Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[Roope]

Säkkijärven polkasta on tullut monelle muukalaisvihan keppihevonen, eräänlainen leijonariipus, joka kaapataan rasistisen aatteen symboliksi

Sini Mononen

SÄKKIJÄRVEN pitäjä sijaitsee merenlahden rannalla, luovutetun Karjalan alueella. Limonadi- ja nahkatehtaan sekä sahojen paikkakunta muistetaan tänä päivänä Säkkijärven polkan ansiosta.

Tämä maailmallakin hyvin tunnettu harmonikkaohjelmiston kulmakivi lienee kaikkien aikojen laajimmalle levinnyt kansansävelmämme. Se tiedettiin myös entisessä Neuvostoliitossa nimellä Finski polka.

[...]

IRANILAISTAUSTAINEN, Helsingissä ja Tallinnassa nykyisin työskentelevä kuvataiteilija Bita Razavi (s. 1983) kertoo näyttelyssään Säkkijärven polkan tarinan.

Myymälä 2:n matalassa galle­riatilassa on kaksi huonetta. Niistä taaimmaisessa on esillä videoluuppi, jolla nähdään ote harmonikkataiteilija Pertti Kynkäänniemen musiikkivideosta.

Tallenteella pelimanni seisoo polviaan myöten vedessä soittamassa polkkaa. Näky on absurdi ja huvittavakin. Äänimaisema on kuitenkin ahdistava. Polkan sijaan taustalla kuuluu hiljaisia huokauksia, kuin sähköurku valittaisi viimeisiä hengenvetojaan.

Gallerian etuosan huoneessa on ripustettu seinälle valkoinen pitsiverho venäläiseen tyyliin. Sen yläpuolella on pieni kaiutin, josta kuuluu hiljaa polkan eri levytysversioita.

Asetelmaa vastapäätä olevaa seinää peittää tapetti, joka on täynnä kappaleesta ja sen lukuisista musiikkivideoversioista internetissä keskustelevien ihmisten kommentteja.

VIIMEISTÄÄN tekstejä lukiessa iloiseen polkkaan liitettyjen ahdistavien elementtien syy käy selväksi. Säkkijärven polkka näyttää olevan monelle muukalaisvihan keppihevonen; se on eräänlainen leijonariipus, joka kaapataan rasistisen aatteen symboliksi.

Same Song, New Songlines -näyttelyssä voi erottaa monia polkuja. Yksi näistä on luku musiikin ja sodankäynnin yhteisessä historiassa.

MUSIIKKIA on käytetty propagandan välineenä, kansallis­mielen ja taistelutahdon nostattajana. Se on myös ase. Ainakin Yhdysvaltojen tiedetään kiduttaneen sotavankeja musiikilla, jolloin tarkoituksena on häiritä vangin ajan ja tilan tajua sekä hiljentää tämän sisäinen ääni.

Same Song, New Songlines näyttää, kuinka positiivisistakin legendoista voi tulla negatiivisia, jos tarpeeksi äänekäs joukko päättää omia ne itselleen.

NÄYTTELY havainnollistaa erityisesti sen, kuinka pienen joukon vihamielinen ja provosoiva puhe voi vallata yllättävällä tavalla suhteettoman paljon tilaa ja tehdä näin hankalaksi muiden äänien esille pääsyn.

Siksi tarvitaan uusia Säkkijärven polkkia radioaaltoja vapauttamaan.

Bita Razavi: Same Song, New Songlines 11.11. saakka, Myymälä 2 (Uudenmaankatu 23 F), avoinna ke–la 12–18, su 12–17.

Helsingin Sanomat 7.11.2018

Jutun ohessa on kuva tapetin kommenteista, joissa ei näy mitään Säkkijärven polkasta "muukalaisvihan keppihevosen" tekevää.

e: kuvan linkki

[internetsi]

Aikanaan kun rinteeläis-anderssonnilaisilta neukuilta otettiin takaisin Viipuri, niin siellä oli Li'n ja Antin hengenheimolaiset piilottaneet 300 radiomiinaa. Suomalaiset realistit huomasivat oudot jytkyt ja soittivat miinojen laukaisutaajuudella Säkkijärven polkkaa viikon nonstoppina, eikä jytkyjä enää tullut. Toimittelija Sini Mononen varmaan olisi kuulunut niihin, joiden mielestä ei olisi saanut soittaa Säkkijärven polkkaa häirinnäksi ja antaa vaan kommarineukkujen miinojen räjähdellä, jos olisi tuohon aikaan elänyt.

Tämä menee kyllä mielenkiintoiseksi. En tiennyt Säkkäjärven polkan olevan rasifistinen, vaikka Sini Monosen mielestä varmaan minun varmaan olisi pitänyt tietää. Onneksi nykyään on kaiken maailman sinimonosia, jotka kertovat missä asiassa nyt taas on rasifismia. En olisi itse tajunnut edes asiaa ilman Sini Monosta.

Joten laitetaas tästä nyt koneelta soimaan alkuunsa 25 kertaa Säkkijärven polkka.

[P]

Nykyisin taitaa kaikki olla natsia ja rasistista? Yllätyittekö? Minä en. Ei enää jaksa enää yllättyä tai provosoitua. Tämä on jo niin nähty. 

[Roope]

Tämä menee kyllä mielenkiintoiseksi. En tiennyt Säkkäjärven polkan olevan rasifistinen, vaikka Sini Monosen mielestä varmaan minun varmaan olisi pitänyt tietää. Onneksi nykyään on kaiken maailman sinimonosia, jotka kertovat missä asiassa nyt taas on rasifismia. En olisi itse tajunnut edes asiaa ilman Sini Monosta.

Ajatus Säkkijärven polkasta rasismin välineenä on niin absurdi, että kiinnostaisi tietää, millaisten kommenttien perusteella kriitikko on johtopäätöksensä tehnyt. Valitettavasti en löytänyt muistakaan tapetista otetuista kuvista tästä vinkkiä.

En oikein osaa kuvitella jonkun perustelevan suomalaisten rodullista tai kulttuurista ylemmyyttä polkkavideolla, jossa setä soittaa hanuria polviaan myöten vedessä.

[internetsi]

Tämä menee kyllä mielenkiintoiseksi. En tiennyt Säkkäjärven polkan olevan rasifistinen, vaikka Sini Monosen mielestä varmaan minun varmaan olisi pitänyt tietää. Onneksi nykyään on kaiken maailman sinimonosia, jotka kertovat missä asiassa nyt taas on rasifismia. En olisi itse tajunnut edes asiaa ilman Sini Monosta.

