Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[HDRisto]

Sellainen todellinen huippuosaaja voi sanoa että hilatessaan ahterinsa rasistisen ilmaston ja verotuksen maahan se maksaa nettona 20 M€ / vuosi, mutta etätöinä jostain Aurinkomaasta vain 10 miljoonaa. Raha sinänsä ei liene se suurin asia tuollaisen tyypin elämässä. Ja jos ei kiinnosta, menee kilpailijalle jolle ehdotus käy. Lopputulos työstä kait ratkaisee eikä se missä se työpiste on.
Jollekin "kolmen tonnin koodarille" Intiasta maalla missä naputtelee onkin jo merkitystä.

[Roope]

Hitleristä tulee pikkupojan mielikuvituskaveri natsi-Saksaan sijoittuvassa hyvän mielen komediassa – kyllä, luit oikein

Juho Typpö HS

"HEI lapset, nyt poltetaan kirjoja!"

Toisen maailmansodan juutalaisvainoista ja muista natsien hirmuteoista on tehty lukemattomia elokuvia, ja tehdään yhä.

Natsi-Saksaan sijoittuvat lämminhenkiset komediat ovat kuitenkin harvassa.

Etenkin sellaiset, jonka sympaattisena päähenkilönä nähdään innokas Hitler-Jugend-pikkupoika, jolla on itse Adolf Hitler mielikuvitusystävänään. Mutta nyt sellainen on tehty.

JOJO RABBIT sijoittuu vuoteen 1945 ja päähenkilö on kymmenvuotias saksalaispoika Johannes Wetzler (Roman Griffin Davis), kavereiden kesken Jojo. Isänsä Italian taisteluissa menettäneen Jojon suurin haave on päästä isona Führerin henkivartijakaartiin.

Ääri-isänmaallisuudestaan huolimatta Jojo on välillä epävarma siitä, onko hänestä kunnon natsiksi. Niinpä Jojo on luonut itselleen mielikuvituskaveri-Hitlerin (Taika Waititi), joka ilmestyy aina tarvittaessa tsemppaamaan ja neuvoja antamaan.

[...]

Välillä elokuva onnistuu ja on ääneen naurattavan hauska. Ja välillä jopa yllättää sillä, kuinka hyvin se uskaltaa hypähdellä varoittamatta rennosta slapstick-huumorista ikäville alueille. Kuten kohtauksessa, jossa Jojon ja Rosien iloinen kävelyretki kaupungilla keskeytyy, kun kuvaan ilmestyy rivi hirtettyjä siviilejä.

MUTTA uskallusta ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Tällaisen elokuvan ei pitäisi jäädä yhtään puolitiehen, vaan rohjeta mennä sekä naurussa että itkussa niin pitkälle kuin mahdollista. Jojo Rabbitin huumori on lopulta turhan usein sovinnaista, draama turhan usein alleviivattua ja yksinkertaista.

[...]

ON myös perusteltua, että Jojo Rabbit on tehty juuri nyt. Oikeistopopulististen liikkeiden suosio kasvaa maailmassa jatkuvasti ja ne normalisoivat vihapuhetta sekä ääriajattelua minkä ehtivät. Vaikka natsi-Saksan kaatumisen jälkeen ajateltiin, että vastaavaa ei voisi maailmassa enää koskaan tapahtua, ei se tunnu enää ollenkaan mahdottomalta.

Siksi Jojo Rabbitin kuvaus siitä, kuinka fanaattisesta viha-aatteesta voi parantua ja kuinka ihmisryhmän epäinhimillistäminen perustuu aina valheelle, on tärkeä.

Helsingin Sanomat 9.1.2020

[DuPont]

...

Kun tietokonehommia tehdään tietokoneella ja on olemassa maailmanlaajuinen tietoverkko, joku voisi kysyä miksi sen penkin ja perseen pitäisi olla jossain tietyssä maassa?

Jos olen asian oikein ymmärtänyt, niin maailman suosituin supertietokoneiden käyttöjärjestelmä kehitettiin ympäri maailmaa, ilman fyysistä kimppaläsnäoloa.

Voisimme Afrikan tai Lähi-idän osaamista hyödyttää molemminpuolisesti tuomatta sitä väkeä tänne tai siirtymättä sinne?

[mikkoellila]

Kaikkihan tietävät vakiofraasin "rotu on vain sosiaalinen konstruktio". Joku oli aikoinaan esittänyt siitä Halla-ahon vieraskirjassa tällaisen erittäin oivaltavan kommentin:

Nimi : mulla on porkkanaa
   
Viesti : Tuli muuten rodusta mieleen että joidenkin mielestä se on
"sosiaalinen konstruktio." Sanoisin että se on MYÖS sosiaalinen
konstruktio, sillä syytetäänhän joitain ihmisiä "rotupetturuudesta"
koska he tekevät jotain joka ei sosiaalisesti muka kuulu jonkun rodun
piiriin. Esimerkiksi jos musta mies opiskelee lääkäriksi, hän on
rotupetturi koska mustan miehen kuuluu parittaa huoria, vetää
huumeita, ampua kyttiä ja mennä vankilaan (ja syyttää asiasta
valkoisia). Mustan miehen kuuluu myös puhua epäselvästi ja
vammaisesti. Tällaiset sosiaaliset konstruktiot ovat aika olennainen
syy sille miksi afroamerikkalaisilla on kurjaa. Luin että jopa
Michelle Malkinia on syytetty rotupetturuudesta (hän on
filippiiniläinen) koska... no, hän on konservatiivinen
äärioikeistolainen, tai jotain. En tiedä. Hän on kuitenkin rikkonut
jotain hänen rotunsa kirjoittamattomia sääntöjä.

Rotu siis voi olla sosiaalinen konstruktio, ja useimmiten erittäin
negatiivisessa mielessä.
   
  8. lokakuuta 2006 4:13:31

[Näkkileipä]

Mikäli "äärioikeisto, rasistit, maahanmuuttovastaiset, isänmaalliset" ym... olisivat oikeasti niin väkivaltaisia ja vaarallisia yhteiskunnalle, kuten media ja hyvät ihmiset mielellään väittävät, niin eikö silloin "rasisteihin" pitäisi suhtautua äärimmäisen varovasti, ettei vaan kukaan "rasisti" pahoita mieltään ja ala riehumaan. Tai sitten kaikki tietävät, ettei ole mitään todellista äärioikeiston uhkaa olemassa, siksi heitä saa vapaasti haukkua ja arvostella, ilman pienintäkään koston pelkoa.

[Lalli IsoTalo]

ON myös perusteltua, että Jojo Rabbit on tehty juuri nyt. Oikeistopopulististen liikkeiden suosio kasvaa maailmassa jatkuvasti ja ne normalisoivat vihapuhetta sekä ääriajattelua minkä ehtivät.

