Kehitysapu (yhdistetty)

[hattiwatti]

Maailmanpankin avoimet tietokannat esittelyssä ti 8.11. kello 13.30-15.30

Maailmanpankki avasi vuosi sitten tietovarantonsa kaikkien käytettäväksi ja muokattavaksi maksutta. Esimerkiksi Aidflows-palvelu havainnollistaa, miten kehitysapua annetaan ja saadaan eri puolilla maailmaa.

Ulkoministeriön ja Maailmanpankin järjestämässä tilaisuudessa tiistaina 8. marraskuuta pankin asiantuntijat kertovat palvelusta ja ohjeistavat sen käyttöön.  Englanninkielisen tilaisuuden avaa kehitysministeri Heidi Hautala.

Lisätietoja avoimista tietokannoista, tilaisuuden ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet  (viimeistään 3.11. klo 14.00 mennessä) ovat osoitteessa  http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=232919&nodeid=35008&culture=fi-FI

[Jaska Pankkaaja]

Mitä jos Suomi tarjoaisi väestönkasvun hillitsemiseksi sterilointeja niin, että jokaiselle steriloidulle annetaan rahaa tai maksetaan koulutus? Olisiko se moraalisesti arveluttavaa vaikka olisi vapaaehtoista?

Tässä on se huono puoli että ne jotka ovat kiinnostuneita koulutuksesta niin ovat yleensä kehitysmaissa niitä jotka voisivat sen penskan tehdäkin.

Parempi olisi tarjota rahaa tai vaikka suoraan huumeita sterilointiin tuleville, silloin juuri se porukka jättäisi kakarat tekemättä joiden pitäisikin jättää.

[Roope]

Ei riitä, että on konkreettinen, perusteltu ehdotus, vaan sen pitää olla lisäksi omaperäinen. Kuinkahan moni "kehitysapuasiantuntija" olisi tykännyt, jos Soini olisi ehdottanut tuen suuntaamista enemmän niille alueille, joista tulee Suomeen turvapaikanhakijoita? Kun kerran Suomen kehitysavun esitetään vaikuttavan pakolaisten määrään.

- Nicaragua on yksi, josta voi aloittaa leikkaukset, hän vastasi tuodakseen konkretiaa leikkuulistalleen.

Vastaus ei ollut kovin omaperäinen, sillä Suomi on jo lopettanut budjettituen sinne ja punnitsee muunkin kehitysavun lopettamista Nicaraguaan, kuten muutkin Pohjoismaat. Ruotsi on sulkenut siellä suurlähetystönsä ja lopettanut apunsa Daniel Ortegan kyseenalaisesti hallitsemaan maahan.

Lopuksi yleisö, jonka joukossa oli ilmeisen paljon kehitysapuasiantuntijoita ja yliopistoihmisiä, sai äänestää, kumpi osapuoli voitti keskustelun: kehitysapukriittinen talouskasvujoukkue vai nykyisenlaiseen kehitysapuun suopeammin suhtautuva joukkue?

Jälkimmäisen kannatuslippuja nousi kirkkaasti enemmän.

Markku Huusko: Kaksintaistelu Arabianrannassa: Soinilaiset hävisivät

[Hessu]

Markku Huusko jatkaa epätoivoista taisteluaan Soinia ja PS-puoluetta vastaan. Roopen linkkaama juttu on jälleen yksi osoitus Huuskon pitkällisestä toiminnasta.

Hassu juttu on sekin, että kaikki Huuskon sallimat nimimerkkikirjoittajat ovat erittäin PS-vihamielisiä.

[Jouko]

Luin joku päivä sitten Hesarin hehkutuksen Suomen päätöksen lopettaa Nigaraguan kehitysavun.

Sitä ennen piti jonkun toimittajan laittaa asia esille,  eli TV:stä tuli dokumentti Nigaraguan todellisesta ja korruptioituneesta tilanteesta.

Pääosin jo KAIKKI  muut EU-maat jo olivat sen jo lopettaneet ( Suomi vielä rahoitti ja rahoittaisi ehkä vieläkin, jollei asia olisi tullut julkiseksi).

Ps.   Hautalan kuva HS:ssa jutun yhteydessä on KANSALAISEN ja lukijan törkeää aliarvioimista!

Jo Paavo Väyrynen olisi sen voinut lopettaa ministerinä ollessaan. Mutta kun suuret puheet ja käytännön teot eivät koskaan kohtaa toisiaan.