Ajatus Säkkijärven polkasta rasismin välineenä on niin absurdi, että kiinnostaisi tietää, millaisten kommenttien perusteella kriitikko on johtopäätöksensä tehnyt. Valitettavasti en löytänyt muistakaan tapetista otetuista kuvista tästä vinkkiä.

En oikein osaa kuvitella jonkun perustelevan suomalaisten rodullista tai kulttuurista ylemmyyttä polkkavideolla, jossa setä soittaa hanuria polviaan myöten vedessä.

Voi olla niin, että sinimonoset vihaavat kaikkea suomalaista, niin silloin heidän ajatusmaailmassaan kaikki mikä on suomalaista, on huonoa rasifismia. Se pitää sitten korvata jollain ihqudaalla Kumbayaalla, joka on sinimonosten mieleen. Siten saavat taas taistella paremmin vihaamaansa suomalaisuutta vastaan.

Toinen vaihtoehto on se, että vajakeilla on eräänlainen juomakisaan verrattava leikki päällänsä. Kuka vetää eniten on kovin eli kuka vetää lehteen harhaisimman rasifismimörköajatuksen, on se kovin vajakki.

Kolmas vaihtoehto on sitten se, että sinimonoset haluaa kuvitella olevansa kaikkien yläpuolella, koska kukaan muu ei ole niin viisas, että tajuaisi nyt Säkkijärven polkankin olevan rasifismia. Mutta sinimonoset tajuaa, koska ovat niin stanan fiksuja, jolloin voi nyrpistellä vaikka hanurimusiikille.

BTW, olisikohan se rasifismia sinimonosten mielestä, jos Rautatieaseman hanuriaan rääkkäävää romanikerjäläinen opettelisi ja vetelisi Säkkijärven polkkaa? Tässä varmaan olisi sinimonosille kamala dilemma, olisiko se kamalaa rasifismia vai tosi ihqudaa.

[foobar]

Tulee ihan mieleen poliittinen satiiri The Death of Stalin viime vuodelta. Siinä Hruštšov vaimonsa kanssa kertasi vihkosta aiheita, jotka olivat Stalinin (ja Berijan) mielestä hauskoja ja mitkä eivät, etteivät joutuisi NKVD:n listoille. (Anteeksi nyt tämä juonipaljastus, mutta tietyssä mielessähän se on historian jo paljastama.)

Et voi ikinä tietää mikä aihe muuttuu seuraavana syyksi joutua leirille, kidutetuksi tai ammutuksi. Sellainen on ideologiaan maanisesti suhtautuvan järjestelmän tapa kontrolloida ihmisiä. Vaikka minua poliittisen korrektiuden ilmapiiri kypsyttääkin, en ole varma haluanko edes kuvitella millainen meininki on kulttuurikuplan sisällä. Jos joku hidasälyinen on vaikkapa erehtynyt muistissa olevassa menneisyydessä sinällään ilman erityistä syytä sanomaan Säkkijärven polkan olleen iskevä kappale, on tällainen henkilö kohta piireissä epähenkilö, ainakin jos ei osoita aktiivista katumista. Sellainen on se suvaitsevainen kulttuurikupla, se rohkeasti kantaaottava porukka jossa kaikki kuollakseen pelkäävät olla muiden kanssa eri mieltä asioista jotka voisivat riistää apurahat.

[foobar]

Asiantuntija varoittaa suuren sodan tulosta: "80-vuotiaat eivät sitä epäile"

– Kun tapaan 80–90-vuotiaita ja sanon, että sota on tulossa, he eivät epäile sitä. He ovat kokeneet sodan ja näkevät nyt, että asiat luhistuvat ympärillä, Koert Debeuf sanoo.

Tuoreessa kirjassaan Tribalization (Bozar) Lähi-idän asiantuntija ja historioitsija Debeuf perustelee, miksi maailmaa odottaa uusi sota.

Merkit ovat ilmassa. Donald Trumpin Yhdysvallat nostaa tulleja ja vetäytyy kansainvälisestä yhteistyöstä, kuten Unescosta, YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Kansainvälinen rikosoikeustuomioistuin on joutunut puolustuskannalle, kun siitä ovat ilmoittaneet eroavansa Filippiinit, Burundi ja Etelä-Afrikka, ja myös Venäjä vetäytyy. Britannia eroaa EU:sta, ja nationalistiset liikkeet ja äärivoimat vahvistuvat ympäri maailmaa.[/b8]

[...]

Hyviä esimerkkejä heimoistumisen vastustajista ovat myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jotka myös voittivat maissaan vaalit. Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui hänkin maahanmuuton puolesta.

– Kun Merkel sanoi 'me hoidamme tämän' ja kun Saksan jalkapallostadioneilla oli julisteita, joissa luki ' Refugees welcome', se oli valtava isku Isisin propagandalle.

MTV 28.10.2018

Samat EU-fanaatikko Guy Verhofstadtin entisen puheenkirjoittajan horinat on julkaistu Kauppalehdessä.

Luin itsekin tämän jutun Kauppalehdestä. Itseäni puistatti kovasti ajatus siitä että mielipiteen vahvuus kelpasi niin sen ilmaisijalle kuin toimittajallekin erinomaisesti perusteluksi mielipiteen oikeutetuksesta, ja vieläpä paikkansapitävyydestä. Se riitti yksinään jyräämään tarpeen analysoida poikkeavien mielipiteiden perusteltavuutta, joka olisi rehellisessä ilmapiirissä voinut olla ideologisen pyhäinpalvonnan kyseenalaistava ajatus.

Kauppalehdestä on toisinaan luettavissa yllättävän selväjärkisiä, epäpoleemisia juttuja esim. pankkien strategien näkemyksistä poliittisten kehityskulkujen suhteen. Toisaalta sitten tarjolla on tällaisia täydellisiä rimanalituksia joita voisi verrata lähinnä naistenlehtien missien haastatteluihin maailman menosta. Ilmeisesti kuitenkin Kauppalehden/Option on toimittava tällaisena naistenlehtenä miehille jotka haluavat olla kokematta liiallisia älyllisiä haasteita kaveriensa piirissä. Se on omasta mielestäni sääli, mutta ei mitenkään yllätys eurooppalaisessa mediassa. Esimerkiksi The Economist on kaikin puolin itsekritiikkinsä osalta menetetty tapaus, ja Financial Times on julkaisu jonka tilaamisen jatkamista ainakin itse olen tuskaillut jo aika tovin.

