Standardiargumentit: 1) Fazer, Finlayson, Stockmann - VASTAUS ON

[Ant.]

On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomella suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Näin ei nimittäin ole. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin Fazerin ja kumppaneiden edustamalla työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle, kuten muullekin Suomelle joko hyödylliselle tai neutraalille maahanmuutolle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaisella maahanmuutolle, ja esimerkiksi Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Karl Fazer ei ole muuttanut Suomeen, se on syntynyt täällä.

Hyvä huomio. Tuo kohta pitää korjata väittämästä. Toinen vaihtoehto olisi ottaa siitä etunimet kokonaan pois.

[antero]

Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Väittäisin että vaikuttaa.

Vähemmän mokutusta -> vähemmän rasitetta kansantaloudelle -> terveempi kansantalous -> paremmat olot pääomalle -> enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

[lapio]

Kaikkia näitä Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann yhdistää se, ettei Suomen suuriruhtinaskunta antanut penniäkään heidän a) päivittäisen elämiseen b) kotouttamiseen.

Todennäköisesti herroilla oli jo jonkilainen pesämuna maahan muuttaessaan (pois lukien Fazer) ja perustaessaan liiketoimintansa.

Mutta ehkä Wallin hakee sitä, miksei Somaliasta muuttanut kielitaidoton, lukutaidoton ja varaton voisi rikastuttaa työllään ympäröivää yhteiskuntaa samalla tavalla kuin herrat Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann. 

[Ant.]

Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Väittäisin että vaikuttaa.

Vähemmän mokutusta -> vähemmän rasitetta kansantaloudelle -> terveempi kansantalous -> paremmat olot pääomalle -> enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Tämä on totta, mutta tässä mennään ehkä jo vähän liian kauas itse alkuperäisestä väittämästä, jos siis haetaan suhteellisen kiteytettyä vastausta. Suuri linjahan menee niin, ettei työperäisen maahanmuuton volyymi ole kiinni humanitaarisen maahanmuuton volyymista.

Hyvä huomio kuitenkin.

[antero]

Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen.

Väittäisin että vaikuttaa.

Vähemmän mokutusta -> vähemmän rasitetta kansantaloudelle -> terveempi kansantalous -> paremmat olot pääomalle -> enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Tämä on totta, mutta tässä mennään ehkä jo vähän liian kauas itse alkuperäisestä väittämästä, jos siis haetaan suhteellisen kiteytettyä vastausta. Suuri linjahan menee niin, ettei työperäisen maahanmuuton volyymi ole kiinni humanitaarisen maahanmuuton volyymista.

Hyvä huomio kuitenkin.

Kiteytettynä voisi ehkä sanoa esim:"Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin negatiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen."

Tai positiivisemmin!

"Humanitaarisen maahanmuuton vähentäminen vaikuttaa positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen."

[Larva]

Fazerille, Finlaysonille ja Stockmannille ei maksettu toimeentulotukea, vaan heidän oli käytännössä pakko kääriä itse hihat ylös ja ruveta hommiin. Siksi kotoutus toimii niin hyvin USA:ssa ja Kanadassa: ei siellä jaella rahaa vastikkeettomasti vuosikausia, eikä kukaan tule verovaroin tukemaan maahantulijoiden kulttuuria.

[Petri_Petri]

Tuota argumenttia voi ilmeisesti käyttää vain äärioikeisto, sillä nuo ovat niitä sukuja, joita 1970-luvulla haukuttiin riistäjäporvareiksi ja kapitalistisioiksi. Laulussa "20 perhettä" kuvataan tuollaisia, ja Wikipedian mukaan "Riimityksellisistä syistä laulussa jätettiin mainitsematta monta vanhaa mahtisukua kuten Aminoffit, Sinebrychoffit, Fazerit, Sohlbergit, Hackmanit ja Hartwallit."  http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4

Wikipedian mukaan 100 vuotta sitten "Ulkomaanpassi oli viranomaisen antama lupa matkustaa toiseen maahan. Maahan saapumiseen piti erikseen hankkia maahantulolupa eli viisumi."  http://fi.wikipedia.org/wiki/Passi
Kyseinen aikaisempi käytäntö maahantuloluvan myötämiseksi on todellakin loistavampi kuin 1990-luvun jälkeen otettu tapa, mutta fazersinebrychoffstockman-argumentin käyttäjä ei ilmeisesti tarkoita tätä vaan haluaa harhauttaa antamalla mielikuvan yksittäisestä asiasta unohtaen kokonaistilanteen.