[Sunt Lacrimae]

Mitä jos Suomi tarjoaisi väestönkasvun hillitsemiseksi sterilointeja niin, että jokaiselle steriloidulle annetaan rahaa tai maksetaan koulutus? Olisiko se moraalisesti arveluttavaa vaikka olisi vapaaehtoista?

Tuo voisi olla melko kyseenalainen idea, järkevämpänä näkisin ehkä esimerkiksi ehkäisyvälineiden saatavuuden ja seksuaalivalistuksen parantamisen. Seksuaalivalistus lienee nyt Afrikassa aika pitkä ja kivinen tie kun on kaiken maailman pappeja, imaameja ja poppamiehiä levittelemässä ties mitä "sarvikuononsarvi parantaa mieskuntoa ja viisi yötä putkeen päällään seisominen estää raskauden"-legendoja kansan keskuuteen.

Minulle periaatteellisin ongelma kehitysavun kanssa kumpuaa omasta mielipiteestäni, että valtion tulisi jakaa rahojaan eri hallinnonalueille ja tuensaajille niistä sijoituksista saatavan hyödyn mukaisesti. Osasta apumuotoja joutuu näitä hyötyjä saamaan melkoisten "Kaivo Somaliassa takaa rauhan Suomessa"-henkisten aasinsiltojen kautta. Valtio voisi puolestani asettaa suoraan jakamansa kehitysavun ehdoksi esimerkiksi suomalaisille yrityksille asetettavia vero-ja tariffihelpotuksia tai suomalaisten yritysten suosimisen kohdemaan toimesta mikäli apua käytetään hyödykkeiden hankintaan.

[Eugen235]

parasta kehitysapua olisi olla antamatta kehitysapua.

toiseksi paras tapa olisi vaatia aina todisteet siitä että edelliset kehitysavut on käytetty asianmukaisesti (siis lisää ei tule ennen todisteita).

[Jouko]

Afrikassa ovat tottuneet liikaa siihen että kaivon tulee kaivamaan valkoinen mies vaikka yhtä hyvin voisivat kaivaa sen itsekin. Seisovat tumput suorina odottaen valmista ja että ruokaakin sataa taivaalta. Ei sellaisella meiningillä ole kansalla tulevaisuutta. Tulee ankeat ajat kun meidänkin mahdollisuutemmme antaa minkäänlaista apua koko ajan heikkenevät.

[Nuivanlinna]

Mitä jos Suomi tarjoaisi väestönkasvun hillitsemiseksi sterilointeja niin, että jokaiselle steriloidulle annetaan rahaa tai maksetaan koulutus? Olisiko se moraalisesti arveluttavaa vaikka olisi vapaaehtoista?

Hei mä olen samaa mieltä , osittain. Siis tuo Suomen kehitysapu olisi sidottava siihen että vastaanottavalla maalla on jonkinlainen oma väestöohjelmansa, ei perinteisiä afrikkalaisia konekivääri-abortteja, vaan jokin suunnitelma millä hillitä väestöräjähdystä ja edistää koulutusta.
Eli tuota sterilisaatiota voisi tukea sellaisille jo synnyttäneille naisille.
Jos esim sterilisaatioon suostuvalle naiselle maksettaisiin 1000 euroa jokaiselle, niin miljardilla saadaan tuettua jo miljoonan naisen perhesuunnittelua kestävämmäksi. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Nämä miljoona naista jättäisivät synnyttämättä n. 10 miljoonaa potentiaalista pakolaista ja sisällissotien sapelin- & kalasnikovin ruokaa. JA, näillä miljoonalla naisella olisi huomattavasti parempi mahdollisuus ja jaksaminen hankkia lukutaitoa sekä ammattia kuin jos he peltotöidensä jälkeen tulisivat kaitsemaan yli kymmenlapsisia perheitään.
Tässä säilyisi vapaaehtoisuus ja sterilisaatiota ei tehtäisi synnyttämättömille naisille.
Kehitysavun KKK, kortsut, koulutus ja kastraatio!

[vilach]

Vastasin tänne toisesta ketjusta, jottei sinne tulisi offtopikia.

Hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen maapallolla on minusta silti ei-toivottava tilanne. Näin on kuitenkin tähän mennessä aina ollut. Hyvinvoinvointia tulee ensisijaisesti siirtää kansallisvaltioiden sisällä hyväosaisilta huono-osaisille.

