Koti uskonto ja isänmaa

[junakohtaus]

Kyllähän tässä tietysti pitkän päälle puolustetaan myös uskonnonvapautta sis. vapautta uskonnottomuuteen.

Voi tietysti olla, että mä vain olen vähän liiankin allerginen kaikelle, missä nokkaan tuntuu lapuan hajua, mutta tuntuu siltä että ns. isänmaalliset piirit ovat pruukanneet enimmiltään katsomaan taaksepäin eivätkä tulevaisuuteen. Jos niistä vanhoista puhuu, niin ei kai siellä kukaan lystikseen sotinut ja takuulla olivat tyytyväisiä rauhan tullessa ja päästessään miettimään tulevaisuutta.

[Veli Karimies]

Ja vielä lisäys:

Jos joku on ateisti, ja sanoo sillä perusteella, että tuo "U" ei kosketa häntä, mietippä seuraava tilanne: Kuvitteellinen radikaali uskontokunta "Juttu" saavuttaa enemmistön maassa X. Hallitus vaihdetaan, ja valtaan astuu Juttu-kuningas, joka ensitöikseen kieltää kaikki muut elämänkatsomukset, paitsi Jutun-palvomisen. Ts. myös ateismi laitetaan pannaan kaulankatkaisun uhalla. Joko "U" muodossa "uskonnonvapaus" kuuluisi mukaan "Hommaan"?

Enemmänkin uskonnottomuudenvapaus.

[Martikainen]

Miten kävisi "koti, vapaus ja isänmaa"?
Koti pitää sisällään perheen, vapaus puolestaan kattaa uskonnon, mielipiteet ja sen sellaiset. Ja ei kai isänmaa tässä mihinkään ole kadonnut? Emmekö me pääosin ole edelleen niiden samojen ihmisten jälkeläisiä jotka ovat asuttaneet tätä maata iät ja ajat? Rajoja voitaisiin tietysti tarkistaa vähän itäänpäin.. 

[Esa N.]

Koti, uskonvapaus, isänmaa.

Kodistani omistan jo ehkä ovikellon. Kirkossa en käy vaikka siihen kuulunkin ja isänmaa..

Käykää joskus sankarihautausmaalla katsomassa nimitauluja tai graniittilaattoja ja kysykää, että "kuolikohan nuo kaverit kenties turhaan?" Minua ainakin ajatus puistattaa. Kaipa he uskoivat, että tämä kieli, kulttuuri ja arvomaailma on sen arvoinen, että se kannattaa jättää lapsille ja lastenlapsille. Jotain pientä ja erilaista maapallolla.

Ehkä isoisäni aivopesi minut tarinoillaan talvi- ja jatkosodasta. Mutta niiden tarinoiden perusteella mitä ne tyypit silloin tekivät tämän maapläntin eteen, olen ylpeä suomalaisuudestani - erilaisuudestani.

Ollaanko globalisaation nimeen valmiita uhraamaan kieli ja kulttuuriset erityispiirteet? Toki kieli ja kulttuuri kehittyvät loputtomasti, mutta ajatelkaapa maailmaa, jossa kaikki pari miljardia ihmistä puhuvat samaa kieltä, ajavat samanlaisilla kulkuneuvoilla ja pukeutuvat tasaisen harmaisiin ja samanlaisiin vaatteisiin? Ok, hyvin kärjistetty mielikuva, mutta täysin mahdollinen.

[Alpo]

Käykää joskus sankarihautausmaalla katsomassa nimitauluja tai graniittilaattoja ja kysykää, että "kuolikohan nuo kaverit kenties turhaan?"

Hassua, itse asiassa lokakuussa tein juuri noin...

Kaipa he uskoivat, että tämä kieli, kulttuuri ja arvomaailma on sen arvoinen, että se kannattaa jättää lapsille ja lastenlapsille. Jotain pientä ja erilaista maapallolla.

