Vaalikonekysymysten karsinta

[Atte Saarela]

Nykyinen kysymyslista (nyt 50 jäljellä):

---

(+23 / -8) Valtion ei tule verotuksellisesti suosia omistusasumista vuokra-asumiseen verrattuna.

(+22 / -9) Nykyiset rakentamissäännökset ovat liian tiukkoja ja nostavat asuntojen hintoja kohtuuttomasti.

Kaavoituksen ei tulisi olla kuntien yksinoikeus

(+23 / -6) Lääkkeiden myynti tulee sallia ruokakaupoissa.

(+24 / -8) Suomen jakamien maataloustukien taso on liian korkea.

(+25 / -6) Julkisten palvelujen tuotantoa tulee ulkoistaa yhä enemmän.

(+30 / -6) Suomen tulisi sallia ydinvoimaloiden rakentaminen mikäli halukkaita yrityksiä löytyy.

(+10 / -2) Yleisradion budjettia tulisi leikata

(+15 / -9) Tekesin budjettia tulisi leikata

Taksiala tulisi vapauttaa kilpailulle purkamalla nykyinen lupajärjestelmä.

Elinkeinoluvat ja radiotaajuudet tulee aina huutokaupata, sen sijaan että niitä myönnetään hakijoille ilman korvausta.

(+27 / -10) EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

(+18 / -10) Suomalaisten virastojen toimintaa tulisi supistaa nykyistä enemmän mikäli EU:n tasolla toimii jo vastaava virasto.

(+25 / -8) Opiskelun tulisi olla maksullista kaikille yliopisto-opiskelijoille.

(+20 / -6) Yliopistojen tulisi tarjota opiskelupaikka normaalin sisäänoton lisäksi niille opiskelijoille, jotka ovat valmiit maksamaan opiskelunsa aiheuttamat kustannukset.

(+28 / -9) Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulee saada opiskella Suomessa ilmaiseksi vastaavasti kuin suomalaistenkin opiskelijoiden.

Suomessa on liian monta yliopistoa ja ammattikorkeakoulua

(+44 / -1) Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille myönnettyjen tukien määrä on liian korkea

(+43 / -1) Turvapaikanhakijoita pitäisi voida palauttaa nykyistä helpommin lähtömaan oloista riippumatta

(n. +40 / n. -1) Humanitaaristen maahanmuuttajien oikeutta perheenyhdistämiseen tulee rajoittaa (Kysymys yhdistetty)

Valtion tulisi maksaa maahanmuuttajien asiointitulkkauksen kulut vain rajallisen ajan, jonka jälkeen maahanmuuttajan on vastattava tulkkauksen kustannuksista itse.

(+35 / -1) Maahanmuuttajat tulisi pisteyttää sen mukaan kuinka paljon heistä on oletettavasti hyötyä Suomen taloudelle, ja annettuja pisteitä tulisi käyttää oleskeluluvan myöntämisperusteena.

(+33 / -6) Suomen tulisi pienentää pakolaiskiintiötään

(+34 / -2) Suomen tulisi pienentää antamaansa kehitysapua

Kasvot peittävään burkhaan pukeutuminen julkisella paikalla tulee kieltää

(+24 / -7) Suomen tulisi liittyä Natoon.

(+21 / -10) Suomen tulisi siirtyä asevelvollisuudesta palkka-armeijaan.

(+24 / -5) Suomalaisilla työntekijöillä on liian hyvä irtisanomisturva.

(+22 / -7) Erillinen asumistuki kohottaa vuokria ja se tulisi poistaa.

Negatiivinen tulovero olisi hyvä tapa kannustaa matalapalkkaisia ihmisiä työntekoon

(+31 / -4) Valtion velkaa tulisi lyhentää, vaikka sitä varten pitäisi leikata julkisia palveluja

(+28 / -6) Suomen kokonaisveroaste on liian korkea.

(+8 / -1) Maanomistusta tulisi verottaa nykyistä enemmän

(+21 / -5) Tulovero tulisi muuttaa progressiivisesta Viron mallin mukaiseksi tasaveroksi.

(+16 / -10) Lyhytaikaista osakeomistusta tulisi verottaa kireämmin kuin pitkäaikaista.

Pääoman liikkeitä tulee hillitä valuutanvaihtoverolla

(+34 / -3) Jumalan tai muiden pyhinä pidettyjen asioiden pilkkaaminen ei tulisi olla kielletty lailla

(+35 / -2) Väkivaltarikoksista tulisi antaa nykyistä kovempia tuomioita.

(+38 / -1) Ruotsin asemasta toisena kansalliskielenä tulisi luopua.

(+26 / -6) Eutanasia tulisi laillistaa.

(+26 / -5) Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen erityisasema tulisi purkaa.

(+25 / -9) Positiivinen erikoiskohtelu ja työpaikkojen erityisryhmäkiintiöt ovat hyviä keinoja auttaa huonommassa asemassa olevia ihmisryhmiä.

Kerjääminen pitäisi kieltää (kysymys vaihdettu)

(+19 / -10) Avioliittolaki tulisi muuttaa sukupuolineutraaliksi

(+16 / -12) Ampuma-aseiden hallussapidon kieltäminen yksityishenkilöiltä parantaisi yleistä turvallisuutta (kysymystä muutettu)

(+22 / -10) Internetissä käytyjen keskustelujen valvontaa on tiukennettava

(+21 / -10) Kannabiksen kieltolaista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

(+22 / -12) Ilmastonmuutoksen torjumiseen tulee käyttää merkittävästi yhteisiä varoja.

(+17 / -11) Suomalaisten tuotantoeläinten elinoloja tulisi parantaa, vaikka tämä merkitsisi elintarvikkeiden hinnan nousua

Geenimuunneltujen elintarvikkeiden pääsyä Suomen markkinoille pitäisi rajoittaa nykyistä enemmän.

[hoxpox]

- Valtion tulisi säilyttää nykyinen työvoiman saatavuusharkinta, jossa työ- ja elinkeinotoimiston tulee selvittää, ettei työluvan myöntäminen kolmansista maista tulevalle henkilölle estä sopivan Suomessa asuvan henkilön työllistymistä

Tämä väite voi olla turha, sillä mukana on jo väite "Maahanmuuttajat tulisi pisteyttää sen mukaan kuinka paljon heistä on oletettavasti hyötyä Suomen taloudelle, ja annettuja pisteitä tulisi käyttää oleskeluluvan myöntämisperusteena." ja eiköhän tuo kata saatavuusharkinnan, tai korrelaatio ainakin on aika hyvä. Jos väite otetaan mukaan niin sopinee sosiaalipolitiikka-kategorian sijaan maahanmuutto-kategoriaan.

- Matalapalkkaisten ja pätkätyöläisten sosiaaliturvaa tulisi muuttaa kannustavammaksi esimerkiksi negatiivista tuloverolla.

Ehkä liikaa johdattelua, kaikkihan haluaisivat työnteon kannustavaksi. Ehdotan muotoa:

- Negatiivinen tulovero olisi hyvä tapa kannustaa matalapalkkaisia ihmisiä työntekoon.

Eikä näitä:

- Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea (totta, että se ei välttämättä ole hirveän merkittävä kysymys?)

- Työttömyyskorvausten saajilta tulisi tuen vastineeksi edellyttää työskentelemistä sille työnantajalle, joka tarjoaa heidän työpanoksestaan eniten.

Risto Kuisma aiemmin ehdotti sosiaaliturvan remonttia siten että sosiaalitukia saisi vain työsuorituksia vastaan. Tämä jäi valitettavan vähälle huomiolle vaikka esim. Kanadassa tukijärjestelmä on toteutettu näin, ja toimii tietääkseni hyvin.

Toivoisin että pidettäisiin mukana joko väite "Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea." tai väite "Työttömyyskorvausten saajilta tulisi tuen vastineeksi edellyttää työskentelemistä sille työnantajalle, joka tarjoaa heidän työpanoksestaan eniten." Negatiivinen tulovero -väite ei mielestäni
juurikaan korreloi kummankaan väitteen kanssa.

Jos jotain pitäisi sosiaalipolitiikka-kategoriasta poistaa, niin otetaan pois "Suomalaisilla työntekijöillä on liian hyvä irtisanomisturva." sillä kansainvälisesti se ei liene erityisen hyvä tai huonokaan, eikä siis merkittävä ongelma suuntaan tai toiseen.

Maatalouden ympäristökuormitus -väite on muuten edelleen listalla vaikka sen kai katsottiin korreloivan maataloustukikysymyksen kanssa.