Miksi pitää siirtää tuloja? Eikö ole parempi poistaa köyhyyden aiheuttamissyitä (vapaan kilpailun ja markkinatalouden puute) ja sen jälkeen jokainen voi itse ansaita rahaa elämiseen?
Sinun tulojen siirtologiikka on samaa, kuin näissä esimerkeissä:


Talossa on 4 huonetta, jakoisessa asuu 1 henkilö, kahdessa huoneessa ikkunassa on reikä, jonka takia huoneissa on kylmää.
Sinun logiikan mukaan jokaisen pitää asua puolet ajasta lämpimässä huoneessa (= jakaa lämpöä).
Mutta eikö ole parempi poistaa kylmyyden syy (= tukkia reiät), niin ettei kenenkään pitäisi kärsiä kylmyydestä?

Toinen esimerkki.
Joka 2/3 kalastajalla kalastusveneessä on reikä, josta tulee sisään vettä.
1/3:lla ei ole reikiä. Sen takia vain 1/3:lla kalastus on helppoa. Sinun logiikan mukaan kaikkien kalastajien pitää käyttää vuorottellen reikättömiä veneitä (= jakaa huoletonta ja turvallista kalastusta). Eikö ole parempi tukkia kaikkien veneiden reiät ja kaikkien kalastajien kalastus muuttuu helpoksi ja turvalliseksi?

Sinun logiikan mukaan maiden BKT on vakio (= nollasummapeli).

[Mansikka]

Vastasin tänne toisesta ketjusta, jottei sinne tulisi offtopikia.

Hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen maapallolla on minusta silti ei-toivottava tilanne. Näin on kuitenkin tähän mennessä aina ollut. Hyvinvoinvointia tulee ensisijaisesti siirtää kansallisvaltioiden sisällä hyväosaisilta huono-osaisille.

Miksi pitää siirtää tuloja?

Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä, ellei tärkein yhteiskunnallinen kysymys.

Tuloja täytyy siirtää, jotta heikot, sairaat ja vähäosaiset voisivat elää ihmisarvoista elämää. Ihmisarvoista elämää täytyy voida saada elää minun mielestäni siksi, että se on oikein. Näin lyhyesti päästään omaan perusteluuni. Minulle on siis oikein, että näin toimitaan ja väärin, jos toimitaan toisin. Johtuu arvoistani, maailmankatsomuksestani ja yhteiskunnallisista käsityksistäni. Minulle on toki selvää, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavalla. Selvänä pidän myös sitä, että suomalaiset ajattelevat näin.

Eikö ole parempi poistaa köyhyyden aiheuttamissyitä (vapaan kilpailun ja markkinatalouden puute) ja sen jälkeen jokainen voi itse ansaita rahaa elämiseen?

On parempi, olen samaa mieltä. Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät voi ansaita rahaa elämiseen!

Sinun tulojen siirtologiikka on samaa, kuin näissä esimerkeissä:


Talossa on 4 huonetta, jakoisessa asuu 1 henkilö, kahdessa huoneessa ikkunassa on reikä, jonka takia huoneissa on kylmää.
Sinun logiikan mukaan jokaisen pitää asua puolet ajasta lämpimässä huoneessa (= jakaa lämpöä).
Mutta eikö ole parempi poistaa kylmyyden syy (= tukkia reiät), niin ettei kenenkään pitäisi kärsiä kylmyydestä?

Toinen esimerkki.
Joka 2/3 kalastajalla kalastusveneessä on reikä, josta tulee sisään vettä.
1/3:lla ei ole reikiä. Sen takia vain 1/3:lla kalastus on helppoa. Sinun logiikan mukaan kaikkien kalastajien pitää käyttää vuorottellen reikättömiä veneitä (= jakaa huoletonta ja turvallista kalastusta). Eikö ole parempi tukkia kaikkien veneiden reiät ja kaikkien kalastajien kalastus muuttuu helpoksi ja turvalliseksi?

Hyviä esimerkkejä. Kylmyys ja vesi täytyy tukkia. Jos tämä ei ole mahdollista, menetellään esimerkkien mukaan,

Sinun logiikan mukaan maiden BKT on vakio (= nollasummapeli).

En ymmärrä.

[Lemmy]

Tuttavani ihmetteli muuten kovasti tätä meininkiä täällä Suomessa: "Te olette näköjään aika lirissä siellä". En nyt viitsi eritellä, mitä hän nimenomaan tarkoitti. Luulen, että arvaatte aika helposti. Ja sitten hän nauroi. Ei ole kuulemma aikomusta palata takaisin.

Ay caramba, en muuten ollut ajatellutkaan Panamaa sillä silmällä. Kuppasaaristoa kiertäessä tuli mieleen, että jonnekin voisi pesiytyä, mutta hablando on pequeno.

[vilach]

Tuloja täytyy siirtää, jotta heikot, sairaat ja vähäosaiset voisivat elää ihmisarvoista elämää.

Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät voi ansaita rahaa elämiseen!

Eläkeläisille ja invalideille minunkin mielestä pitää siirtää tuloja.
Mutta minä tarkoitin aikuisia työkykyisiä ihmisiä.
Hekin ovat äärimmäisen köyhiä monissa kehitysmaissa.
Valtaosa kehitysmaiden ihmisistä ovat äärimmäisen kyöhiä hyvin alhaisen BKT:n ja valtavien tuloerojen takia.
Parhaiten kyöhyys poistuu poistamalla korruption ja rikollisuuden, jonka seuraksena syntyy paljon uusia tuotantolaitoksia, joiden tuottavuus tulee korkeammaksi, kuin nykyisillä. Silloin työkykyisten ihmisten köyhyys poistuu itse ilman mitään tulojen siirtoja.

En ymmärrä.

Lukemalla sinun viestejä minä ymmärsin, että sinun mielestä maiden BKT on vakio, sitä ei voi kasvattaa mitenkään. Kehitysmaihin taivaalta tulee hyvin pieni BKT, se jakautuu epätasaisesti maan kasnalaisten kesken, sinun mielestä sitä hyvin pientä BKT:tä pitää vain jakaa tasaisemmin, kuin nyt.
Mutta eikö parempi poistaa kyöhyyden alkuperäisen syyn, eli korruption ja rikollisuuden, jolloin maahan syntyy uusia tuotantolaitoksia, BKT kasvaa ja kaikkien työkykyisten ihmisten köyhyys poistuu itse ilman mitään tulosiirtoja?
Invalideille ja eläkeläisille sen jälkeen on paljon helpompaa kerätä rahoja, koska verokertymä kasvaa.

[Mansikka]

Kyllä, juuri noin. Lisäksi hyväksyn tulonsiirrot työttömille aikuisille samalla tavalla kuin Suomessa. Mutta aivan kuin esitit, köyhyys pitää pyrkiä poistamaan lisäämällä työtä. Ja korruptio seis.

[Roope]

Timo Lappalainen: Pettynyt helpotuksen huokaus

Suomen kehitysyhteistyövarat jäädytettiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi tämän vuoden euromääräiselle tasolle eli noin 1,1 miljardiin euroon. Se oli kuolonsuudelma hallitusohjelmaankin kirjatuille pyrkimyksille roikkua 0,7 prosentin BKTL-tavoitteessa.

Päällimmäinen tunnelmani oli pettymys. Emme vieläkään yllä muiden Pohjoismaiden joukkoon, vaikka viime vuosien aikana olemme ilahduttavasti nousseet Etelä-Euroopan maaryhmän tasosta kohti keskikastin huippua ja lähemmäs pohjoisen maaryhmän (Nordic+) rahoitustasoa.

Jos Suomen kansantalous kehittyy ennustettua 0,4-1 prosentin vuosivauhtia, jäädytetty kehitysrahoituksemme tiputtaa meidät noin 0,50 prosenttiin. Tämä ei ole katastrofi, mutta Suomi lähettää sillä ristiriitaisen signaalin kansainväliselle yhteisölle. Vuosien 2013-2015 aikana valmistellaan kuumeisesti uutta, vuosituhattavoitteiden jälkeistä globaalia kehitysagendaa. Siihen liittyy vahvasti keskustelu rarhoituksesta ja avunantajamaiden vastuista.

[...]

Edellisen laman aikana 1990-luvun alussa pankkeja meni nurin, työttömyysluvut ampaisivat tähtiin ja taloja lähti alta. Samassa rytäkässä kehitysyhteistyövarat leikattiin surutta ja ilman kunnollista julkista keskustelua yli 0,7 prosentista alle 0,30 prosenttiin. Tuolloin leikkausten lähtötasona ollut maaginen 0,7 prosenttia saavutettiin muuten kansantalouden romahtamisen takia.

Tämän kevään kehysriihen yhteydessä yksikään poliittinen puolue ei puhunut kehitysavun puolittamisesta. Kehitysyhteistyötä ei myöskään asetettu populistisesti vastakkain kotimaisten säästökohteiden kanssa. Suomi on muuttunut 20 vuodessa maaksi, jossa suuri yleisö ja poliittinen valtablokki odottavat Suomen kantavan vastuunsa globaaleista kysymyksistä kuten köyhyyden poistamisesta. Kehitysyhteistyön vähättely tai leikkausvaatimukset olisivat monelle poliitikolle liki poliittinen itsemurha.

Pettymyksen huokausten keskellä on myönnettävä, että tätä taustaa vasten omasta kotimaastaan voi olla nyt myös vähän ylpeä!