Valtio sai 100 vuotta sitten 40 % tuloistaan tulleista. Tuloveroja eikä välillisiä veroja juurikaan ollut sata vuotta sitten, mutta nykyään valtio saa niistä 70 % tuloistaan. http://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2010/09/valtion-verotus-1585-2011.html
Pitäisikö nykyään siirtyä samankaltaiseen verotukseen ja tullimaksuihin vai mitkä muut toimenpiteet toisivat uudet fazerit Suomeen?

[mikkoellila]

Fazer, Paulig ja Stockmann eivät olleet somaleja tai arabeja. He olivat valkoisia eurooppalaisia.

Maahanmuutto ei olisi ongelma, jos Suomeen muuttaisi ihmisiä vain toisista Euroopan maista.

Ongelma on se, että tänne tulee ihmisitä Afrikasta ja Lähi-idästä. He eivät ole Fazereita, Pauligeja tai Stockmanneja.

[timouti]

Eräässä amerikkalaisen kirjoittamassa historiaa käsittelevässä kirjassa Suomi mainitaan Venäjän osana 1800-luvulla. Ulkopuolinen näkökulma on terveellinen, kun täällä Suomessa korostetaan autonomiaa ja omia toimiamme tuohon aikaa.

Venäjä oli noihin aikoihin takapajuinen maa, jossa lukutaito ei ollut tavallinen. Sekä maataloudessa että teollistumisessa oli jääty jälkeen. Tilannetta korjattiin niin, että tuotiin asiantuntijoita ulkomailta edistämään kehitystä. Myös Suomi oli köyhä maa vielä itsenäisyyden alkutaipaleella.

Tätä taustaa vasten näyttää siltä, että tässä keskustelussa mainitut osaajat tulivat  takapajuiseen maahan ja toivat kehittyneemmistä maita edistyksellistä osaamista, joka osaltaan auttoi maatamme kehittymään länsimaiden tasolle.
Mitä asiaa se edistää, että takapajuisista maista tuodaan lukutaidotonta väkeä?

[tsuomi]

Ei tule Fazereita, mutta "halvan maukasta lakritsaa" sitäkin enemmän  

Alkaa olla muuten vaikea löytää aitoa italialaista pizzeriaa Suomesta, kaikki alkaa olla näitä ottomaaneja...

[Suomitalon renki]

Fazer, Paulig ja Stockmann eivät olleet somaleja tai arabeja. He olivat valkoisia eurooppalaisia.

Maahanmuutto ei olisi ongelma, jos Suomeen muuttaisi ihmisiä vain toisista Euroopan maista.

Ongelma on se, että tänne tulee ihmisitä Afrikasta ja Lähi-idästä. He eivät ole Fazereita, Pauligeja tai Stockmanneja.

Jeps, ja tänne tulee Husseineja, Muhammedeja ja Ahmedeja. Perustavat tullessaan, teurastamoja (halal), kasvibisinesta (khat) ja pizerioita (Ei siis Stockmaneja). Totta hemmetissä joku heistä hyvällä tsägällä vaurastuu, itse sijoittaisin nyt tuohon halal-teurastus bisnekseen. Kasvavat markkinat asiakkaita saapuu suomeen ovista ja ikkunoista yms. Pitzerioihin ei kannata sijottaa ne voivat vaikka syttyä itsestään tulisista pitsoista, ja en koskaan ole ollut kovin innostunut noista kasvissyönti kuvioista (joten khat on ulkona paremmin uppoaa cat, cat laulu duo ). 

[tsuomi]

Jeps, ja tänne tulee Husseineja, Muhammedeja ja Ahmedeja. Perustavat tullessaan, teurastamoja (halal), kasvibisinesta (khat) ja pizerioita (Ei siis Stockmaneja). Totta hemmetissä joku heistä hyvällä tsägällä vaurastuu, itse sijoittaisin nyt tuohon halal-teurastus bisnekseen. Kasvavat markkinat asiakkaita saapuu suomeen ovista ja ikkunoista yms. Pitzerioihin ei kannata sijottaa ne voivat vaikka syttyä itsestään tulisista pitsoista, ja en koskaan ole ollut kovin innostunut noista kasvissyönti kuvioista (joten khat on ulkona paremmin uppoaa cat, cat laulu duo ).  
[/quote]

Minun puolesta saavat perustaa omalla rahalla yrityksiä, jos toimivat Suomen lain ja asetusten mukaisesti ja noudattavat samoja sääntöjä kuin muutkin yrittäjät, ja maksavat ennenkaikkea veronsa eivätkä pidä pimeää työvoimaa.