Ehkä isoisäni aivopesi minut tarinoillaan talvi- ja jatkosodasta. Mutta niiden tarinoiden perusteella mitä ne tyypit silloin tekivät tämän maapläntin eteen, olen ylpeä suomalaisuudestani - erilaisuudestani.

Minua ei tarvinnut edes "aivopestä", vaan kyllä se taisi geeneissä jo tulla. Eihän suomalainen kulttuuri mikään maailman erikoisin ja jännittävin ole, mutta siitä huolimatta olen minäkin ylpeä siitä ja haluan vaalia sitä myös jälkipolville. Me olemme pieni kansa, jota ei tarvitse monikulttuuristaa äärimmilleen. Olemme jo rikkaita! Jos vihervasurit tuntevat olevansa köyhiä, niin "suomalaisesta sossusta" voi käydä nostamassa annoksen kansallisromantiikkaa.

[junakohtaus]

Mä olen varmaan taas kerran kommunistihippi, mutta jostain syystä toi muiden ihmisten sotamuistojen kelailu ei mun päässä yhdisty käsillä oleviin asioihin eikä Hommaan oikein mitenkään. Voi johtua siitäkin, että omat isovanhemmat eivät oikein koskaan suostuneet puhumaan koko sodasta mitään, paitsi vähän tuhahtelivat että se nyt oli semmoista aikaa se ja täytyy vaan toivoa, että rauha säilyy.

Älkää käsittäkö väärin, kaikki kunnia veteraaneille, eläville ja kuolleille. Mä en vain saa jostain niinkin paskasta asiasta kuin kokonaisesta maailmansodasta, johon Suomikin osallistui kun ei muutakaan voitu, mitään ihmeempää selkänojaa maailmankatsomukselleni ja oikeastaan olen jopa niin kerettiläinen, että veteraanipolven työstä arvostan enemmän jälleenrakennusta (jälleen kerran sotaa vähättelemättä).

[kertsu59]

Jokaisella on koti ,itsellä kolme lasta ja vaimo joten on mitä puolustaa. Isänmaa: enpä tiedä tähän hätään parempaakaan Uskonto:Aika hyvä moraalikoodisto omasta mielestäni(luterilaisuus).Joten on minun mielestäni paljonkin puolustettavaa.

[James Hirvisaari]

Kodin ja isänmaan puolesta olen valmis kuolemaan. Olen myös valmis kuolemaan puolustaessani suomalaisten oikeutta uskoa siihen mihin haluavat. Uskonnon vuoksi en kuitenkaan ole valmist tätä tekemään; islamilainen kun en ole.

Tuohon voin yhtyä. Omat arvoni ilmenevät kuitenkin parhaiten motostani:

"Suomen kieli, Suomen mieli, Suomen luonto, Suomen lippu"

Siinä on useita meitä suomalaisia yhdistäviä tekijöitä. "Koti, uskonto, isänmaa" -teeman polaarinen vastapuoli on "vapaus, veljeys, tasa-arvo". Hienoja aatteita nekin, mutta humanistien sivistyneistönä itseään pitävä punavihervasemmisto on ominut ne koskemaan idealistisesti koko maailmaa. Eräässä videopätkässä asia ilmaistiin niin, että ääni vasemmistolle on ääni muslimeille.

[Esa N.]

Mä olen varmaan taas kerran kommunistihippi, mutta jostain syystä toi muiden ihmisten sotamuistojen kelailu ei mun päässä yhdisty käsillä oleviin asioihin eikä Hommaan oikein mitenkään. Voi johtua siitäkin, että omat isovanhemmat eivät oikein koskaan suostuneet puhumaan koko sodasta mitään, paitsi vähän tuhahtelivat että se nyt oli semmoista aikaa se ja täytyy vaan toivoa, että rauha säilyy.