Punavihreiden liikkeiden suosio pysyy järkyttävän korkealla, vaikka ne normalisoivat hulluutta minkä ehtivät, yhä kiihtyvällä tahdilla.

[Jorma Teräsrautela]

Olo on kuin voittajalla, vaikka suussa maistuu aavikkopaimenen sandaali – Suomella on trendikäs vetonaula, jonka arvoa emme ole tajunneet

Riku Rantala 18.7.2020

Helsingin Sanomat https://www.hs.fi/elama/art-2000006574915.html

Kaarnalaivan kapteeni antaa tässä myös hommalaisille tyylinäytteen siitä, miten vuonna 2020 kuuluu puhua, ettei loukata. Sivistyneet ihmiset eivät puhu enää "beduiinin sandaalista", koska sellainen olisi etniseen ryhmään kohdistuvaa vihapuhetta. Ilmaisu "aavikkopaimenen sandaali" ei mainitse nimeltä mitään etnistä ryhmää ja soveltuu siksi käyttöön.

Hienotunteista käytöstä, vaikkakin monen mielestä pienessä asiassa. Suosittelen, kun seuraavan kerran tulee mieleen kirjoittaa sandaalin mausta!

[Roope]

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020

Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa 4,5-kertaistui, alimmassa 90 prosentissa ei juuri kasvua vuodesta 1987 vuoteen 2016. Varallisuuserot ovat Suomessa jatkaneet kasvuaan vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeenkin ja myös tuloerot ovat aivan viime vuosina kääntyneet uudelleen kasvuun.

Tiedot ilmenevät tuoreesta Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportista, joka luo katsauksen sosioekonomiseen eriarvoisuuteen sekä rasismiin ja ruumiin kokoon liittyvään sukupuolittuneeseen syrjintään Suomessa tuoreimpien tilastojen ja aineistojen valossa. Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 meritoitunutta akateemista tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Olemme tällä kirjalla halunneet monipuolistaa ja parantaa eriarvoisuudesta käytävää yhteiskunnallista keskustelua. On tärkeää puhua eriarvoisuuden ulottuvuuksista yhdessä, koska ne kietoutuvat monin tavoin yhteen. Emme voi erottaa rasismia tulo- ja varallisuuseroista tai koulutusta terveydestä. Eriarvoisuutta ei voi typistää yhteen indikaattoriin, sanoo kirjan toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila.

[...]

Rasismi lisää eriarvoisuutta

Koulutus on eriarvoisuuteen puuttumisessa avainasemassa. Karkeasti sanoen lapset hakeutuvat samantasoiseen koulutukseen kuin vanhempansa, mikä ylläpitää eriarvoisuutta.

– Vanhempien koulutuksen yhteys lapsen yliopistokoulutukseen on jopa vahvistunut, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija, VTM Sanna Kailaheimo-Lönnqvist. Hän on yksi Eriarvoisuus koulutuksessa -luvun kirjoittajista.

Koulutuspoluissa on havaittavissa eriytymistä kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien ja muita äidinkieliä puhuvien välillä. Vieraskieliset nuoret aloittavat muita harvemmin jatko-opinnot toisen asteen jälkeen. Maahanmuuttajien lapset ovat matalammin koulutettuja kuin valtaväestön lapset.

– Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttotaustaisten ihmisten muita matalampi koulutus ei johdu kunnianhimon puutteesta, sanoo KT, dosentti Tuomas Zacheus.

Zacheus oli mukana Suomen Akatemian rahoittamassa TRANSIT-tutkimushankkeessa. Siinä tutkittiin yhdeksäsluokkalaisten ja seurantatutkimuksessa toisen asteen kolmannen luokan opiskelijoiden rasismin ja syrjinnän kokemuksia valituissa helsinkiläisissä ja turkulaisissa kouluissa. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -kirjaan Zacheus on kirjoittanut luvun TRANSIT-hankkeen pohjalta.

TRANSIT-tutkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti ulkonäöltään selvästi valtaväestöstä poikkeavat maahanmuuttotaustaiset nuoret olivat kokeneet monia syrjinnän ja rasismin muotoja, kuten ihonvärinsä takia pilkkaamista.

– Rasismi vaikuttaa ihmisen tulevaisuuden uskoon. Erityisesti opettajien on tärkeää tunnistaa se eikä ohittaa sitä tavanomaisena lasten ja nuorten nahisteluna, Zacheus sanoo.

Kalevi Sorsa -säätiö 18.8.202

Johdanto

Rasismi kukoistaa Suomessa. Tästä kertovat ensinnäkin poliisin viha-
rikostilastot 2010-luvun ajalta.

Poliisi ei tilastoi viharikoksia vaan rikosilmoituksia, joista osaan on liitetty syystä tai syyttä viharikoskoodi.

Vuosittain viharikoksia todetaan ehkä parisenkymmentä, ja suurin osa niistä on sananvapausrikoksia, joten rasismi on tässä mielessä Suomessa lähes olematonta etenkin verrattuna maahanmuuttajien (esim. turvapaikanhakijat) tekemien rikosten määrään ja vakavuuteen.

Toiseksi, eurooppalaisen vertailevan tut-
kimuksen mukaan Suomi on monella elämän osa-alueella yksi Euroopan
syrjivimpiä maita Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta kotoisin olevia
kohtaan.

Eilisessä Ylen aamu-tv:ssä tämä oli muotoiltu Kalevi Sorsa -säätiön Maija Mattilan suussa (8:40-) niin, että "Suomi on yksi Euroopan rasistisimpia maita".

Ei ole, eikä näiden syrjimis- ja rasismiväitteiden tueksi ole mitään näyttöä millään objektiivisella mittarilla.

Kolmanneksi, turvapaikkalainsäädäntöä on kiristetty jatkuvasti,
mikä on tehnyt esimerkiksi perheenyhdistämisen käytännössä lähes
mahdottomaksi.

Väite perheenyhdistämisten "mahdottomuudesta" on pakolaisaktivistien tuttu älyvapaa heitto.

Turvapaikkalainsäädäntöä on kiristetty vain hieman vuonna 2016, ja sen jälkeenkin on tehty yli 6 000 Suomeen humanitaarisista syistä tulleiden perheenyhdistämistä. Suomen perheenyhdistämiskriteerit ovat kaukana siitä, miten tiukkoja EU-direktiivi sallisi niiden olevan ja mitä ne monissa muissa maissa ovatkin.

Ajattelin kommentoida raportin rasismiosion, mutta huomasin nopeasti, että se on mahdotonta, kun lähes joka lause on valhetta, vääristelyä, faktana esitettyjä mielipiteitä tai sellaisten alustamista. Asiantuntija-auktoriteettina mm. Vesa Puuronen. Siitä huolimatta tiedotteen väliotsikon väitettä "Rasismi lisää eriarvoisuutta" ei perustella mitenkään, vaan se jää irralliseksi.