Ehdottaisin myös että "Reseptivapaiden lääkkeiden myynti tulee sallia ruokakaupoissa." -väitteen sijasta olisi väite "Apteekkialan kilpailunrajoitusjärjestelmä tulisi purkaa.", koska jälkimmäinen käytännössä sisältää ensimmäisen, ja koska jälkimmäinen tervehdyttäisi myös reseptilääkkeiden jakelutoimintaa.

Väite "Mikäli opiskelu Suomessa on ilmaista suomalaisille opiskelijoille, tulisi sen olla ilmaista myös ulkomaalaisille." on lisäksi ehkä hieman selkeämpi kuin "Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulee saada opiskella Suomessa ilmaiseksi vastaavasti kuin suomalaistenkin opiskelijoiden." -väite.

Muuten lista on hyvä.

[Atte Saarela]

- Valtion tulisi säilyttää nykyinen työvoiman saatavuusharkinta, jossa työ- ja elinkeinotoimiston tulee selvittää, ettei työluvan myöntäminen kolmansista maista tulevalle henkilölle estä sopivan Suomessa asuvan henkilön työllistymistä

Tämä väite voi olla turha, sillä mukana on jo väite "Maahanmuuttajat tulisi pisteyttää sen mukaan kuinka paljon heistä on oletettavasti hyötyä Suomen taloudelle, ja annettuja pisteitä tulisi käyttää oleskeluluvan myöntämisperusteena." ja eiköhän tuo kata saatavuusharkinnan, tai korrelaatio ainakin on aika hyvä. Jos väite otetaan mukaan niin sopinee sosiaalipolitiikka-kategorian sijaan maahanmuutto-kategoriaan.

Niin joo tuo. Miten olisi tilalle joku näistä (Soininvaaran blogista yms):


"Yksityiskoulujen tulisi voida kerätä lukukausimaksuja toimintansa rahoittamiseen"

"Kuntaliitoksia tarvitaan lisää"

"Yliopistoon tulisi päästä opiskelemaan kaikkien halukkaiden ja oppilasvalinnan tulisi tapahtua vasta ensimmäisen opintovuoden jälkeen"

"Lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa"

- Työttömyyskorvausten saajilta tulisi tuen vastineeksi edellyttää työskentelemistä sille työnantajalle, joka tarjoaa heidän työpanoksestaan eniten.

Risto Kuisma aiemmin ehdotti sosiaaliturvan remonttia siten että sosiaalitukia saisi vain työsuorituksia vastaan. Tämä jäi valitettavan vähälle huomiolle vaikka esim. Kanadassa tukijärjestelmä on toteutettu näin, ja toimii tietääkseni hyvin.

Onko sitten Kanadassa työttömyysprosentti nolla??

Toivoisin että pidettäisiin mukana joko väite "Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea." tai väite "Työttömyyskorvausten saajilta tulisi tuen vastineeksi edellyttää työskentelemistä sille työnantajalle, joka tarjoaa heidän työpanoksestaan eniten." Negatiivinen tulovero -väite ei mielestäni
juurikaan korreloi kummankaan väitteen kanssa.

Minusta negatiivinen tulovero on jossain määrin sama, erityisesti jos säädetään ilman työskentelyä tuleva toimeentulotuki sellaiseksi, että se tosiaan kannustaa töihin..

Jos jotain pitäisi sosiaalipolitiikka-kategoriasta poistaa, niin otetaan pois "Suomalaisilla työntekijöillä on liian hyvä irtisanomisturva." sillä kansainvälisesti se ei liene erityisen hyvä tai huonokaan, eikä siis merkittävä ongelma suuntaan tai toiseen.

Luulen, että irtisanomissuoja on huonompi Tanskassa (?) mistä on luullakseni hyötyä Tanskan taloudelle, ja voisi olla Suomellekin..

Maatalouden ympäristökuormitus -väite on muuten edelleen listalla vaikka sen kai katsottiin korreloivan maataloustukikysymyksen kanssa.

Ok minusta sen voisi poistaa, koska ei sisällä ratkaisuehdotuksia (harmi kyllä)

Ehdottaisin myös että "Reseptivapaiden lääkkeiden myynti tulee sallia ruokakaupoissa." -väitteen sijasta olisi väite "Apteekkialan kilpailunrajoitusjärjestelmä tulisi purkaa.", koska jälkimmäinen käytännössä sisältää ensimmäisen, ja koska jälkimmäinen tervehdyttäisi myös reseptilääkkeiden jakelutoimintaa.

Toisaalta äänestäjille ensimmäinen voi olla selkeämpi..

[hoxpox]

Miten olisi tilalle joku näistä (Soininvaaran blogista yms):

"Yksityiskoulujen tulisi voida kerätä lukukausimaksuja toimintansa rahoittamiseen"

"Kuntaliitoksia tarvitaan lisää"

"Yliopistoon tulisi päästä opiskelemaan kaikkien halukkaiden ja oppilasvalinnan tulisi tapahtua vasta ensimmäisen opintovuoden jälkeen"

"Lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa"

Kuntaliitos -väite voisi olla ihan kiinnostava. Toisaalta niitä on alettu jo muutenkin tekemään, joten ei ehkä kovin tarpeellinen tällä hetkellä. Tietääkseni yksityiskoulut saavat kerätä jo nykyään rahaa oppilaiden vanhemmilta.

Risto Kuisma aiemmin ehdotti sosiaaliturvan remonttia siten että sosiaalitukia saisi vain työsuorituksia vastaan. Tämä jäi valitettavan vähälle huomiolle vaikka esim. Kanadassa tukijärjestelmä on toteutettu näin, ja toimii tietääkseni hyvin.

Onko sitten Kanadassa työttömyysprosentti nolla??

On siellä näköjään joku pakollinen työttömyysvakuutus joka vastaa ansiosidonnaista. Mutta sen ulkopuolelta ymmärtääkseni saa sitten tukitöitä.

Toivoisin että pidettäisiin mukana joko väite "Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea." tai väite "Työttömyyskorvausten saajilta tulisi tuen vastineeksi edellyttää työskentelemistä sille työnantajalle, joka tarjoaa heidän työpanoksestaan eniten." Negatiivinen tulovero -väite ei mielestäni
juurikaan korreloi kummankaan väitteen kanssa.

Minusta negatiivinen tulovero on jossain määrin sama, erityisesti jos säädetään ilman työskentelyä tuleva toimeentulotuki sellaiseksi, että se tosiaan kannustaa töihin..

Negatiivinen tulovero on käytännössä kokeilematon ajatus jolla voidaan järjestää sosiaaliturva lähinnä niille joiden palkka on pieni. Ansiosidonnainen taas toimii kannustinloukkuna yleensä suurituloisille. Toki voitaisiin ajatella yhdistettyä kysymystä aiheesta tyyliin: "Sosiaaliturvajärjestelmää on muokattava siten että se kannustaa työntekoon kaikissa tilanteissa, vaikka tämä tarkoittaisi tukien pienenemistä."

Ehdottaisin myös että "Reseptivapaiden lääkkeiden myynti tulee sallia ruokakaupoissa." -väitteen sijasta olisi väite "Apteekkialan kilpailunrajoitusjärjestelmä tulisi purkaa.", koska jälkimmäinen käytännössä sisältää ensimmäisen, ja koska jälkimmäinen tervehdyttäisi myös reseptilääkkeiden jakelutoimintaa.

Toisaalta äänestäjille ensimmäinen voi olla selkeämpi..

Mielestäni kannattaisi silti kysyä jälkimmäistä sillä pelkkien reseptivapaiden lääkkeiden jakelun vapauttamisesta aiheutuva säästö on pienempi kuin koko apteekkijärjestelmän kilpailunrajoitusten purkamisesta aiheutuva. Jälkimmäinen kuitenkin käytännössä sisältää ensimmäisen.

[Atte Saarela]

Miten olisi tilalle joku näistä (Soininvaaran blogista yms):

"Yksityiskoulujen tulisi voida kerätä lukukausimaksuja toimintansa rahoittamiseen"

"Kuntaliitoksia tarvitaan lisää"

"Yliopistoon tulisi päästä opiskelemaan kaikkien halukkaiden ja oppilasvalinnan tulisi tapahtua vasta ensimmäisen opintovuoden jälkeen"

"Lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa"

Kuntaliitos -väite voisi olla ihan kiinnostava. Toisaalta niitä on alettu jo muutenkin tekemään, joten ei ehkä kovin tarpeellinen tällä hetkellä. Tietääkseni yksityiskoulut saavat kerätä jo nykyään rahaa oppilaiden vanhemmilta.

Wikipedian mukaan yleensä ottaen eivät saa, jotkut kyllä saavat

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityiskoulu#Yksityiset_peruskoulut_ja_lukiot_Suomessa

Risto Kuisma aiemmin ehdotti sosiaaliturvan remonttia siten että sosiaalitukia saisi vain työsuorituksia vastaan. Tämä jäi valitettavan vähälle huomiolle vaikka esim. Kanadassa tukijärjestelmä on toteutettu näin, ja toimii tietääkseni hyvin.