[tjuguskegg]

Fazer, Finlayson + Stockmann standardiargumentti on razziztinen. Se antaa ymmärtää, että ainoastaan eurooppalaiset kristityt maahanmuuttajat voivat menestyä täällä...Stefan Wallin ja muut natsit saisivat hävetä!!1

[tsuomi]

Fazer, Finlayson + Stockmann standardiargumentti on razziztinen. Se antaa ymmärtää, että ainoastaan eurooppalaiset kristityt maahanmuuttajat voivat menestyä täällä...Stefan Wallin ja muut natsit saisivat hävetä!!1

Ennen oli ennen ja nyt on toinen aika.  1900-luvun alussa kun Suomi oli vielä maatalousvaltainen maa täällä pystyi sopivassa saumassa laittamaan pystyyn suuren luokan liiketoiminaa ilman sanottavaa kilpailua.  Stockmannilla työskennellyt muuan Nikolajeff perusti Suomen ensmmäisen autoliikkeen keskelle Helsinkiä.  Homma tyssäsi kuitenkin WW I alkamiseen kun autojen kysyntä lopahti.  Harva maahanmuuttaja pystyy nykyään samanlaiseen suoritukseen.

[nimetönkeskustelija]

Kyllä meidän on tällä perusteella otettava Suomeen loputtomasti mamuja ihan mistä tahansa ja ihan millä perusteella tahansa. Onhan ulkomaalainen aina suomalaista parempi ihminen, joka heti tänne saavuttuaan perustaa yrityksen, joka hänen ylivoimaisen älynsä vuoksi alkaa heti kannattaa.

Missään nimessä meidän ei kannata panostaa suomalaiseen yrittäjyyteen, koska se on tuomittu epäonnistumaan.

Muuten onhan Microsoftin omistaja Bill Gateskin maahanmuuttaja. Ainakin hänellä on yritystoimintaa Suomessa. Hän jopa työllistää suomalaisia.

[Jouko]

Sano Fazer, kun tahdot jotain hyvää: vapaan maahanmuuton.

[nimetönkeskustelija]

Joko tämä oli: Miten Finlayson poikkeaa aidosti rikastavista kultamunista?

Finlayson kävi Suomessa perustamassa tehtaan, myi sen pois ja muutti 16 vuoden jälkeen takaisin kotimaahansa Skotlantiin!

Wikipedia: Vuonna 1819 Finlayson ja Englannin raamattuseuran yliasiamies tohtori John Patterson matkustivat Suomeen käynnistämään raamattujen levittämistä maassa. Samana vuonna myös keisari vieraili Tampereella. Tammerkoski havaittiin oivalliseksi voimanlähteeksi teollisuudelle.

Ennen tehtaan perustamista Finlayson kirjoitti keisarille pyytäen itselleen ja seuraajilleen uskonvapautta. Aleksanteri I suostui pyyntöön, ja kaikilla Finlaysonin työntekijöillä oli uskonnonvapaus. Saatuaan porvarioikeudet ja senaatin privilegiokirjeen Finlayson rakennutti lainan turvin Tampereelle konepajan ja valimon vuonna 1820 tuottamaan karstaus- ja kehruukoneita tekstiiliteollisuudelle. Keisari myönsi 1821 Tampereelle erivapauden tuoda raaka-aineita ja koneita ilman tullia.
..
Vuonna 1836 iäkäs Finlayson myi tehtaansa rääveliläiselle liikemiehelle Carl Samuel Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauchille ja toimi pari vuotta neuvonantajana ennen paluutaan kotimaahansa.

Mitä mitä??? Finlaysonhan sai selvästi erivapauksia verrattuna kantasuomalaiseen. Mikään ei ole siis maahanmuuttopolitiikassa muuttunut.

[Tuija]

Olisi varmaankin aika alkaa kasata jonkinlaisia yhteenvetoja esitetyistä vasta-argumenteista esitettyihin standardiargumentteihin. Luin tämän ketjun kaikki kirjoitukset ja kasasin niistä tiivistelmän oman pääni mukkaan. Tiivistelmä on aivan liian pitkä, joten nyt pitäisi miettiä, mitä jätetään pois.

Mielestäni kaikkein paras kirjoitus oli nimimerkillä Ant. ja hyvänä kakkosena oli ike60:n kirjoitus. Lisäksi oli useampi erittäin hyvä, mutta todella lyhyt argumentti, joita en kuitenkaan erikseen enää tähän kirjoitukseen lisännyt, koska niiden asia jo sisältyi Ant.in (mitenkä tämäkin nikki pitäisi taivuttaa...) tai ike60:n kirjoituksiin.

Minä ehdottaisin, että Antin teksti joko alkuperäisessä muodossaan tai sitten minun höystämässäni muodossa tai jossakin vielä muokatummassa muodossa voisi olla se virallinen vastaus tähän Fazer-argumenttiin. Muokkasin Antin tekstiä siten, että poistin yhden sivulauseen, kun oma ymmärrys ei riittänyt sitä aluksi lukemaan ja sitten tajusin, että sama asia on sanottu jo ilman sitä sivulausettakin.

