2010-09-05 Muslimeille rukouspaikka Entressen kirjastoon

[dothefake]

Siis, jos jollain alueella asuu paljon syrjäytyneitä juoppoja, niin kirjasto
pitää räätälöidä heitä varten, esim. keskioluttiskin muodossa tai ainakin
järjestää pussikaljan nautintanurkkaus. Tätäkö tarkoitit.

Lainaus tuolta linkistä: Kirjastohenkilökunta liikkuu luontevasti asiakkaiden keskellä.
Asiakasta kohdellaan kohteliaasti ja arvostavasti.
Kirjastossa tiedostetaan, että myös asiakas on asiantuntija.

Onko ennen arvoihin kirjattu, että asiakasta tulee kohdella huonosti ja halveksien?
Eivätkö he tiedä, että nykyaikainen asiakas on myös moniosaaja?
Haluan muistuttaa, että kirjastot tietenkin vetävät
kirjoitus- ja lukutaidottomia puoleensa kuin paska kärpäsiä.

[CaptainNuiva]

Seuraava kysymys tietenkin kuuluu, millä perusteella vain yksi uskonnollinen ryhmä tällaista palvelua saa? Vaikka minun mielestä oikeampi kysymys on, että miksi yhteiskunnan pitää kustantaa yhtään mitään uskontoon liittyvää?

Eihän kaksi väärin ole yksi oikein?

Pitäisi tosiaan muistaa se kirjaston perustehtävä, joka ei todellakaan ole hauskojen hengailutilojen ja "erityisryhmäpalvelujen" tarjoaminen.

Pitäisi pitäisi, mutta tämä Entressen kirjasto peilaakin tulevaisuuden kirjastoa; lukekaa artikkeli ja itkekää: http://www.kirjastot.fi/Page/5a83f44e-62b7-4cc7-a584-ed7ec7dd6ed7.aspx?announcementId=4ffec0c3-ca54-4124-ac80-430cc1fb8921&groupId=86dc30a0-adab-45fe-af9b-5afb7cca836d  

Ikäväkseni on pakko todeta, että monikulttuurisuusagenda on Espoon kaunpunginkirjaston prioriteetti numero yksi ihan ylintä johtoa myöten.

Luin tuon artikkelin enkä nyt ihan itkuun pillahtanut. Siellä seisoo näin: Suuren kaupungin sivukirjasto on asiantuntevasti räätälöity alueen ja ympäröivän yhteisön asukkaita varten Nähdäkseni räätälöinti on sinänsä erittäin suotavaa. Aineistohankinnoista päättävillä pitää olla silmä kädessä. On tyhmää tilata hirveät määrät sellaista matskua joka ei liiku. Monella paikkakunnalla on omat erityispiirteensä, jotka on aivan järkevää kalkuloida. Jos kylällä on vaikka innokas taideharrastusboomi, niin tokihan asiaa kannattaa miettiä hankintoja tehdessä. Jos alueen väestöstä ja kirjaston käyttäjistä iso osa on mamuja, niin tietenkin tuo kannattaa huomioida.

En nyt ota kantaa siihen että miten huomiointi tapahtuu, totean vain, että se on periaatteessa ihan järkevää.

Kirjastopalveluissa kyllä voi huomioida buumeja mutta onko islamin-uskon harjoittaminen paikallinen buumi, ohimenevä sellainen? Ja kuuluuko uskonnonharjoittamiseen kirjaston tarjota tilat?

[turha jätkä]

Kirjastopalveluissa kyllä voi huomioida buumeja mutta onko islamin-uskon harjoittaminen paikallinen buumi, ohimenevä sellainen? Ja kuuluuko uskonnonharjoittamiseen kirjaston tarjota tilat?

Minusta islaminuskon harjoittaminen on syytä huomioida hankinnoissa, jos asiakkaista huomattava määrä on kiinnostunut islamista. Jossain mouhijärvellä olisi mielenköyhää pistää rahaa islamilaisen teologian opuksiin. Mainitussa Entressen kirjastossa se voi olla ihan perusteltua.