Onko sitten Kanadassa työttömyysprosentti nolla??

On siellä näköjään joku pakollinen työttömyysvakuutus joka vastaa ansiosidonnaista. Mutta sen ulkopuolelta ymmärtääkseni saa sitten tukitöitä.

Eli julkinen sektori paisuu tarvittavan määrän, jotta työttömyys pysyy nollassa? Kuinkahan järkeviä töitä nuo tukityöt ovat?

Toivoisin että pidettäisiin mukana joko väite "Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea." tai väite "Työttömyyskorvausten saajilta tulisi tuen vastineeksi edellyttää työskentelemistä sille työnantajalle, joka tarjoaa heidän työpanoksestaan eniten." Negatiivinen tulovero -väite ei mielestäni
juurikaan korreloi kummankaan väitteen kanssa.

Minusta negatiivinen tulovero on jossain määrin sama, erityisesti jos säädetään ilman työskentelyä tuleva toimeentulotuki sellaiseksi, että se tosiaan kannustaa töihin..

Negatiivinen tulovero on käytännössä kokeilematon ajatus jolla voidaan järjestää sosiaaliturva lähinnä niille joiden palkka on pieni. Ansiosidonnainen taas toimii kannustinloukkuna yleensä suurituloisille. Toki voitaisiin ajatella yhdistettyä kysymystä aiheesta tyyliin: "Sosiaaliturvajärjestelmää on muokattava siten että se kannustaa työntekoon kaikissa tilanteissa, vaikka tämä tarkoittaisi tukien pienenemistä."

Tuo viimeinen on taas ehkä sellainen väite, että kovin moni ei siitä ole eri mieltä.

Ehdottaisin myös että "Reseptivapaiden lääkkeiden myynti tulee sallia ruokakaupoissa." -väitteen sijasta olisi väite "Apteekkialan kilpailunrajoitusjärjestelmä tulisi purkaa.", koska jälkimmäinen käytännössä sisältää ensimmäisen, ja koska jälkimmäinen tervehdyttäisi myös reseptilääkkeiden jakelutoimintaa.

Toisaalta äänestäjille ensimmäinen voi olla selkeämpi..

Mielestäni kannattaisi silti kysyä jälkimmäistä sillä pelkkien reseptivapaiden lääkkeiden jakelun vapauttamisesta aiheutuva säästö on pienempi kuin koko apteekkijärjestelmän kilpailunrajoitusten purkamisesta aiheutuva. Jälkimmäinen kuitenkin käytännössä sisältää ensimmäisen.

Entä pelkkä

"Lääkkeiden myynti tulisi sallia ruokakaupoissa" ?

Miten esimerkiksi Hollannissa reseptillisten lääkkeiden jakelu on toteutettu?

[Goman]

Kuntaliitokset tulevat olemaan jatkossakin kuuma puheenaihe, ja saattaa jopa olla ratkaiseva tekijä monelle äänestyspäätöstä tehtäessä.

Siinä on nyt meneillään vaihe, että tietyt poliittiset toimijat haluaisivat muuttaa Suomea ratkaisevasti suurten kuntien ja suurten kaupunkien suuntaan.

Se ehkä sopii joillekin, mutta suuret ovat myös ne ryhmät, jotka asuvat kaupunkien ulkopuolella, pienissä taajamissa, tai peräti maaseudulla. Heitä Suomen muovaaminen metropoliasumisen suuntaan ei juuri houkuttele.

Siksi vaalikoneeseen kysymys:

Pitäisikö valtion maksaa ns. porkkanarahaa kuntaliitosten edistämiseksi?

[Atte Saarela]

Voisiko tämän sijasta (kysymys ei nyt mukana, mutta sai 21 vs 10 pistettä)

"Suomessa on liian monta korkeakoulua ja yliopistoa"

ottaa

"Koulutuspaikkoja tulisi vähentää aloilla joilta on vaikea löytää töitä"

tai

"Koulutuspaikkojen määrä tulisi määrittää siten, että kaikilla aloilla on yhtä suuri todennäköisyys löytää koulutusta vastaavaa työtä"

[Atte Saarela]

Entä pitäisikö äänestäjien voida painottaa kysymysten suhteellista tärkeyttä vaalikoneessa vai monimutkaistaako liikaa?

Pitäisikö olla erillinen "laajennettu haku" moodi, jossa voidaan näyttää lisää hakuasetuksia, esim. kysymysten tärkeys?

Jos tärkeysasetus otetaan mukaan, kuinka monta tärkeysvaihtoehtoa pitäisi olla välillä merkityksetön / tärkeä..3? 5?

...

Pitäisikö vastausvaihtoehdot Eri mieltä .. Samaa mieltä näyttää webbisivulla samalla rivillä tyyliin

Eri mieltä o o o x o Samaa mieltä        

vai eri riveillä tyyliin

o Eri mieltä                  
o Jossain määrin eri mieltä  
o En osaa sanoa              
x Jossain määrin samaa mieltä
o Samaa mieltä                

..

Ensimmäinen veisi vähemmän tilaa, jälkimmäinen olisi ehkä jossain määrin selkeämpi..Kannattaisin ehkä itse ensimmäistä, jotta formia ei tarvitsisi selata alaspäin niin paljon vastailun välillä..

[hoxpox]

Kysymysten tärkeyden on voinut merkitä jo aika monissa vaalikoneissa. Eiköhän se olisi hyvä ottaa mukaan.

Tällöin ratkeaa myös "en osaa sanoa" -vaihtoehdon aiheuttama vääristymä tuloksissa, mikäli siis tämä vaihtoehto valitaan kun kysymys ei ole itselle tärkeä.

Jos kysymys ei ole itselle tärkeä olisi parempi asettaa kysymyksen suhteellinen tärkeys nollaksi, sen sijaan että valitsee "en osaa sanoa" -vaihtoehdon, koska muuten "en osaa sanoa"-valinta tuottaa tuloksiksi ehdokkaita jotka vastasivat myös tähän väitteeseen "en osaa sanoa".

Ehdottaisin tärkeysjärjestykseen kolmea vaihtoehtoa "ei merkitystä - jokseenkin tärkeä - hyvin tärkeä" ja ensimmäinen kertoisi kysymyksen pisteet nollalla, toinen ykkösellä ja viimeinen kakkosella.

Tärkeysjärjestys voisi olla muiden vaihtoehtojen alapuolella siten että kummatkin olisivat yhdellä rivillä niinkuin ehdotit.

Toteutatko muuten tietokannan päälle tämän? Irc-gallerian vaalikoneessa oli aiemmin tilastot siitä mitä vaalikoneen käyttäjät olivat itse vastanneet väitteisiin. Oli aika kiinnostavaa nähdä miten kansan ja poliitikkojen mielipiteet erosivat toisistaan. Jos tämän featuren voisi ottaa mukaan niin voisi laskea myös minkä puolueen keskimääräiset mielipiteet ovat lähimpänä kansaa, eli onko perussuomalaisten populistimaineelle perusteita.

[hoxpox]

Voisiko tämän sijasta (kysymys ei nyt mukana, mutta sai 21 vs 10 pistettä)
"Suomessa on liian monta korkeakoulua ja yliopistoa"
ottaa
"Koulutuspaikkoja tulisi vähentää aloilla joilta on vaikea löytää töitä"
tai
"Koulutuspaikkojen määrä tulisi määrittää siten, että kaikilla aloilla on yhtä suuri todennäköisyys löytää koulutusta vastaavaa työtä"

Väite "Koulutuspaikkoja tulisi vähentää aloilla joilta on vaikea löytää töitä" ei ehkä jaa mielipiteitä, sen sijaan "Koulutuspaikkojen määrä tulisi määrittää siten, että kaikilla aloilla on yhtä suuri todennäköisyys löytää koulutusta vastaavaa työtä"  herättää ehkä enemmän erimielisyyttä, sekä sisältää parannusehdotuksen.

Toisaalta en usko että koulutuspaikkojen vähentäminen kysynnän mukaan tulisi käytännössä toimimaan. Kouluttaminen kestää useita vuosia eikä ennustusten teko ole helppoa varsinkaan jos hommaa hoitaa joku byrokraattinen virkamiestyöryhmä joka on altis eturyhmien lobbaukselle. Esim. Lääkäriliittohan lobbaa jatkuvasti sen puolesta että lääkärien koulutuspaikkoja ei lisättäisi eikä lääkäreiden tarjonta nousisi ja palkat laskisi. Parasta olisi mielestäni ulkoistaa tarveharkinta opiskelijoille, eli tarjota enemmän niitä koulutuspaikkoja joita opiskelijat haluavat opiskella. Ehkä aiemmin ehdotettu väite "Kaikkien halukkaiden tulisi päästä opiskelemaan haluamaansa alaa ja oppilasvalinnan tulisi tapahtua vasta ensimmäisen opintovuoden jälkeen." olisi sittenkin hyvä.