Lisäksi olen ympännyt tekstin sekaan muiden kirjoittamia lauseita/ajatuksia sinne tänne enkä tiedä, tuliko siitä parempi vai huonompi. Mielestäni olisi kuitenkin tämän argumentin kohdalla tärkeää tuoda selkeästi esille perusjako: työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto, sillä nämä käsitteet eivät ole kansalaisten päässä edelleenkään selvät. (Tämän tiivistelmäni yhtenäisyyden vuoksi vaihdoin myös ike60:n tekstiin turvapaikanhakijoiden tilalle humanitaarisen maahanmuuton.)

Tämä tiivistelmä on jaettu neljän otsikon alle. Ensimmäinen pätkä sisältää siis Antin kirjoituksen mukaan ympätyillä lisäyksillä. Tämä voisi siis riittää hyvin standardiargumentin vastineeksi, sillä kun ihminen huomaa, että jokin teksti on riittävän lyhyt, se tulee herkemmin luettua kuin sellainen, jossa näkee, että on tekstiä paljon. Tämän kun ei ole tarkoitus olla mikään blogi.

Mutta koska tämä ketju sisälsi niin paljon asiaa, tein tiivistelmän siitä, mistä tässä ollaan kaikkein eniten keskusteltu. Niinpä seuraavan otsikon alle on kerätty keskustelua siitä, millainen Suomi oli Finlaysonin ja kavereiden aikaan ja millainen Suomi on tänään. Minä en ole sitten mikään asiantuntija enkä edes vastaa siitä, pitääkö koko tiivistelmän tiedot paikkaansa, koska väsäsin tämän puhtaasti teidän kirjoitustenne pohjalta. Olen leikellyt ja liimaillut ja editoinut sieltä täältä itse kunkin kirjoituksista lauseen sieltä toisen tuolta tehdessäni tuon luvun.

Kolmannen osuuden otsikoksi laitoin "Yhteenvetoa", vaikka tuo sisältää ike60:n kirjoituksen hieman lyhennettynä, mutta siinä käsitellään jo kerrottuja asioita, mutta kuitenkin vähän erilaisesta näkökulmasta. ike60:n kirjoitus oli kyllä asiaa ihan kokonaisuudessaan, mutta pakko on koittaa lyhentää ettei ihan mahdottomuuksiin veny tämä.

ike60:n kolmen kappaleen päättää minun kirjoittamani neljäs retorinen päätöskappale. Tämän jälkeen tulee vielä neljäs otsikko, jonka alle olen wikittänyt, mutten plagioinut tietoa Fazerin ja kumppaneiden elämästä, sillä heistäkin aika paljon tässä ketjussa on puhuttu.

Kunhan kirjoittelin lämpimikseni yhteenvedon tämän ketjun keskusteluista, mutta varsinaiseen lopputulokseen mielestäni riittää tuon ensimmäisen otsikon alla oleva tavara.

Ai niin, ja se piti vielä sanomani, että en sitten todellakaan ole mikään pilkku/oikeakielisyysasiantuntija!1







Argumentti:

Karl Fazer, Nikolai Sinebrychoff, James Finlayson, G.F. Stockmann ja monet muut Suomen talouden ja teollisuuden kannalta tärkeät henkilöt olivat maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. On onni, ettei kukaan ollut rajalla estämässä heidän pääsyään maahan. Suomen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei myöskään uusia Fazereita ja Finlaysoneja estetä saapumasta maahan maahanmuuttokriittisten ajamalla maahanmuuttopolitiikalla.



Työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto

On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomelle suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä, jotka voidaan karkeasti jakaa työperäiseen maahanmuuttoon ja humanitaariseen maahanmuuttoon. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Näin ei nimittäin ole. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin Fazerin ja kumppaneiden edustamalle työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaiselle maahanmuutolle, ja esimerkiksi Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Fazer, Sinebrychoff, Finlayson ja Stockmann eivät tulleet Suomeen humanitäärisistä syistä. Onneksi humanitaarisen maahanmuuton kiristäminen ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja uusien Fazerien saapumiseen. Jokainen, jolla on työpaikka tiedossa tai riittävä alkupääoma ja uskottava yritysidea on tervetullut Suomeen.





Suomi ennen ja tänään

Työperäisten maahanmuuttajien on kuitenkin ehdottomasti sopeuduttava suomalaiseen työkulttuuriin, mikä tarkoittaa mm. sitä, että samat säännöt koskevat niin suomalaista kuin ulkomaista yrittäjää, verot maksetaan ja työvoima ei ole pimeästi palkattua. Jotta uudet työperäiset maahanmuuttajat sopeutuisivat vaivattomasti Suomen työkulttuuriin, on luontevinta tehdä maastamme mahdollisimman vetovoimainen muiden EU- ja Eta-maiden potentiaalisten yrittäjien silmissä.