Sen sijaan erillisen alueen rajaaminen uskonnon harjoittamiseen on ihan eri luokan asia. Minimivaatimus minusta on se, että tilan pitää olla avoin kaikille uskonnoille ja uskonnottomille. Eli jos joku haluaa vaikka mietiskellä tilassa, niin sen tulee olla yhtä sallittua kuin muslimien rukoileminen. Aivan samoin kuin kirjaston taidenäyttelyt ovat avoimia kaikille ja langaton verkko on avoin kaikille, tulee mainitunlaisen hiljentymistilan olla avoin kaikille.

Siis, jos jollain alueella asuu paljon syrjäytyneitä juoppoja, niin kirjasto
pitää räätälöidä heitä varten, esim. keskioluttiskin muodossa

Itse huomioisin heidät hankkimalla raittiusaiheista kirjallisuutta.

[Kukko]

Terhi Nikulainen kirjoittaa tänään kommenttiosastossa:

Hei,

totta kai kirjaston palvelut on tarkoitettu kaikille, ja tuota aluetta voivat kaikki käyttää, ja totta kai hiljaisuus koskee myös mahdollisia rukoilijoita.

Kaikki voivat myös käyttää liikuteltavia sermejämme tarvitessaan lisärauhaa, esim. opiskeluun.

Kirjaston palvelut on tarkoitettu kaikille, mutta eri käyttäjäryhmillä voi olla myös erilaisia tarpeita. Näihin eri toiveisiin pyrimme mahdollisuuksiemme mukaan vastaamaan.

Kirjastoterveisin
Terhi Nikulainen
Aluekirjastonjohtaja

[Penan kaveri Eki]

Allikirjoittautunut on viettänyt työ- ja vapaa-aikaa noin kymmenessä eri muslimimaassa. Viimeiset kaksi viikkoa Teheranissa. Kokemukseni mukaan näissä maissa ei yleisesti ottaen olla sen uskovaisempia, kuin mitä länsimaissakaan. Arvaukseni on että ehkä yksi kahdestakymmenestä rukoilee päivittäin. Valtiot ja -hallinto ovat islamistisia kylläkin.

Ramadan ja rukous ei liity mitenkään erityisesti yhteen. Musulmaanin kuuluisi rukoilla viisi kertaa päivässä oli sitten ramadan tai ei.

Länsiväylän jutun perusteella sanoisin että Terhi Nukulaisella on jonkinlainen hyysäämispakkomielle näitä ihmisiä kohtaan.

Toivottavasti joku korjauttaa tilanteen.

[dothefake]

turha jätkä: Itse huomioisin heidät hankkimalla raittiusaiheista kirjallisuutta.

Varmaan hyvä idea, mutta jäi hiukan epäselväksi, kuinka he tulisivat huomioiduiksi,
jos sinä hankit itsellesi raittiusaiheista kirjallisuutta.

[Petri_Petri]

Tuo kirjaston räätälöinti ei ole järkevää. Se menee räpellykseksi jota ei voi hallita eli monikulttuurisuudeksi - kaaokseksi.

Vaatteitakin aluksi räätälöitiin, mutta tehokas teollisuustuotanto käytännössä lopetti koko räätälöinnin. Räätälöintiä tuleekin käyttää vain yksittäistapauksiin, esim. avaruusasemien tekoon. Kirjastot eivät sellaisia sputnikkien kohtaamispaikkoja ole.

Atk-alalla aluksi ohjelmat aina räätälöitiin asiakkaan mukaisiksi. Pian kuitenkin systeemit tehtiin parametreilla määriteltäviksi, jolloin oli vain yksi ohjelma ylläpidettävissä (tosin kunnat räpelt... siis räätälöivät atk-ohjelmiaan vieläkin). Jo 1980-luvulla puhuttiin paljon siitä, että asiakkaiden kannattaa mieluummin sopeuttaa toimintansa olemassa oleviin järjestelmiin kuin tehdä ohjelmiin muutoksia omien vanhojen tapojensa säilyttämiseksi.