Älkää käsittäkö väärin, kaikki kunnia veteraaneille, eläville ja kuolleille. Mä en vain saa jostain niinkin paskasta asiasta kuin kokonaisesta maailmansodasta, johon Suomikin osallistui kun ei muutakaan voitu, mitään ihmeempää selkänojaa maailmankatsomukselleni ja oikeastaan olen jopa niin kerettiläinen, että veteraanipolven työstä arvostan enemmän jälleenrakennusta (jälleen kerran sotaa vähättelemättä).

Jälleenrakennusta ei olisi ollut ilman sitä edeltävää tuhoa. Ja voitto saavutettiin joukkuehengellä. Ja mielestäni se liittyy hommaan - tosin marginaalisesti - juurikin siksi, ettei jälleenrakennuksen työ mene hukkaan. Että tänne ei oteta avosylin vastaan kansamme historiasta ja kulttuurista välinpitämättömiä elintaso-loisia, jotka eivät ole halukkaita jatkamaan rakentamista. Väistämättä kulttuurin äkillinen liikarikastaminen toimii kuin huono moottori, jossain vaiheessa se kuumenee, tulvii ja syttyy palamaan.

Toivottavasti toi mun pointti lähtis nyt aukeamaan. En nyt osaa sitä paremminkaan ilmaista

[braeden]

Kodin käsitteen ymmärrän ja hyväksyn. Jokaisella ihmisellä tulisi olla oma lokosensa, johon voi tarvittaessa vetäytyä kun maailma vituttaa. No problems here.

Uskonto on jo lähtökohtaisesti ongelmallinen käsite ihmiselle, joka uskoo järkiperäiseen maailmankuvan tavoitteluun. Kun tähän lisätään empiirinen evidenssi erilaisten uskontojen, uskomusten ja puppuideologioiden vaikutuksesta maailmaan, suhtaudun uskontoihin yksiselitteisen nuivasti.

Isänmaa käsitteenä on ihan ok, kunhan vältettään liikaa hurmosta sen käytössä. Isänmaata tärkeämpiä käsitteitä itselleni ovat kuitenkin sananvapaus, uskonnonvapaus, vapaus tavoitella elämässä jotain merkityksellistä, muut yksilönvapaudet ja läheiset ihmiset. Näitä olen lähtökohtaisesti valmis puolustamaan hengelläni, en niinkään isänmaata.

(Ja kun nyt puhuttiin tämän fraasin eri muotoiluista ja tuo perine-käsite nousi ilmoille...)

Perinteet ovat myös hieman ongelmallisia. Perinne on loppupeleissä jokin asia, jota arvostetaan/tehdään, koska niin on aina ennenkin tehty. Ennen kaikkea, perinteisiin suhtaudutaan huomattavan tunnepohjaisesti ja niitä vängätään aina jonkinlaisen itseisarvon asemaan. Vaikka perinteet ovat yleensä suhteellisen harmittomia, en näe, että jokin asia muuttuu perinne-statuksen avulla yhtään sen arvokkaammaksi, tärkeämmäksi tai hyväksyttävämmäksi. Siitä, että tämä ei tällä hetkellä kansakunnan yhteisessä tajunnassa toteudu, on nähdäkseni koko problematiikan ydin.

[junakohtaus]

eza,

joo mikä ettei. En mä tosta eri mieltä ole. Suomalaiset ovat möyrien ja kiroillen rakentaneet tämän kaiken ja suoraan sanottuna aika rattoisa pikku maa on saatu pystyyn tänne jääkarhun anuksen pimeimpään kulmaan, jossa pelkkä ulkoilma sinänsä tappaa valmistautumattoman ainakin noin kolmena-neljänä kuukautena vuodessa ihan muutamassa tunnissa.

Kyllä mäkin olen sitä mieltä, että kenen tahansa muuttaessaan minne tahansa toiseen maahan pitää kunnioittaa maan kantakansan tekemää työtä maansa hyväksi ja yrittää hissukseen sujuttautua sekaan ja osallistumaan hommiin eikä kenelläkään ole mitään oikeutta vaatia ottamaan itseään ja sukuaan minnekään.

