Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[Roope]

Theresa Norrmén kertoo Höblän suvaitsevaisuutta käsittelevässä kolumnissa, kuinka tapasi kreikkalaisessa kylässä kaksi mukavaa tanskalaista herrasmiestä, jotka suunnittelivat rakentavansa sinne oman talon. Kun pariskunnista tuli Facebook-kavereita, Norrmén havaitsi, että toinen miehistä aikoi asettua parlamenttivaaleissa Tanskan kansanpuolueen ehdokkaaksi. Puolueen, jota kuvattiin vuonna 2015 Aftonbladetin pääkirjoituksessa rasistiseksi ja humanistiset äänet vaientavaksi.

Kolumnisti pohdiskelee asiaa Karl Popperin suvaitsevaisuusparadoksin näkökulmasta, pitääkö tällaisia natseihin rinnastettavia suvaitsemattomia ihmisiä suvaita. Lopulta kaikki ratkeaa onnellisesti, kun Norrmén tiedustelee mieheltä, onko hänen tilinsä ehkä hakkeroitu, jolloin mies irtisanoo Facebook-kaveruuden. Kolumnisti toteaa lopuksi tyytyväisenä, että suvaitsevaisuuden raja tuli vedettyä, eikä hänen tarvinnut vetää sitä tällä kertaa itse.

Hbl: Toleransens gränser 26.5.2018

[Roope]

Heli Vaarasen kolumni: Älä suosi aina suomalaista

Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan, kirjoittaa Heli Vaaranen.

Työmatkani varrella avattiin kiva kampaamo. Puhdas, viehättävä ja hitusen eksoottinen. Perustajina olivat sisko ja sen veli. Siellä oli kohtuulliset hinnat ja pitkät aukioloajat. Oli kiva käydä pesettämässä tukka pitkän työpäivän jälkeen. Minä nimittäin jätän vaikka lounaan väliin, jotta voin nauttia illan suussa sellaisesta ylellisyydestä.

[...]

Kaikki pahimmat snobiystävänikin kehuivat sitä leikkausta. Sen teki nuorukainen, jonka kanssa meillä ei ollut sanaakaan yhteistä kieltä, mutta hyvin pärjättiin. Näytin sormilla, että tuon verran lyhennetään, ja hän teki upean ja muodikkaan leikkauksen.

[...]

Yhtä kertaa lukuun ottamatta minä olin paikan ainoa asiakas. Miksi? Siksikö, että paikan perustaneet nuoret olivat maahanmuuttajia? Onko meille hoettu "suosi suomalaista" niin, ettemme ymmärrä omaa etuamme?

Samoihin aikoihin Oikeusministeriö, Sisäministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa. (Tiedote 6/2018). Ohjelmalla haluttiin edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Ohjelman tavoitteena oli tukea työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää maahanmuuttoa.

Ohjelmalla luvattiin lisää verottajan ja maistraatin palveluita niille, joita kaukainen maailmankolkkamme kiinnostaa. Ja kiinnostaahan se. Viime vuonna maahamme muutti yli 30 000 ihmistä.

Maahanmuuttopoliittinen ohjelma oli täynnä kauniita ja ihanteellisia sanoja. Silti minä istuin erinomaisessa kampaamossa yksin. Viranomaiset voivat palvella vaikka katketakseen, mutta jos me kansalaiset emme ole mukana hommassa, siitä ei tule mitään. Onko kyse ennakkoluuloista, jota ovat niin syvällä ettet itsekään tunnista niitä? Yritä, sillä se on meidän kaikkien ja maamme etu. Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan. Et voi väittää kannattavasi kotoutumista ja kulttuurien rikasta kanssakäymistä, ellet itsekin ryhdy kanssakäymiseen. Ellet astu rohkeasti ovesta sisään ja selitä käsimerkeillä, suomeksi, englanniksi tai esperantoksi, mitä haluat tehtävän.

Ei tarvitse katsoa kovin kauaksi länteen, kun jo näemme miten ikävästi voi käydä, ellei kulttuurien hyvä rinnakkaiselo onnistu hyvin. Ja sitä aivan parasta rinnakkaiseloa on arkinen elämä. Nimittäin kaikkialla maailmassa pestään ja leikataan hiuksia, hoidetaan ihoa ja otetaan hierontaa kipeisiin lihaksiin. Korjataan vaatteita ja kenkiä ja laitetaan ruokaa. Hoidetaan vanhuksia ja lapsia. Kasvatetaan ravintoa ja myydään sitä turuilla ja toreilla. Muutkin osaavat tehdä näitä asioita kuin kantasuomalaiset. Kaikesta muusta osaamisesta puhumattakaan.