Kirjoittaja on Kepa ry:n toiminnanjohtaja.

Kepa

[Jouko]

Kehitysyhteistyön vähättely tai leikkausvaatimukset olisivat monelle poliitikolle liki poliittinen itsemurha.

Olisikohan noin? Kyllä leikkauksia on vaadittu erään puolueen taholta jotta varoja saataisiin omaan kipeään tarpeeseen. Tässä eräs puhuu virkansa ja oman rahoituksensa puolesta pelkkää potaskaa.

[Kritiikinpaikka]

Itse kirjotteln tänne foorumille ekaa kertaa. Tähän kehitysapuun itsellä on kanta jota Hartikaine on hyvin toteuttanut, eli on parasta kehityksen eteen päin viemistä kun tietoa viedään, joka taas auttaa maata itse yritäjyyden kautta nousemaan jaloilleen, Eli jos maksetaan yksi profesuuri kehitys maan yliopistoon, johon lähetetään yksi huippu proffa sitä vetämään, rahat mitä tälläseen käytetään menee suoraan tietona maan kehitykselle. tästä sahuri Hartikaine on todella mallikasta esimerkkiä osottanut, kun on kenttäsahureita kouluttanut sahoi joita on kehitysapuna keskiseen amerikkaan viennyt.
Jos verrataan tämän valtiokoneiston kautaa menneiden rahojen tehokkuus, hartikaisen malliin, taitaa olla tehokuudessa niin paljon eroja että ei kannata edes laskea. Tämä osoittaa että byrokratian vaikutus rahan kulutukseen joka oikeesti menee perille on valtavia vaikutuksia. Sillä niin paljon on oikeeta apu annettu pienellä rahalla kun ollaan tietoa viety. Tästä on juuri noi koneet joita on viety parhaita esimerkkejä.

[Vartiotorni]

Ja kun kiinalaiset myös tietävät historiasta, että afrikkalaiset ei työtä tee kuin ruoskan edessä, lähetetään nämä eurooppalaisille idiooteille elätettäväksi ja tuotetaan tilalle sadointuhansin omia kansalaisia hyödyntämään raaka-aineita, joille samantien pannaan vientikielto muualle.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2241257

(...)
- Meidän ei pitäisi oudoksua kiinalaisia, jotka sijoittavat Afrikkaan. He tietävät, miten vanhat sosialistiset rakenteet puretaan, luodaan toimivat markkinamekanismit, ylläpidetään järjestystä ja taataan jonkinlaisen oikeusvaltion ja hiljalleen esiin kasvavan demokratian edellytykset, sanoi Wahlroos suomalaisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina.

- Se on ainoa oikea tie Afrikalle, hän lisäsi.
(...)

Vastikkeeton raha ei tee hyvää kenellekään.

Miten se meni " Pidetään köyhät köyhinä niin saamme tukia jatkossakin" tjsp.

[Vinyylihanska]

Everything But Arms

Kehitysavusta käytävässä keskustelussa yksi yleisin perustelu avun ylläpitämiselle ja korottamiselle on väite, että teollisuusmaat kohtelevat kauppasuhteissaan kehittyviä maita niin epäoikeudenmukaisesti, että teollisuusmaat ovat suorastaan velkaa kaiken antamansa kehitysavun – ja paljon enemmänkin. Väitteen todenperäisyyteen vaikuttaa useita tekijöitä, mutta eräs selkeä perustelu väitettä vastaan on melkein tyystin unohtunut: Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP = Generalised System Tariff of Preferences).

Tullietuusjärjestelmän ideana on myöntää tullinalennusta kehittyvistä maista eurooppalaisille markkinoille tuleville tuotteille. Virallisena tarkoituksena on auttaa edunsaajamaita yhdentymään maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään ja osallistua niiden taloudelliseen kehitykseen ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

YK suositteli kyseisen järjestelmän käyttöönottoa jo vuonna 1968, ja EY implementoi sen ensimmäisenä maailmassa jo 1971, minkä jälkeen jäsenmaat ottivat järjestelmän käyttöön asteittain. EU:n nykyiselle yleiselle tullietuusjärjestelmälle annetaan suuntaviivat aina 10 vuoden kausiksi. Tällä hetkellä on meneillään kausi 2006-2015.