[Dark Serenity]

Koti on vuokralla, uskontoa ei ole ja isänmaankin ovat luovuttaneet mamuille.

Aamen perkele! My thoughts exactly.

[Kami]

Koti on vuokralla, uskontoa ei ole ja isänmaankin ovat luovuttaneet mamuille.

Aamen perkele! My thoughts exactly.

Apatiaa! On sitä ollu enneski nuijasotia tässä maassa!

Mutta eipä se muutos kummonen ole, ei kait täällä kukaan ole mitään omistanut ennenkään. Paitsi jos on oikeanlainen sukunimi. Tulee ja menee, mutta kummasti täälläkin vaan edelleen nuivitaan, kyräillään ja kadehditaan Suomeksi.

[Esa N.]

eza,

joo mikä ettei. En mä tosta eri mieltä ole. Suomalaiset ovat möyrien ja kiroillen rakentaneet tämän kaiken ja suoraan sanottuna aika rattoisa pikku maa on saatu pystyyn tänne jääkarhun anuksen pimeimpään kulmaan, jossa pelkkä ulkoilma sinänsä tappaa valmistautumattoman ainakin noin kolmena-neljänä kuukautena vuodessa ihan muutamassa tunnissa.

Kyllä mäkin olen sitä mieltä, että kenen tahansa muuttaessaan minne tahansa toiseen maahan pitää kunnioittaa maan kantakansan tekemää työtä maansa hyväksi ja yrittää hissukseen sujuttautua sekaan ja osallistumaan hommiin eikä kenelläkään ole mitään oikeutta vaatia ottamaan itseään ja sukuaan minnekään.

Allekirjoitan.

[Dark Serenity]

Huvittava nähdä miten samaa mieltä ihmiset kanssani ovat - tunnetummat boardit tuuppaavat olemaan täynnä todellisuudesta vieraantuneita "luonnontuotteiden" vakikäyttäjiä.

Tuli muuten mieleen Tuntematon Sotilas tuosta lausahduksesta pari postia sitten.

Kenties tärkein houkutin taistella ihmisten typeryyttä vastaan Suomessa on sukuni ja tuttavani. Tietysti itseäni ja tulevia mahdollisia lapsiani unohtamatta.

[Kokoliha]

Koti, uskonto ja isänmaa. Uskooko tähän enää kukaan ja jos ei, niin mitä ne tämän päivän uudet arvot sitten ovat?

Minulla K.I.U.

[Toni H.]

Itse olen ateisti ja armeijassa annoin juhlallisen vakuutuksen isänmaan puolesta. Eli taitaa olla Koti ja Isänmaa meikäläiselle.

Kuten myös täällä. Uskonto merkitsee minunlaiselle ateistille oikeastaan vain uskonnonvapauden muodossa. Ihmisellä pitää olla oikeus uskoa mihin huvittaa, ja toisaalta muilla oikeus kritisoida uskontoja jyrkinkin sanankääntein. Ateismini on muutaman vuoden vanhaa ja liittyy aika suoraan tieteelliseen maailmankuvaani. Mutta kyllä minun kirkostaeroamiseenkin (tein sen heti kun täytin 18) oli muitakin syitä, kuten juuri kirkon selkärangaton kumarretaan kaikkiin suuntiin -asenne.

Kotirauhan tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Isänmaata pitää puolustaa, tosin minulle ehkä tärkeämpiä ovat Ranskan vallankumouksen periaatteet ihan alkuperäisessä muodossaan. Ne löytyvät muuten myös USA:n alkuperäisestä perustuslaista, josta EU:n perustuslainkin pitäisi ottaa lyhyydessä ja yksiselitteisyydessä mallia. Länsimaisista arvoista juuri sananvapauteen olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota, kun sitä on alettu monikulttuurisoopan nimissä ahdistaa nurkkaan. Demokratiaa, yksityisyyden suojaa ja tasa-arvoa on jo nyt alettu EU:n tasolla rajoittaa, mutta Euroopan islamisoituminen merkitsisi niille täydellistä loppua.

