Markku Uusipaavalniemen haastattelu

[brr]

"On täysin selvää" tarkoittanee ettei sinulla ole asiasta mitään käsitystä. Pankki vastaanottaa talletuksia ja myöntää luottoja. Rahaa tulee sisään ja menee ulos. Ei liene kovin vaikea konsepti ymmärtää?

Miksi pankit ottaisvat vastaan talletuksia ja maksaisivat niille korkoa jos voisivat vain "luoda" tyhjästä rahaa?

Kuten jo aiemmin totesin velkaa voidaan ketjuttaa. Jos pankki voi lainata ulos yhdeksän euroa kymppiä kohti, se voi lainata ulos taas kahdeksan euroa kymmenen senttiä yhdeksää euroa kohti ja niin edelleen...kun laskee tuon ketjun loppuun siitä kympistä voi tehdä 90 euroa lainarahaa.

Ei pidä paikkaansa. Kun ne yhdeksän euroa on lainattu ulos, ei ole jäljellä rahaa mitä lainata.

[Virkamies]

Ei pidä paikkaansa. Kun ne yhdeksän euroa on lainattu ulos, ei ole jäljellä rahaa mitä lainata.

Hieno tämä itsepäisyyden metodi. Luotonlaajennusta ei ole. Ei koska minä sanon, että ei ole.

Yritin vihjata jo aikaisemmin ketjussa, että kansantaloustieteen perusopuksista saattaisi löytyä hieman parempaa tietoa. Ilmeisesti viitteitä ei ole luettu. Yritetään sitten googlata hieman opiskelumateriaalia.

Kansantaloustieteen peruskurssi vuodelta 2009 Joensuun yliopistosta:

joyx.joensuu.fi/~titammi/Kanpk_osa3.pdf

Lue tämä dokumentti sivulta 12, jossa on hyvin yksinkertainen esimerkki.

Ylipäätänsä homma menee melko yksinkertaisesti näin:

Rahavaranto = rahakerroin x rahaperusta

Halutaanko tämä nyt kiistää?

[brr]

Ei pidä paikkaansa. Kun ne yhdeksän euroa on lainattu ulos, ei ole jäljellä rahaa mitä lainata.

Hieno tämä itsepäisyyden metodi. Luotonlaajennusta ei ole. Ei koska minä sanon, että ei ole.

Pankki lainaa rahaa jota sillä on. Se ei lainaa rahaa mitä sillä ei ole. Halutaanko tämä nyt kiistää?

[hoxpox]

Ei pidä paikkaansa. Kun ne yhdeksän euroa on lainattu ulos, ei ole jäljellä rahaa mitä lainata.

Hieno tämä itsepäisyyden metodi. Luotonlaajennusta ei ole. Ei koska minä sanon, että ei ole.

Pankki lainaa rahaa jota sillä on. Se ei lainaa rahaa mitä sillä ei ole. Halutaanko tämä nyt kiistää?

Siis mielestäsi pankki ei voi merkitä lainan vastatiliä lainasumman verran miinukselle?

[brr]

Ei pidä paikkaansa. Kun ne yhdeksän euroa on lainattu ulos, ei ole jäljellä rahaa mitä lainata.

Hieno tämä itsepäisyyden metodi. Luotonlaajennusta ei ole. Ei koska minä sanon, että ei ole.

Pankki lainaa rahaa jota sillä on. Se ei lainaa rahaa mitä sillä ei ole. Halutaanko tämä nyt kiistää?

Siis mielestäsi pankki ei voi merkitä lainan vastatiliä lainasumman verran miinukselle?

Missä olen tuollaista väittänyt?

[Kimmo Pirkkala]

Jos oletetaan että pankki saa talletuksena kympin ja lainaa siitä lainanhakijalle 9e. Tämä lainanhakija taasen ostaa sillä hyödykkeen x, ja ko. myyjä tallettaa saamansa 9e taas pankkiin. Nyt pankki voi taasen tätä 9e talletusta vasten lainata 8,1e. Jne.