[mikkoellila]

Minua on alkanut ihmetyttää miten tämä aina menee näin: paskastanista on tultu pohjolaan koska täällä on ilmeisesti asianosaisesta parempi. Tätä tukee se, että hän täällä on. Sitten kerrotaan isännille miten niillä on kaikki väärin ja paskaa. Kerrotaan miten pitäisi olla.

Umayya Abu-Hanna harrasti tätä vuosikausia, oikeastaan vuosikymmeniä. Suvaitsevainen media antoi valtavasti palstatilaa näille hänen ajatuksilleen, koska ne olivat niin fiksuja ja ihania juttuja, joita suomalaisten pitäisi kuunnella, koska suomalaiset juntit eivät itse tajua, miten juntteja he ovat ja miten perseestä Suomi on.

[DuPont]

Minua on alkanut ihmetyttää miten tämä aina menee näin: paskastanista on tultu pohjolaan koska täällä on ilmeisesti asianosaisesta parempi. Tätä tukee se, että hän täällä on. Sitten kerrotaan isännille miten niillä on kaikki väärin ja paskaa. Kerrotaan miten pitäisi olla.

Umayya Abu-Hanna harrasti tätä vuosikausia, oikeastaan vuosikymmeniä. Suvaitsevainen media antoi valtavasti palstatilaa näille hänen ajatuksilleen, koska ne olivat niin fiksuja ja ihania juttuja, joita suomalaisten pitäisi kuunnella, koska suomalaiset juntit eivät itse tajua, miten juntteja he ovat ja miten perseestä Suomi on.

Jos ja kun otamme oppia noista Abu-Hannojen yhteiskuntanäkemyksistä, omasta yhteiskunnastamme syntyy paskastania. Tuo saattaa olla se syy, miksi Abu-Hannoja karsastetaan? Hän itse puhui siitä, että ihmiset (=siirtolaiset) ottavat tilan haltuunsa, kuten kaupunkien keskustoissa onkin tapahtunut. Ei hän ole väärässä. Hän on oikeassa ja pahan puolella. Hän haluaa yhteiskuntamme muuttuvan sellaiseksi, mistä itse on tullut tänne.

[sancai]

Asiantuntija varoittaa suuren sodan tulosta: "80-vuotiaat eivät sitä epäile"

MTV 28.10.2018

Samat EU-fanaatikko Guy Verhofstadtin entisen puheenkirjoittajan horinat on julkaistu Kauppalehdessä.

Globalisaatio ei ole pysähtynyt mihinkään, vaan etenee ennätysvauhtia. Globalisaatioon ei juuri vaikuta ghettoihin eristäytyvän haittamaahanmuuton määrä Euroopassa, Britannian EU-jäsenyys tai USA:han tuodun Kiina-romun tullit. Sen sijaan ideat, ajatukset ja keksinnöt leviävät nopeammin kuin koskaan ennen, internetissä! Kiitos internetin, ihmiset ovat kielitaitoisempia kuin koskaan. Se aika ei ole kaukana, että lähes kaikki maapallolla osaavat yhteistä kieltä eli englantia.

Valitettavasti tällä globalisoitumisella on myös vastustajansa. Esimerkiksi Euroopan unionissa vapaata internetiä pyritään rajoittamaan, koska tämän kasvavan viisauden ja ajatusten vaihdon pelätään romuttavan toimimattomia ja autoritäärisiä järjestelmiä. Myös kaikenlaiset kansan luovuuden rajoittajat, kuten tekijänoikeusmafiat pelkäävät vapaata internetiä.

[Vaniljaihminen]

Ylen uutiset kuudelta tänään.

Suomen väkiluku laskee (taas) ja avuksi tarvitaan maahanmuuttoa (tietysti).

Sitten jotain nuorta miestä haastateltiin ja hän olikin ymmärtänyt jo senkin, että nyky-yhteiskunnassa pitää olla mahdollisimman feikki eikä niin väliä, vaikka sitä olisi typerimmällä mahdollisella tavalla. Hän nimenomaan ehdotti että suomalaisia lapsia ei pitäisi hankkia vaan pitäisi adoptoida. Mitä vikaa on suomalaisissa lapsissa?

[Roope]

Väite kehitysmaiden muita suuremmasta vastuunkannosta on niin yleisesti ja kyseenalaistamatta heitelty fraasi, että se kuuluisi standardiargumentteihin. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Huomatkaapa viittaukset GCM-sopimukseen, jota London School of Economicsista valmistunut ja muun muassa Euroopan komissiolle töitä tehnyt Tammi pitää jo sovittuna.

Anna-Maria Tammi: Pakolaisia on nyt enemmän kuin koskaan – kehittyvät maat kantavat heistä suurimman vastuun

Suurin osa maailman pakolaisista elää köyhissä ja keskitulon maissa. Samaan aikaan kehitysyhteistyö köyhiin maihin on laskenut ja varoja käytetään enenevissä määrin rikkaiden maiden omiin pakolaiskuluihin. Juuri solmittua kansainvälistä pakolaissopimusta ei toteuteta tällä menolla.

Pakolaisten määrä on suurempi kuin koskaan. Pakolaisina maansa ulkopuolella elää tällä hetkellä 25,4 miljoonaa ja maan sisäisinä pakolaisina jopa noin 40 miljoonaa ihmistä. Kun uutisotsikot rikkaissa maissa niin usein keskittyvät Eurooppaan pyrkiviin pakolaisiin, voi saada käsityksen, että suurin osa pakolaisista olisi esimerkiksi Euroopassa tai Amerikassa. Tämä ei voisi olla kauempana todellisuudesta, sillä 85 prosenttia pakolaisista elää kehittyvissä maissa.
...

The Ulkopolitist 21.11.2018

Pelkkä jonkin maan alueella oleminen ei tarkoita, että maa ottaisi täyden vastuun pakolaisten ylläpidosta. Pakolaisten elättämisestä maksavat eniten länsimaat, käytännössä EU-maat.

Kansainvälinen yhteisö laati vuonna 2016 New Yorkin julistuksen, jossa kaikki YK:n jäsenmaat sitoutuivat noudattamaan yhteisiä pakolaisuuteen liittyviä periaatteita. Näitä periaatteita ovat esimerkiksi pakolaisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja pakolaisia vastaanottavien maiden tukeminen. Keskeistä olisi pakolaisten nopea sopeuttaminen uuteen maahan, jotta pakolaiset pystyisivät jatkamaan opiskelua ja työntekoa ja näin ollen osallistumaan vastaanottajamaan taloudelliseen kehitykseen.