Väite "Suomalaisilla työntekijöillä on liian hyvä irtisanomisturva.", voi sittenkin olla ihan hyvä pitää mukana. Taloudellisen vapauden mittauksissa: http://www.heritage.org/index/Country/Finland Suomi saa huonot pisteet julkisen sektorin koosta sekä säädellyistä työmarkkinoista. Työmarkkinoiden vapautta mittaava Irtisanomisturva-kysymys lienee siis paikallaan.

Itse ottaisin mukaan myös väitteen "Taksiala tulisi vapauttaa kilpailulle purkamalla nykyinen lupajärjestelmä.", olisi kiintoisaa kuulla miksi jotkut vastustavat ja miksi jotkut kannattavat.

Ehdottaisin myös seuraavia mielipiteitä jakavia väitteitä:

- Suomen tulee pienentää koulutusmenojaan, sillä sähköisten tiedonhakujärjestelmien kehittyessä koulutuksen merkitys vähenee.

- Joukkoliikenteelle jaettuja yhteiskunnan tukia tulisi pienentää.

Lisäksi ehdotan että väitteen:

- Suomalaisten tuotantoeläinten elinoloja tulisi parantaa, vaikka tämä merkitsisi elintarvikkeiden hinnan nousua.

tilalle otetaan:

- Suomessa harjoitetussa turkistarhauksessa on merkittäviä eettisiä ongelmia.

sillä jälkimmäinen jakaa ehkä enemmän mielipiteitä.

[Reich]

"Yliopistoon tulisi päästä opiskelemaan kaikkien halukkaiden ja oppilasvalinnan tulisi tapahtua vasta ensimmäisen opintovuoden jälkeen"

Luonnontieteellisellä ja teknisellä sektorilla käytännössä kaikki vähänkin potentiaaliset pääsee sisälle, mutta suurella osalla jää opinnot kesken. Laadullinen karsinta toimii. Sen sijaan määrällinen karsinta (tyyliin 500 sisään => 100 parasta jatkaa 2. vuodelle) hukkaisi isolta osalta nuoria ja yhteiskunnalta paljon resursseja. Lisäksi kova keskinäinen kilpailutilanne myrkyttäisi opiskeluilmapiirin.

Lääkäriliittohan lobbaa jatkuvasti sen puolesta että lääkärien koulutuspaikkoja ei lisättäisi eikä lääkäreiden tarjonta nousisi ja palkat laskisi

Pitäisikö Suomen kouluttaa kalliilla ylimääräisiä lääkäreitä, jotka valmistuttuaan menisivät ulkomaille töihin, kun Suomesta ei löydy mielekästä työtä. (Takahikiän terveyskeskus on valitettavan harvalle lääkärille mieluisa paikka.)

[Antti Tulonen]

Ehdottaisin virkkeen "Ruotsin asemasta toisena virallisena kielenä tulisi luopua." tilalle virkettä "Ruotsin asemasta Suomen toisena kansalliskielenä tulisi luopua."

Suomen perustuslaki kun puhuu kansalliskielistä eikä virallisista kielistä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallinen_kieli#Kansalliset_ja_muut_kielet_Suomessa

Kysymysehdotus: "Kerjääminen pitäisi kieltää."

[Atte Saarela]

Ehdottaisin virkkeen "Ruotsin asemasta toisena virallisena kielenä tulisi luopua." tilalle virkettä "Ruotsin asemasta Suomen toisena kansalliskielenä tulisi luopua."

ok

Kysymysehdotus: "Kerjääminen pitäisi kieltää."

Tämän voisi ehkä pistää elintenluovutuskysymyksen tilalle?

Toisaalta ehkä pitäisi järjestää vielä yksi äänestyskierros jäljellejääneistä kysymyksistä..

[Atte Saarela]

- Suomen tulee pienentää koulutusmenojaan, sillä sähköisten tiedonhakujärjestelmien kehittyessä koulutuksen merkitys vähenee.

Hiukan epämääräistä ehkä, eikä välttämättä pidä paikkaansa läheskään kaikilla aloilla. Ehkä teologiassa?

- Joukkoliikenteelle jaettuja yhteiskunnan tukia tulisi pienentää.

Voisi olla hyvä..

Mitähän kysymyksiä pitäisi tiputtaa..

Lisäksi ehdotan että väitteen:

- Suomalaisten tuotantoeläinten elinoloja tulisi parantaa, vaikka tämä merkitsisi elintarvikkeiden hinnan nousua.

tilalle otetaan:

- Suomessa harjoitetussa turkistarhauksessa on merkittäviä eettisiä ongelmia.

sillä jälkimmäinen jakaa ehkä enemmän mielipiteitä.

Ensimmäinen tavallaan sisältää konkreettisen parannusehdotuksen.

[Atte Saarela]

Kysymyksen "Taksiala tulisi vapauttaa kilpailulle purkamalla nykyinen lupajärjestelmä" voisi ottaa "Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea" tilalle?

[Atte Saarela]

"Homopareille tulisi sallia rajaton adoptio-oikeus"

voisi korvata kysymyksellä

"Avioliittolaki tulisi muuttaa sukupuolineutraaliksi"

[hoxpox]

Kysymyksen "Taksiala tulisi vapauttaa kilpailulle purkamalla nykyinen lupajärjestelmä" voisi ottaa "Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea" tilalle?

Onko kysymyksiä jo liikaa? Mitäs jos tehdään laaja (60 kysymystä) ja suppea (30 kysymystä) versio vaalikoneesta? Suppeassa versiossa näkymättömien kysymysten merkitys olisi asetettu nollaksi.

Taksikysymys on mielestäni aika tärkeä, sillä pimeitä takseja on jo ilmaantunut korjaamaan rajoituksilla vääristettyjä markkinoita, mutta pitäisin silti ansiosidonnaisen taso -väitteenkin mukana.

[Atte Saarela]

Kysymyksen "Taksiala tulisi vapauttaa kilpailulle purkamalla nykyinen lupajärjestelmä" voisi ottaa "Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea" tilalle?

Onko kysymyksiä jo liikaa? Mitäs jos tehdään laaja (60 kysymystä) ja suppea (30 kysymystä) versio vaalikoneesta? Suppeassa versiossa näkymättömien kysymysten merkitys olisi asetettu nollaksi.

Taksikysymys on mielestäni aika tärkeä, sillä pimeitä takseja on jo ilmaantunut korjaamaan rajoituksilla vääristettyjä markkinoita, mutta pitäisin silti ansiosidonnaisen taso -väitteenkin mukana.

Toisaalta kysymys sai vain +14 / -11 pistettä. En tiedä haluaako kovin suuri määrä ihmisiä muuttaa sitä mitenkään.

[hoxpox]

Mielestäni aluepolitiikasta pitäisi saada yksi kysymys mukaan. Aiemmin mukana oli kysymys (+18/-14) "Pyrkimys pitää koko Suomi asuttuna on liian kallis siitä saatavaan hyötyyn nähden." ja se voitaisiin mielestäni ottaa takaisin.

Kalle Isokallio kirjoitti aiheesta ansiokkaasti täällä

Aluepolitiikka on Suomessa pyhempi kuin valtionkirkko. Sitä ei saa arvostella eikä asettaa kyseenalaiseksi. Varovaisestikin arvioiden eri paikkoihin kätkettyinä tukina budjetista kuluu kahdeksan miljardia aluepoliittisiin hullutuksiin. Jos maatalouden tuet otetaan mukaan, summa ylittää kymmenen miljardia, eli se on viidesosa valtion budjetista. Kahdeksan miljardia on saman verran, mitä valtio ottaa ensi vuonna velkaa. Ilman aluepoliittisia tukia velkaa ei tarvitsi ottaa.

Noilla kahdeksalla miljardilla emme luo mitään uutta, emme paranna kansantaloutemme kilpailukykyä, ylläpidämme vain maailman tappiin rakennetta, joka ei koskaan kannata. Ei kannata, mutta maksaa joka vuosi enemmän ja enemmän. Jos nykyistä aluepolitiikkaa ei ryhdytä pikaisesti kyseenalaistamaan, valtion budjetista kuluu kohta neljäsosa aluepoliittisiin tukiin. Kyseessä ei ole mielipide, se on fakta. Fakta, jonka jokainen voi tarkistaa vertaamalla alueilta kerättyjä veroja alueilla käytettyihin veroihin. Jos verotulot ovat pienemmät kuin julkiset menot, jostain ne ylimääräiset eurot kupataan. Ne kupataan etelästä ja roiskitaan pohjoiseen.