[Nationalisti]

Itse olen ateisti ja armeijassa annoin juhlallisen vakuutuksen isänmaan puolesta. Eli taitaa olla Koti ja Isänmaa meikäläiselle.

Kuten myös täällä. Uskonto merkitsee minunlaiselle ateistille oikeastaan vain uskonnonvapauden muodossa. Ihmisellä pitää olla oikeus uskoa mihin huvittaa, ja toisaalta muilla oikeus kritisoida uskontoja jyrkinkin sanankääntein. Ateismini on muutaman vuoden vanhaa ja liittyy aika suoraan tieteelliseen maailmankuvaani. Mutta kyllä minun kirkostaeroamiseenkin (tein sen heti kun täytin 18) oli muitakin syitä, kuten juuri kirkon selkärangaton kumarretaan kaikkiin suuntiin -asenne.

Monet "tieteellisen maailmankuvan" omaavat, jopa johtavat tiedemiehet, ovat onnistuneet sovittamaan uskon elämäänsä. Minusta tuntuu (en tiedä, koska en itse elä uskossa), että siinä on kyse siitä, että pystyy hyväksymään uskon periaatteen yhteiskunnallisena ja miksi ei hengellisenä ja psykologisena funktiona. Maailma on ihmeellinen, Hawkingit sun muut sen parhaiten tietävät. Olemassaolon mysteeri on kaikkien uskontojen lähde ja monet pystyvät kenties ammentamaan lohtua ja tietynlaista hengellistä ymmärrystä uskonnollisesta kokemuksesta ja sen jakamisesta muiden kanssa. Kyse on yhteisöllisyydestä ja sisäisestä rauhasta, näin runollisesti sanottuna.

[AkateeminenPätkätyöläinen]

Uskonnon olen valmis heivaamaan pois sloganista. Aiemmin ehdotettu koti, vapaus ja isänmaa kuulostaa hyvältä.

Muuten olen sitä mieltä, että jos pitää islamia uhkana, on erittäin typerää ruveta sen takia kiihkoilemaan kristinuskon puolesta.

[Onkko]

Uskonnon olen valmis heivaamaan pois sloganista. Aiemmin ehdotettu koti, vapaus ja isänmaa kuulostaa hyvältä.

Muuten olen sitä mieltä, että jos pitää islamia uhkana, on erittäin typerää ruveta sen takia kiihkoilemaan kristinuskon puolesta.

Uskonto on tavallaan vapaus, meillä on vapaus uskoa siihen mitä haluamme.

[AkateeminenPätkätyöläinen]

Monet "tieteellisen maailmankuvan" omaavat, jopa johtavat tiedemiehet, ovat onnistuneet sovittamaan uskon elämäänsä.

Suurin osa tiedemiehistä ei sovita uskoa elämäänsä, vaan hylkää sen kokonaan.

"Whereas 90% of the general population has a distinct belief in a personal god and a life after death, only 40% of scientists on the B.S. level favor this belief in religion and merely 10 % of those who are considered 'eminent' scientists believe in a personal god or in an afterlife." Scientific American, 9/1999

"A recent survey of members of the National Academy of Sciences showed that 72% are outright atheists, 21% are agnostic and only 7% admit to belief in a personal God." Nature, 394(6691):313, 23.7.1998

Luvut ovat amerikkalaisista tutkimuksista, mutta tilanne muualla maailmassa tuskin on kovin erilainen.

Minusta tuntuu (en tiedä, koska en itse elä uskossa), että siinä on kyse siitä, että pystyy hyväksymään uskon periaatteen yhteiskunnallisena ja miksi ei hengellisenä ja psykologisena funktiona.