Kansainvälinen konsensus vahvistui entisestään tänä syksynä, kun YK:n yleiskokouksessa esiteltiin globaali pakolaissopimus. Sopimus esittelee kattavan suunnitelman siitä, miten pakolaisten tarpeisiin tulisi vastata ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon pakolaisten sopeuttamisessa. Koska pakolaiset jakautuvat epätasaisesti eri tulotason maihin, sopimus määrittelee kehitysrahoituksen keskeiseksi osaksi ratkaisua. Tärkeää on niin humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö kuin yksityiseltä sektorilta tuleva tuki, mutta YK:n jäsenmaita kehotetaan antamaan etenkin kehitysyhteistyövaroja "yli tavallisten" määrien.

"Globaali pakolaissopimus" eli meille hiljattain tutuksi tullut GCM.

OECD:n vuosittaisen raportin mukaan kehitysyhteistyön absoluuttinen määrä nousi 30 prosenttia vuosien 2006 ja 2016 välillä, mutta samalla järjestö kuitenkin huomautti, että lukua tulee tarkastella kriittisesti. Ensinnäkin varojen kasvaessa rahoittajamaat ovat ohjanneet vähemmän tästä rahasta kehitysmaihin. Itse asiassa alle puolet virallisista kehitysyhteistyövaroista päätyi kehitysmaihin vuonna 2016. Sen sijaan rahoittajamaat ovat käyttäneet varoja enenevissä määrin omiin pakolaiskuluihinsa. Viime vuonna Italia käytti kehitysyhteistyövaroistaan itse arviolta kolmanneksen ja Saksa noin neljänneksen. Suomen virallisesta kehitysyhteistyöstä noin 7 prosenttia, eli 69 miljoonaa euroa, käytettiin Suomessa vuonna 2017. Se on suurin piirtein saman verran kuin mitä neljä suurinta Suomen kehitysyhteistyön saajamaata saivat yhteensä samana vuonna.

On perusteltu periaate käyttää kehitysyhteistyövaroja pakolaisista aiheutuviin kuluihin riippumatta siitä, missä he ovat. Tämän pitäisi ohjata pakolaislobbarit vaatimaan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka ohjaisi auttamisen lähemmäksi lähtöalueita. Näin ei ole tapahnut, vaan järjestöt vaativat älyllisesti epärehellisesti sekä helpompaa pääsyä länsimaihin (ilman ylärajaa määrälle tai kustannuksille) että kehitysapumäärärahojen huomattavaa korottamista ja ohjaamista vain ulkomaille.

Esimerkiksi Merkelin ja muiden johtavien eurooppalaispoliitikkojen sekoilusta johtunut vuoden 2015 pakolaiskriisi maksaa EU-maille enemmän kuin kymmenien vuosien kehitysavut yhteensä. Jos pakolaisten auttamiseen ja muuhun hyväntekeväisyyteen olisi käytettävissä vain tietty määrä rahaa, kukaan ei olisi kehdannut kannattaa Merkelin rajat auki -politiikkaa. Mutta kun piikki oli (ja on edelleen) auki, vastalauseita ei tarvinnut ottaa huomioon.

Eurooppaan vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden määrähän rippuu ennen kaikkea valitusta politiikasta. YK:n pakolaissopimuksen ehdot täyttävällä ulkoistamisella määrä voisi olla myös nolla (0).

Pakolaiskeskustelua käydessä on hyvä pitää mielessä, että suurin osa pakolaisista elää täysin muualla kuin Euroopassa ja huomattavasti Suomen köyhemmissä maissa. Pelkästään köyhimmissä maissa, kuten Ugandassa, Etiopiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, elää yli 5 miljoonaa pakolaista. Kehitysyhteistyövaroille olisi tarvetta, mutta yhteistyö köyhiin maihin on viime vuosina laskenut. Samaan aikaan rikkaat maat käyttävät itse omia kehitysyhteistyövarojaan pakolaiskulujen kattamiseen.

Uganda onkin oivallinen esimerkki. Uganda tarjoaa pakolaisille vain pienen maatilkun viljeltäväksi. Sen sijaan länsimaat maksavat muun muassa pakolaisten koulutuksen. Näistä avustusrahoista osa ohjataan paikallisille ugandalaisille, jotta heidät pidettäisiin tyytyväisinä.

Kansainvälinen yhteisö on vihdoinkin päässyt yksimielisyyteen siitä, miten pakolaisia ja heitä eniten vastaanottavia maita tulisi tukea. Nyt on aika laittaa teoria käytäntöön ja pitää huolta siitä, etteivät jo valmiiksi köyhät maat kanna pakolaisista suurinta vastuuta.

GCM-sopimus on Tammen mukaan "yksimielisyys siitä, miten pakolaisia ja heitä eniten vastaanottavia maita tulisi tukea". Vai niin.

Joka tapauksessa suurimman taloudellisen vastuun maailman pakolaisista kantavat länsimaat. Sama pätee heille myönnettyihin oikeuksiin, jotka ovat aivan eri luokkaa kuin Turkissa, Jordaniassa, Libanonissa, Pakistanissa ja Ugandassa, jotka ovat jutun graafin perusteella suurimmat pakolaisten vastaanottajamaat.

[mikkoellila]

Kansainvälinen yhteisö on vihdoinkin päässyt yksimielisyyteen siitä, miten pakolaisia ja heitä eniten vastaanottavia maita tulisi tukea. Nyt on aika laittaa teoria käytäntöön ja pitää huolta siitä, etteivät jo valmiiksi köyhät maat kanna pakolaisista suurinta vastuuta.

GCM-sopimus on Tammen mukaan "yksimielisyys siitä, miten pakolaisia ja heitä eniten vastaanottavia maita tulisi tukea". Vai niin.

Tässä siis alan tutkija katsoo, että GCM-sopimus on kansainvälisoikeudellinen sopimus siirtolaisvirtojen taakanjaosta.

Samaan aikaan Suomen hallitus väittää, että kyseinen sopimus ei ole mikään sopimus, eikä se velvoita mihinkään, eikä vaikuta Suomen maahanmuuttopolitiikkaan mitenkään.

[DuPont]

Jos ei velvoita mihinkään, ei velvoita myöskään allekirjoittamiseen. Voimme toki hymistellä sen "arvopohjan" mukaan.