Tullietuuksia voidaan myöntää maille eri perusteilla. Niin sanotut kestävään kehitykseen ja hyvään hallintoon pohjaavat perusteet edellyttävät, että valtio on ratifioinut ja pannut täytäntöön erilaisia ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua, hyvän hallinnon periaatteita ja työntekijöiden oikeuksia koskevia YK:n/ILO:n yleissopimuksia. Tämän menettelyn suomiin tullietuihin kuuluu jo pitkä lista tuotteita kuten elävät eläimet, kirnumaito ja luonnonhunaja.

Lisäksi tullietuudet voi saavuttaa yksinkertaisemminkin, eli lukeutumalla Yhdistyneiden Kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden luetteloon. Tällä hetkellä tämän niin sanotun erityisen menettelyn piirissä on yhteensä 48 maata, kuten Afganistan, Kongo ja Nepal. Näiden maiden tuotteilta yhteisen tullitariffin mukaiset tullit on lakkautettu kokonaan, lukuun ottamatta aseita ja ampumatarvikkeita (siitä nimitys Everything But Arms). Joitakin osittaisia poikkeuksia tosin on, kuten valkoisen sokerin tullialennus, joka on "vain" 90 %.

Eli tältä osin kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden kauppaa ei voida väittää epäoikeudenmukaiseksi, vaan on päinvastoin kysyttävä, miten kauppa voisi enää reilumpaa olla? On mielenkiintoista, että asia unohdetaan jatkuvasti mainita, eikä moni varmaankaan tiedä koko tullietuusjärjestelmän olemassaolosta. Ehkäpä asiasta mainitseminen sotkisi liiaksi niitä virallisia totuuksia, joilla perustellaan miljardiluokan tulonsiirtoja suomalaisen veronmaksajan varoista ulkomaille.

http://www.sampoterho.net/?p=1874

[Viikon radiokasvo]

Tämän(kin) ketjun aihe on ihmetyttänyt minua jo tovin. Kyseessä on kuitenkin kehitysAPU, ts. rahallinen avustus toisen valtion auttamiseksi siinä tilanteessa että tämä toinen valtio on niin köyhä, ettei se itse selviä itsensä kehittämisestä. Vai miten tuo pitäisi ymmärtää. Yksittäisten kansalaisten tasolla voitaisiin ajatella vaikkapa opintotukea. Tulonsiirto opintojen suorittamiseksi ja opiskelijan taloudellisen tilanteen helpottamiseksi.
En tiedä, kuinka relevanttia on valtioiden välisten rahavirtojen rinnastaminen kansalaisille suunnattuihin tulonsiirtoihin, mutta mielestäni tässä tapauksessa (ja monissa muissa) rinnastus on aiheellinen. Ihmettelen kuitenkin sitä, miksi kehitysavun tapauksessa annettavan avun katkeamaton virta ei edellytä minkäänlaista näyttöä kehittymisestä? Vai ilkeääkö joku vakavalla naamalla väittää, että esim. Afrikan maat ovat jollakin tavoin kehittyneet kohti auttajiensa tilannetta? Mielestäni n. 1mrd€n vuotuinen summa annetaan tukena jonnekin, pitäisi tuen vastaanottajan pystyä osoittamaan asioidensa kehittyminen edes jollakin aikavälillä. Onko näin tapahtunut? Ovatko esimerkiksi tuetut Afrikan maat jotenkin vähemmän kurjia paikkoja kuin ennen? Mittareina käytettäköön esim. demokratian kehittymistä, naisten asemaa, terveystilannetta, ravinnon ja puhtaan veden saamista jokaisella kansalaiselle. Ja mikäli näissä - tai muissa avun antamisen demokraattisesti sovituissa ehdoissa - ei tapahdu kehitystä, tuki lakkaa kuin se kuuluisa kanan lento. Samoin tapahtuu, jos ilmenee, että rahaa menee jollakin tavalla "sivuun".

[thapa]

"Perusteluketju on pitkä, eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."

UM:n neuvonantaja Olli Ruohomäki perustelee, miten kehitysyhteistyö vaikuttaa globaaliin turvallisuuteen, siis myös meidän suomalaisten turvallisuuteen:

1. Kun pinnan alla kyteneet ja yhteiskunnan rakenteista kumpuavat ongelmat räjähtävät väkivaltaiseksi konfliktiksi, valtion rakenteet alkavat haurastua.
2. Valtion haurastumisen alkuvaiheessa paikallinen väestö menettää henkilökohtaisen turvallisuutensa ja mahdollisuuden elinkeinonsa harjoittamiseen. Infrastruktuuri rappeutuu ja peruspalvelut heikentyvät.
3. Konfliktin edetessä syntyy maan sisäistä ja ulkoista pakolaisuutta. Vähitellen seurauksena on humanitaarinen katastrofi.
4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
5. Pienaseiden leviäminen kriisialueille ruokkii konfliktia, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia. Hauras valtio romahtaa ja muodostaa pahimmillaan pesäkkeen kansainvälisesti verkottuneille terroristeille, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta.