Ei voi olla niin vaikeaa vaihtaa joskus tulokulmaa ja antaa roposensa nuorten, kaukaa tulleiden yrittäjien kassaan. – "Mutta kun niissä on kaikenlaista väkeä", jotkut sanovat. "Niin meissäkin", minä vastaan. Vai etkö koskaan ole tavannut suomalaista lusmua?

Tietäähän sen, että yhden tai kahden asiakkaan varassa paikka ei menestynyt kahta kuukautta pidempään. Kun eräänä iltana tartuin ovenkahvaan kanta-asiakkaan ottein, paikka olikin pimeänä. Ovessa munalukko. Ikkunan julisteista oli vain teipit jäljellä. Siinä tuhottiin kahden ammattitaitoisen ja yritteliään nuoren unelma.

Eivät he olleet täällä viemässä kenenkään työpaikkoja, vaan he yrittivät luoda omat työpaikkansa. Asiakkaita vain ei tullut.

Yhteiskuntaa voi pyörittää vain verotuloilla. Lainallakin se onnistuu, mutta vain jonkin aikaa, eikä se ole viisasta taloudenpitoa, ei valtiolta eikä kansalaiselta. Tervettä, rakentavaa toimintaa syntyy kun on tekijä ja tekijällä asiakas. Uskon, että nämä nuoret yrittävät uudestaan jossakin toisessa paikassa. Ja ihan ilman yrittäjyyskasvatusta. Keskeiselle Helsingille he olivat liikaa. Toivottavasti sen uuden paikan kadun kulkijat toivottavat tervetulleiksi hyvät palvelut.

Heli Vaaranen on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen ja hän kehottaa sinkkuja välttämään nolla-aikaa.

Yle 17.7.2018

[Rokka]

Heli Vaaraselle ei koskaan ole tullut mieleen, että ehkä me suomalaiset emme halua asioida paikoissa joissa joutuu selittämään käsimerkein kaiken, eikä suomen kielellä tule toimeen.

ellei kulttuurien hyvä rinnakkaiselo onnistu hyvin

Onhan se mennyt osittain oikein, eli kulttuurien huono rinnakkaiselo on onnistunut hyvin, tai sitten hyvä rinnakkaiselo hyvin huonosti, tai mitäköhän se suvaitsevainen tässä yritti sanoa 

[Uuno Nuivanen]

Älä suosi aina suomalaista

Siis väittääkö Vaaranen, etteivät nuo uudet maamiehemme olisikaan suomalaisia? Tämähän on raskaimman luokan rasismia ja etnistä profilointia!1!!

[MiljonääriPlayboy]

Eivät he olleet täällä viemässä kenenkään työpaikkoja, vaan he yrittivät luoda omat työpaikkansa. Asiakkaita vain ei tullut.

Halleluja. Tohtori-terapeutti-sosiaalitieteilijä ratkaisi juuri työttömyysongelman kertarysäyksellä: kaikki työttömät nyt vaan perustamaan parturi/kampaamoliike. Eli luomaan oma työpaikkansa. Ei se vie kenenkään muun työpaikkaa. Varmaan myös kebab-pitseria, kahvila tai pesula* käy. Ei se vie kenenkään työpaikka, vaan sen sijaan luo yrittäjälle sellaisen. 

Aika kovan inflaation on kokenut "tohtori"-termikin viime aikoina, tällaisten ulostulojen myötä. Ennen "tohtori" tarkoitti jotain hieman tärkeää, sivistynyttä ja ehkä arvokastakin, nykyään se tuntuu olevan lähinnä synonyymi avohoitopotilaalle ja multi-kulti-haihattelijalle.

*Tarja Cronberg/Kauppalehti 2009: "Elämme pesemällä toistemme paitoja"

edit: lainaus kondikseen

[-PPT-]

Verotarkastaja luultavasti käynyt pistämässä tohtoriskan suosikkiparturin liikkeen ovet säppiin.

[Uuno Nuivanen]

Tai starttiraha loppui.

[Shemeikka]

Tietäähän sen, että yhden tai kahden asiakkaan varassa paikka ei menestynyt kahta kuukautta pidempään. Kun eräänä iltana tartuin ovenkahvaan kanta-asiakkaan ottein, paikka olikin pimeänä. Ovessa munalukko. Ikkunan julisteista oli vain teipit jäljellä.

Hienoa; boikotit toimivat. Ehdin jo helteen laiskistaessa pohtia olisiko se niin paha juttu jos yhden kerran kävisin syömässä lähimmässä känkkylässä, joka on mutipaikka, enkä kävisikään kauempana suomiveikkojen paikassa. Päätin Helin avautumisen luettuani pitää pintani ja suosia suomalaista.