Tietysti tietokoneohjelmia ostavat yritykset ajattelivat tehokkuutta ja taloudellisuutta, joten räätälöinneistä luovuttiin. Kirjaston ei tarvitse ajatella tehokkuutta ja taloudellisuutta, joten asiat tehdään "kivasti räätälöiden".

Kotouttamisestakin on puhuttu. Luulisi sen tarkoittavan somalien sopeutumista Suomen olemassa oleviin organisaatioihin eikä tuollaiseen räätälöintiin. Mc Donalds on hyvä esimerkki parametroidusta räätälöinnistä liukuhihnatyöskentelyssä. Siellä asiakas voi tilata listalta burgerin ja valitsemansa lisukkeet sekä itse panna niihin ketsuppia tai sinappia. Jos haluaa enemmän räätälöintiä, niin menee muualle. Kirjastojen pitää tehdä sama somalien ja muiden muslimien kanssa. Räätälöivätköön muslimit itse moskeijoitaan ja pankoon niihin rukoustiloja sekä kirjastoja.

Varmaankin itsellesi lukiessasi ylläolevaa tuli mieleen, että tekstiä ei ole räätälöity sinun lukutapasi mukaan. Vitun välii, sillä mä en oo Entressen kirjasto vaan todellisuus.

[PYO]

En oikein ymmärrä, miksi julkiskustanteisista kirjastoista on tullut mamujen kohtaamis/hengailupaikkoja. Eikös tällä väellä ole muuta tekemistä, kuten työt tai opiskelut? Enkä ymmärrä, miksi tällaiseen käyttäytymiseen pitää vielä rohkaista. Eikös kirjaston tarkoitus ole tarjota tietoa ja sivistystä (myös niille, joilla siihen ei ole muuten varaa)?

Osaako joku sanoa, onko tuosta muslimien rukoilusta jokin äänetön versio? Ainakin minun käsitykseni mukaan tuo rukoilu useimmiten melkoista joikaamista, mikä ei kyllä pitäisi olla suvaittavaa kirjastossa.

[E.P.L]

Osaako joku sanoa, onko tuosta muslimien rukoilusta jokin äänetön versio? Ainakin minun käsitykseni mukaan tuo rukoilu useimmiten melkoista joikaamista, mikä ei kyllä pitäisi olla suvaittavaa kirjastossa.

Eikös rukoilu suoriteta hiljaa?

[dothefake]

Osaako joku sanoa, onko tuosta muslimien rukoilusta jokin äänetön versio? Ainakin minun käsitykseni mukaan tuo rukoilu useimmiten melkoista joikaamista, mikä ei kyllä pitäisi olla suvaittavaa kirjastossa.

Eikös rukoilu suoriteta hiljaa?

Ainakin moskeijassa on edessä kovaääninen esikoilottaja voimistelua johtamassa.

Tulipa vielä mieleeni, että miehet ja naiset eivät voi rukoilla samassa tilassa,
joten kai molemmille ryhmille on kirjastossa omat nurkkaukset. Ja sunneille ja shiioille myös.

[turha jätkä]

turha jätkä: Itse huomioisin heidät hankkimalla raittiusaiheista kirjallisuutta.

Varmaan hyvä idea, mutta jäi hiukan epäselväksi, kuinka he tulisivat huomioiduiksi,
jos sinä hankit itsellesi raittiusaiheista kirjallisuutta.

ja

Tuo kirjaston räätälöinti ei ole järkevää. Se menee räpellykseksi jota ei voi hallita eli monikulttuurisuudeksi - kaaokseksi

No tähän voisi runoilla vähän laajemminkin. Muut kirjastoihmiset kommentoinevat eriävät näkemyksensä.