Koulukaan ei ole rasismista vapaa vyöhyke, ei edes pohjoismaisessa
universaalissa ja tasa-arvoon pyrkivässä koulutusjärjestelmässä , kuten
muun muassa Souto (2011), Kokkonen (2005), Hällgren (2005) ja
Svendsen (2014) ovat osoittaneet. Koulun "tehtävä" (kansan enem-
mistön arvojen ja historian opettaminen) itsessään on otollista maaperää
rasismille. Kasvatustieteilijä Zeus Leonardon ja hänen kollegansa W.
Norton Grubbin (2014) tutkimukset Yhdysvalloista viittaavat siihen,
että koulussa välitettävä tieto edustaa eurooppalaista elämäntapaa ja
jopa väheksyy ei-länsimaisia yhteiskuntia. Vaikka monikulttuurisuus
on edistänyt monien ongelmallisten historiallisten näkemysten (kuten
vaikkapa löytöretkeilijöiden sankaruuden) haastamista, taipumus esittää
länsimaat "tiedon tyyssijana" ei ole kadonnut mihinkään. Valtaväestön
oppilaiden tai opettajien on vaikea havaita tällaista opetussuunnitelmiin
piiloutuvaa rasismia, mutta se saattaa kuitenkin vaikuttaa ei-länsimaiset
juuret omaavien opiskelun mielekkyyteen.

Sleeter ja Delgado Bernal (2004) ovat huomanneet, että koska valkoisten
etuoikeutta korostava eurooppalaiskeskeinen näkökanta koulutuksessa
on ollut pinnalla pitkään, monet luulevat, että koulutus on länsimaisen
liberaalin ihanteen mukaisesti tasa-arvoista, syrjinnästä vapaata ja puo-
lueetonta. Esimerkiksi korkeakoulumaailmassa ummistetaan silmät tai
ei tunneta sitä pimeää puolta, joka länsimaisen filosofian ylivallasta on
seurannut Afrikalle ja afrikkalaisille. Samoin eurooppalaisten filosofien
määritelmää "hyvästä" ja "pahasta" tai kehityksen "oikeasta" suunnasta
on pidetty itsestään selvänä mallina myös ei-eurooppalaisille. Niin ikään
eurooppalainen yleismaailmallisuus on toisinaan ei-eurooppalaisen
näkökulman mukaan näennäisyleismaailmallisuutta. Näitä asioita ei
juuri oteta huomioon länsimaisia filosofeja ja länsimaista tiedettä pal-
vovissa yliopistoissamme. Länsimainen "edistyksellinen liberaalius"
ei välttämättä aina olekaan niin edistyksellistä kuin luullaan, vaan se voi
päinvastoin joskus olla hyvinkin rasistista ja itsekästä. Toisinaan saattaa
unohtua, että länsimainen ihminen ei voi luulla olevansa moraalisesti
ylempänä suhteessa muihin, kun hänen toimeentulonsa on samaan aikaan
riippuvainen noista muista.

Rasismin vähentämiseksi Suomessa on syytä tehdä seuraavia toimen-
piteitä:

1.    On lisättävä pakollista monikulttuurisuuskoulutusta päättäjille, vir-
kamiehille, hallintohenkilöstölle, opettajille, ohjaajille ja toimittajille.
Tämän koulutuksen pitää perustua tutkittuun tietoon ja uusimpiin
käytettävissä oleviin tilastoihin sekä mahdollisuuksien mukaan
pitkittäisaineistoihin.
2.    Kaikille koulutusasteille kaikkiin oppilaitoksiin tarvitaan monikult-
tuurisuuteen liittyvä pakollinen opintojakso.
3.    Kun järjestetään keskustelu- tai muita tilaisuuksia rasismista, niihin
pitää kutsua ennen kaikkea asiantuntijoita ja välttää asiasta paljon
puhuvien mutta vähän tietävien kutsumista. Kyseessä on niin tulen-
arka aihe, että ilman tietoa asiasta kommentointi aiheuttaa paljon
haittaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
4.   Rasismin vastaista kampanjointia julkisuuden henkilöiden avulla
tarvitaan lisää.

On selvää, että Suomen ikärakenne, syntyvyys ja väestöllisen huoltosuh-
teen (ei-työikäisten suhde työikäisiin) kehitys sekä niiden ennusteet
osoittavat, että Suomeen tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa reilusti lisää työ-
ikäisiä maahanmuuttajia (automaation kehityksestä huolimatta), mikäli
hyvinvointivaltion rakenteet aiotaan pitää pystyssä. Siihen puolestaan
tarvitaan kotoutumisen ja kotouttamisen onnistumista.

[zupi]

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 (...)

(...)

Ajattelin kommentoida raportin rasismiosion, mutta huomasin nopeasti, että se on mahdotonta, kun lähes joka lause on valhetta, vääristelyä, faktana esitettyjä mielipiteitä tai sellaisten alustamista.

(...)

Jep, enpä ole noin isoa sontakikkaretta ennen nähnytkään. Itsellä jäi "johtopäätöksistä" erityisesti mieleen:

Eriarvoisuutta ei pidä lähestyä pelkästään huono-osaisten aseman parantamisena, vaikka se toisinaan saattaa ollakin tehokkain keino erojen kaventamiseksi. Ei riitä, että kaikilla asiat ovat riittävän hyvin; hyvien ja huonojen asioiden on jakauduttava oikeudenmukaisesti. Tasa-arvon tavoittelulla ei ole päätepistettä, mutta sitä kohti voi jatkuvasti pyrkiä.

Odotettavissa siis lisää täysin totuudesta / todellisuudesta irtaantunutta mielipuolista sekoilua kommunistisen moku-utopian saavuttamiseksi.

[Näkkileipä]

Jos rasismi on todellinen ongelma Suomessa, niin miksi kukaan hallituksen politiikoista, ei tee mitään rasismia ennalta ehkäiseviä poliittisia päätöksiä? Ja aletaan tekemään ainoastaan Suomen edun mukaista pakolaispolitiikkaa, riippumatta siitä, mitä EU, ihmisoikeusaktivistit, ym... ja kumppanit meistä ajattelevat.

[Vaniljaihminen]

Eli länsimainen filosofia pitää korvata jollain afrikkalaisella taikauskolla, mistä olemme saaneet tässä useitakin esimerkkejä (alien ja predator). Entäpä sitten, jos koululainen ei halua omaksua Afrikasta yhtään mitään, koska pitää sitä jossei suoraan barbaarisena, niin ainakin täydellisenä ajanhaaskauksena.

Kalevi Sorsa -säätiö. 

[Nuivinator]

@Shemeikka @Matias Turkkila

Otetaampas tänne talteen lukiolaisten aivopesu -oppikirja.