Mikä sitten houkutteli 100-200 vuotta sitten ulkomaisia teollisuusyrittäjiä Suomeen? Entä onko Suomella yhä tänä päivänä jotakin sellaista kilpailuvalttia, joka houkuttelisi uusia liikemiehiä maahamme?

Suomen ollessa vielä maatalousvaltainen maa täällä pystyi sopivassa saumassa laittamaan pystyyn suuren luokan liiketoiminnan ilman sanottavaa kilpailua. Suomessa varsinkin 1800-luvulla oli paljon houkuttimia, jotka toivat osaavaa väkeä. Hyödyntämättömiä luonnonvaroja ja halpaa työvoimaa riitti. Yhteiskunnalliset olot olivat vakaat, ja Venäjällä oli laajat markkinat avoinna suomalaiselle teollisuudelle.

Venäjä oli noihin aikoihin takapajuinen maa, jossa lukutaito ei ollut tavallinen. Sekä maataloudessa että teollistumisessa oli jääty jälkeen. Tilannetta korjattiin niin, että tuotiin asiantuntijoita ulkomailta edistämään kehitystä. Myös Suomi oli köyhä maa vielä itsenäisyyden alkutaipaleella.

Tätä taustaa vasten näyttää siltä, että esimerkiksi Finlayson tuli takapajuiseen maahan ja toi kehittyneemmistä maista edistyksellistä osaamista, joka osaltaan auttoi maatamme kehittymään länsimaiden tasolle.

Mutta mitä asiaa se edistää, että takapajuisista maista tuodaan lukutaidotonta väkeä Suomeen 2010-luvulla? Fazerit, Stockmann ja Finnlayson tulivat Suomea kehittyneemmistä maista, ja heillä oli sellaista hyödyllistä osaamista mitä meillä ei ollut. Humanitaariset maahanmuuttajat tulevat tämän päivän kehittymättömistä maista eikä heillä ole sellaista osaamista, jolle teollistuneessa yhteiskunnassa olisi käyttöä. Itse asiassa heillä ei ole usein edes välttämättömimpiä edellytyksiä länsimaisessa yhteiskunnassa selviämiseen kuten luku- ja kirjoitustaitoa.

Houkuttimia pitää miettiä myös tämän päivän kannalta, jos halutaan Suomeen oikeasti osaavaa väkeä, jotka voivat luoda Finlaysonin, Fazerin, Stockmannin ja Sinebrychoffin kaltaisia menestystarinoita. Maltillinen verotus kannustaisi ihmisiä yrittämään enemmän. Suomella on ainakin kaksi kilpailuvalttia, jotka voisivat houkutella tänne maahanmuuttajiksi menestyksekkäitä liiketoiminnan harjoittajia ja ne ovat vielä toistaiseksi säilyneet turvallisuus ja puhdas luonto. Poliitikkojen arvopohjasta riippuu, ymmärretäänkö näitä hyödyntää uusien finlaysoneiden houkuttelemiseksi Suomeen.

Yhteenvetoa

Fazer, Finlayson, Sinebrychoff ja Stockmann eivät muuttaneet Suomeen koska elämä täällä on ilmaista. He muuttivat tänne, koska heillä oli katsottuna valmis työpaikka tai vakaa aikomus perustaa menestyvä yritys. Tämä johtui siitä, että heillä jo tullessaan oli ammattitaitoa jolle täällä oli kysyntää ja/tai yrittämiseen tarvittavia ominaisuuksia.

Voi melko huoletta olettaa että työn perässä maahan tulleesta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa: onhan hän jo tullessaan osoittanut, että hänellä todennäköisesti on sekä kykyä että halua tehdä rehellistä, tuottavaa työtä. Hänestä voi siis hyvin perustein olettaa olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Humanitaarisella maahanmuuttajalla ei ole tietenkään näyttöä sen paremmin kyvyistä kuin halustakaan, ja kokemus on osoittanut että he yleensä työllistyvät, jos työllistyvät, vasta pitkän ja kalliiksi tulevan ajan jälkeen työtehtäviin, joissa tuottavuus on keskimäärin alhainen.