[Atte Saarela]

"Suomessa on liian monta yliopistoa ja ammattikorkeakoulua" on saanut enemmän ääniä. Jos otetaan se?

Mielestäni aluepolitiikasta pitäisi saada yksi kysymys mukaan. Aiemmin mukana oli kysymys (+18/-14) "Pyrkimys pitää koko Suomi asuttuna on liian kallis siitä saatavaan hyötyyn nähden." ja se voitaisiin mielestäni ottaa takaisin.

Kalle Isokallio kirjoitti aiheesta ansiokkaasti täällä

Aluepolitiikka on Suomessa pyhempi kuin valtionkirkko. Sitä ei saa arvostella eikä asettaa kyseenalaiseksi. Varovaisestikin arvioiden eri paikkoihin kätkettyinä tukina budjetista kuluu kahdeksan miljardia aluepoliittisiin hullutuksiin. Jos maatalouden tuet otetaan mukaan, summa ylittää kymmenen miljardia, eli se on viidesosa valtion budjetista. Kahdeksan miljardia on saman verran, mitä valtio ottaa ensi vuonna velkaa. Ilman aluepoliittisia tukia velkaa ei tarvitsi ottaa.

Noilla kahdeksalla miljardilla emme luo mitään uutta, emme paranna kansantaloutemme kilpailukykyä, ylläpidämme vain maailman tappiin rakennetta, joka ei koskaan kannata. Ei kannata, mutta maksaa joka vuosi enemmän ja enemmän. Jos nykyistä aluepolitiikkaa ei ryhdytä pikaisesti kyseenalaistamaan, valtion budjetista kuluu kohta neljäsosa aluepoliittisiin tukiin. Kyseessä ei ole mielipide, se on fakta. Fakta, jonka jokainen voi tarkistaa vertaamalla alueilta kerättyjä veroja alueilla käytettyihin veroihin. Jos verotulot ovat pienemmät kuin julkiset menot, jostain ne ylimääräiset eurot kupataan. Ne kupataan etelästä ja roiskitaan pohjoiseen.

[Atte Saarela]

Kysymys humanitaarisen maahanmuuton kustannusten selvittämisestä poistettu, koska selvityspyyntö on jo esitetty ministerille, ja käytännössä juuri kukaan muu kansanedustaja ei sitä hirveästi voi nopeuttaa. Toisaalta kaikki nuivat varmasti kannattavat kustannusten selvittämistä.

Kysymys turvapaikanhakijoille ja perheenyhdistettäville otettavasta vuotuisesta ylärajasta myös poistettu, koska siitä saattaisi käytännössä muuttua kiintiöksi.

Tilalle.kysymykset lupien huutokauppaamisesta ja geenimuunnelluista elintarvikkeista.

[hoxpox]

Ehdotan että kysymysten määrä nostetaan kuuteenkymmeneen ja mukaan otetaan myös allaolevat 10 kysymystä. Nämä kysymykset kuten 20 muutakin aiemmalla listalla olevaa voisivat olla näkyvillä vain laajassa versiossa, eli laajassa versiossa olisi siis 60 kysymystä ja suppeassa 30. Mielestäni kysymyksiä ei ole vielä liikaa, ja pidän toivottavana että meillä on mielenkiintoisia ja uutuusarvoa sisältäviä kysymyksiä, mitä muissa vaalikoneissa ei ole. Parhaassa tapauksessa joku lehti voisi uutisoida ehdokkaiden näkemyksistä tiettyyn kysymykseen. Uskon että 60 kysymystä ei ole vielä liian suuri urakka ehdokkaille, vastaamiseen menee vain pari tuntia ja sillä tavoittaa tuhansia äänestäjiä.

Ehdottamani lisäkysymykset ja perustelut miksi ne tulisi ottaa mukaan:


- Pyrkimys pitää koko Suomi asuttuna on liian kallis siitä saatavaan hyötyyn nähden.

Liittyy Kalle Isokallion artikkellin jossa todettiin aluepolitiikan hintalapun lähtentelevän 10 miljardia: http://hommaforum.org/index.php/topic,32536.msg432863.html#msg432863


- Istuvat hallitukset tulisi velvoittaa pitämään valtion velat ja varat yhtäsuurina joka vuoden lopussa.

Tämä on konkreettinen ja uutuusarvoa sisältävä ehdotus jolla saataisiin valtion velkaantuminen pysyvästi hallintaan. Ehdokkaiden kommentit olisivat mielenkiintoisia. Sai alkuperäisessä äänestyksessä +14/-14.


- Suomen tulee pienentää koulutusmenojaan, sillä sähköisten tiedonhakujärjestelmien kehittyessä koulutuksen merkitys vähenee.

Tämäkin sisältää uutuusarvoa, ja liittyy yhteiskunnalle merkittäviin koulutuskustannuksiin.


- Ydinvoimalla tuotetun sähkön myynti ulkomaille tulee sallia.

Voi olla että tämä korreloi ydinvoimakysymyksen kanssa mutta ehdokkaiden selitykset miksi sähköä ei saa myydä jos sitä saa kuitenkin itse käyttää, olisivat mielenkiintoisia. Lisäksi tämä on konkreettinen kysymys joka ehdottaa muutosta nykytilaan.


- Nykymuotoinen turkistarhaus tulee kieltää.

Tämä on tärkeä kysymys monille nuorille.


- Kaikkien halukkaiden tulisi päästä opiskelemaan haluamaansa alaa ja oppilasvalinnan tulisi tapahtua vasta ensimmäisen opintovuoden jälkeen.

Tätäkään ei ole hirvesti mediassa käsitelty. Mikäli opiskelija pyrkii vuosikausia haluamaansa oppilaitokseen, vähentää tämä työvuosia ja sitäkautta verokertymää merkittävästi.


- Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea.

Negatiivinen tulovero vaikuttaa pienituloisten työn kannattavuuteen ja ansiosidonnaisen taso suurituloisten. Negatiivinen tulovero -kysymys on jo mukana.


- Kuntaliitoksia tarvitaan lisää.

Kustannusvaikutus on merkittävä.


- Hyödykkeen hinta korreloi hyödykkeen aiheuttaman ympäristökuormituksen kanssa paremmin kuin hyödykkeelle nykymenetelmin arvioitu hiilijalanjälki.

Mielestäni tämä on varsin tärkeä kysymys sillä monia yhteiskunnalle kalliitakin investointeja kuten rautateitä, julkisen liikenteen tukia ja kaavoituspolitiikkaa perustellaan hiilijalanjäljen avulla.


- Jätteiden kierrätyksen kustannukset ovat suuremmat kuin kierrätyksestä saatavat ympäristöhyödyt.

Lainaus osoitteesta: http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm

Ruotsissa sen sijaan valmistui vastikään valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jonka mukaan kierrätyksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat lähes 8 miljardia kruunua ja ympäristöhyödyt 400 miljoonaa kruunua.

[Atte Saarela]

Jos otetaan 60 kysymystä..

"Koska tekijänoikeuksilla suojattujen aineistojen kopiointia on nykyään mahdotonta valvoa, omaan käyttöön kopioinnin tulisi olla laillista" ?

Kysymyksen alkoholijuomien myynnistä ruokakaupoissa voisi myös ehkä ottaa takaisin?

[Atte Saarela]

- Istuvat hallitukset tulisi velvoittaa pitämään valtion velat ja varat yhtäsuurina joka vuoden lopussa.

Tämä on konkreettinen ja uutuusarvoa sisältävä ehdotus jolla saataisiin valtion velkaantuminen pysyvästi hallintaan. Ehdokkaiden kommentit olisivat mielenkiintoisia. Sai alkuperäisessä äänestyksessä +14/-14.

Hankala toteuttaa Suomessa ainakin yhtäkkiä.

- Suomen tulee pienentää koulutusmenojaan, sillä sähköisten tiedonhakujärjestelmien kehittyessä koulutuksen merkitys vähenee.

Tämäkin sisältää uutuusarvoa, ja liittyy yhteiskunnalle merkittäviin koulutuskustannuksiin.

Yrityksethän tuon lopulta päättävät, luulen, että koulutuksen kysyntä myös laskee jos internetissä voi opiskella omaan tahtiin ja saada yhtä hyviä tuloksia..Silloin tietysti koulutuspaikkoja voisi vähentääkin, mutta hiukan ennenaikaista vielä.

- Nykymuotoinen turkistarhaus tulee kieltää.

Tämä on tärkeä kysymys monille nuorille.