Kun ketju viedään loppuun asti ei raha ole periaatteessa lisääntynyt mihinkään, mutta pankki on lainannut maailmalle 90e.

[hoxpox]

Pankki lainaa rahaa jota sillä on. Se ei lainaa rahaa mitä sillä ei ole. Halutaanko tämä nyt kiistää?

Siis mielestäsi pankki ei voi merkitä lainan vastatiliä lainasumman verran miinukselle?

Missä olen tuollaista väittänyt?

Jos pankki voi merkitä lainan vastatilin lainasumman verran miinukselle, niin tällöin pankki voi lainata rahaa jota sillä ei ole.

Eli rahat siirrettiin lainatilille lainan vastatililtä, ja vastatilin saldo meni tällöin miinukselle.

[Virkamies]

Pankki lainaa rahaa jota sillä on. Se ei lainaa rahaa mitä sillä ei ole. Halutaanko tämä nyt kiistää?

Oikeinko tarkoituksella et aio ymmärtää mitä tarkoitetaan? Puhutaan talletetun käteisen muuntumisesta paljon alkuperäistä arvoaan suuremmaksi määräksi rahaa kierrossa. Totta kai voit kertoa meille, että kyllähän se lainattu raha muuttuu taas kirjanpidollisesti pankin rahaksi jos se laina kiertää siihen pankkiin ja josta voidaan taas antaa uusi laina jne. niin, että alkuperäinen määrä on kertautunut monta monituista kertaa.

Jos luomme valtion tyhjästä, jossa keskuspankki antaa jokaiselle valtion kansalaiselle 100 yksikköä käteistä rahaa ja annamme pankeille 10% kassavarantovaatimuksen, niin hyvin pian tässä valtiossa on rahavarantona kansalaisten määrä x 1000, eli kymmenkertainen määrä alkuperäiseen rahaan verrattuna. Se on enemmän kuin alkuperäiset talletukset ja jossain välissä siis rahan määrä on kasvanut. Kerrotko meille, että mikä instanssi on lisännyt rahan määrää?

Pankit voisivat myös päättää, että eivät myönnä enempää lainaa kuin alkuperäisiä talletuksia on. Tällöin rahavaranto olisi tismalleen kansalaisten määrä x 100 ja toisten ihmisten pankkiin tallettamat rahat vastaisivat tismalleen ulos lainattuja rahoja. Nykyisessä tilanteessa ne ovat kertautuneet jo niin monta kertaa, että jos kaikki kansalaiset haluaisivat rahansa pois pankeista, niin seuraisi hyvin hyvin iso ongelma setelipainoille.

Tästä prosessista käytetään nimitystä rahan luominen. Lukisin sinuna tarjoamani opetusmonisteen ja kahlaisin sen lävitse ajatuksella.

[hoxpox]

Nykyisessä tilanteessa ne ovat kertautuneet jo niin monta kertaa, että jos kaikki kansalaiset haluaisivat rahansa pois pankeista, niin seuraisi hyvin hyvin iso ongelma setelipainoille.

Pieni tarkennus tähän.

Mikäli luottoekspansion aiheuttama rahanlaajennus purettaisiin siten että kaikki maksaisivat ensin velkansa takaisin pankeille, ja tämän jälkeen nostaisivat (todellisesti omistamansa) rahat ulos, niin tällöin käteistä rahaa tarvittaisiin vain se määrä mikä sitä on alunperin laskettu liikkeelle.

[brr]

Pankki lainaa rahaa jota sillä on. Se ei lainaa rahaa mitä sillä ei ole. Halutaanko tämä nyt kiistää?

Oikeinko tarkoituksella et aio ymmärtää mitä tarkoitetaan? Puhutaan talletetun käteisen muuntumisesta paljon alkuperäistä arvoaan suuremmaksi määräksi rahaa kierrossa.

Ei, vaan puhutaan siitä voiko pankki antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole. Ei voi.

[Kimmo Pirkkala]

Pankit voisivat myös päättää, että eivät myönnä enempää lainaa kuin alkuperäisiä talletuksia on.

Tätä ei varmaan käytännössä voi järjestää, sillä mistä pankki voi tietää mikä talletus on "alkuperäinen" ?