[kivimies]

Mistä lähtien "muh racism"-skeida on ollut sallittua oppikirjoissa.

Tuota ei pitäisi sallia, koska se on aivopesua.

Median pitäisi olla puolueetonta.

[Roope]

Bille Sirén: Kaikille teille jotka ette tienneet mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa

Muistan päivän jolloin tapasimme. Hän oli 20-vuotias, minä olin 20-vuotias. Istuimme nojaten keinonurmikentän vihreään aitaan, kaupungissa joka oli minun, josta tulisi hänen. Hän halusi pelata jalkapalloa, mutta hänellä ei ollut kenkiä. Hän sai kengät. Nykyään hän on kaupungin paras, mutta ei saa pelata jalkapalloa.

Yksi miljardista.
Sellaiset olivat mahdollisuudet, että hänen tiensä Etelä-Sudanista risteäisi omani kanssa, joka oli alkanut Helsingissä ja sitten vuosikymmeniä kulkenut pientä polkua ympäri Loviisaa.

Eräs maaliskuun päivä vuonna 2015 oli minulle päivä, jolloin maailma tuli Loviisaan. Oivallus tuli minulle kuin jumala profeetalle.
Suomi ei ollut enää valkoinen.
Se tuntui ihanalta.

Kutsukaamme häntä Georgeksi.
George oli pelannut palloa ennenkin, sen näkivät kaikki Loviisan uteliaat silmäparit. Joten paikallinen seura nappasi hänet.

[...]

Hänestä tuli neljännen divisioonan yönmustan taivaan kirkkain tähti. Georgella oli harvinainen kyky olla kymmenessä paikassa samanaikaisesti. Hän teki maaleja. Hän pelasi maalin edustalla. Hän esti maaleja.

Ja me voitimme. Me voitimme niin helvetisti, kun George pelasi sisemmässä keskustassa.

Se oli ennen kuin maaseudun itäsuomalaiset oppivat taklaamaan häntä. Ja en tarkoita sillä taklaamista, sellaista kuin jalkapallossa.

[...]

Tänään paikallinen ylpeys joutuu kohtaamaan lain, joka edellisenä vuonna onnistui vakuuttamaan tuomarin, että George oli lyönyt jotakuta kasvoihin ja joutui sen takia pois kentältä.

George on numero 10. Peli on kovaa ja tilanteet seuraavat toisiaan. Onhan kyse paikasta loppusarjassa, noususta kolmanteen divisioonaan.
Mutta hetken päästä 30 astetta ja George ovat liikaa vastustajille. He alkavat osoittaa hänet syntipukiksi ja väkivaltaiseksi. Tuomari on eri mieltä puoli tuntia.

Sitten George kaataa jonkun keskikentällä. Pelaaja kierii ruoholla ympäri muutaman kerran tehdäkseen selväksi, että kuolee kipuun. "NYT  RIITTÄÄ", hän mylvii sylki suusta purskuten.

Valkoinen tuomari ymmärtää Valkoisen miehen kivun ja antaa Mustalle miehelle keltaisen kortin.

Puoliajalla tulee laki taas esille. Loviisan vaihtopelaaja haluaa sisään Georgen tilalle. Hän on tullut etnisesti puhdistetuksi. Vaihdettiin karkotuksen välttämiseksi, naurettiin jälkipuheissa, mutta George on eri mieltä.
"Olen niin väsynyt näihin rasisteihin", hän sanoo.

[...]

Ehkä tällaista tapahtuu vain maaseudulla, ajattelen pelatessani Vantaalla.
Mutta se on sama juttu. Ei haukkumasanoja kuten "apina" tai "mutiainen" vaan fakta, että vihamyrsky käy läpi ihmisten joka kerta kun musta laitahyökkääjä hipaiseekin jotakuta – kun taas minä, valkoisena miehenä, saan polkea pelaajia varpaille mieleni mukaan.

Suomi ja rasismi on vähän kuin Donald Trump ja korona. Jos kukaan ei kuule puun kaatuvan, sitä ei ole koskaan tapahtunut.

25 vuoden aikanani tällä planeetalla vain yksi henkilö on kysynyt minulta, mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa.

Hänen nimensä on Ville Tavio. Tämä on minun vastaukseni.

Kansanedustaja Ville Tavio on Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.   (käännös)

Hbl: Till alla er som inte visste vad strukturell rasism betyder 27.8.2020

Eli "rakenteellinen rasismi" tarkoittaa vastoinkäymisten, omien tekojen ikävien seurausten ja jopa oman väkivaltaisuuden selittämistä muiden rasismilla. Niin olen arvellutkin.

[P]

Bille Sirén: Kaikille teille jotka ette tienneet mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa

Muistan päivän jolloin tapasimme. Hän oli 20-vuotias, minä olin 20-vuotias. Istuimme nojaten keinonurmikentän vihreään aitaan, kaupungissa joka oli minun, josta tulisi hänen. Hän halusi pelata jalkapalloa, mutta hänellä ei ollut kenkiä. Hän sai kengät. Nykyään hän on kaupungin paras, mutta ei saa pelata jalkapalloa.

Yksi miljardista.
Sellaiset olivat mahdollisuudet, että hänen tiensä Etelä-Sudanista risteäisi omani kanssa, joka oli alkanut Helsingissä ja sitten vuosikymmeniä kulkenut pientä polkua ympäri Loviisaa.

Eräs maaliskuun päivä vuonna 2015 oli minulle päivä, jolloin maailma tuli Loviisaan. Oivallus tuli minulle kuin jumala profeetalle.
Suomi ei ollut enää valkoinen.
Se tuntui ihanalta.

Kutsukaamme häntä Georgeksi.
George oli pelannut palloa ennenkin, sen näkivät kaikki Loviisan uteliaat silmäparit. Joten paikallinen seura nappasi hänet.

[...]

Hänestä tuli neljännen divisioonan yönmustan taivaan kirkkain tähti. Georgella oli harvinainen kyky olla kymmenessä paikassa samanaikaisesti. Hän teki maaleja. Hän pelasi maalin edustalla. Hän esti maaleja.

Ja me voitimme. Me voitimme niin helvetisti, kun George pelasi sisemmässä keskustassa.

Se oli ennen kuin maaseudun itäsuomalaiset oppivat taklaamaan häntä. Ja en tarkoita sillä taklaamista, sellaista kuin jalkapallossa.

[...]

Tänään paikallinen ylpeys joutuu kohtaamaan lain, joka edellisenä vuonna onnistui vakuuttamaan tuomarin, että George oli lyönyt jotakuta kasvoihin ja joutui sen takia pois kentältä.