Niinpä ei ole mitään ristiriitaa siinä että toivottaa maahan tervetulleiksi sellaiset joissa on siihenastisten näyttöjen perusteella jonkinlaista ainesta Fazeriksi tai Finlaysoniksi, mutta haluaa karsia sosiaaliturvaan ja muihin yhteiskunnan interventioihin perustuvia houkuttelevuustekijöitä jotta maahan ei tulisi niin paljon humanitaarisia maahanmuuttajia. Fazereita ja Finlaysoneita ei houkutella maahan Euroopan toiseksi korkeimmilla turvapaikanhakijoille maksettavilla korvauksilla tai ilmaisilla perheenyhdistämislennoilla vaan tarjoamalla olosuhteet joissa ihminen voi kovalla työllä, yritteliäisyydellä ja ammattitaidolla menestyä ja joissa menestystä arvostetaan.

Maahanmuuttokriitikot pitävät huonona nimenomaan nykyistä humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa. Kun seuraavan kerran tunnet halua vastata tähän kritiikkiin kertomalla meille Fazerista, Sinebrychoffista, Stockmannista tai Finlaysonista, niin valmistaudu myös vastaamaan seuraavaan Jussi Halla-ahon esittämään kysymykseen: Mitkä nimenomaiset innovaatiot, yritykset ja palvelut ovat syntyneet Suomeen humanitaarisen maahanmuuton myötä?

Henkilöhistoriaa

Sveitsiläissyntyinen turkkuri Eduard Peter Fazer palkattiin ulkomailta Suomeen töihin 1800-luvulla ja kuuden vuoden ahkeroinnin jälkeen hän perusti oman liikeyrityksen. E.P. Fazerin yritteliään lapsikatraan kuuluisin jäsen on makeisteollisuudestaan tunnettu Karl Otto Fazer.

Peter Sinebrychoff saapui Venäjältä Suomeen 1700-luvun lopulla. Hänen poikansa Nikolai perusti panimon, jota hänen veljensä Paul jatkoi Nikolain kuoltua. Sinebrychoffin panimo oli tunnettu edistyksellisestä toiminnastaan kuten työntekijöiden ja heidän perheidensä huolenpidosta, eläkekassasta ja monenlaisesta muusta hyväntekeväisyydestä köyhien parissa.

Skotlantilainen James Finlayson oli palkattu konemestariksi Pietariin ja sieltä hän saapui Suomeen levittämään Raamattuja ja perusti teollisuutta Suomeen lainarahalla. Finlaysonin puuvillatehtaasta tuli suuri menestys ja kuriositeettina mainittakoon, että Finlayson perusti tehtaalle orvoille lapsille oman lastenkodin. Vanhetessaan James Finlayson myi tehtaansa ja muutti takaisin Skotlantiin.

Saksalainen Georg Franz Heinrich Stockmann suunnitteli muuttavansa Amerikkaan kauppiasuraansa edistääkseen, mutta saikin paremman työtarjouksen Suomesta Nuutajärven lasitehtaalta. Stockmannista tuli lasitehtaan Helsingin liikkeen johtaja, ja kokonaan Stockmannin haltuun liike tuli 1862.

[Ant.]

Kymmenen pistettä ja papukaijaa Tuijalle hyvästä yhteenvedosta sekä ketjun tarkoituksen ymmärtämisestä. Joitakin mietteitä:

1) Mikä olisi sopiva yläraja vastausten pituudelle? Pitkään vastaukseen saa toki mahtumaan enemmän asiaa, mutta mitä pidempi vastaus on, sitä harvempi jaksaa sen lukea. Lisäksi pitkä ja jaaritteleva vastaus on useimmissa väittelytilanteissa täysin käyttökelvoton.

Minun näytölläni esimerkiksi tuo Tuijan muokkaama oma vastaukseni on 14 rivin mittainen. Onko se liian pitkä? Vastausten maksimipituudesta voi tietysti tarpeen mukaan joustaa, mutta mikä olisi sellaisen sopivan napakan ja luettavan vastauksen ohjeistettu enimmäispituus? 15 riviä? 10 riviä?

2) Argumentissa esiintyneiden henkilöiden esittely tekee vastauksesta liian pitkän. Esittely on kuitenkin mielenkiintoinen. Jos näitä argumentteja tulee Hommaportaaliin, olisi paikallaan tehdä vastaustekstin loppuun linkki, jota kautta pääsisi erilliselle sivulle, jossa nämä lisätiedot olisivat saatavissa niitä kaipaaville.

[OTU]

Hyvä kooste. Kiitos.
Lisäksi olisi minusta syytä korostaa, ettei yksikään heistä ollut muslimi. Ja kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa.  

[Ant.]

Hyvä kooste. Kiitos.
Lisäksi olisi minusta syytä korostaa, ettei yksikään heistä ollut muslimi. Sekä lisäksi kansallisuudet: KF oli suomalainen (sveitsiläistaustainen), NS venäläinen, JF skotti ja JFS saksalainen. Ja kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa.  