[Virkamies]

Mikäli luottoekspansion aiheuttama rahanlaajennus purettaisiin siten että kaikki maksaisivat ensin velkansa takaisin pankeille, ja tämän jälkeen nostaisivat (todellisesti omistamansa) rahat ulos, niin tällöin käteistä rahaa tarvittaisiin vain se määrä mikä sitä on alunperin laskettu liikkeelle.

Niin. Eli jos luotu raha poistettaisiin kierrosta, niin sitä ei sitten olisi. Sellaista prosessia ei vain oikein kyetä ihan pienessä ajassa tekemään, sillä rahan kierto on niin jättimäisen verkoston syövereissä.

Ei, vaan puhutaan siitä voiko pankki antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole. Ei voi.

Eli sinä et siis alun perinkään ollut puhumassa siitä, että miten rahaa syntyy kansantalouteen vaan kerroit, että pankissa kaikki numerot ovat kirjanpidossa ja että on olemassa kassavarantoihin liittyviä vaatimuksia? Miksi sitten yrität kiistää proposition, että rahaa syntyy kansantalouteen pankkien toimesta?

Tätä ei varmaan käytännössä voi järjestää, sillä mistä pankki voi tietää mikä talletus on "alkuperäinen" ?

Totta kai voi järjestää niin, että pankki ei myönnä lainoja enempää kuin sillä on fyysistä vastinetta. Jos fyysisen rahan määrä on yhtä paljon kuin tileillä kiertävän rahan määrä, niin silloin vaikka kaikki ihmiset maailmassa voisivat tulla vaatimaan rahojaan pankista ulos ja homma järjestyisi.

Huomauttaisin omasta puolestani, että minusta sellaisessa ei olisi mitään järkeä. En ole nykyisen kaltaista pankkijärjestelmää vastaan vaan se on oikeastaan melko hyvin toimiva kokonaisuus. On haihattelua vaatia 100% kassavarantovelvoitteita, sillä se johtaisi liian joustamattomiin rahan markkinoihin.

Jos ei kuitenkaan kykene näkemään pankkien roolia rahavarannon synnyssä, niin sitten on kyllä melko hakoteillä.

[brr]

Miksi sitten yrität kiistää proposition, että rahaa syntyy kansantalouteen pankkien toimesta?

Missä olen tuollaista väittänyt?

[Kimmo Pirkkala]

Totta kai voi järjestää niin, että pankki ei myönnä lainoja enempää kuin sillä on fyysistä vastinetta.

No mutta jos talletukset ovat kaikki fyysisenä vastineena, niin ei se pankki silloin voi sitä lainaakaan myöntää muuten kuin käteisenä. Jos pankki saa pitää fyysisen vastineensa mutta antaa lainan vain tilisiirtona, niin silloinhan sitä rahaa vasta "luodaankin".

Sitten taas jos käsitellään pelkkää fyysistä rahaa sekä talletuksissa että lainanannossa, ei mikään muuttunut. Pankilla on kymppi => lainaa siitä 9e => rahan seuraava omistaja tulee tallettamaan 9e => pankki lainaa 8,1e jne. Edelleenkään pankki ei tiedä mikä on "alkuperäisestä" talletuksesta. Eikä tarvitse tietääkään, sillä raha on vaihdon väline, eikä mikään alkuperäiseen omistajaansa korvamerkitty omaisuus.

[hoxpox]

Olen aiemmin väittänyt että luottoekspansio ei luo lisää rahaa, vaan ainoastaan kasvattaa rahan tarjontaa

Korjaan em. mielipidettä siten että myös luottoekspansio luo rahaa nykytilanteessa. Luottoekspansio ei loisi rahaa mikäli asiakkaiden tilien saldo olisi eritelty siten kahteen osaan: pankin edelleenlainaamiin varoihin, ja asiakkaan reservissä pidettyihin varoihin. Mutta koska saldo näytetään näiden summana, on kyseessä rahan luominen.