[Jorma Teräsrautela]

HS 2.12.2018

Oman aikansa syrjityt turvapaikanhakijat
Romaani
Heikki Turunen: Nenkoset. WSOY. 339 s.

"HEIKKI TURUSEN ansioksi on laskettava, että hän kirjoittaa trilogiassaan asian niin kuin se on: karjalaisevakot olivat oman aikansa turvapaikanhakijoita." (Venla Rossi)

Miten aikoinaan sanottiin "asylum" karjalan murteella?

[Roope]

^Kaikesta päätellen tuo ei sentään ole kirjailija Heikki Turusen luonnehdinta vaan toimittaja Venla Rossin oma älyvapaa heitto:

Helsingin Sanomat: Heikki Turusen evakkoeepoksen kolmas osa on monin tavoin raskasta luettavaa 2.12.2018

Samassa lehdessä:

Ateneumin uusi johtaja Marja Sakari kertoo HS:n haastattelussa, mihin suuntaan hän haluaa museota viedä ja mitä taide hänelle merkitsee – "Taiteessa on sellainen totuudellisuus, joka välittyy ihmisille"

Kiasmasta Ateneumin johtajaksi siirtyvä Marja Sakari haluaa näyttää meille, ettei taide ole irrallaan muusta yhteiskunnasta – ja tutustuttaa meidät vielä moneen naistaiteilijaan, joka on jäänyt löytämättä.

[...]

MARJA SAKARI ei myöskään halua antaa taiteen leikkiä vain omalla hiekkalaatikollaan.

"Kun me elämme tätä totuudenjälkeistä aikaa, on entistä tärkeämpää tuoda esiin taiteen merkitys koko yhteiskunnallisessa kehyksessä."

Hän viittaa esimerkiksi Ylellä pyörivän Babylon Berlinin kaltaisiin tv-sarjoihin, joissa käsitellään populismin nousua. Me haluamme peilata omaa aikaamme historiaan ja pohtia eroja ja yhtäläisyyksiä. Kun ymmärtää historiaa, ymmärtää paremmin myös omaa aikaansa.

Taiteesta on siinä apua. Maalaukset ja veistokset ovat elävää histo­riaa, eräänlaisia aikamatkaajia, jotka ovat syntyneet aikansa ihmisten käsissä, heidän ajatustensa ja tunteittensa tuloksena.

"Taiteessa on sellainen totuudellisuus, joka välittyy ihmisille."

"Meidän on tärkeää tuntea historiaa ja meillä täytyy olla juuret. Nimenomaan sitä Ateneumin taide pystyy tuomaan esille."

KUN Ateneumin seinälle vedettiin kevättalvella 2017 pakolaisten oikeuksia puolustanut Refugees welcome -banderolli, heräsi julkinen keskustelu siitä, voiko ja saako museo olla mieltä.

Marja Sakarin mielestä voi ja saa.

"Museolla pitää olla rohkeutta olla mieltä suhteessa juuri esimerkiksi eettisiin kysymyksiin ja kertoa se taiteen kautta."

Sillä hän ei viittaa niinkään puoluepoliittisiin asioihin vaan taiteen eetokseen.

"Ainakin minulle henkilökohtaisesti taide on hyvien asioiden puolella."

Helsingin Sanomat 2.12.2018

[mikkoellila]

KUN Ateneumin seinälle vedettiin kevättalvella 2017 pakolaisten oikeuksia puolustanut Refugees welcome -banderolli, heräsi julkinen keskustelu siitä, voiko ja saako museo olla mieltä.

Marja Sakarin mielestä voi ja saa.

"Museolla pitää olla rohkeutta olla mieltä suhteessa juuri esimerkiksi eettisiin kysymyksiin ja kertoa se taiteen kautta."

Normaalissa maailmassa museonjohtaja olisi saanut kenkää tuollaisesta tempusta.

[Roope]

Kirjailija nousi barrikadille suvaitsevan Suomen puolesta

Aleksanteri Kovalaisen uutuusromaanin taustalla on vahva poliittinen näkemys siitä, että uusfasismiin Suomessa pitää puuttua nykyistä päänsilittelyä voimakkaammin.

Itsetuntemuksen ja todellisuuden tuntemisen välisestä yhteydestä Tampereen yliopistossa vuonna 2010 filosofian tohtoriksi väitellyt kirjailija Aleksanteri Kovalainen on tehnyt merkittävän uran tutkijana. Hän on paneutunut muun muassa kärsimyksen ongelmaan.

Sittemmin hän on heittäytynyt kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi. Esikoisromaani Mädän elämän alkeet ilmestyi vuonna 2016 ja tänä syksynä rasismiin pureutuva teos Kansallinen herätys.

Kansallinen herätys on rohkea kuvaus suomalaisen äärioikeiston ja fasismin noususta 2010-luvulla. Laajaan tutkimustyöhön perustuva kokeellinen teos kuvaa kansallismielisen ja maahanmuuttokriittisen liikkeen nousua Suomessa ja maamme nykyistä identiteettiä.

Teos perustuu julkaistuihin teksteihin ja keskusteluihin sosiaalisessa mediassa, äärioikeiston väkivallantekoihin ja oikeistopopulistisiin poliittisiin päätöksiin. Kovalainen tunsi lähes pakottavaa tarvetta kirjoittaa kaikesta tästä, kun vielä kansanedustaja Olli Immonen julkaisi taistelunjulistuksen kansallisen kotimaan puolesta.

– Ajattelin, että vastapuolen on syytä lähteä mukaan keskusteluun, nousta barrikadeille puolustamaan moniarvoista ja suvaitsevaista Suomea. Ryhdyin tutkimaan asiaa pintaa syvemmältä ymmärtääkseni, miksi ja mistä äärioikeistolainen liike oikein nousee, mistä se yltiöpäinen yllytys, joka äärioikeiston uhoon kuuluu, kumpuaa. Jopa Jussi Halla-aho kaikessa kuivakkuudessaankin käyttää välillä todella yliampuvia ajatuksia ja huumoria. Halusin tutkia, mistä niissä on kysymys.

[...]

Kirja on osittain vastenmielistä luettavaa, koska siihen on limitetty faktaa siitä mitä on todella tapahtunut, helposti torjumaamme totuutta äärioikeiston toimista.