Minusta kansalaisuutta tai uskontoa ei ole syytä korostaa. Suomeen on tullut työperäistä maahanmuuttoa myös muslimimaista ja esimerkiksi Itä-Aasiasta. 

[Tuija]

Minun mielestäni 15 riviä ei vielä niin pitkä ole, että lukuhalut katoavat. Ehkä 10-15 riviä olisi sopiva pituus? Toisaalta on niin, että mitä lyhyempi sen parempi. Mutta työtä se vaatii. On tunnettu juttu, että kymmenen minuutin puhetta joutuu valmistelemaan kaksi tuntia, kun taas tunnin puheen voi pitää kylmiltään, kun juttelee asiaa ja vähän asian vierestä.

[OTU]

Hyvä kooste. Kiitos.
Lisäksi olisi minusta syytä korostaa, ettei yksikään heistä ollut muslimi. Sekä lisäksi kansallisuudet: KF oli suomalainen (sveitsiläistaustainen), NS venäläinen, JF skotti ja JFS saksalainen. Ja kaikki osasivat lukea ja kirjoittaa.  

Minusta kansalaisuutta tai uskontoa ei ole syytä korostaa. Suomeen on tullut työperäistä maahanmuuttoa myös muslimimaista ja esimerkiksi Itä-Aasiasta.  

Ehkäpä ei. Vastuksesi sisältää myös tavallaan toteamuksen, ajatuksen, että muslimimaista tulee muutakin (taitaa olla suurin osa) kuin työperäistä maahanmuuttoa . Eikö kuulostaisi hieman oudolta esim. todeta, että Sveitsistä tulee myös työperäistä maahanmuuttoa.

[Oh Dearism]

Kiitos Tuijalle vaivannäöstä ja hyvästä tekstistä.

Oma ehdotukseni tekstin muokkaavista varten:
Vallitseva historiankirjoitus ei pidä Suomea omana maana ennen itsenäistymistä. En usko, että kukaan sellaista täälläkään ajattelee, mutta ettei annettaisi aihetta muille takertua lillukanvarsiin, voisi olla suotavaa muokata tekstiä Suomen autonomisen aseman osalta vastaamaan yleiseksi muodostunutta historiankirjoitusta. Vaihtoehtoinen historiankirjoitus voi aiheuttaa tarpeetonta äpättämistä.

[IDA]

1) Mikä olisi sopiva yläraja vastausten pituudelle? Pitkään vastaukseen saa toki mahtumaan enemmän asiaa, mutta mitä pidempi vastaus on, sitä harvempi jaksaa sen lukea. Lisäksi pitkä ja jaaritteleva vastaus on useimmissa väittelytilanteissa täysin käyttökelvoton.

Eräs nyrkkisääntö joissain yrityksissä on ollut, että ellei asia mahdu yhdelle A4:selle se lentää lukematta roskiin.

Eli asiakokonaisuus pitäisi pystyä tiivistämään, mutta perustelut voivat sitten olla vaikka kuinka laajoja, mutta niitä esitetään vasta sen jälkeen kun itse asia on esitetty ja saatu jossain määrin läpi.

[Ant.]

Tiivistin oman esitykseni yhteentoista riviin. Jos esitys ei ole aivan huono, voisi tämä olla lopullisen vastauksen pohja. Vastaus ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan vaatii korjattavaa sieltä ja täältä. Ehdotuksia paremmista sananvalinnoista, turhista kohdista ja lisäyksistä otetaan vastaan.

Raakaversio:

On halpaa populismia sotkea maahanmuuttajat yhdeksi ryhmäksi ja perustella kaikenlaisen maahanmuuton järkevyyttä työperäisen maahanmuuton suurimmilla menestystarinoilla.

Kukaan ei kiistä, etteivätkö Fazer ja kumppanit olisi olleet Suomelle suureksi hyödyksi. Maahanmuutto koostuu kuitenkin erilaisista ryhmistä, karkeasti jaettuna työperäisistä ja humanitaarisista maahanmuuttajista. Jos yksi ryhmä, kuten uuden teollisuushaaran perustajat, ovat rikkaus Suomelle, se ei tarkoita, että kaikki muutkin ryhmät olisivat. Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa.

Maahanmuuttokriittisten mielestä Suomen tulee olla jatkossakin avoin esimerkiksi Fazerin ja kumppaneiden edustamalle työperäiselle maahanmuutolle ja sijoitustoiminnalle. Suomen ei kuitenkaan tule olla avoin aivan kaikenlaiselle maahanmuutolle, ja Suomelle kalliiksi tulevaa humanitaarista maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Onneksi käytäntöjen kiristäminen humanitaarisen maahanmuuton osalta ei vaikuta millään tavoin työperäiseen maahanmuuttoon ja sitä kautta uusien Fazerien saapumiseen.