Pankit luovat rahaa myös siten että ne lainaavat rahaa jota niillä ei ole. Tämä on periaatteessa sama asia kuin se, että asiakkaiden tilien saldoiksi merkitään edelleenlainattujen rahojen ja reservissä olevien varojen summa. Kummassakin tapauksessa lupaus maksaa rahaa merkitään todelliseksi rahaksi.

Eli tähän ketjuun aiemmin kirjoittamani mielipiteet ovat olleet pääosin virheellisiä, pahoittelen asiaa. Kiitos nimimerkille Virkamies korjauksista.

[Virkamies]

Miksi sitten yrität kiistää proposition, että rahaa syntyy kansantalouteen pankkien toimesta?

Missä olen tuollaista väittänyt?

Jahas. Olen siis ilmeisesti ymmärtänyt kantasi väärin. Jos meillä ei ole erimielisyyttä, niin asiasta lienee turha sen ihmeemmin jatkaa vääntämistä. Minä luulin ihan vilpittömästi, että mielestäsi pankit eivät luo rahaa.

No mutta jos talletukset ovat kaikki fyysisenä vastineena, niin ei se pankki silloin voi sitä lainaakaan myöntää muuten kuin käteisenä. Jos pankki saa pitää fyysisen vastineensa mutta antaa lainan vain tilisiirtona, niin silloinhan sitä rahaa vasta "luodaankin".

En ehkä kykene aivan täysin ymmärtämään, että mitä tarkoitat. Miksi ei voida käyttää aivan normaalia nykyaikaista tilijärjestelmää, vaikka vaadittaisiinkin täysi 100% reservi? Lausuin kuitenkin ehkä huonosti sen, mitä tarkoitin.

Tarkoitin sitä, että jos halutaan 1:1 vastaavuus yhteiskunnan liikkeelle laittamalle rahalle ja reaaliselle kierrossa olevalle rahalle, niin se voidaan kyllä toteuttaa, joskin melko kömpelösti ja mielestäni epätarkoituksenmukaisin tavoin. Totta kai voidaan vaatia jonkun arbitraarisen 2% kassavarantovelvoitteen sijasta 100% velvoite.

Korjaan em. mielipidettä siten että myös luottoekspansio luo rahaa nykytilanteessa. Luottoekspansio ei loisi rahaa mikäli asiakkaiden tilien saldo olisi eritelty siten kahteen osaan: pankin edelleenlainaamiin varoihin, ja asiakkaan reservissä pidettyihin varoihin. Mutta koska saldo näytetään näiden summana, on kyseessä rahan luominen.

Bingo! Nyt löytyi sellainen rautalankamalli, joka kenties menee jakeluun.

[brr]

Jahas. Olen siis ilmeisesti ymmärtänyt kantasi väärin. Jos meillä ei ole erimielisyyttä, niin asiasta lienee turha sen ihmeemmin jatkaa vääntämistä. Minä luulin ihan vilpittömästi, että mielestäsi pankit eivät luo rahaa.

Pankit eivät lainaa rahaa jota niillä ei ole.

[Kimmo Pirkkala]

Hetken pohdiskeltuani olen tullut siihen tulokseen, että Uusis on kyllä aika pihalla, mikä tuntuu hämmästyttävältä.

http://talousdemokratia.blogspot.com/2008/10/eduskunnasta-kuultua-uusipaavalniemi.html

Kansalainen marssii pankkiin ja pyytää 100 000 euroa lainaa asunnon ostamista varten. Pankki saa lapun, jossa on kansalaisen nimi. Tämän lapun arvo on 100 000 euroa. Samainen 100 000 siirtyy bitteinä käteiseksi rahaksi myyjän tilille. On syntynyt 100 000 euroa uutta rahaa. Myyjälle maksetaan korkoa talletustaan vastaan 2 000 euroa vuodessa, kansalaiselta peritään 5 000 euroa korkoa, joten pankille jää 3 000 euroa. Siistiä ja helppoa, toteaa pankinjohtaja.

Eli pankki saa 3% vuosituoton investoinnilleen. Tämäkö nyt sitten oli se viisasten kivi jolla rikastuu?