Hankintapolitiikka on aina jossain määrin subjektiivista ja tulkinnanvaraista. Käytettävissä on tietty määrä rahaa. Rahalla pitäisi toteuttaa montaa eri päämäärää. Pitäisi pitää yllä kansansivistystä esim. klassikoita hankkimalla. Pitäisi palvella yhteisöä esim. hankkimalla oppikirjoja. Toisaalta pitäisi aina koettaa etsiä sellaista aineistoa, jolle on kysyntää. Eli ei voi ostaa pelkkää Hemingwayta, pitää olla Remestäkin. Samoin tietokirjoissa pitäisi kyetä arvioimaan, että mistä ihmiset voisivat olla kiinnostuneita. Hankintapäätöstä tehdessä tarkastellaan (jos haluaa tehdä homman hyvin), että onko kyseinen teos liikkunut muissa kirjastoissa tai onko aihepiirin muut kirjat muuten suosittuja omassa kirjastossa jne jne.

Kaiken tämän objektiivisen pähkäilyn jälkeen jää kuitenkin vielä mahdollisuus subjektiiviseen harkintaan. Tarkoittaa sitä, että helposti kirjastontädin henkilökohtaiset intressit näkyvät valinnoissa. Jos esim. sotahistoria ei kiinnosta, mutta sosiologia on lähellä sydäntä, voi tällainen preferointi pitkällä ajanjaksolla näkyä kirjaston valikoimassa. Tai ehkä vielä ilmeisempi esimerkki on musiikki. Jos inhoaa iskelmää, niin helposti sitä tilaa ennemmin jotain Neil Youngin klassikoita kuin perkeleellistä yölintua.

Jos minä siis olisin päättävässä asemassa dothefaken mainitsemassa tilanteessa, niin tilaisin varmaan juoppuhullun päiväkirjoja, koska jos alan miehet jotain lukevat, niin sitten lähinnä niitä. Silti varmaan kansansivistyshengessä tilaisin jonkin raittiuskirjankin toivoen hurskaasti, että joku deeku siihenkin tarttuisi. En myöskään baaritiskiä alkaisi rakentamaan, se menisi omasta mielestäni liiaksi ohitse jopa nykyaikaisen kirjastolaitoksen ydinosaamisesta. En kuitenkaan alkaisi myöskään kyöräämään deekuja pihalle, kunhan ovat hiljaa eivätkä muuten häiriköi. Päinvastoin olisi hienoa jos siellä mahdollisella kahviautomaatilla kävisi taidetätien lisäksi joku deekukin silloin tällöin.

[skrabb]

Ollakseen johdonmukainen kirjastolaitoksen pitäisi tietenkin järjestää lukutaidottomille toissijaisella oleskeluluvalla maassa asuville mamuille aikuisten satutunteja, mm. koraanin ja muiden aavikkosatujen resitointia  

Ne aikuiset mamut mitään satutunteja tarvitse.
Korkeintaan voisivat keskenään kertoilla toinen toisilleen, mitä kukin on mamuviranomaisille satuillut.
"Tuli iso paha susi, joka puhkui ja puhalsi."
Mielikki mamuviranomaistäti kyynelehtien: "Turvapaikka myönnetty."

[cgm]

Eiköhän tässä ole kyse siitä että eräät tahot ovat halunneet perustaa "kulttuurikeskuksen", mutta muut eivät ole suostuneet. Tilalle perustettiin kirjasto, jota ruvetaankin sitten pikkuhiljaa muuttamaan kulttuurikeskukseksi ilman että liian moni huomaa ja nostaa meteliä.