Ei ole käytännössä relevantti, koska ei tulla kieltämään lähivuosina.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/71953-murskaava-enemmisto-hyvaksyy-turkistarhauksen

- Hyödykkeen hinta korreloi hyödykkeen aiheuttaman ympäristökuormituksen kanssa paremmin kuin hyödykkeelle nykymenetelmin arvioitu hiilijalanjälki.

Mielestäni tämä on varsin tärkeä kysymys sillä monia yhteiskunnalle kalliitakin investointeja kuten rautateitä, julkisen liikenteen tukia ja kaavoituspolitiikkaa perustellaan hiilijalanjäljen avulla.

Mielestäni ei tarpeeksi hyvin perusteltu jotta 90% ihmisistä viitsisi ottaa tuohon mitään kantaa.

- Jätteiden kierrätyksen kustannukset ovat suuremmat kuin kierrätyksestä saatavat ympäristöhyödyt.

Lainaus osoitteesta: http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm

Ruotsissa sen sijaan valmistui vastikään valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jonka mukaan kierrätyksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat lähes 8 miljardia kruunua ja ympäristöhyödyt 400 miljoonaa kruunua.

Epämääräinen väite, koska voi olla totta joissain tapauksissa, mutta toisaalta monissa tapauksissa kierrätystä kyllä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin.

Hiukan suppeampia kierrätys- tai luonnonsuojelukysymyksiä olisi ihan hyvä saada mukaan kyllä.

[hoxpox]

Ohessa ehdotukseni vaalikoneen 60 kysymykseksi. Kysymysten alkuun merkitty L-kirjain mikäli kysymys näkyisi vain vaalikoneen laajassa versiossa. Suppeata versiota ei välttämättä tarvi ottaa käyttöön mikäli ehdokkaat jaksavat vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten alussa on myös puolto- ja vastaäänien määrät aiemmin järjestetyistä äänestyksistä.

Äänestykset ja keskustelua löytyy osoitteista:
Äänestys vaalikonekysymyksistä: http://hommaforum.org/index.php/topic,30240.0/viewResults.html
Toinen äänestys vaalikonekysymyksistä: http://hommaforum.org/index.php/topic,32912.msg435372.html#msg435372


ASUMINEN­­­

(+22 / -9) Nykyiset rakentamissäännökset ovat liian tiukkoja ja nostavat asuntojen hintoja kohtuuttomasti.

Kaavoituksen ei tulisi olla kuntien yksinoikeus.

L (+23 / -8) Valtion ei tule verotuksellisesti suosia omistusasumista vuokra-asumiseen verrattuna.

L Pyrkimys pitää koko Suomi asuttuna on liian kallis siitä saatavaan hyötyyn nähden.


ELINKEINOPOLITIIKKA

(+23 / -6) Lääkkeiden myynti tulee sallia ruokakaupoissa.

(+24 / -8) Suomen jakamien maataloustukien taso on liian korkea.

(+25 / -6) Julkisten palvelujen tuotantoa tulee ulkoistaa yhä enemmän.

(+30 / -6) Suomen tulisi sallia ydinvoimaloiden rakentaminen mikäli halukkaita yrityksiä löytyy.

Elinkeinoluvat ja radiotaajuudet tulee aina huutokaupata, sen sijaan että niitä myönnetään hakijoille ilman korvausta.

(+10 / -2) Yleisradion budjettia tulisi leikata

L Ydinvoimalla tuotetun sähkön myynti ulkomaille tulee sallia.

L (+15 / -9) Tekesin budjettia tulisi leikata

L Taksiala tulisi vapauttaa kilpailulle purkamalla nykyinen lupajärjestelmä.


EU

(+27 / -10) EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

L (+18 / -10) Suomalaisten virastojen toimintaa tulisi supistaa nykyistä enemmän mikäli EU:n tasolla toimii jo vastaava virasto.


KOULUTUS

(+25 / -8) Opiskelun tulisi olla maksullista kaikille yliopisto-opiskelijoille.

(+20 / -6) Yliopistojen tulisi tarjota opiskelupaikka normaalin sisäänoton lisäksi niille opiskelijoille, jotka ovat valmiit maksamaan opiskelunsa aiheuttamat kustannukset.

L (+28 / -9) Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulee saada opiskella Suomessa ilmaiseksi vastaavasti kuin suomalaistenkin opiskelijoiden.

L Suomessa on liian monta yliopistoa ja ammattikorkeakoulua.

L Suomen tulee pienentää koulutusmenojaan, sillä sähköisten tiedonhakujärjestelmien kehittyessä koulutuksen merkitys vähenee.

L Kaikkien halukkaiden tulisi päästä opiskelemaan haluamaansa alaa ja oppilasvalinnan tulisi tapahtua vasta ensimmäisen opintovuoden jälkeen.


MAAHANMUUTTO

(+44 / -1) Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille myönnettyjen tukien määrä on liian korkea.

(+43 / -1) Turvapaikanhakijoita pitäisi voida palauttaa nykyistä helpommin lähtömaan oloista riippumatta.

(n. +40 / n. -1) Humanitaaristen maahanmuuttajien oikeutta perheenyhdistämiseen tulee rajoittaa.

(+34 / -2) Suomen tulisi pienentää antamaansa kehitysapua.

L (+33 / -6) Suomen tulisi pienentää pakolaiskiintiötään.

L Valtion tulisi maksaa maahanmuuttajien asiointitulkkauksen kulut vain rajallisen ajan, jonka jälkeen maahanmuuttajan on vastattava tulkkauksen kustannuksista itse.

L (+35 / -1) Maahanmuuttajat tulisi pisteyttää sen mukaan kuinka paljon heistä on oletettavasti hyötyä Suomen taloudelle, ja annettuja pisteitä tulisi käyttää oleskeluluvan myöntämisperusteena.


MAANPUOLUSTUS

(+24 / -7) Suomen tulisi liittyä Natoon.

(+21 / -10) Suomen tulisi siirtyä asevelvollisuudesta palkka-armeijaan.


SOSIAALIPOLITIIKKA

(+24 / -5) Suomalaisilla työntekijöillä on liian hyvä irtisanomisturva.

(+22 / -7) Erillinen asumistuki kohottaa vuokria ja se tulisi poistaa.

L Negatiivinen tulovero olisi hyvä tapa kannustaa matalapalkkaisia ihmisiä työntekoon.

L Ansiosidonnainen työttömyysturva on liian korkea.


TALOUS

(+31 / -4) Valtion velkaa tulisi lyhentää, vaikka sitä varten pitäisi leikata julkisia palveluja.

(+28 / -6) Suomen kokonaisveroaste on liian korkea.

(+8 / -1) Maanomistusta tulisi verottaa nykyistä enemmän

Pääoman liikkeitä tulee hillitä valuutanvaihtoverolla.

L (+21 / -5) Tulovero tulisi muuttaa progressiivisesta Viron mallin mukaiseksi tasaveroksi.

L (+16 / -10) Lyhytaikaista osakeomistusta tulisi verottaa kireämmin kuin pitkäaikaista.

L (+14 / -14) Istuvat hallitukset tulisi velvoittaa pitämään valtion velat ja varat yhtäsuurina joka vuoden lopussa.

L Kuntaliitoksia tarvitaan lisää.


VAPAUDET JA OIKEUDET

(+34 / -3) Jumalan tai muiden pyhinä pidettyjen asioiden pilkkaaminen ei tulisi olla kielletty lailla

(+35 / -2) Väkivaltarikoksista tulisi antaa nykyistä kovempia tuomioita.

(+38 / -1) Ruotsin asemasta toisena kansalliskielenä tulisi luopua.

(+26 / -5) Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen erityisasema tulisi purkaa.

(+25 / -9) Positiivinen erikoiskohtelu ja työpaikkojen erityisryhmäkiintiöt ovat hyviä keinoja auttaa huonommassa asemassa olevia ihmisryhmiä.

L (+26 / -6) Eutanasia tulisi laillistaa.

L Kerjääminen tulisi kieltää.

L Kasvot peittävään burkhaan pukeutuminen julkisella paikalla tulee kieltää

L (+19 / -10) Avioliittolaki tulisi muuttaa sukupuolineutraaliksi

L (+16 / -12) Ampuma-aseiden hallussapidon kieltäminen yksityishenkilöiltä parantaisi yleistä turvallisuutta.

L (+22 / -10) Internetissä käytyjen keskustelujen valvontaa on tiukennettava

L (+21 / -10) Kannabiksen kieltolaista on enemmän haittaa kuin hyötyä.


YMPÄRISTÖ

(+22 / -12) Ilmastonmuutoksen torjumiseen tulee käyttää merkittävästi yhteisiä varoja.

(+17 / -11) Suomalaisten tuotantoeläinten elinoloja tulisi parantaa, vaikka tämä merkitsisi elintarvikkeiden hinnan nousua

L Geenimuunneltujen elintarvikkeiden pääsyä Suomen markkinoille pitäisi rajoittaa nykyistä enemmän.