Pankkiin marssii sijoittaja, joka haluaa rakentaa 100 miljoonan ostoskeskuksen. Pankinjohtaja lisää päässä laskien kolme nollaa lukuihin, joita kansalaisen papereihin laitettiin. 30 miljoonaa vuodessa pankille, bonukset johtajalle, joten ei kun nimeä paperiin. Taas syntyi 100 miljoonaa euroa uutta rahaa. Pankinjohtaja hymyilee ja onnittelee itseään.

ja sitten:

Älköön kukaan laskeko taustalla piilevää matemaattista mahdottomuutta. Älköön kukaan marssiko pankkiin nostamaan rahojaan.

Mitä pelättävää pankilla on siitä jos kaikki marssivat pankkiin nostamaan rahansa? Eihän pankilla ole mitään pelättävää, kun raha on vain bittejä ja sen voi siirtää tilille vain piirtämällä nollia lappuun? Ja miksi ihmeessä pankki tyytyy vain talletuksen ja lainanannon korkoeroon tuottonaan, kun se voi itse tehdä rahaa?

Minä en ymmärrä. Periaatteessa Uusis on sen verran elämässään pärjännyt ihminen, että ei se voi olla noin pihalla?

[Kimmo Pirkkala]

No mutta jos talletukset ovat kaikki fyysisenä vastineena, niin ei se pankki silloin voi sitä lainaakaan myöntää muuten kuin käteisenä. Jos pankki saa pitää fyysisen vastineensa mutta antaa lainan vain tilisiirtona, niin silloinhan sitä rahaa vasta "luodaankin".

En ehkä kykene aivan täysin ymmärtämään, että mitä tarkoitat. Miksi ei voida käyttää aivan normaalia nykyaikaista tilijärjestelmää, vaikka vaadittaisiinkin täysi 100% reservi? Lausuin kuitenkin ehkä huonosti sen, mitä tarkoitin.

Tarkoitat, että pankki saa lainata vain omaa pääomaansa?

[Kimmo Pirkkala]

Minä luulin ihan vilpittömästi, että mielestäsi pankit eivät luo rahaa.

Pankit eivät luo rahaa, vaan käyttävät saman rahan moneen kertaan niin lainanannossa kuin talletuksissa. Raha tulee ymmärtää vaihdon välineenä, ei kiinteänä omaisuutena.

Samalla kun pankki moneen kertaan tallettaa ja luotottaa saman rahan, tuo sama raha toimii myös toisin päin moneen kertaan kun sillä aikanaan velat maksetaan ja talletukset nostetaan. Kun lyhennät pankille velkojasi 1000e ja joku käy nostamassa pankista samaisen tonnin, jolla hän puolestaan lyhentää kaverilleen 500e velkojaan, ja tämä kaveri käy samaisella viissatkulla ostamassa telkkarin, jolla liikkeen omistaja maksaa vuokran, jolla kiinteistönomistaja lyhentää lainaansa jne.... katoaako tässä ketjussa rahaa samalla tavalla kuin pankin luotonannossa syntyy rahaa? Ei katoa, vaan se sama raha kiertää.

Raha on kuin kengännauha. Yksi kengännauha kulkee moneen kertaan kengässä olevien reikien läpi, mutta silti kengännauha ei lisäänny jokaisessa reiässä. Rahalla on vaihdon välineenä merkitystä vain silloin kun vaihto tapahtuu. Vaihdon tapahduttua rahan seuraava haltija päättää mitä sille tapahtuu, mutta uusi vaihto ei lisää rahan määrää.

[hoxpox]

Pankit eivät luo rahaa, vaan käyttävät saman rahan moneen kertaan niin lainanannossa kuin talletuksissa. Raha tulee ymmärtää vaihdon välineenä, ei kiinteänä omaisuutena.