[dothefake]

Kunhan nyt koetin esiintuoda kirjastot rukoushuoneiksi-hankkeen
mielettömyyttä saivartelun keinoin. Se ei kertakaikkiaan kuulu kirjaston
toimenkuvaan, vaikka kuinka räätälöitäisiin. Räätälöidään sitten tyhjiin
liikehuoneistoihin rukoushuoneita yhteiskunnan varoilla tai peräti
moskeijoita, mutta kirjastot ja muut yleiset tilat pitää jättää siihen tehtävään,
mihin ne Allah on alunperin tarkoittanut, jos tuo helpottaa hyväksymistä.
Eihän kirjastotkaan sattumalta ole syntyneet, kyllä ne Allah on luonut vai
ovatko ne perkeleestä? Vai eikö Allah ole kuullutkaan Suomesta ennen
somaleiden tänne tuloa. Kuulostaa ihan pähkähullulta ja joku voisi olla sitä
mieltä, että se onkin. Rukoussirkkalaumat omiin pesiinsä ja sillä siisti,
jos moskeijaan ei vastavuoroisesti voi mennä edes pussikaljoilleen
minipossunsa kanssa.

[as336uyli]

Eiköhän tässä rupea muutaman vuoden päästä ilmestymään sellaisia ikäänkuin "herrain klubi" -tyylisiä yksityisiä kirjastoja kun tarpeeksi moni julkinen kirjasto muuttuu tuollaiseksi monikulttuurisuus-huvipuistoksi. En olisi hirvittävän yllättynyt jos kävisi niinkin että julkiset kirjastot alkaisivat rahoittaa tuota "kulttuurikeskus"-nimityksellä markkinoitua älämölön ylläpitoaan myymällä vanhoja teoskokoelmiaan yksityisille tahoille...

[turha jätkä]

Kunhan nyt koetin esiintuoda kirjastot rukoushuoneiksi-hankkeen
mielettömyyttä saivartelun keinoin. Se ei kertakaikkiaan kuulu kirjaston
toimenkuvaan,

No eihän ne tavallaan kuulu yliopistonkaan toimenkuvaan, ja silti sellaisia on: http://www.uta.fi/utain/2003s/12/yokappeli.html Noiden perinteisten kappelien lisäksi yliopistoilla on ollut vielä erillisiä meditaatioalttareita tai mitä lie.

Kirjastolaitoksen toimenkuva on laajenemassa, entistä enemmän esiintyy sellaista olohuone -ajatusta. Tämä hiljentymistila on tuosta ideologiasta tarkastellen ihan looginen juttu.

Tiivistäen: Hiljentymistila on minusta lähinnä 'oire', se varsinainen sairaus ja ongelma on tuo isompi muutos kirjaston roolissa. Luonnollisesti sairaus ja ongelma ovat tässä yhteydessä subjektiivisia määreitä. Henkilökohtaisesti en näe automaattisesti pahana kaikkea muutosta.  

[Martel]

Eiköhän tässä ole kyse siitä että eräät tahot ovat halunneet perustaa "kulttuurikeskuksen", mutta muut eivät ole suostuneet. Tilalle perustettiin kirjasto, jota ruvetaankin sitten pikkuhiljaa muuttamaan kulttuurikeskukseksi ilman että liian moni huomaa ja nostaa meteliä.

Hyvin mahdollista, että tällaista taustalla. Tällä tavoin saadaan monikulttuuriin rahaa muiltakin momenteilta. Ja nyt kun mietitään, mahdollisuudet ovat rajattomat: virastot, koulut, terveydenhuolto, vanhustenhoito, poliisi... Lähes kaikki on mokutettavissa, mikä avaa valtaisat mahdollisuudet mokualan pienyrityksille. Multiple streams of income ja silleen... Ei ihme, että Kassi-Alikin häärää kaikkialla. Siitä saa rahaa!

[Bored.]

Hän muistuttaa, että kirjastossa pidempään viihtyvistä kanta-asiakkaista jopa yli puolet on somalitaustaisia.