Haasteena kuitenkin on, että toisin kuin esimerkiksi humanitaarisessa avussa, jossa mitattavia tuloksia syntyy viikoissa ja kuukausissa, kehitysyhteistyön vaikutukset näkyvät vasta vuosien ja vuosikymmenten aikajänteellä.

Ja jos kehityspolitiikalla on onnistuttu jokin konflikti estämään, vaikutuksista on entistäkin vaikeampi saada mitattavaa otetta.

"Perusteluketju on pitkä", Ruohomäki myöntää, "eikä se ehkä perussuomalaiselle oppositiopoliitikolle pure."



http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250405&contentlan=1&culture=fi-FI

[thapa]

Juttusarjan seuraava osa, 2/3: Onko kehitysyhteistyö turvallisuuspolitiikkaa, kuten väitetään?

Turvallisuus on jakamatonta eli turvattomuus jossakin on aina myös meiltä pois, vastaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Tämä on laajan turvallisuuskäsityksen lähtöoletus, ja perinteisesti tätä on pidetty myös kehityspolitiikan tausta-ajatuksena.

"Mutta meilläkin on menty Yhdysvaltojen tapaan kohti suppeammin määriteltyä turvallisuutta", Aaltola sanoo.

http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=250406

[thapa]

Juttusarjan kolmas osa (Global.Finland.fi 6.6.2012) http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250407&contentlan=1&culture=fi-FI

Olisiko maailma turvattomampi paikka, jos kehitysyhteistyötä ei koskaan olisi tehty?

"Tämä on asia, josta monilla ihmisillä on vakaita käsityksiä. Tutkijana olen kuitenkin sitä mieltä, että nämä käsitykset lepäävät aika hataralla pohjalla", Juhani Koponen sanoo.

– –

Onko UM oikea paikka kehitysyhteistyölle?

"En ole ihan vakuuttunut, että se on ollut kauhean hyväksi kehitysyhteistyön sisällölle, että se on niin voimakkaasti ulkoasiainministeriön alaisuudessa ja poliittisessa ohjauksessa."

Ulkoministeriössä byrokratia on keskitettyä ja kehitysyhteistyön suunta riippuu siitä, kuka sattuu istumaan huipulla. Ihmiset vaihtuvat ja institutionaalinen muisti haipuu, samoja asioita toistetaan ja päätöksenteko on edelleen varsin Helsinki-keskeistä, Koponen listaa.

"Kun tätä UM-hommaa on tullut aika pitkää seurattua, niin on tullut fiilis, että se ei välttämättä ole kaikista paras paikka tehdä sen tyyppistä hommaa, kuin pitkäjänteinen kehitysyhteistyö ideaalisimmillaan on."

Jos kehityspolitiikka ja -yhteistyö ei olisi hallinnollisesti ulkoministeriön alaisuudessa, alkaisiko maamme Kehityspoliittisen toimenpideohjelman esittelykään sanoilla Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

"Toki se lause siellä olisi, koska sitä tarvitaan jo siihen käytettävien rahojen perusteluksi. Mutta ehkei se ihan niin keskeisellä sijalla olisi."

[KdF]

Suomi ei pienenä maana ole mielestäni mikään velvollinen auttamaan Afrikan valtioita jo senkään vuoksi, että meillä ei ole ikinä ollut siellä siirtomaita, joita olisimme ryövänneet eikä Suomi ikinä hakenut sieltä ihmisiä orjiksi USA:n lailla. Eiköhän autettavia ihmisiä löydy tarpeeksi jo täältä kotimaastakin.

[Iloveallpeople]

Suomi ei pienenä maana ole mielestäni mikään velvollinen auttamaan Afrikan valtioita jo senkään vuoksi, että meillä ei ole ikinä ollut siellä siirtomaita, joita olisimme ryövänneet eikä Suomi ikinä hakenut sieltä ihmisiä orjiksi USA:n lailla. Eiköhän autettavia ihmisiä löydy tarpeeksi jo täältä kotimaastakin.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että orjalaivat oli tervattu suomalaisella tervalla.

[Jouko]

Vähintä mikä voidaan vaatia niin on tulosvastuu noiden rahojen suhteen.  Mitä ollaan saatu aikaiseksi ulkopuolisen, riippumattoman raportoijan kertomana? Vähemmästäkin rahankulutuksesta tehdään tarkkaa tiliä. Miten se ei koske kehitysapua? Ei riitä että siinä mukana olevat juttelevat omiaan.