Samalla kun pankki moneen kertaan tallettaa ja luotottaa saman rahan, tuo sama raha toimii myös toisin päin moneen kertaan kun sillä aikanaan velat maksetaan ja talletukset nostetaan. Kun lyhennät pankille velkojasi 1000e ja joku käy nostamassa pankista samaisen tonnin, jolla hän puolestaan lyhentää kaverilleen 500e velkojaan, ja tämä kaveri käy samaisella viissatkulla ostamassa telkkarin, jolla liikkeen omistaja maksaa vuokran, jolla kiinteistönomistaja lyhentää lainaansa jne.... katoaako tässä ketjussa rahaa samalla tavalla kuin pankin luotonannossa syntyy rahaa? Ei katoa, vaan se sama raha kiertää.

Raha on kuin kengännauha. Yksi kengännauha kulkee moneen kertaan kengässä olevien reikien läpi, mutta silti kengännauha ei lisäänny jokaisessa reiässä. Rahalla on vaihdon välineenä merkitystä vain silloin kun vaihto tapahtuu. Vaihdon tapahduttua rahan seuraava haltija päättää mitä sille tapahtuu, mutta uusi vaihto ei lisää rahan määrää.

Entä luoko pankki silloin rahaa kun se lisää lainanottajan tilille saldoa lainan vakuuksien arvon verran? Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta, vaan pankki lisää tilille saldoa siinä toivossa että vakuudet kattavat lainan määrän.

Jos luo, niin jatkokysymys: Luoko pankki silloin rahaa kun se merkitsee asiakkaan tilin saldoksi rahaa joka on tosiasiallisesti lainattu eteenpäin? Asiakkaan tilin saldoksi merkitään myös lainattujen rahojen määrä siinä toivossa että lainatut rahat saadaan joskus takaisin.

Lisäys:

Jos lainaat kaverillesi rahaa 100 euroa ja teet itsellesi lompakkoon värikopiokoneella kopion lainaamastasi 100 euron setelistä, joka on tarkoitus repiä kun kaverisi maksaa lainan takaisin, niin onko tämä rahan luomista?

[brr]

Entä luoko pankki silloin rahaa kun se lisää lainanottajan tilille saldoa lainan vakuuksien arvon verran? Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta, vaan pankki lisää tilille saldoa siinä toivossa että vakuudet kattavat lainan määrän.

Ei luo, koska rahat siityvät pankilta lainanottajan tilille. Pankille rahat ovat siirtyneet mm. tallettajilta ja pankin omistajilta. Pankki ei voi antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole.

[hoxpox]

Entä luoko pankki silloin rahaa kun se lisää lainanottajan tilille saldoa lainan vakuuksien arvon verran? Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta, vaan pankki lisää tilille saldoa siinä toivossa että vakuudet kattavat lainan määrän.

Ei luo, koska rahat siityvät pankilta lainanottajan tilille. Pankille rahat ovat siirtyneet mm. tallettajilta ja pankin omistajilta. Pankki ei voi antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole.

Huomaa että esimerkissä sanottiin että: Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta.

Voitko todistaa että pankki ei voi antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole?

Nettilinkki esim. Finanssivalvonnan sivustolle tai lakitekstiin jossa näin sanotaan käy todisteeksi.

[Kimmo Pirkkala]

Entä luoko pankki silloin rahaa kun se lisää lainanottajan tilille saldoa lainan vakuuksien arvon verran? Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta, vaan pankki lisää tilille saldoa siinä toivossa että vakuudet kattavat lainan määrän.

Raha ei ole korvamerkittyä, ei siis voida sanoa että henkilölle x lainatut 100e olisivat peräisin henkilön y 100e talletuksesta. Pankki voi lainata rahaa 90% kassavarantovaatimuksen puitteissa. Koska lainatut rahat päätyvät mutkan kautta kuitenkin takaisin pankkitalletuksiksi, aiheuttaa se pankille lisää mahdollisuuksia lainata rahaa ulospäin. Raha on kiertänyt, ei lisääntynyt.

Raha ei lisäänny silloin kun se vaihtaa omistajaa, eikä raha lisäänny myöskään silloin kun velallinen lainaa ottamaansa velkaa eteenpäin. Velalliset ovat velkaa pankille ja pankki velkaa tallettajilleen.