Tässä olisi kiva nähdä vaikkapa jotain lainauslukuja tai tilaisuuksiin osallistumisen lukuja. Tuskinpa ovat edustettuina niissä yli 50 prosentin voimalla. Sen sijaan kirjasto olohuoneena, seurustelupaikkana ja ajanviettotilana varmasti on suositumpi somalitaustaisilla, suomalaisilla kun ei tuota "palkallista" luppoaikaa yhtä paljon ole ainakaan keskimäärin... itse kirjastoa harvemmin enää nykyään käytän muuten kuin lainaamiseen, eikä siinä tapahtumassa yleensä kovin kauaa mene.

Olisi kiva tietää, onko ko. kirjaston nykytavoitteena sitten saada "asiakkaat" viihtymään siellä koko päivä toistensa kanssa jutellen vaiko tarjota heille kirjoja/tapahtumia.

[as336uyli]

Eihän kirjastotkaan sattumalta ole syntyneet, kyllä ne Allah on luonut vai
ovatko ne perkeleestä?

Eivätköhän ne islamin näkökulmasta perkeleestä ole. Ainakin jos mietitään Alexandrian kirjaston kohtaloa 600-luvulla...

"Koskien mainitsemiasi kirjoja - jos niihin kirjoitetut asiat ovat yhteneviä Koraanin kanssa, niitä ei tarvita, mutta jos ne ovat erimielisiä Koraanin kanssa, niitä ei haluta. Tuhoa siis kaikki."

-Umar ibn al-Khattab (Jamal al-Din ibn al-Qiftin mukaan.)

[dothefake]

Lainaus: Tiivistäen: Hiljentymistila on minusta lähinnä 'oire',
se varsinainen sairaus ja ongelma on tuo isompi muutos
kirjaston roolissa. Luonnollisesti sairaus ja ongelma ovat
tässä yhteydessä subjektiivisia määreitä. Henkilökohtaisesti
en näe automaattisesti pahana kaikkea muutosta.

Paise voi olla oire suuremmasta sairaudesta, mutta sekin puhkaistaan.
Ongelmahan nimenomaan on kirjastojen muuttuminen pallokentiksi
ja älämölöstudioiksi. Hiljentymistila on minusta lähinnä "vitsi". Jos yliopistolla
on kulttuurimme mukainen kappeli, ei siitä ole paljon haittaa meille,
jotka emme sinne mene, mutta kun minä menen kirjastoon, niin en halua,
että olen menossa muslimien rukousnurkkaukseen. Jos enemmistö kansasta
on sitä mieltä, että kirjastoista tehdään meille vieraan uskonnon pyhättöjä, niin
sitten tehdään, minä en sinne enää mene. Pyllistelkää keskenänne.

Ps. Onkohan noilla kanta-asiakkailla kirjastokorttia?

[Jari-Petri Heino]

Antteksi tyhmä kysymys, mutta miksi pitää rukoilla juuri kirjastossa? Asuuko ne siellä, vai mitä ne tekevät. Jos yhdenkin rukoushetken täytyy kohdistua kirjastossa olemiseen, niin miten ihmeessä pärjätään kun kirjasto on kiinni?

Minusta on naurettavaa, ettei Helsinki-Vantaan lentoasemalla, joka sentään on kansainvälinen lentoasema, ole muslimien rukoushuonetta, mutta pieneen kirjastoon sellainen pitää tunkea.

http://www.helsinki-vantaa.fi/yhteystiedot_palvelut?group=120

Ja se, että tässä kirjastossa notkuisi somalioppilaita päntäämässä, ei vain mene ainakaan minulta läpi. Jos ne siellä ilmeisesti jonkinlaisessa kauppakeskuksessa? hengailevat koko päivän, niin varmasti on aikaa piipahtaa himaan rukoilemaan.

[turha jätkä]

Eihän kirjastotkaan sattumalta ole syntyneet, kyllä ne Allah on luonut vai
ovatko ne perkeleestä?