Suosittelen luettavaksi Daniel C. Dennettin kirjan Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä (alkukielellä Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon). Yksi Dennettin teeseistä on, että yhä harvempi oikeasti uskoo uskontojen opetuksiin, mutta monet uskovat uskoon (belief in belief). Uskontoa pidetään tärkeänä siksi, että siitä katsotaan olevan hyötyä, eikä siksi, että se olisi välttämättä totta.

[Ojanperä]

Aikoinaan maanpuolustuskorkean pääsykokeiden haastattelussa minulta kysyttiin, mitä minulle merkitsee kolmikko koti, uskonto ja isänmaa. Mielestäni ne olivat silloin ja ovat edelleen kaikki hienoja ja puolustamisen arvoisia asioita.

Toki olen myös sitä mieltä, että näitä käsitteitä tulkitaan yleisesti ehkä vähän liian suoraviivaisesti. Uskonto ei tässä tarkoita vain yhtä evankelisluterilaista kirkkoa, vaan uskonnonvapautta, kuten jo edellä mainittiinkin. Näin ollen se koskee kaikkien uskontojen edustajia, myös ateisteja. Koti taas on paljon suurempi käsite kuin pelkkä rakennus, jossa asutaan. Koti käsittää mielestäni tässä yhteydessä myös perheen, eli myös kaikki puolustuskyvyttömät rakkaat ja läheiset ihmiset. Ihminen, joka ei ole valmis puolustamaan kotiaan tässä merkityksessä, on käsittääkseni vähemmistössä.

[aha]

Ehdotan päivitystä nykyaikaan: Kotimaa, tavat ja kulttuuri. Monikultturismi uhkaa näitä kaikkia. Olen aina pitänyt kotimaata helpommin sulateltavana sanana kuin isänmaata, etenkin dialogissa vihervasureiden kanssa.

Päivitys on ihan hyvä, mutta itse suosisin seuraavaa: Koti, kulttuuri ja kotimaa. Vai kuullostaako KKK liian nuivalta?

Jos miettii pidemmälle, "koti, työ ja harrastukset" taitaa olla monen konkreettista arkielämää.

[JR]

Näinä yltäkylläisyyden aikoina on tietysti hyvä pohtia syntyjä syviä, mutta älkää nyt kuitenkaan ihan kokonaan hylätkö Koti-uskonto-isänmaata. Voi tulla vielä sellainen päivä, että toisenlaiset arvot ovat kunniassa.
Lueskelin joku aika takaperin kirjaa Summan motista. Mieleen jäi, miten sotilaspapit raportoivat sotilaitten henkisestä tilasta täysin epätoivoisessa tilanteessa. Sotilaat lähtivät täysin tyyninä kuolemaan kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Jos koti, uskonto ja isänmaa kelpasi näille sotilaille, niin olette te yksiä helvetin paskahousuja, jos ne eivät kelpaa teille.

[AkateeminenPätkätyöläinen]

Uskonto on tavallaan vapaus, meillä on vapaus uskoa siihen mitä haluamme.

Joo, mutta vapaus on yleiskäsite, joka sisältää muiden vapauksien ohella myös uskonnonvapauden. Uskonnonvapaus taas sisältää vain vapauden uskoa.

[AkateeminenPätkätyöläinen]

Lueskelin joku aika takaperin kirjaa Summan motista. Mieleen jäi, miten sotilaspapit raportoivat sotilaitten henkisestä tilasta täysin epätoivoisessa tilanteessa.

Lähdekritiikkiä saa käyttää. Ehkäpä sotilaspapeilla on omat syynsä raportoida mielialoista ja motiiveista juuri tietyllä lailla. Esimerkiksi uskonnon merkitystä korostaen.