Jos luo, niin jatkokysymys: Luoko pankki silloin rahaa kun se merkitsee asiakkaan tilin saldoksi rahaa joka on tosiasiallisesti lainattu eteenpäin? Asiakkaan tilin saldoksi merkitään myös lainattujen rahojen määrä siinä toivossa että lainatut rahat saadaan joskus takaisin.

Tilin saldo on velkasaldo. Se kertoo paljonko pankki on tallettajalle velkaa. Tilin saldo ei tarkoita sitä, että rahat makaisivat koskemattomina pankeissa ilman että pankki sijoittaa niitä eteenpäin (=myöntää lainaa).

[brr]

Entä luoko pankki silloin rahaa kun se lisää lainanottajan tilille saldoa lainan vakuuksien arvon verran? Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta, vaan pankki lisää tilille saldoa siinä toivossa että vakuudet kattavat lainan määrän.

Ei luo, koska rahat siityvät pankilta lainanottajan tilille. Pankille rahat ovat siirtyneet mm. tallettajilta ja pankin omistajilta. Pankki ei voi antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole.

Huomaa että esimerkissä sanottiin että: Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta.

Voitko todistaa että pankki ei voi antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole?

Voitko todistaa että voi antaa?

[Virkamies]

Eli pankki saa 3% vuosituoton investoinnilleen. Tämäkö nyt sitten oli se viisasten kivi jolla rikastuu?

Kyllä pankkitoiminnalla yleensä rikastutaan.

Mitä pelättävää pankilla on siitä jos kaikki marssivat pankkiin nostamaan rahansa? Eihän pankilla ole mitään pelättävää, kun raha on vain bittejä ja sen voi siirtää tilille vain piirtämällä nollia lappuun?

Nyt et ymmärtänyt. Jos ihmiset haluavat käteistä, niin silloinhan he juuri sanovat, että haluavat niille biteille vastinetta.

Ja miksi ihmeessä pankki tyytyy vain talletuksen ja lainanannon korkoeroon tuottonaan, kun se voi itse tehdä rahaa?

Et tunnu oikein hahmottavan. On olemassa yhteiskunta, joka valvoo pankkeja. Yhteiskunta ei halua, että luottamus markkinoihin järkkyisi. Toisekseen, tehdylle rahalle pitää löytyä tarvittaessa katetta. Jos ei kykene kattamaan velvoitteitaan, niin voi mennä nurin. Pankkeja menee myös nurin, jos katetta ei löydy.

Minä en ymmärrä. Periaatteessa Uusis on sen verran elämässään pärjännyt ihminen, että ei se voi olla noin pihalla?

Taidat hieman vain ymmärtää väärin.

Tarkoitat, että pankki saa lainata vain omaa pääomaansa?

En.

Vaihdon tapahduttua rahan seuraava haltija päättää mitä sille tapahtuu, mutta uusi vaihto ei lisää rahan määrää.

Eli jos tehdään rautalankamalli:

(1) Talletan 1000e tililleni.
(2) Pankki lainaa sinulle talletukseni perustuen 900e.
(3) Minulla on katetta pankkikortissani 1000e ja sinulla 900e.

Nyt, onko meillä käytössä 1900e ostoksiin vai 1000e? Jos mielestäsi 1900e, niin kerrotko miten ja millä tavoin asiassa ei ole tapahtunut rahan määrän kasvua 1000e -> 1900e? Pidätkö yhä kiinni rahan vaihtoon perustuvasta mallistasi tässä?

Jos sinä nappaat koko tilisi tyhjäksi ottaen sen käteisenä ulos, niin saanko minä halutessani käteistä ulos tästä pankista, jos ulkopuolisia toimijoita ei ole, jolta pankki voisi hankkia käteistä?

[Kimmo Pirkkala]

Jos lainaat kaverillesi rahaa 100 euroa ja teet itsellesi lompakkoon värikopiokoneella kopion lainaamastasi 100 euron setelistä, joka on tarkoitus repiä kun kaverisi maksaa lainan takaisin, niin onko tämä rahan luomista?