George on numero 10. Peli on kovaa ja tilanteet seuraavat toisiaan. Onhan kyse paikasta loppusarjassa, noususta kolmanteen divisioonaan.
Mutta hetken päästä 30 astetta ja George ovat liikaa vastustajille. He alkavat osoittaa hänet syntipukiksi ja väkivaltaiseksi. Tuomari on eri mieltä puoli tuntia.

Sitten George kaataa jonkun keskikentällä. Pelaaja kierii ruoholla ympäri muutaman kerran tehdäkseen selväksi, että kuolee kipuun. "NYT  RIITTÄÄ", hän mylvii sylki suusta purskuten.

Valkoinen tuomari ymmärtää Valkoisen miehen kivun ja antaa Mustalle miehelle keltaisen kortin.

Puoliajalla tulee laki taas esille. Loviisan vaihtopelaaja haluaa sisään Georgen tilalle. Hän on tullut etnisesti puhdistetuksi. Vaihdettiin karkotuksen välttämiseksi, naurettiin jälkipuheissa, mutta George on eri mieltä.
"Olen niin väsynyt näihin rasisteihin", hän sanoo.

[...]

Ehkä tällaista tapahtuu vain maaseudulla, ajattelen pelatessani Vantaalla.
Mutta se on sama juttu. Ei haukkumasanoja kuten "apina" tai "mutiainen" vaan fakta, että vihamyrsky käy läpi ihmisten joka kerta kun musta laitahyökkääjä hipaiseekin jotakuta – kun taas minä, valkoisena miehenä, saan polkea pelaajia varpaille mieleni mukaan.

Suomi ja rasismi on vähän kuin Donald Trump ja korona. Jos kukaan ei kuule puun kaatuvan, sitä ei ole koskaan tapahtunut.

25 vuoden aikanani tällä planeetalla vain yksi henkilö on kysynyt minulta, mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa.

Hänen nimensä on Ville Tavio. Tämä on minun vastaukseni.

Kansanedustaja Ville Tavio on Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja.   (käännös)

Hbl: Till alla er som inte visste vad strukturell rasism betyder 27.8.2020

Eli "rakenteellinen rasismi" tarkoittaa vastoinkäymisten, omien tekojen ikävien seurausten ja jopa oman väkivaltaisuuden selittämistä muiden rasismilla. Niin olen arvellutkin.

Jep. Tuo Höblän vuodatus -mitä vattua juuri luin?

[ikuturso]

Onko tuo siis:

a) kehua Taviota kohtaan, koska hän on ollut kiinnostunut
b) haukkua Taviota kohtaan, koska hän ei itse näe tai ymmärrä
c) mustamaalausyritys Taviota kohtaan, koska hän tunnustaa ettei ymmärrä/tiedä?

Joku syy on mainita Tavio nimeltä. MIkä?

-i-

[MiljonääriPlayboy]

Ai mitä on rakenteellinen rasismi? Onko se kenties sitä, kun loviisalainen bättre folk-soijapoju puhuu "itäsuomalaisista" ihan kuin ne olisivat jotain toista rotua, ja "maaseudusta" ihan kuin Loviisa (!!) olisi joku mega-city?

Ziisus. Naurattaisi, ellei itkettäisi.

[l'uomo normale]

Onko tuo siis:

a) kehua Taviota kohtaan, koska hän on ollut kiinnostunut
b) haukkua Taviota kohtaan, koska hän ei itse näe tai ymmärrä
c) mustamaalausyritys Taviota kohtaan, koska hän tunnustaa ettei ymmärrä/tiedä?

Joku syy on mainita Tavio nimeltä. MIkä?

-i-

Kritiikki omia ja neutraaleja kohtaan riittävän kiinnostuksen ja tiedostamisen puutteesta omaan asiaan. Joskus 30-luvulla amerikkalainen lehtimies kyseli Kansainliiton kokouksen osanottajilta kuka heistä oli lukenut Hitlerin kirjan "Taisteluni".  Kävi ilmi että ainoa kirjan lukenut poliitikko oli Neuvostoliiton ulkoministeri Maksim Litvinov.

[Uuno Nuivanen]

^^ Kyllä minua enempi naurattaa. Varsin huikea mokutus, aivan kuin mokutuksen kulta-ajoilta, rasismi-itkuineen ja Persut bad -osioineen. 

Kelpo seinähullu mokutus piristää aina päivää.   

[Rasvari]

Ai mitä on rakenteellinen rasismi? Onko se kenties sitä, kun loviisalainen bättre folk-soijapoju puhuu "itäsuomalaisista" ihan kuin ne olisivat jotain toista rotua, ja "maaseudusta" ihan kuin Loviisa (!!) olisi joku mega-city?

Billeltä voi kysyä esiintyykö hurreilla (rakenteellisia)rasistisia näkemyksiä itäsuomalaisia kohtaan?

Bille on mielestäni kykekemätön tajuamaan joukkuepelien dynamiikkaa. Kyse oli nelosdivarista, siis alasarjasta, jossa tyypillisesti joukkueen pisteistä vastaa muutama "tähti",  muutamaa sarjatasoa ylempää saatu vahvistus on jo todellinen sateentekijä Laajaa koutsaamista tuolla tasolla ei harrasteta mutta pistemiehet toki selvitetään ennen pelejä. Jos pyrkii voittamaan pelejä usein riittää kun pimentää tähtipelaan. Käytännän keinoja on moni ja yksi yleinen on paineen luominen tähdelle, eli iholla olo ja mikäli kohde on taipuvainen provosointi saattaa tuottaa tulosta keltaisina kortteina tai kohteen pelitason dramaattisena putoamisena.

Georgen keississä muut joukkueet ovat mitä ilmeisimmin löytäneen tavan pudottaa joukkueen tähtipelaajan suorituskykyä, jos George on ollut "joka paikassa kentällä" saattaa onnistunut hiillostus vaikuttaa pudottaa dramaattisesti joukkuen pistepottia. Ei ole tietenkään kivaa hävitä pelejä kokoajan vaikka niin usein tapahtuu varsinkin jos nousee ylempään sarjaan ja materiaali ei vain riitä jos/kun se on yksittäisen pelaajan varassa. Hiillostus ilmeisesti toimii tummemman ihoväri pelimiehiin laajemminkin, myös mestaruussarjoissa, koska tuloksena on usein saatu aikaiseksi chimp-out ja ulosajo. Keino ei ole kunniallinen mutta voin sanoa että tätä tapahtuu lajissa kun lajissa ja kaikilla sarjatasolla.

Billelle voisi lohdutuksena/kettuiluna sanoa: jos ei ymmärrä miten asiat toimivat, eikä vaivaudu pohtimaan miten asiat toimivat, joutuu selittämään kaikki putkinäön ulkopuoliset ilmiöt rasismuksella.

