuokraamisenkin sujua ongelmitta ja jos on liian pitkät hiukset että vuokraisivat, voi leikata tukan. Tai no eikai niitä hippejä ole enää vuosiin ollutkaan.

Kun Joensuun kokoisessa pikkukaupungissa ei vain ole vapaita vuokra-asuntoja. Väittäkööt etuovi mitä tahansa.

[ElinaElina]

On tabu, että opiskelijalaumat sekoittavat paikkakunnan olot. Ei saa puhua siitä, hyi! Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan suhde ja sitä kautta hinnat vääristyvät. Eli kaikki vuokrakämpät kallistuvat, samoin omistusasunnot.

[RP]

Kun Joensuun kokoisessa pikkukaupungissa ei vain ole vapaita vuokra-asuntoja. Väittäkööt etuovi mitä tahansa.

OK. Pääkaupunkiseutulainen vain ihmettelee, miksei kysynnän ja tarjonnan laki sitten ohjaa asuntojen hintoja sielläkin pääkaunkiseutulaiselle tasolle, jos niistä sielläkin on pulaa. Vai selittääkö asian sitten erot toimeentulotuella maksettavien asumismenojen hyväksytyissä maksimimäärissä kaupunkien välillä?

[Mindy]

Tai sitten kyse oli vain siitä, että vaihto-oppilas oli ollut asuntojonossa ennen kirjoittajaa? Lisäksi minusta ei ole mitenkään kummallista, että vaihto-oppilaita priorisoidaan opiskelija-asuntojen hakuprosessissa, koska onhan maan kansalaisella aivan erilaiset mahdollisuudet järjestää itselleen asunto. Sama toimii sitten toisin päin, kun suomalaiset lähtevät vaihtoon.

Kysymys kuuluu että mitenkä kaikki ulkomaalaiset sitten on päätyneet jonon keulille päästessään parhaaseen opiskelija-asuntokylään. Joko a) heille on ilmoitettu pääsykoetulokset aikaisemmin tai b) monikulttuurisuuskiimainen yliopistovirkamies on tehnyt hiljaisen päätöksen, jonka mukaan kantaväestölle ei tarjota asuntoja. Molemmissa tapauksissa kyse on suomalaisten syrjinnästä, vaikka asuntolat on rahoitettu suomalaisilla verovaroilla.

Tämä siksi, ettei vaihtarilla ole samoja mahdollisuuksia hakea asuntoa vapailta markkinoilta kuin maassa vakituisesti opiskelevilla on.

Ai miten niin ei ole? Onkos tullut mieleen, että myös suomalainen yliopistoon hyväksytty voi olla köyhästä perheestä 500 km päästä koulua. Millä perusteella hän järjestää asuntonsa helpommin vaihto-opiskelija? Omassa yliopistossani on kiinalaisia vaihto-opiskelijoita, jotka matkustelevat pitkin maailmaa ja joiden rinnalla olen keppikerjäläinen. Mä juuri inhoan tätä ajattelua, missä maahanmuuttajia tuetaan valtion taholta paremmin olettaen, että kaikki suomalaiset on syntyneet kultalusikka suussa ja että kaikki ulkomaalaiset on köyhiä. Tämä on tätä perus roskaa, jota kukkahatut jauhaa monikulttuurisuuskännissään.

VAIHTO-OPISKELIJA (ei siis mikä tahansa ulkomaalainen opiskelija) tulee tarkkaan rajatuksi ajaksi maahan, jonka kieltä hän ei välttämättä puhu. Vaihto-opiskelija saapuu maahan ja paikkakunnalle yleensä joko paria päivää ennen lukukauden alkua, tai pari viikkoa ennen, jos paikkakunnalla on tarjolla vaihtareille paikallisen kielen intensiivikurssi ennen koulun alkua. He eivät pysty etsimään asuntoa omin voimin, koska a) heillä ei ole tarvittavaa kielitaitoa voidakseen itse lukea paikallisia asuntoilmoituksia, b) heillä ei ole aikaa tuhlattavaksi asunnon etsintään, sillä jos tulet vaikka 3 kk kesälukukaudeksi Erasmus-vaihtoon, et voi millään kuluttaa siitä ajasta ensin 1 kk asunnon etsintään, ja c) vaihtareita ei pitäisi tulla kouluun yhtään enempää kuin sieltä lähtee vaihtoon koulun omia opiskelijoita.

Vaihtareiden ja harjoittelijoiden (jotka useimmiten tulevat vain kesätöihin) asunnon tarve usein katetaan siten, että heistä tulee tilapäisesti pois lähtevän opiskelijan alivuokralaisia. Esim. itse tykkäsin pitää oman kämppäni itselläni kesäisinkin, koska minulla oli kiva solukämppää lähellä koulua enkä halunnut a) roudata huonekaluja keväisin porukoiden luo ja b) ottaa riskiä, etten saisikaan samaa kämppää tai ainakin yhtä hyvää kämppää syksyllä. Niinpä pari kertaa sovin LOAS:n ja AIESECin kanssa, että kämppäni sai vuokrata kalustettuna kesäksi vaihtarille / harkkarille. LOAS sitten laskutti kesäajan vuokran kyseiseltä harkkarilta minun sijastani. Ehkä olisin tehnyt saman vaihtovuoteni ajaksi, ellei kyseinen opiskelijakerrostalo olisi mennyt remonttiin juuri ennen vaihtovuottani, jolloin kaikkien asukkaiden oli pakko muuttaa keväällä sieltä pois.

On täysin mahdotonta tietää tuon mielipidekirjoituksen perusteella, moniko tuon asuntolan asukkaista oli oikeasti vaihtari /harkkari, ja kuinka moni vain oli tullut ulkomailta tutkinto-opiskelijaksi. Valitettavasti tällä hetkellä koulut haalivat tutkinto-opiskelijoita ulkomailta täyttääkseen koulutusohjelmia, varsinkin AMK-tasolla, joten sitä kautta kaupungin "kantokyky" (ulkomaalaisten) opiskelijoiden asunnontarpeelle helposti ylittyy.

Sitä paitsi kesähotellina toimivat asuntolat eivät yleensä ole niitä parhaita ja suosituimpia asuntoloita esim. sijaintinsa puolesta. Lappeenrannan kesähotelli oli aina vähiten suosittu opiskelija-asuntola, sillä se sijaitsi Skinnarilan kampusalueen ja keskustan puolivälissä. Turhan kaukana luennoilla käymiseen, kun lähempänäkin oli mahdollista asua jopa uudemmissakin asunnoissa, ja turhan kaukana keskustasta ryyppyiltana. Aina piti pyöräillä useampi kilometri tai mennä bussilla tai taksilla, ei sinne voinut vain kävellä, kuten esim. omaan kämppääni n. 500 m päässä korkeakoululta.