Ei sillä se on väärentämistä, mutta voit tehdä velkakirjan, ja tämä velkakirja voi kelvata maksuksi kolmannelle osapuolelle, mikäli velallinen on luotettava taho. Siltikään raha ei lisääntynyt, vaan tehtiin velkasitoumuksia, joiden purkautuessa kaikki ovat sujut.

Vastaavasti voit kysyä itseltäsi mainitsemassasi esimerkissä, tuhottiinko rahaa kun kopio revittiin? Ei tuhottu, kun ei luotukaan, ainoastaan väärennös revittiin.

[hoxpox]

Jos lainaat kaverillesi rahaa 100 euroa ja teet itsellesi lompakkoon värikopiokoneella kopion lainaamastasi 100 euron setelistä, joka on tarkoitus repiä kun kaverisi maksaa lainan takaisin, niin onko tämä rahan luomista?

Ei sillä se on väärentämistä, mutta voit tehdä velkakirjan, ja tämä velkakirja voi kelvata maksuksi kolmannelle osapuolelle, mikäli velallinen on luotettava taho. Siltikään raha ei lisääntynyt, vaan tehtiin velkasitoumuksia, joiden purkautuessa kaikki ovat sujut.

Vastaavasti voit kysyä itseltäsi mainitsemassasi esimerkissä, tuhottiinko rahaa kun kopio revittiin? Ei tuhottu, kun ei luotukaan, ainoastaan väärennös revittiin.

Harjoittavatko pankit laillistettua väärentämistä kun ne pitävät tililläni saldoa vaikka rahat on oikeasti lainattu eteenpäin?

Lisäys: Mitä eroa on sillä että pankki pitää tililläni saldoa vaikka on lainannut rahat eteenpäin, siihen että pidän lompakossani kopioseteliä vaikka olen lainannut rahat eteenpäin?

[Kimmo Pirkkala]

Eli jos tehdään rautalankamalli:

(1) Talletan 1000e tililleni.
(2) Pankki lainaa sinulle talletukseni perustuen 900e.
(3) Minulla on katetta pankkikortissani 1000e ja sinulla 900e.

Nyt, onko meillä käytössä 1900e ostoksiin vai 1000e? Jos mielestäsi 1900e, niin kerrotko miten ja millä tavoin asiassa ei ole tapahtunut rahan määrän kasvua 1000e -> 1900e? Pidätkö yhä kiinni rahan vaihtoon perustuvasta mallistasi tässä?

Jos sinä nappaat koko tilisi tyhjäksi ottaen sen käteisenä ulos, niin saanko minä halutessani käteistä ulos tästä pankista, jos ulkopuolisia toimijoita ei ole, jolta pankki voisi hankkia käteistä?

Jos minä tuhlaan sen 900e ja sinä nostat 1000e, siitä seuraa pankkikriisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pankkikriisi

Itse asiassa, jos sinun logiikkasi mukaan pankki voi yhtäaikaa sekä maksaa kaikki talletuksensa että lainata talletusten verran rahaa ulospäin, ei pankkikriisejä olisi koskaan tapahtunut. Mutta niin vain on tapahtunut.

Suomessa valtio takaa yksityishenkilöiden pankkitalletukset, olikos se nyt 50000e saakka, muistaakseni.

[hoxpox]

Huomaa että esimerkissä sanottiin että: Nämä rahat eivät siirry miltään toiselta omistajalta.

Voitko todistaa että pankki ei voi antaa lainaksi rahaa jota sillä ei ole?

Voitko todistaa että voi antaa?

Voin.

Missään säädöksessä ei lue että pankilla täytyisi oikeasti olla raha jonka se lainaa. Lainsäädäntömme toimii siten että se, mikä ei ole erikseen laissa kielletty, on sallittu.

Asiaan liittyen osoitteesta: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Maarayskokoelma/Rahoitussektori/4_Vakavaraisuus_ja_riskien_hallinta/Documents/4.3a.std1.pdf

Valvottavalla ja valvottavaryhmällä on oltava luottoriskin kattamiseksi omia varoja vähintään määrä, joka vastaa kahdeksaa prosenttia (8 %) valvottavan varojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten määrästä.