[lurkkeri]

Bille Sirén: Kaikille teille jotka ette tienneet mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa

Hbl: Till alla er som inte visste vad strukturell rasism betyder 27.8.2020

Eli "rakenteellinen rasismi" tarkoittaa vastoinkäymisten, omien tekojen ikävien seurausten ja jopa oman väkivaltaisuuden selittämistä muiden rasismilla. Niin olen arvellutkin.

Jep. Tuo Höblän vuodatus -mitä vattua juuri luin?

Rakenteellinen rasismihan on mitä loistavin keksintö! Jos joku ihminen sortaisi toista ihmistä, se olisi kamalaa ja sitä vastaan pitäisi olla laki. Tai... hetkinen ... sitä vastaan taitaa ollakin laki, jopa melkoinen nippu lakeja.

Mutta jos rakenteet sortavat rotuja, tai kansanryhmiä, tai ... tai ... mitä hyvänsä uhreja, niin siitä voidaan lässyttää aamusta iltaan, pitää TV-paneeleita, kirjoittaa kolumneja yms. yms., mutta kenenkään ei tarvitse oikeasti tehdä mitään. Muuta kuin poliittisia vastustajia syyllistää, omaa sädekehää kiillottaa, sananvapautta kaventavia tuomioita jaella jne.

Kyllä rakenteellinen rasismi on ihanaa!

[Pentecost]

 

Joo siis tota neljännen divarin tähtipelaaja sentään! 

25 vuoden aikanani tällä planeetalla vain yksi henkilö on kysynyt minulta, mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa.

Hänen nimensä on Ville Tavio. Tämä on minun vastaukseni.

Kuka muistaa, milloin koko rakenteellinen rasismi edes sanaparina tiedostettiin? En usko, että 25 vuotta sitten eli vuoden 1995 tienoilla koko käsitettä tunnettiin.

Sen sijaan Porvoon kauhea rakenteellinen rasismi sai näkyvän muodon, kun rasismin kohteeksi joutunut listi oman lapsensa. Olisi vedonnut rasismiin eikä avioeron aiheuttamaan henkiseen pahoinvointiin, niin Höblä voisi sitten valkopestä tämänkin tapauksen, jonka jälkeen avioeron sattuessa kohdalle voisi oikean ihonvärin omaava aina murhailla omia jälkeläisiään ja entisiä puolisoitaan.

Lapsensa puukottanut mies vetosi oikeudessa avioeron aiheuttamaan henkiseen pahoinvointiin. Käräjäoikeus katsoi teon olleen vakaasti harkittu ja erityisen törkeä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0185bdce-ddad-4a72-ac13-658dfc1de88d

Haluaisin kuulla, miten tämä laitettaisiin Ville Tavion ja persujen syyksi.

Tai oikeastaan en halua.

[Roope]

Bille Sirén: Kaikille teille jotka ette tienneet mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa
...
Hbl: Till alla er som inte visste vad strukturell rasism betyder 27.8.2020

Mitä on "rakenteellinen rasismi"?

Bille Sirén haluaa kolumnissaan selittää käsitteen rakenteellinen rasismi. Haluaisin hänen selittävän, mitä "rakenteellinen" tarkoittaa tässä yhteydessä. Tiedän, mitä rasismi tarkoittaa, ja Sirénin kertomus on vakuuttava esimerkki rasismin mädännäisyydestä. Sain kuitenkin vaikutelman, että Sirén ei halunnut kuvata vain rasismia vaan hän halusi selittää nimenomaan rakenteellisen rasismin merkityksen. Joten kysymykseni kuuluu: mitä lisätään "rasismin" merkitykseen, kun se määritellään "rakenteelliseksi"?

Hannes Nykänen, Espoo

Vastaus
Sanalla rakenteellinen tarkoitan systemaattisia, usein alitajuisia stereotypioita, jotka ohjaavat valintojamme ja tekojamme. Syy stereotypioiden rakenteellisuuteen on, että me medioiden, kasvatuksen, kulttuurin ja päivittäisen kielenkäytön kautta saamme väärän ja ennakkoluuloisen kuvan mustista miehistä rikollisina, vaikka he harvoin ovat syyllisempiä kuin valkoiset – ja varsinkaan kuvaamissani kohtauksissa.

Bille Sirén, toimittaja, HBL   (käännös)

Hbl: Vad är strukturell rasism? 28.8.2020

Minkäänlainen rasismi jäi kylläkin kolumnissa selittämättä ja osoittamatta. Sen sijaan toimittaja kuvasi omaa kuin teini-ikäisen romanttisen ihastumisen kautta värittynyttä ajatuksenjuoksuaan, jossa valkopestiin jopa mustan jalkapalloilijan väkivaltaisuus rasismista johtuvaksi.

[Pentecost]

Kun hieman korjaa, niin osuu paremmin kohdalleen... 

Sille Birén:

Sanalla rakenteellinen tarkoitan systemaattisia, usein kokemuksesta syntyviä stereotypioita, jotka ohjaavat valintojamme ja tekojamme. Syy stereotypioiden syntyyn on, että me medioiden, kasvatuksen, kulttuurin ja päivittäisen kielenkäytön kautta saamme oikean ja paikkansapitävän kuvan "mustista miehistä" rikollisina, koska he useammin kuin valkoiset syyllistyvät rikoksiin  – ja varsinkin kuvaamissani esimerkeissä.

Katselin eilen dokumenttia, jossa mentiin muistaakseni Nigeriaan etsimään nettihuijareita, joista osa tienasi sangen hyvin kusetuksillaan ja esittämällä rakastuneita keski-ikäisille miehille ja naisille.

Kun haastattelija kysyi, että miksi miehet toimivat näin, niin yksi lausui käsityksenään seuraavaa:

They took our people and used them as slaves. Now they must pay back what they took!

Eli logiikka on, että kusettaminen on ookoo, kun joskus muutama vuosisata sitten myytiin mustia orjiksi. Tietysti joku voisi kysyä, että kuka myi...*viheltelee*

Samassa dokkarissa käytiin kyselemässä voodooämmältä apuja "asiakkaiden" kusettamiseen ja yksi konsti oli ostaa voodoosaippuaa, jolla kropan odööri sitten oli netinkin välityksellä niin kiihottava, että paritonnia heltisi samantien... 

Miksiköhän kuva Afrikan prinsseistä sitten on niin negatiivinen kuin on? Enpä osaa sanoa.

Olisiko kokemusperäistä kumminkin?

EDIT//: Löysin kyseisen pätkän ja kyseinen kommentti velasta orjuuden takia alkaa kohdasta 19:40

https://www.youtube.com/watch?v=U4kCN7TZ6us

[Roope]

Väestöliiton perhetoimintoyksikön johtaja Minna Säävälä, jota hallitus käytti vuoden 2016 lopulla yhtenä "asiantuntijana" perheenyhdistämisen lisäkiristykset hylkäävän selvityksen laatimisessa, ratkaisee maahanmuuton ongelmat:

Minna Säävälä: Päätössanat ja katse tulevaisuuteen

[...]