[junakohtaus]

Näinä yltäkylläisyyden aikoina on tietysti hyvä pohtia syntyjä syviä, mutta älkää nyt kuitenkaan ihan kokonaan hylätkö Koti-uskonto-isänmaata. Voi tulla vielä sellainen päivä, että toisenlaiset arvot ovat kunniassa.
Lueskelin joku aika takaperin kirjaa Summan motista. Mieleen jäi, miten sotilaspapit raportoivat sotilaitten henkisestä tilasta täysin epätoivoisessa tilanteessa. Sotilaat lähtivät täysin tyyninä kuolemaan kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Jos koti, uskonto ja isänmaa kelpasi näille sotilaille, niin olette te yksiä helvetin paskahousuja, jos ne eivät kelpaa teille.

Pastori sanoo ja sä uskot?

[Alceste]

Jos koti, uskonto ja isänmaa kelpasi näille sotilaille, niin olette te yksiä helvetin paskahousuja, jos ne eivät kelpaa teille.

Hyppää pituutta.

[IDA]

Tämän päiväisessä hesarissa oli mielipidekirjoitus kolmesta perinteisestä suomalaisesta arvosta: koti, uskonto ja isänmaa. En tiedä jos kukaan sattui sitä lukemaan, mutta mitä Homman lukijat ajattelevat?

Koti, uskonto ja isänmaa. Uskooko tähän enää kukaan ja jos ei, niin mitä ne tämän päivän uudet arvot sitten ovat?

Itse uskon oikeastaan nimenomaan tuohon.

Sitä on paha selittää koska jokainen ajattelee omalla tavallaan, mutta mitä enemmän tuota ajattelee, niin sitä paremmalta kiteytykseltä tuo alkaa tuntumaan.

Koti ja kotiseutu ovat jotain henkilökohtaista, isänmaa taas yleistä, jonka kehitykseen voi jollain etäisellä tasolla vielä vaikuttaa. Uskonto - lähinnä perinteen kautta ajateltuna - on sitten niiden välissä sitä yhteistä ajattelua.

[Junkkari]

Koti, Uskonto ja isämmaa 

Itselleni koti tarkoittaa paikkaa, jossa saa olla rauhassa oman perheen kesken. Ainakin niin kauan kuin ovet, ikkunat ja verhot ovat kiinni pysyy muu maailma poissa, eikä verokarhu tai multikultit hättyyttele (ainakaan tänä iltana). Ikävä kyllä kotoa täytyy aina välillä astua ulos kylmään maailmaan (mä joka päivä töitä teen...) jota myös isänmaaksi kutsutaan.

Isänmaa. Suomessa arvostan ainakin toistaiseksi meille kaikille yhteisiä perinteitä ja tapoja. Sitä, että koululaiset veisaavat suvivirttä ennen kesälomia ja joululauluja jouluisin (en ole koskaan jostain syystä pitänyt suvivirttä uskonnollisena, enkä pidä pahana, vaikka omakin lapseni sitä toivottavasti joku päivä vielä veisaakin. Enkä muuten ole lainkaan uskovainen) Arvostan sitä, että suomessa saamme elää vapaassa demokratiassa (tähän jotakin nuivaa) ja olla sellaisia kuin haluamme. Siitä kiitos veteraaneille (vaikka tämän sanominen ei nykyään ole muodikasta joidenkin mielestä, niin totta se on silti)

Uskonto. Tulikin jo sanottua, että en ole uskovainen. Ev. Lut. kirkkoon kuulun, johon liityin uudestaan koska akka halusi kirkkohäät. Kannatan ehdottomasti uskonnonvapautta ja juuri siksi en pidä islamista. Mielestäni tosin suomalaiseen mentaliteettiin sopii parhaiten surussa ja murheessa riutuva kristinusko  Tuon uskonto-sanan voisikin tuossa kolmikossa jo korvata jollain toisella ja eikös joku maininnutkin, että näin on jossain tehty?

Koti ja isänmaa ovat sellaisia joita voisin puolustaa henkeni uhalla. Uskontoakin puolustan ainakin rauhan uskontoa vastaan  .