Eivätköhän ne islamin näkökulmasta perkeleestä ole. Ainakin jos mietitään Alexandrian kirjaston kohtaloa 600-luvulla...

Tuo on kyllä synkkä hetki kirjastolaitoksen historiassa. Kristityt olivat tarkoin varjelleet Alexandrian kirjastoa ja sitten se tuhottiin muslimien toimesta :-(

Minusta on naurettavaa, ettei Helsinki-Vantaan lentoasemalla, joka sentään on kansainvälinen lentoasema, ole muslimien rukoushuonetta, mutta pieneen kirjastoon sellainen pitää tunkea.

Luulin, että Helsinki-Vantaalla on joku hiljentymishuone?


Edit. löytyi: http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?436023 Onkohan tuo vielä olemassa?

[dothefake]

Kupletin juoni oli sellainen, että viereisen kuntosalin pukuhuoneeseen
majoittuneet muslimimatamit häädettiin häiritsemästä, jolloin kirjasto
yhden henkilön päätöksellä riensi auttamaan hätääkärsiviä kaapuniekkoja
järjestämällä "väliaikaisen" rukousnurkkauksen ilmeisesti Ramadanin ajaksi.
EI tainnut kukkahattu tietää, ettei Ramadan lainkaan lisää rukouksentarvetta,
vaan se on aina se sama viisi kertaa päivässä:

Rukousten ajankohdat noudattavat vuorokausirytmiä;
Aamunkoiton rukous (Fajr), joka on pituudeltaan 2 sarjaa (rakaa).
Keskipäivän rukous (Dhuhr) (auringon saavutettua lakikorkeutensa), joka on 4 rakaa.
Myöhäisiltapäivän rukous (Asr), joka on 4 rakaa.
Auringonlaskun rukous (Maghrib), joka on 3 rakaa.
Iltarukous pimeyden laskeuduttua (Isha), joka on 4 rakaa.
Viitta rukousaikaa ei ole suorasanaisesti määrätty Koraanissa,
mutta niitä pidetään kuitenkin velvollisuutena, koska ne ovat Profeetan sunna.

Näinollen tuo väliaikaisuuden ikuisuus tulee kukkikselle vielä eteen.

Ps. Raka ei tarkoita tässä yhteydessä kravattia.

[Ahmatti]

Tuo on kyllä synkkä hetki kirjastolaitoksen historiassa. Kristityt olivat tarkoin varjelleet Alexandrian kirjastoa ja sitten se tuhottiin muslimien toimesta :-(

Wiki: "mikäli kirjat ovat sopusoinnussa Koraanin kanssa, ne ovat turhia; jos ne puolestaan ovat ristiriidassa sen kanssa, ne ovat valheellisia ja ne tulee hävittää"

[Petri_Petri]

Hankintapolitiikka on aina jossain määrin subjektiivista ja tulkinnanvaraista. Käytettävissä on tietty määrä rahaa. Rahalla pitäisi toteuttaa montaa eri päämäärää. Pitäisi pitää yllä kansansivistystä esim. klassikoita hankkimalla. Pitäisi palvella yhteisöä esim. hankkimalla oppikirjoja. Toisaalta pitäisi aina koettaa etsiä sellaista aineistoa, jolle on kysyntää. Eli ei voi ostaa pelkkää Hemingwayta, pitää olla Remestäkin. Samoin tietokirjoissa pitäisi kyetä arvioimaan, että mistä ihmiset voisivat olla kiinnostuneita. Hankintapäätöstä tehdessä tarkastellaan (jos haluaa tehdä homman hyvin), että onko kyseinen teos liikkunut muissa kirjastoissa tai onko aihepiirin muut kirjat muuten suosittuja omassa kirjastossa jne jne.