Siirtolaisuus Suomesta maailmalle ja maailmalta Suomeen sekä muutto-
liikkeet Suomen sisällä tulee tulevaisuudessa kietoutumaan toisiinsa yhä monimuo-
toisemmilla tavoilla. Jos professori Manningin ennuste pitää paikkansa, maailman
suotuisa kehitys itse asiassa merkitsee yhä kiihtyvää siirtolaisuutta. Ehkä vuonna 2064
Kainuun peltoja ovat alkaneet viljellä kiinalaisperäiset uudisraivaajat, jotka asuttavat
omia kyliään nyt autioituvilla sijoilla. Ja pelloilla kasvaa paksoita ja ginsengiä kasva-
ville Aasian ja Afrikan markkinoille.

Ilmastonmuutoksen tulevaisuudesta emme varmasti tiedä, mutta todennäköistä
on, että siitä kumpuava muuttoliike on mahdollisesti eritoten etelän maiden sisäistä
ja välistä liikettä sekä sikäläisen kaupungistumisen kiihtymistä. Kaupungeista sitten
lähtee resursseja omaavia muuttajia yhä enemmän myös pyrkimään vauraisiin mai-
hin. Ilmastomuutos voi tosin keikauttaa päälaelleen sen kuvan vauraudesta, joka nyt
vallitsee. Muuttoliikkeen kohdealueet voivat vaihtua. Ehkä elinolosuhteet vaikkapa
Siperiassa voivat alkaa vetää puoleensa? Muuttajat ovat dynaaminen voimavara. Ne
yksilöt ja yhteiskunnat, jotka osaavat tarttua mahdollisuuteen, menestyvät.

Pakolaisuutta tuottavien aseellisten konfliktien väheneminen esimerkiksi Lähi-
Idässä näyttää epätodennäköiseltä. Lähi-idän ja Maghrebin väestö on hyvin nuorta ja
siellä on liikkumaan altista väkeä ilman aseellisia konfliktejakin. Saharan eteläpuoli-
sen Afrikan väestö kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja samoin siellä on noin joka
kolmas halukas muuttamaan muualle. Muuttoa pois maasta tulevan vuoden sisään
valmistelee konkreettisesti Afrikassa noin 5 prosenttia väestä (Gallup 2019).

Suurimman haasteen tulevaisuuden kannalta vauraissa maissa, kuten Suomessa,
asettaa voimistuvan uuskansallismielisen ja populistisen politiikan suosion kasvu.
Miten tällaisessa konfliktiherkässä poliittisessa ilmastossa pystytään luomaan olosuh-
teet, joissa uudet tulijat voivat ansaita elantonsa, löytää ystäviä ja saada ihmisarvoa
kunnioittavan elämän? Muuttoliike nyt ja tulevaisuudessa kytkeytyy hyvinvointivaltion
tulevaisuuteen – pystytäänkö sitä pitämään yllä ja kehittämään monikulttuuristuvassa
yhteiskunnassa? Säilyykö poliittisen järjestelmän legitimiteetti ja yhteiskuntarauha?
Mikä on se yhdistävä arvonimittäjä, jonka varaan voidaan rakentaa hyvinvoiva ja de-
mokraattinen monikulttuurinen suomalainen yhteiskunta?

Tulevaisuus ei ole jossakin tuolla kaukana, vaan elämme sitä joka päivä jo nyt. Ei-
lisen tulevaisuus on tämä päivä. Yksi on varmaa: ihmisten liikkuvuus ei vähene, olipa
huominen synkkä tai valoisa. Instituutille siis riittää työsarkaa tulevaisuudessakin.

Siirtolaisuusinstituutti: Mihin suuntaan Suomi kehittyy? Liikkuvuuden ja muuttoliikkeen dynamiikka (pdf)

Eurooppaan kohdistuva laiton ja laillinen siirtolaisuus riippuu lähes täysin maahanmuuttopolitiikasta. Se tarkoittaa niin päätettäessä liikkuvuuden vähenemistä tähän suuntaan, vaikka liikkuvuus muualla lisääntyisikin.

Hullua väittää, että suurin haaste tulevaisuudelle on haittamaahanmuuttoa vastustavan politiikan suosion kasvu eikä kasvava haittamaahanmuutto.

[pyrokatti]

Minna Säävälä: Päätössanat ja katse tulevaisuuteen

[...]

Suurimman haasteen tulevaisuuden kannalta vauraissa maissa, kuten Suomessa,
asettaa voimistuvan uuskansallismielisen ja populistisen politiikan suosion kasvu.
[...]

Siirtolaisuusinstituutti: Mihin suuntaan Suomi kehittyy? Liikkuvuuden ja muuttoliikkeen dynamiikka (pdf)

Eurooppaan kohdistuva laiton ja laillinen siirtolaisuus riippuu lähes täysin maahanmuuttopolitiikasta. Se tarkoittaa niin päätettäessä liikkuvuuden vähenemistä tähän suuntaan, vaikka liikkuvuus muualla lisääntyisikin.

Hullua väittää, että suurin haaste tulevaisuudelle on haittamaahanmuuttoa vastustavan politiikan suosion kasvu eikä kasvava haittamaahanmuutto.

Utopistit kutsuvat realismia yleensä populismiksi, ja on helppoa uskoa että realisistisen politiikan suosion kasvu tuottaa suuria haasteita utopisteille. Yleisestikin moni kirjoitus muuttuu järkeväksi kun korvaa sanan populismi (populisti) sanalla realismi (realisti).

[HMV]

Tämän Karin kuva on edelleen ajankohtainen.

[F1nka]

Minna Säävälä: Päätössanat ja katse tulevaisuuteen

[...]

...Ehkä vuonna 2064
Kainuun peltoja ovat alkaneet viljellä kiinalaisperäiset uudisraivaajat, jotka asuttavat
omia kyliään nyt autioituvilla sijoilla. Ja pelloilla kasvaa paksoita ja ginsengiä kasva-
ville Aasian ja Afrikan markkinoille.

Myöhemmin Säävälä maalailee Lähi-idän ja Afrikan voimavaroja myös Suomeen. Nykyisen kehityksen perusteella afrikkalaiset ja lähi-itäläiset keskittyvät lähinnä valmiin infrastruktuurin ääreen kaupunkeihin. Millaisella ajatuskuviolla CCP tyytyisi alkutuotantoon ja jättäisi kaupungit muille ryhmille? Tulee mieleen, että Säävälä maalailee pelkästään mielikuviensa varassa, varsinaista etenkin geopoliittista ymmärrystä ei taustalla tunnu olevan.

... Muuttajat ovat dynaaminen voimavara. ...