L (+17 / -14) Nykymuotoinen turkistarhaus tulee kieltää.

L (+13 / -12) Hyödykkeen hinta korreloi hyödykkeen aiheuttaman ympäristökuormituksen kanssa paremmin kuin hyödykkeelle nykymenetelmin arvioitu hiilijalanjälki.

L Jätteiden kierrätyksen kustannukset ovat suuremmat kuin kierrätyksestä saatavat ympäristöhyödyt.

[hoxpox]

- Istuvat hallitukset tulisi velvoittaa pitämään valtion velat ja varat yhtäsuurina joka vuoden lopussa.

Tämä on konkreettinen ja uutuusarvoa sisältävä ehdotus jolla saataisiin valtion velkaantuminen pysyvästi hallintaan. Ehdokkaiden kommentit olisivat mielenkiintoisia. Sai alkuperäisessä äänestyksessä +14/-14.

Hankala toteuttaa Suomessa ainakin yhtäkkiä.

Varsin helppo toteuttaa käytännössä. Ainoa este toteuttamiselle on kannatuksen puute ja sen takia tätä mielestäni kannattaa kysyä.

- Suomen tulee pienentää koulutusmenojaan, sillä sähköisten tiedonhakujärjestelmien kehittyessä koulutuksen merkitys vähenee.

Tämäkin sisältää uutuusarvoa, ja liittyy yhteiskunnalle merkittäviin koulutuskustannuksiin.

Yrityksethän tuon lopulta päättävät, luulen, että koulutuksen kysyntä myös laskee jos internetissä voi opiskella omaan tahtiin ja saada yhtä hyviä tuloksia..Silloin tietysti koulutuspaikkoja voisi vähentääkin, mutta hiukan ennenaikaista vielä.

Ennenaikaisistakin asioista on hyvä puhua jotta asiat on mietitty kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Uutuusarvoa sisältävät kysymykset mittaavat ehdokkaiden omaa ajattelua. Mutta ei ehkä hirveän tärkeä, voidaan toki jättää poiskin.

- Nykymuotoinen turkistarhaus tulee kieltää.

Tämä on tärkeä kysymys monille nuorille.

Ei ole käytännössä relevantti, koska ei tulla kieltämään lähivuosina.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/71953-murskaava-enemmisto-hyvaksyy-turkistarhauksen

Ehkä tuotantoeläinten kohtelu -väite riittää aiheesta. Vaikkakin tutkimustulokset vaihtelevat suuresti, tälläisen tuloksen sai Yle: http://www.yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/kuudes_aisti/tutkimustuloksia.html

TURKISTARHAUKSEN KANNATUS LASKUSSA

TV1:n Kuudennen aistin teettämän tutkimuksen mukaan enää 52% suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen. Naisista enemmistö - 56% - ei hyväksy turkistarhausta, kun taas miehistä 60% on turkistarhauksen kannattajia. Alueellisesti Etelä-Suomi on ainoa lääni, jossa alle puolet hyväksyy turkistarhauksen.

EDIT:

Animalia uutisoi saman Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen näin:
http://animalia.fi/medialle/tiedotteet/seitsem%C3%A4n-kymmenest%C3%A4-suomalaisesta

- Hyödykkeen hinta korreloi hyödykkeen aiheuttaman ympäristökuormituksen kanssa paremmin kuin hyödykkeelle nykymenetelmin arvioitu hiilijalanjälki.

Mielestäni tämä on varsin tärkeä kysymys sillä monia yhteiskunnalle kalliitakin investointeja kuten rautateitä, julkisen liikenteen tukia ja kaavoituspolitiikkaa perustellaan hiilijalanjäljen avulla.

Mielestäni ei tarpeeksi hyvin perusteltu jotta 90% ihmisistä viitsisi ottaa tuohon mitään kantaa.

Mun mielestä kysymys on varsin mielenkiintoinen ja tärkeä ja toivoisin että pidettäisiin mukana vaikka oletkin eri mieltä. Sen äänestystulos oli +13/-12. Voin myös kirjoittaa aiheesta johdannon perusteineen.

- Jätteiden kierrätyksen kustannukset ovat suuremmat kuin kierrätyksestä saatavat ympäristöhyödyt.

Lainaus osoitteesta: http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm

Ruotsissa sen sijaan valmistui vastikään valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jonka mukaan kierrätyksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat lähes 8 miljardia kruunua ja ympäristöhyödyt 400 miljoonaa kruunua.

Epämääräinen väite, koska voi olla totta joissain tapauksissa, mutta toisaalta monissa tapauksissa kierrätystä kyllä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin.

Hiukan suppeampia kierrätys- tai luonnonsuojelukysymyksiä olisi ihan hyvä saada mukaan kyllä.

Voisihan tuon rajata paperin, kartongin ja biojätteen kierrätys-kysymykseksi. Toisaalta kustannusten vertaaminen ympäristöhyötyihin mittaa sitä kuinka kustannussuuntautunut ehdokas on.

[Atte Saarela]

- Istuvat hallitukset tulisi velvoittaa pitämään valtion velat ja varat yhtäsuurina joka vuoden lopussa.

Tämä on konkreettinen ja uutuusarvoa sisältävä ehdotus jolla saataisiin valtion velkaantuminen pysyvästi hallintaan. Ehdokkaiden kommentit olisivat mielenkiintoisia. Sai alkuperäisessä äänestyksessä +14/-14.

Hankala toteuttaa Suomessa ainakin yhtäkkiä.

Varsin helppo toteuttaa käytännössä. Nostetaan veroja hieman ja myönnetään enemmän palautuksia jos palautettavaa jää. Ainoa este toteuttamiselle on kannatuksen puute ja sen takia tätä mielestäni kannattaa kysyä.

No ei tuota voi ainakaan saada voimaan saman tien, pitäisi olla jonkinlainen siirtymäaika enkä sitten tiedä miten sen voisi toteuttaa..

Velkaantumista olisi kyllä hyvä hillitä jollain tavalla, toisaalta on jo olemassa kysymys "Valtion velkaa tulee lyhentää vaikka se merkitsisikin julkisten palvelujen leikkaamista".

- Hyödykkeen hinta korreloi hyödykkeen aiheuttaman ympäristökuormituksen kanssa paremmin kuin hyödykkeelle nykymenetelmin arvioitu hiilijalanjälki.

Mielestäni tämä on varsin tärkeä kysymys sillä monia yhteiskunnalle kalliitakin investointeja kuten rautateitä, julkisen liikenteen tukia ja kaavoituspolitiikkaa perustellaan hiilijalanjäljen avulla.

Mielestäni ei tarpeeksi hyvin perusteltu jotta 90% ihmisistä viitsisi ottaa tuohon mitään kantaa.

Mun mielestä kysymys on varsin mielenkiintoinen ja tärkeä ja toivoisin että pidettäisiin mukana vaikka oletkin eri mieltä. Sen äänestystulos oli +13/-12. Voin myös kirjoittaa aiheesta johdannon perusteineen.

Kirjoita vain, voidaan sitten pohtia pitäisikö kysymys ottaa mukaan vai ei.

- Jätteiden kierrätyksen kustannukset ovat suuremmat kuin kierrätyksestä saatavat ympäristöhyödyt.

Lainaus osoitteesta: http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm

Ruotsissa sen sijaan valmistui vastikään valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jonka mukaan kierrätyksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat lähes 8 miljardia kruunua ja ympäristöhyödyt 400 miljoonaa kruunua.

Epämääräinen väite, koska voi olla totta joissain tapauksissa, mutta toisaalta monissa tapauksissa kierrätystä kyllä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin.

Hiukan suppeampia kierrätys- tai luonnonsuojelukysymyksiä olisi ihan hyvä saada mukaan kyllä.

Voisihan tuon rajata paperin, kartongin ja biojätteen kierrätys-kysymykseksi. Toisaalta kustannusten vertaaminen ympäristöhyötyihin mittaa sitä kuinka kustannussuuntautunut ehdokas on.

Joo, jos on jokin hyvin perusteltu ehdotus siitä miten paperin ja/tai biojätteen kierrätys pitäisi hoitaa toisin.

[hoxpox]

- Istuvat hallitukset tulisi velvoittaa pitämään valtion velat ja varat yhtäsuurina joka vuoden lopussa.

Tämä on konkreettinen ja uutuusarvoa sisältävä ehdotus jolla saataisiin valtion velkaantuminen pysyvästi hallintaan. Ehdokkaiden kommentit olisivat mielenkiintoisia. Sai alkuperäisessä äänestyksessä +14/-14.

Hankala toteuttaa Suomessa ainakin yhtäkkiä.