– Kirjan taustoittaminen ja kirjoittaminen on ollut ajoittain todella rankkaa. On vaatinut ammattitaitoa säilyttää etäisyys aihepiiristä nousseiden, kaikkein likaisimpien ja raastavimpien äärioikeistoon liittyvien asioiden suhteen. Toisaalta mietin myös sitä, voisiko kirjani tuottaa jonkinasteista armeliaisuutta kristilliseen tyyliin "he eivät tiedä, mitä he tekevät". Tällä en tarkoita moraalista anteeksiantoa.

[...]

– Kirjani taustalla on vahva poliittinen näkemys siitä, että uusfasismiin Suomessa pitää puuttua nykyistä päänsilittelyä voimakkaammin. Pitää muistaa, että fasistinen liikehdintä Suomessa ei ole lainkaan laantumassa, vaan jotkin järjestöt ovat toimineet viime aikoina jopa entistä näkyvämmin. Tämä on jo, ja tulee olemaan, erittäin suuri moraalinen ja poliittinen ongelma kuten useissa Euroopankin maissa. Oikeistopopulismi ja fasismi ovat vahvoja, hirviömäisiä mekanismeja, joiden kukistamiseen ei riitä vain yksilötason toiminta.

– Ei ole mitään syytä lähteä sen suhteen päänsilittelyyn, vaan poliitikot voisivat Ruotsin tapaan yksinkertaisesti sanoutua irti yhteistyöstä äärioikeistolaisten kanssa, eikä suostua hallitusyhteistyöhön heidän kanssaan.

Mitä ihminen sanoo omasta rasismistaan, ei merkitse mitään, Kovalainen on todennut kirjoituksissaan.

Kansallinen herätys on asenteeltaan ja toimintajaksoissaan äärimmäisen väkivaltainen. Herääkin kysymys, mikä on kirjan moraalinen vastuu. Voisiko kirja toimia myös eräänlaisena yllykkeenä äärioikeiston suuntaan? Hyviä esimerkkejähän löytyy viljalti vaikkapa siitä, kuinka vääristyneesti Raamattua luetaan ja tulkitaan.

[...]

– Pitää muistaa, että viime vaaleissa perussuomalaiset saivat yli viisisataatuhatta ääntä, ja täällä hyväksyttiin presidenttiehdokkaaksi Laura Huhtasaari, joka on todennut julkisesti, että ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille. Missä ovat ne miljoonat suomalaiset, jotka olisivat vaatineet, että emme hyväksy tämmöistä presidenttiä?

– Suomalaisten sanotaan olevan tolkun ihmisiä, jotka vastustavat rasismia. En olisi niinkään varma tästä. Suuri kansanosa ei ole lainkaan valmis nousemaan äänekkäästi rasismia vastaan.

[...]

– Suomi on kansainvälisessä vertailussa hyvä maa, mutta poliittisessa elämässä monet asiat ovat täysin päin prinkkalaa, kuten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanteisiin liittyvät epäkohdat. Kysymys on suomalaisen oikeusvaltion tilasta. Jos täällä voidaan rajoittaa yhden ihmisryhmän oikeuksia, vaarana on sen laajeneminen koskemaan muitakin.

– On sydäntä särkevää kuulla joidenkin äärioikeiston edustajien sanovan, että nykyinen hallitus ei olisi tehnyt mitään turvapaikkakysymyksen eteen. Asiahan on täysin päinvastoin. Aikaisemmin esimerkiksi irakilaisista turvapaikanhakijoista jopa kuusikymmentä prosenttia sai turvapaikan, nykyään kielteiset päätökset ovat kahdeksankymmenen prosentin luokkaa. Tämähän on enemmän kuin rasistista politiikkaa! Suomen nykyinen hallitus tuhoaa toimillaan ihmiselämiä.

[...]

– Luvattoman vähän kirjailijat ovat asettuneet myös julkisesti puolustamaan vasemmistolaisia arvoja. Tämän ei tarvitse merkitä taiteen poliittista yksioikoistumista. Poliittiset ilmiöt ovat hyvin monimutkaisia, eikä taide voi antaa mitään yksiviivaisia ratkaisuja, mutta parhaimmillaan se voi nostaa esiin ongelmia.

Aleksanteri Kovalainen: Kansallinen herätys. Teos 2018. 375 sivua.

Kansan Uutiset 8.12.2018

– On sydäntä särkevää kuulla joidenkin äärioikeiston edustajien sanovan, että nykyinen hallitus ei olisi tehnyt mitään turvapaikkakysymyksen eteen. Asiahan on täysin päinvastoin. Aikaisemmin esimerkiksi irakilaisista turvapaikanhakijoista jopa kuusikymmentä prosenttia sai turvapaikan, nykyään kielteiset päätökset ovat kahdeksankymmenen prosentin luokkaa. Tämähän on enemmän kuin rasistista politiikkaa! Suomen nykyinen hallitus tuhoaa toimillaan ihmiselämiä.

Merkittävän uran tutkijana tehneelle ja rankasti kirjaa taustoittaneelle filosofian tohtorille tiedoksi, että irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti on ollut tänä vuonna suunnilleen tuo mainittu 60 ja ns. ilmeisen perusteettomat hakemukset karsien jo ylikin. Parempi mieli?

[Nuivinator]

Näinpäs tuossa aika hyvän FB-keskustelun.

Henkilö A linkkaa uutisen https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005928015.html ja kertoo sille saatesanat

Hyvää kehitystä. Voin suositella lämpimästi näitä kursseja kokemukseen perustuen.

Hän kirjoittaa myös kommentin itselleen:

YouTubessa on keskustelu, jossa Halla-Aho ja Heinäluoma keskustelevat eräästä ajankohtaisesta aiheesta, jonka voidaan katsoa taustaksi tuolle uutiselle.

https://www.youtube.com/watch?v=tBWFFEd3xWE

Joku ei näköjään tykkää:

Se on jännä ilmiö kun alueilla missä on enemmän maahanmuuttajia ei tällaista tarvetta esiinny. Yleensäkin kun katsoo kaikkia äänestystuloksia joka paikasssa oli se sitten Suomi, Yhdysvallat tai Saksa niin maahanmuuttoa vastustetaan siellä missä niitä aina suhteellisesti vähiten muutenkin.

Ihmisten turvattomuuden tunne ja uhkien pelko ei selvästikään perustu empiriaan. Eniten tuntuvat pelkäävät ne jotka tietävät ja tuntevat asioita vähiten.

Henkilön C kuitti B:lle

Tarkoitatko, että on maahanmuuton vastustamista jos tyttö tai nainen menee itsepuolustuskurssille?