Bingo! Voisiko vielä joku avata käsitettä dynaaminen voimavara maahanmuuttajakontekstissa?

Pakolaisuutta tuottavien aseellisten konfliktien väheneminen esimerkiksi Lähi-
Idässä näyttää epätodennäköiseltä. Lähi-idän ja Maghrebin väestö on hyvin nuorta ja
siellä on liikkumaan altista väkeä ilman aseellisia konfliktejakin. Saharan eteläpuoli-
sen Afrikan väestö kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja samoin siellä on noin joka
kolmas halukas muuttamaan muualle. Muuttoa pois maasta tulevan vuoden sisään
valmistelee konkreettisesti Afrikassa noin 5 prosenttia väestä (Gallup 2019).

Onko aseellinen konflikti tai kansantalouden infrastruktuurin pitäminen väestönkehityksen tahdissa luonnonvoima vai riippuvainen siellä olevista ihmisistä? Mikä on se menetelmä, jolla aseellisen konfliktin aiheuttavat tekijät saadaan karsittua Suomeen tulevien joukosta? Vai halutaanko tänne myöskin jänniä aseellisia konflikteja?

Suurimman haasteen tulevaisuuden kannalta vauraissa maissa, kuten Suomessa,
asettaa voimistuvan uuskansallismielisen ja populistisen politiikan suosion kasvu.
Miten tällaisessa konfliktiherkässä poliittisessa ilmastossa pystytään luomaan olosuh-
teet, joissa uudet tulijat voivat ansaita elantonsa, löytää ystäviä ja saada ihmisarvoa
kunnioittavan elämän? Muuttoliike nyt ja tulevaisuudessa kytkeytyy hyvinvointivaltion
tulevaisuuteen – pystytäänkö sitä pitämään yllä ja kehittämään monikulttuuristuvassa
yhteiskunnassa? Säilyykö poliittisen järjestelmän legitimiteetti ja yhteiskuntarauha?
Mikä on se yhdistävä arvonimittäjä, jonka varaan voidaan rakentaa hyvinvoiva ja de-
mokraattinen monikulttuurinen suomalainen yhteiskunta?

Säävälä siis pitää monikulttuurista yhteiskuntaa itsearvoisesti tavoiteltavana asiana. Ja mitä tulee konflikteihin, niin varmastikin aseellisten konfliktien keskellä kasvaneille konfliktit olisivat ymmärrettävämpiä kuin rauha. Konfliktit eivät ole uusi asia tulijoille, mutta konfliktia Suomeen järjestävällä Säävälälle näyttää olevan.

Tulevaisuus ei ole jossakin tuolla kaukana, vaan elämme sitä joka päivä jo nyt. Ei-
lisen tulevaisuus on tämä päivä. Yksi on varmaa: ihmisten liikkuvuus ei vähene, olipa
huominen synkkä tai valoisa. Instituutille siis riittää työsarkaa tulevaisuudessakin.

Siirtolaisuusinstituutti: Mihin suuntaan Suomi kehittyy? Liikkuvuuden ja muuttoliikkeen dynamiikka (pdf)

Työsarkaa varmasti on, mutta maksajat ovat katoava luonnonvara.

[Roope]

Musta nainen kohtaa rasismia ja seksismiä joka käänteessä, osoittaa lontoolaisen Candice Carty-Williamsin esikoisromaani

Arla Kanerva HS

Candice Carty-Williams: Queenie (Queenie). Suom. Natasha Vilokkinen. WSOY. 459 s.

MITÄ TAPAHTUU, kun musta nainen menee treffeille valkoisen miehen kanssa? Ei ainakaan mitään hyvää, kertoo Candice Carty-Williamsin esikoisromaani Queenie.

[...]

QUEENIE JENKINS on brittiläis-jamaikalainen parikymppinen toimittajasta, joka on "tauolla" suhteestaan valkoiseen poikaystäväänsä Tomiin. Alamäki, syöksykierre, alkaa.

Queenie ikävöi Tomia, mutta samalla hän käy mielessään läpi suhdetta kipukohtineen. Miten Tom ei koskaan noussut puolustamaan, kun eno kertoi rasistisia vitsejään. Miten Queenien reaktiot olivat kerta toisensa jälkeen liioiteltuja, Tomin perheenjäsenethän vain heittivät huumoria.

Läppä läppä, äläs nyt tyttö.

Ikävässään Queenie päätyy käymään treffeillä toisten miesten kanssa. Jostain syystä hekin ovat kaikki valkoisia, ja kohtelevat Queenieta rasistisesti, seksistisesti ja väkivaltaisesti. Seksikohtaukset ovat parhaimmillaankin alistavia, pahimmillaan raiskauksia. Jäljet nähtyään gynekologi luulee Queenien tulleen pakotetuksi seksityöhön.

[...]

Eikä rasismi rajoitu vain alistavaan seksiin, vaan tulee vastaan Lontoon kaduilla muissakin muodoissa. Myös rasismia vastustaviksi julistautuvat valkoiset möläyttelevät milloin mitäkin ja haluavat jatkuvasti koskea Queenien tukkaa. Työpaikallaan Queenie on kiintiön täyttäjä, jota kerta toisensa jälkeen kielletään kirjoittamasta ihonväriinsä liittyvistä isoista aiheista. Rasismi on arkea, Queenie osoittaa, ja sitä saattaa kuulla ystävienkin suusta.

"Tiesin, ettei Darcy ollut tarkoittanut mitään, eikä hän ollut syyllistynyt tähän kuin tämän ainoan kerran. Toivoin kuitenkin, että hyvää tarkoittavat valkoiset liberaalit miettisivät vähän ennen kuin sanovat asioita, joita pitävät täysin viattomina."

Samaan aikaan maailmalla velloo: mustiin kohdistuva poliisiväkivalta on johtanut mielenosoituksiin, joissa poliisit kohdistavat mielenosoittajiin lisää väkivaltaa.

RASISMIA ja seksuaalista väkivaltaa on viime vuosina noustu yhä enenevissä määrin käsittelemään ja vastustamaan myös kirjallisuuden kautta. Tärkeiden aiheiden lisäksi ilahduttaa, että Queenie on sujuvasti etenevä viihderomaani täynnä naisten välisiä ystävyyssuhteita ja terävää, paikoin purevaakin huumoria.

Helsingin Sanomat 30.1.2021

[Lalli IsoTalo]

... Muuttajat ovat dynaaminen voimavara. ...

Bingo! Voisiko vielä joku avata käsitettä dynaaminen voimavara maahanmuuttajakontekstissa?

No maahanmuuttajavoimavarahan tietenkin joustaa dynaamisesti! Se on yhtä virallisissa puheissa, ja toista todellisuudessa. Siis tosiasiassa pelkkää haittaa alusta loppuun, koko toimitusketju.