Varsin helppo toteuttaa käytännössä. Nostetaan veroja hieman ja myönnetään enemmän palautuksia jos palautettavaa jää. Ainoa este toteuttamiselle on kannatuksen puute ja sen takia tätä mielestäni kannattaa kysyä.

No ei tuota voi ainakaan saada voimaan saman tien, pitäisi olla jonkinlainen siirtymäaika enkä sitten tiedä miten sen voisi toteuttaa..

Velkaantumista olisi kyllä hyvä hillitä jollain tavalla, toisaalta on jo olemassa kysymys "Valtion velkaa tulee lyhentää vaikka se merkitsisikin julkisten palvelujen leikkaamista".

Siirtymäajallahan moni asia otetaan käyttöön. Ehdotus ei sinänsä ole monimutkainen ja tosiaan ratkaisee velkaantumisongelman pysyvästi, sekä estää epäreilut sukupolvien yli tapahtuvat tulonsiirrot. Lisää keskustelua aiheesta täällä ja täällä.

- Hyödykkeen hinta korreloi hyödykkeen aiheuttaman ympäristökuormituksen kanssa paremmin kuin hyödykkeelle nykymenetelmin arvioitu hiilijalanjälki.

Mielestäni tämä on varsin tärkeä kysymys sillä monia yhteiskunnalle kalliitakin investointeja kuten rautateitä, julkisen liikenteen tukia ja kaavoituspolitiikkaa perustellaan hiilijalanjäljen avulla.

Mielestäni ei tarpeeksi hyvin perusteltu jotta 90% ihmisistä viitsisi ottaa tuohon mitään kantaa.

Mun mielestä kysymys on varsin mielenkiintoinen ja tärkeä ja toivoisin että pidettäisiin mukana vaikka oletkin eri mieltä. Sen äänestystulos oli +13/-12. Voin myös kirjoittaa aiheesta johdannon perusteineen.

Kirjoita vain, voidaan sitten pohtia pitäisikö kysymys ottaa mukaan vai ei.

Kun ostat jotain, aloitat kulutusketjun jonka suuruus riippuu säästämisasteesta ja liikkeelle laitetun rahan määrästä. 3% säästämisasteella (eli kun jokainen rahan saaja käyttää saamistaan rahoista 97%), 1 kulutettu euro aiheuttaa 33 euron mittaisen kulutusketjun. Ketjun ensimmäinen porras muodostaa pienen osan koko ketjusta, joten liikkeellelaitetun rahan määrä on varsin oleellinen tekijä mikäli halutaan vähentää kulutuksesta seuraavia ympäristöhaittoja.

En ole ainoa joka kyseenalaistaa hiilijalanjäljen juuri mainitulla kulutusketju-perusteella:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=blogi&news_id=2248

Voin kirjoittaa pidemmän johdannon tarvittaessa.

- Jätteiden kierrätyksen kustannukset ovat suuremmat kuin kierrätyksestä saatavat ympäristöhyödyt.

Lainaus osoitteesta: http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm

Ruotsissa sen sijaan valmistui vastikään valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jonka mukaan kierrätyksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat lähes 8 miljardia kruunua ja ympäristöhyödyt 400 miljoonaa kruunua.

Epämääräinen väite, koska voi olla totta joissain tapauksissa, mutta toisaalta monissa tapauksissa kierrätystä kyllä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin.

Hiukan suppeampia kierrätys- tai luonnonsuojelukysymyksiä olisi ihan hyvä saada mukaan kyllä.

Voisihan tuon rajata paperin, kartongin ja biojätteen kierrätys-kysymykseksi. Toisaalta kustannusten vertaaminen ympäristöhyötyihin mittaa sitä kuinka kustannussuuntautunut ehdokas on.

Joo, jos on jokin hyvin perusteltu ehdotus siitä miten paperin ja/tai biojätteen kierrätys pitäisi hoitaa toisin.

Ruotsin tilanne on varsin huono, investoinnin hyöty/kustannus -suhde on 0,05. Kysymys on mielestäni paikallaan, jollei ole perusteita sille että tilanne Suomessa olisi selvästi parempi.

Kertokaas muutkin mielipiteitänne ettei jää vaan meidän väittelyksi.

[Atte Saarela]

- Hyödykkeen hinta korreloi hyödykkeen aiheuttaman ympäristökuormituksen kanssa paremmin kuin hyödykkeelle nykymenetelmin arvioitu hiilijalanjälki.

Mielestäni tämä on varsin tärkeä kysymys sillä monia yhteiskunnalle kalliitakin investointeja kuten rautateitä, julkisen liikenteen tukia ja kaavoituspolitiikkaa perustellaan hiilijalanjäljen avulla.

Mielestäni ei tarpeeksi hyvin perusteltu jotta 90% ihmisistä viitsisi ottaa tuohon mitään kantaa.

Mun mielestä kysymys on varsin mielenkiintoinen ja tärkeä ja toivoisin että pidettäisiin mukana vaikka oletkin eri mieltä. Sen äänestystulos oli +13/-12. Voin myös kirjoittaa aiheesta johdannon perusteineen.

Kirjoita vain, voidaan sitten pohtia pitäisikö kysymys ottaa mukaan vai ei.

Kun ostat jotain, aloitat kulutusketjun jonka suuruus riippuu säästämisasteesta ja liikkeelle laitetun rahan määrästä. 3% säästämisasteella (eli kun jokainen rahan saaja käyttää saamistaan rahoista 97%), 1 kulutettu euro aiheuttaa 33 euron mittaisen kulutusketjun. Ketjun ensimmäinen porras muodostaa pienen osan koko ketjusta, joten liikkeellelaitetun rahan määrä on varsin oleellinen tekijä mikäli halutaan vähentää kulutuksesta seuraavia ympäristöhaittoja.

En ole ainoa joka kyseenalaistaa hiilijalanjäljen juuri mainitulla kulutusketju-perusteella:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=blogi&news_id=2248

Voin kirjoittaa pidemmän johdannon tarvittaessa.

Ei hiilijalanjälki ole varmasti täydellinen mittari, mutta en silti alkaisi väittää, että tuotteen hinta korreloi paremmin ympäristöhaittojen kanssa. Joka tapauksessa tuo olisi huono mittari millekään käytännön päätöksenteolle, koska pyrkimykset kasvattaa BKT:tä ja pienentää ympäristöhaittoja tulisi sovittaa yhteen päätöksenteossa, ja tavallaan tuo väite pitää sisällään myös väitteen, että se ei olisi mahdollista.

Tuo on mielestäni huono kysymys, koska se vaatii paljon pohdintaa, joka ei kuitenkaan johda paljon mihinkään.

- Jätteiden kierrätyksen kustannukset ovat suuremmat kuin kierrätyksestä saatavat ympäristöhyödyt.

Lainaus osoitteesta: http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm

Ruotsissa sen sijaan valmistui vastikään valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvitys, jonka mukaan kierrätyksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat lähes 8 miljardia kruunua ja ympäristöhyödyt 400 miljoonaa kruunua.

Epämääräinen väite, koska voi olla totta joissain tapauksissa, mutta toisaalta monissa tapauksissa kierrätystä kyllä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin.

Hiukan suppeampia kierrätys- tai luonnonsuojelukysymyksiä olisi ihan hyvä saada mukaan kyllä.

Voisihan tuon rajata paperin, kartongin ja biojätteen kierrätys-kysymykseksi. Toisaalta kustannusten vertaaminen ympäristöhyötyihin mittaa sitä kuinka kustannussuuntautunut ehdokas on.

Joo, jos on jokin hyvin perusteltu ehdotus siitä miten paperin ja/tai biojätteen kierrätys pitäisi hoitaa toisin.

Ruotsin tilanne on varsin huono, investoinnin hyöty/kustannus -suhde on 0,05. Kysymys on mielestäni paikallaan, jollei ole perusteita sille että tilanne Suomessa olisi selvästi parempi.

No, tämän sivun mukaan paperinkeräys säästää aika paljon energiaa (siten kuin energiansäästöt normaalisti arvioidaan)

http://recycling.stanford.edu/recycling/caq_benefits.html

[Atte Saarela]

- Istuvat hallitukset tulisi velvoittaa pitämään valtion velat ja varat yhtäsuurina joka vuoden lopussa.

Tämä on konkreettinen ja uutuusarvoa sisältävä ehdotus jolla saataisiin valtion velkaantuminen pysyvästi hallintaan. Ehdokkaiden kommentit olisivat mielenkiintoisia. Sai alkuperäisessä äänestyksessä +14/-14.

Aika hankalaa olisi kun joko verot tai palveluiden tuotantoon käytettävissä oleva rahamäärä vaihtelisivat vuosittain.