[Phantasticum]

Tällä kirjoituksella päässee tähän ketjuun, vaikka kyse ei olekaan suoraan mokutuksesta vaan mokutuksen vastustamisesta totuudella ja rakkaudella. Demokraatin päätoimittaja, entinen pastori ja piispa Samuel Salmen poika Mikko Salmi on ollut niin järkyttynyt perussuomalaisten Oulussa järjestämästä mielenilmauksesta, että hän on oksentanut ulos tuntemuksiaan kuvaavan pääkirjoituksen. Olen poiminut kirjoituksesta helmet ilman poistoja merkitseviä hakasulkeita. Päätoimittaja Salmea lainatakseni koko jätteen voi lukea linkistä.

Otan osaa, Mikko. Ja toipumisia!

Tärisen vieläkin. Vihan vimma vyöryi päälleni sillä voimalla, että oksennusta on vaikea pidätellä.

Ihmisyyden kuolemaa juhlitaan juuri tänään Oulun kaupungintalon edustalla, kun YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta. Ironialla on välillä liiankin kalmanhajuiset kidukset.

Pelkään koko ajan, että joku alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti. Vilkuilen jatkuvasti ympärilleni ja menen varmuuden vuoksi seinän viereen seisomaan.

Kaupungintalon edessä olevan joulukuusen ympärillä seisoo pari turistia ihmeissään. Toinen tulee kysymään minulta, mistä oikein on kysymys. Olen niin turtana, etten saa sanotuksi mitään.

Tätä kirjoittaessani ei henki oikein kulje. Tunne on samanlainen kuin olisin selvinnyt täpärästi hirvikolarista. Vapina on vahvasti läsnä, eivätkä sormet tahdo oikein löytää oikeita kirjaimia. Pahoittelen mahdollisia lyöntivirheitä, vaikka toimituspäällikkömme ne varmasti korjaa.

Tärinä vaimenee hitaasti. Verenkierto palailee sormiin vielä verkkaisemmin.

Demokraatti: "Perkele, ne jätteet on ajettava Suomesta"

[mikkoellila]

Tällä kirjoituksella päässee tähän ketjuun, vaikka kyse ei olekaan suoraan mokutuksesta vaan mokutuksen vastustamisesta totuudella ja rakkaudella. Demokraatin päätoimittaja, entinen pastori ja piispa Samuel Salmen poika Mikko Salmi on ollut niin järkyttynyt perussuomalaisten Oulussa järjestämästä mielenilmauksesta, että hän on oksentanut ulos tuntemuksiaan kuvaavan pääkirjoituksen. Olen poiminut kirjoituksesta helmet ilman poistoja merkitseviä hakasulkeita. Päätoimittaja Salmea lainatakseni koko jätteen voi lukea linkistä.

Otan osaa, Mikko. Ja toipumisia!

Tärisen vieläkin. Vihan vimma vyöryi päälleni sillä voimalla, että oksennusta on vaikea pidätellä.

Ihmisyyden kuolemaa juhlitaan juuri tänään Oulun kaupungintalon edustalla, kun YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta. Ironialla on välillä liiankin kalmanhajuiset kidukset.

Pelkään koko ajan, että joku alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti. Vilkuilen jatkuvasti ympärilleni ja menen varmuuden vuoksi seinän viereen seisomaan.

Kaupungintalon edessä olevan joulukuusen ympärillä seisoo pari turistia ihmeissään. Toinen tulee kysymään minulta, mistä oikein on kysymys. Olen niin turtana, etten saa sanotuksi mitään.

Tätä kirjoittaessani ei henki oikein kulje. Tunne on samanlainen kuin olisin selvinnyt täpärästi hirvikolarista. Vapina on vahvasti läsnä, eivätkä sormet tahdo oikein löytää oikeita kirjaimia. Pahoittelen mahdollisia lyöntivirheitä, vaikka toimituspäällikkömme ne varmasti korjaa.

Tärinä vaimenee hitaasti. Verenkierto palailee sormiin vielä verkkaisemmin.

Demokraatti: "Perkele, ne jätteet on ajettava Suomesta"

Lastenraiskaajista ei siis saisi käyttää sanaa "jätteet"?

[Jorma Teräsrautela]

Sellainen asia, että miksi matujen oikeastaan pitäisi lainkaan kotoutua, koska silloinhan juuri menetetään monikulttuurisuuden tuoma rikkaus? Luulen, että moni suvaitsevainen katsoo aika karsaasti tätä kotoutumishössötystä. Jos kaikki kulttuurit ovat tasa-arvoisia, mitä tämä puhe kotoutumisesta olisi mitään muuta kuin kulttuuri-imperialismia? Suomeen tulee uusia kulttuureita, so what? Pravdan taannoisen kolumnin mukaan suomalaiset eivät ole tehneet muuta maailmankulttuurin eteen kuin jalostaneet lantun. Onko meillä muka kanttia olla rasisteja?

[DuPont]

Jos nuo sopeutuvat, ovat varsin suomalaisia, eivät enää mamuja. Keitä sitten palvoa, jos nuo sopeutuvat?

[l'uomo normale]

Pravdan taannoisen kolumnin mukaan suomalaiset eivät ole tehneet muuta maailmankulttuurin eteen kuin jalostaneet lantun. Onko meillä muka kanttia olla rasisteja?

Meillä on paljon oppimista afghaaneilta rautakautisesta kaupunkikulttuurista!

[Jorma Teräsrautela]

Kuka on suomalainen ja kuka ei ole?

Suomalaiset ovat pyrkineet ja päässeet päättäjiksi maailmalle Japania ja Somalimaata myöten.   YLE 28.12.2018    https://yle.fi/uutiset/3-10538906

YLEn mukaan Pielisjärven Höntönvaarasta kotoisin oleva Marutei Tsurunen, joka on asunut Japanissa vuodesta 1967 on edelleen se sama höntönvaaralainen Martti Turunen. Hän ei ole muuttunut japanilaiseksi, vaikka on asunut siellä yli 50 vuotta ja vaihtanut vaimon ja auton japanilaiseen. Sen sijaan Suomeen tuleva somali muuttuu suomalaiseksi (esim. presidenttiehdokkaat Abdirahman Mohamed Abdullahi  sekä Faisal Ali )

Suomalaiset ehdokkaat hävisivät Somalimaan presidentinvaalit  Pravda 21.11.2017   https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005458889.html

Suomalainen pysyy suomalaisena, vaikka muuttaisi intiaanireservaattiin tai Kalaharin autiomaahan tai pukeutuisi paratiisilinnun sulkaan ja penisputkeen. Sen sijaan somali ja beduiini muuttuvat suomalaisiksi heti sen jälkeen, kun heistä on tullut täysiverisiä karjalanpiirakan leipojia SPR:n kotoutumiskurssilla.  (EDIT. Oho, olisiko esimerkki pitänyt vaihtaa?)