[OTU]

"Suomeen tulee sekä hyödyllistä, neutraalia että haitallista maahanmuuttoa."

Tulee? Minusta tässä pitää välttää passiivia, koska "tuleminen" on laeista riipuvaista. Se ei ole esim. mikään sääilmiöihin verrattava asia.

Esim. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka sallii myös haitallisen maahanmuuton.

[gloaming]

Argumentti on muodoltaan "on mahdollista, että maahanmuuttajasta A kehittyy runsaasti työllistävä suurliikemies, Nobel-palkinnon saaja, kansainvälistä tunnustusta saava taiteilija jne." Vastaavaa muotoa olevia argumentteja ovat esim. "on mahdollista, että avaruuden muukalaiset valtaavat Maa-planeetan" ja "on mahdollista, että Jumala on olemassa".

On kuitenkin mahdollisuuden olemassaolon toteamista mielenkiintoisempaa ja käyttökelpoisempaa arvioida, kuinka todennäköistä kyseisen tapahtuman realisoituminen on, eli tässä yhteydessä kuinka todennäköistä on, että tietty maahanmuuttaja tai tietyn maahanmuuttajaryhmän edustaja on tulevaisuuden Fazer, Finlayson tai Stockmann.

Koska kyseiset päätetapahtumat ovat harvinaisia, absoluuttisia todennäköisyysarvoja havainnollisempaa on suhteellisten todennäköisyyksien tarkasteleminen, ts. onko tapahtuman realisoituminen todennäköisempää tietyn maahanmuuttajan tai maahanmuuttajaryhmän kuin jonkun toisen kohdalla.

Esim. Suomen empiirisen aineiston perusteella Fazer, Finlayson ja Stockmann -tyyppinen menestystarina on suhteessa äärettömästi todennäköisempää kehittyneestä maailmasta tulevan koulutetun henkilön kohdalla kuin kouluttamattoman, ammattitaidottoman, mahdollisesti luku- ja kirjoitustaidottoman, vanhoillisesta islamilaisesta kulttuuripiiristä tulevan maahanmuuttajan kohdalla.

Eli kyse ei ole siitä, että maahanmuutto itsessään jotenkin tuottaisi Fazer, Finlayson ja Stockmann -tyyppisiä menestystarinoita, vaan nämä tarinat tuottavat fazerit, finlaysonit ja stockmannit omien ominaisuuksiensa perusteella.

Jos pelkkä mahdollisuuden olemassaolo nähdään riittäväksi argumentiksi, voitaneen esimerkiksi kysyä, miksi Suomessa saa keskeyttää vuosittain 11000-12000 raskautta sosiaalisin syin ("nyt ei ole sopiva hetki", "minua ei juuri nyt haluta")? On nimittäin huomattavasti todennäköisempää, että seuraavan Nokian tekijä kuuluisi tähän kuin sosiaalisten maahanmuuttajien joukkoon.

edit: typoja

[ämpee]

Fazer, Finlayson, Stockmann, hyvä pointti, otetaan sitten niitä maahanmuuttajia vain sieltä mistä ennenkin on tullut Fazereita, Finlaysoneita ja Stockmanneja.

[Tuija]

Kiitos Tuijalle vaivannäöstä ja hyvästä tekstistä.

Oma ehdotukseni tekstin muokkaavista varten:
Vallitseva historiankirjoitus ei pidä Suomea omana maana ennen itsenäistymistä. En usko, että kukaan sellaista täälläkään ajattelee, mutta ettei annettaisi aihetta muille takertua lillukanvarsiin, voisi olla suotavaa muokata tekstiä Suomen autonomisen aseman osalta vastaamaan yleiseksi muodostunutta historiankirjoitusta. Vaihtoehtoinen historiankirjoitus voi aiheuttaa tarpeetonta äpättämistä.

Jaksaisitko sinä kaivaa tiivistelmästäni ne kohdat, jotka vaatisivat muuttamista ja kirjoittaa ne oikeaan muotoon? Voin sitten muokata alkuperäistä tekstiäni.

Tiivistin oman esitykseni yhteentoista riviin. Jos esitys ei ole aivan huono, voisi tämä olla lopullisen vastauksen pohja. Vastaus ei kuitenkaan ole täydellinen, vaan vaatii korjattavaa sieltä ja täältä. Ehdotuksia paremmista sananvalinnoista, turhista kohdista ja lisäyksistä otetaan vastaan.

En minä ainakaan keksi mitään, miten tuosta tulisi vielä parempi. Perfektionisti jäisi vatuloimaan näitä loputtomasti. Siirryn tutkiskelemaan muita standardiargumentteja.