[Finka]

1. Kun pinnan alla kyteneet ja yhteiskunnan rakenteista kumpuavat ongelmat räjähtävät väkivaltaiseksi konfliktiksi, valtion rakenteet alkavat haurastua.
2. Valtion haurastumisen alkuvaiheessa paikallinen väestö menettää henkilökohtaisen turvallisuutensa ja mahdollisuuden elinkeinonsa harjoittamiseen. Infrastruktuuri rappeutuu ja peruspalvelut heikentyvät.
3. Konfliktin edetessä syntyy maan sisäistä ja ulkoista pakolaisuutta. Vähitellen seurauksena on humanitaarinen katastrofi.
4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
5. Pienaseiden leviäminen kriisialueille ruokkii konfliktia, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia. Hauras valtio romahtaa ja muodostaa pahimmillaan pesäkkeen kansainvälisesti verkottuneille terroristeille, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250405&contentlan=1&culture=fi-FI

Kun Suomessa käytiin sisällissota, niin tapahtuiko näin?
Kun Koreat sotivat onko käynyt näin?
Kun Vietnamissa sodittiin, kävikö näin?
Kun Kiinassa Keisarin kannattajat ja maolaiset taistelivat, noudattivatko tapahtumat tätä kaavaa?

[Marjapussi]

1. Kun pinnan alla kyteneet ja yhteiskunnan rakenteista kumpuavat ongelmat räjähtävät väkivaltaiseksi konfliktiksi, valtion rakenteet alkavat haurastua.
2. Valtion haurastumisen alkuvaiheessa paikallinen väestö menettää henkilökohtaisen turvallisuutensa ja mahdollisuuden elinkeinonsa harjoittamiseen. Infrastruktuuri rappeutuu ja peruspalvelut heikentyvät.
3. Konfliktin edetessä syntyy maan sisäistä ja ulkoista pakolaisuutta. Vähitellen seurauksena on humanitaarinen katastrofi.
4. Hauraan valtion naapurivaltiot kärsivät pakolaisten vyörystä sekä aseellisten ryhmien ja organisoidun rikollisuuden, kenties myös tarttuvien tautien leviämisestä maaperälleen.
5. Pienaseiden leviäminen kriisialueille ruokkii konfliktia, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia. Hauras valtio romahtaa ja muodostaa pahimmillaan pesäkkeen kansainvälisesti verkottuneille terroristeille, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=250405&contentlan=1&culture=fi-FI

Kun Suomessa käytiin sisällissota, niin tapahtuiko näin?
Kun Koreat sotivat onko käynyt näin?
Kun Vietnamissa sodittiin, kävikö näin?
Kun Kiinassa Keisarin kannattajat ja maolaiset taistelivat, noudattivatko tapahtumat tätä kaavaa?

Viimeiseen osioon on helppo vastata ei, koska Kiinassa tälläistä konfliktia ei ole tapahtunut ainakaan missään merkittävässä mittakaavassa. Muutenkin kyseessä on joko niin vanhoja konflikteja tai gloobalien pelureiden tukemia konflikteja ( Vietnam ja Kiina) eikä  ehkäpä Vietnamia lukuunottamatta edes kuuluneet minkään varsinaisen ulkopuolisen kehitysavun piiriin.

Muuten kyllä valtion sisäisissä konflikteissa ylläolevat ehdot täyttyvät tavalla tai toisella kuten myös noissa esimerkeissäkin. Onko kehitysavusta todella hyötyä onkin toinen kysymys. Varmasti osasta on,  mutta yleensä valtaosasta apua kohdemaa ei kyllä hyödy mitenkään merkittävästi.

[Jouko]

Kehitysapua(0,7%) on aina perusteltu sellaisilla termeillä kuten köyhtyminen, siirtomaavalta, radikalisoituminen...  y.m. paskaa. Mitä on tapahtunut? Diktaattorit Afrikassa hallitsevat ja orjuuttavat kansaa. Sotivat loputtomiin. Meidän tuellamme. Ja me uskomme niihin kauniisiin satuihin joita meille kertoo YLE ja Hesari.

[Marko M]

Afrikan väkiluvun arvioitiin vuonna 2006 olevan 924 miljoonaa ja vuonna 2009 yli miljardin. Väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[9] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä.[10]

Kehitysapu ja ruoka-apu Afrikkaan on mahdollistanut täysin kestämättömän väestönkasvun ja aiheuttanut pelkkää kurjuutta ja valtavan ympäristötuhon.