Kaiken tämän objektiivisen pähkäilyn jälkeen jää kuitenkin vielä mahdollisuus subjektiiviseen harkintaan. Tarkoittaa sitä, että helposti kirjastontädin henkilökohtaiset intressit näkyvät valinnoissa. Jos esim. sotahistoria ei kiinnosta, mutta sosiologia on lähellä sydäntä, voi tällainen preferointi pitkällä ajanjaksolla näkyä kirjaston valikoimassa. Tai ehkä vielä ilmeisempi esimerkki on musiikki. Jos inhoaa iskelmää, niin helposti sitä tilaa ennemmin jotain Neil Youngin klassikoita kuin perkeleellistä yölintua.

Ei kai kirjastolla pidä olla kuin yksi päämäärä. Liian laveat määritelmät leviävät niin ettei ne pysy koossa

Sama kuin neuvolajärjestelmällä. Vain yksi tarkoitus. Ei siihen pidä lisätä oikeutta rukoilla tai tehdä uskontoon liittyviä leikkauksia.

Valtiollahan on yksiselitteisen lait. Samoin on standardit. Ne on mietitty kerralla. Liukuhihnameininkiä. Koko byrokratia menee noin. Ei jossain peräseinäjoen verotoimistossa virkailija voi sanoa että meillä tää on mietitty paremmin - silleen asiakaskeskeisesti. Taikka edes Suomi kun EU on asian päättänyt. Miksi kirjastoissa pitäisi noin toimia? Miksi yleensäkin tässä maassa joka saatanan viranomainen normaalisti sanoo että tämä on laki eikä tässä ole mitään tulkinnanvaraista. Sitten jos itse viittaa lakiin niin noudattavat "maalaisjärkeään" joka kumoaa lain. Tältä se monasti tuntuu. Ja rahojen tulopuolesta välittämättömät puhuvat joustavasti asiakaskeskeisyydestä? Tuo kuulostaa samalta kuin Mc Donaldsin myyjä lisäisi listalle maksalaatikon, kun sille on täällä menekkiä ja itse tykkää siitä. Kuulostaa asiakkaat huomioivalta bisnekseltä, mutta ei ole sitä; Mc Donaldsilla on kyllä tarkoin mietitty ettei pidä hairahtua päälinjalta, sillä se ei ole lopulta kenenkään etu.

[Jari-Petri Heino]

Edit. löytyi: http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?436023 Onkohan tuo vielä olemassa?

Ei tuo ole mikään muslimien ruokoushuone, vielä.

http://www.flickr.com/photos/modernangel/2316571580/

[Bill Milton Hicks Friedman]

...
EI tainnut kukkahattu tietää, ettei Ramadan lainkaan lisää rukouksentarvetta,
vaan se on aina se sama viisi kertaa päivässä:

Rukousten ajankohdat noudattavat vuorokausirytmiä;
Aamunkoiton rukous ...

Ei. Tällaisia yhtenäisiä sääntöjä ei Islamissa ole. Yksi tulkinnoista voi olla tuollainen mainitsemasi, mutta se ei vastaa todellisuutta kaikista muslimeista tai edes enemmistöstä. Uskovaisimmat muslimit voivat ehkä toimia niin, että kun aika koittaa rukoilulle, niin se suoritetaan sitten siinä paikassa missä ollaan.

Esimerkiksi Koraani ei määrittele rukousten ajankohtia kovinkaan tarkasti tai se mitä rukouksen tulee sisältää. Käytännössä muslimit rukoilevat eri tavoilla eri maissa johtuen juuri siitä, että Islam on ihan oikeasti todella epälooginen ja sekava uskonto.

[Jari-Petri Heino]

Väliaikaisen hiljaisen nurkkauksen tarjoaminen rukoustarkoituksiin on joltain pois miten?

Olisiko eväidensyöntinurkkaus keneltäkään pois?

[dothefake]

Mittakaavaedut, katsopas vähän rukouksen mallia:
http://www.islamopas.com/hurbon.html

[Eldritch]

Minäkin haluan tuollainen kanta-asiakaskortin kirjastoon. Mistä sellaisen voi tilata?