Onhan se epäsymmetristä, mutta logiikka on siinä, että suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria ei ole olemassakaan, koska kaikki on tuontitavaraa.

[Bellerofon]

Yksi asia mitä ihmettelen on se, että suomalaisten mennessä ulkomaille pysyvästi asumaan, niin monet muokkaavat nimensä ja antavat lapsilleen paikalliseen kulttuuriin sopivat nimet.
Ei siitä ole vielä kovin pitkään, kun Suomessakin nimiä käännettiin kahden kotimaisen välillä. Miksi Mohammadia ei voisi vaihtaa Mikoksi?
Tunnen useamman länsimaisen henkilön, jota kutsutaan suomalaisella nimellä ja tiedän muutaman virallisesti muuttaneen nimeään.

[Roope]

Tee se näin -sarjassa HS etsii vastauksia lukijoiden kysymyksiin. Tällä kerralla kerrotaan, miten puuttua seksistiseen tai rasistiseen puheeseen.

Helsingin Sanomat: Miten vaiennetaan rasisti tai naisten halventaja seurueessa? Tee se tyylikkäästi neljän askeleen menetelmällä 28.12.2018

Ensimmäinen askel on se, että nimetään, mitä tapahtui. Toinen askel on teon kyseenalaistaminen. Se on eri asia kuin koko ihmisen kyseenalaistaminen. Kolmas askel on se, että annetaan vaihtoehto vääräksi koetulle toiminnalle.

OTETAAN esimerkki. Seurueessa joku saattaa alkaa puhua naisten yleisestä typeryydestä. Sanoja voi tietenkin olla itsekin nainen.

Ensimmäinen askel on nimeäminen, joka tarkoittaa sen ääneen lausumista, mitä tapahtui. Tähän tapaan: "Sanoit äsken, että naiset ovat mielestäsi typeriä."

Seuraava askel on teon kyseenalaistaminen. Näin: "Minusta se ei ole ok, mitä sanoit." Ei siis kritisoida ihmistä vaan hänen puheitaan. Asia on myös hyvä sanoa omaa näkökulmaa ja tuntemusta korostaen.

Kolmanneksi tulee esittää vaihtoehto. Se voi olla näinkin yksinkertainen: "Toivon, että jatkossa näin ei sanottaisi. Tällaisesta ei tule hyvä fiilis, enkä haluaisi, että tällaisia asenteita ylläpidetään."

Jos kyse on esimerkiksi siitä, että joku on kommentoinut omaa takapuolta tai rintoja, voi vaihtoehdon esittää näin: "Jos haluat osoittaa kunnioitusta minua kohtaan, kehuisit sitä, mitä teen, etkä sitä, miltä näytän."

Neljättä askelta tarvitaan vain, jos vastapuoli suuttuu tai ei ole muuten vastaanottavainen. Esimerkiksi takapuolen kehuja saattaa ärähtää, että tätä tämä juuri on, me too -liike veti kaiken yli, eikä enää saa sanoa mitään.

Silloin on tärkeää tunnustaa toisen tunne. Voi sanoa, että kuulen, miten tämä on vaikea asia sinulle. Tai että huomaan sinun olevan pettynyt. Sen jälkeen voi uudelleen kyseenalaistaa teon, kertoa omasta tuntemuksestaan ja esittää vaihtoehdon.

Ja ei kun soveltamaan.

[J.M]

Ja ei kun soveltamaan.

Ja sitten kun tätä soveltaa suvakkiin tai VHMn halventajaan, on kauhea ihminen.

[Syämmistynyt]

Ylen opetusvideo "Kielto, kädet ja käsilaukku" sekä avainnipun helistely ovat saaneet nyt jatkoa HS:n rasististorjuntaohjeesta. 

https://www.facebook.com/yleoulu/videos/vb.190153419756/10153825767184757/?type=2&theater

[Dangr]

Sopisiko näin:

Ensimmäinen askel on se, että nimetään, mitä tapahtui. Toinen askel on teon kyseenalaistaminen. Se on eri asia kuin koko ihmisen kyseenalaistaminen. Kolmas askel on se, että annetaan vaihtoehto vääräksi koetulle toiminnalle.

OTETAAN esimerkki. Seurueessa joku saattaa alkaa puhua monikultuurisuuden rikkaudesta. Sanoja voi tietenkin olla itsekin maahanmuuttaja.

Ensimmäinen askel on nimeäminen, joka tarkoittaa sen ääneen lausumista, mitä tapahtui. Tähän tapaan: "Sanoit äsken, että monikulttuuri on rikkaus."

Seuraava askel on teon kyseenalaistaminen. Näin: "Minusta se ei ole ok, mitä sanoit." Ei siis kritisoida ihmistä vaan hänen puheitaan. Asia on myös hyvä sanoa omaa näkökulmaa ja tuntemusta korostaen.

Kolmanneksi tulee esittää vaihtoehto. Se voi olla näinkin yksinkertainen: "Toivon, että jatkossa näin ei sanottaisi. Tällaisesta ei tule hyvä fiilis, enkä haluaisi, että tällaisia asenteita ylläpidetään."

Jos kyse on esimerkiksi siitä, että joku on kommentoinut omaa etnisyyttä, voi vaihtoehdon esittää näin: "Jos haluat osoittaa kunnioitusta minua kohtaan, kehuisit sitä, mitä teen, etkä sitä, miltä näytän."

Neljättä askelta tarvitaan vain, jos vastapuoli suuttuu tai ei ole muuten vastaanottavainen. Esimerkiksi monikulttuurisuuden kehuja saattaa ärähtää, että tätä tämä juuri on, meillä on unelma-liike veti kaiken yli, eikä enää saa sanoa mitään.

Silloin on tärkeää tunnustaa toisen tunne. Voi sanoa, että kuulen, miten tämä on vaikea asia sinulle. Tai että huomaan sinun olevan pettynyt. Sen jälkeen voi uudelleen kyseenalaistaa teon, kertoa omasta tuntemuksestaan ja esittää vaihtoehdon.