[Titus]

"Siinä tuhottiin kahden ammattitaitoisen ja yritteliään nuoren unelma."

ziizus 


Siinä markkinatalous toimi niinkuin sen pitääkin toimia: yrittäjien keskinäinen kilpailu lopetti kokonaisuutena huonomman yrityksen kilpailukyvyttömän toiminnan.

[MiljonääriPlayboy]

*SNIP* Huom. kyseessä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. Jos on arpapeliä miten parturi/kampaaja ymmärtää asiakkaan toiveet, niin ei sinne roposiaan kanna. *SNIP*

Jaa-a, vaikka tässä muuta väitetään, niin kyllä tämä matu-kampaamon hylkiminen minusta rassismukselta kuulostaa. Ei se yhteisen kielen puute nyt niiiiiiiin iso este voi olla. Kyllä sitä muissakin tilanteissa pärjätään elekielellä. Ainahan kampaamoiden seinillä on referenssi- ja mainoskuvia. Sieltä vaan osoittaa mieleisensä kampausmallin ja viittelöi, että tuollainen, tuo alarivin keskimmäinen......

e:typo

[foobar]

Kaikki on alisteista unelmille. Logiikan käyttö ei ole sallittua. Jos kaikkea muuta pidetään näiden geelielvisten unelmien saavuttamiselle alisteisena, ollaan hyvin nopeasti tilanteessa jossa joko kuluttajilta loppuu kyky ylläpitää yrittäjien elintasoa tai suuri osa yrittäjistä menettää siinä määrin tuloja etteivät enää pysty elättämään itseään. Mutta edelleenkin, kaikki on alisteista unelmille. Olisin kiinnostunut kuulemaan vastauksen siihen mistä päästä ja kenen on tarkoitus joustaa.

[Eino P. Keravalta]

Heli Vaaranen:

Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan

Moniarvoisia ihmisiä ei ole olemassakaan, koska kaulaa ei voi yhtä aikaa sekä katkaista että säästää.

[Java]

Älkääs nyt, vaikka kielitaidottomille yrittäjille kävi nyt huonosti, niin onneksi Heli on kuitenkin HYVÄ ihminen

[Rokka]

Nyt kun tarkemmin ajattelen tuota Helin ylenantia, niin olen kyllä täysin samaa mieltä ja toivoisin, että muutkin Helin kaltaiset ihmiset toimisivat Helin haluamalla tavalla.
Jos nämä kaikki "moniarvoiset" ja "maahanmuuttomyönteiset" ihmiset asioisivat vain tällaisissa etnisesti rikkaammissa liikkeissä, niin saisipa tällainen nuivakin rauhassa asioida sellaisissa liikkeissä joissa tulee ymmärretyksi ihan suomen kielellä. Eikä tarvitsisi katsella noita "moniarvoisia" samassa liiketilassa.

[Roope]

En keksinyt muutakaan ketjua.

A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Sixten Korkman nousivat Suomen merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon – "Taloustiede on uusi uskonto"

Humanistit jäivät talousviisaiden varjoon, kun A-studio kysyi maan merkittävimpiä ajattelijoita. Pentti Linkolan asema on säilynyt. Myös entisiä presidenttejä arvostetaan ajattelijoina. Ajattelijakyselyyn voi vastata jutun lopussa.

Filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluoto ja taloustieteen nobelisti, professori Bengt Holmström nousivat kärkeen, kun A-studio kysyi eri alojen edustajilta merkittävimpiä suomalaisia ajattelijoita.

Kannoilla tulivat taloustieteilijä Sixten Korkman, tietokirjailija Osmo Soininvaara, kalastaja Pentti Linkola ja viestinnän professori Anu Kantola.

Yle 4.9.2018

Onhan tämä koomista, että Ylen kysyessä "eri alojen edustajilta" ja "yhteiskunnan vaikuttajilta", Suomen "merkittävimpien ajattelijoiden" kärkikuusikosta ainoastaan Pentti Linkola ei ole mokuttaja.

–Merkittävällä ajattelijalla on oppineisuutta, laajaa sivistystä, mutta hän on myös omaperäinen ja keskustelee julkisuudessa rohkeasti, entinen pääministeri Paavo Lipponen määritteli.

Lipposen ajattelijalistalle tulivat Osmo Soininvaara sekä kirjailijat Merete Mazzarella ja Juha Hurme.

– Kyse on myös valtarakenteista. Julkisuutta ajatuksilleen saavat yleensä ne, joilla on jo valmiiksi valtaa, ja siten he vaikuttavat olevan merkittäviä ja vaikuttavia, tutkija ja feministi Saara Särmä pohti.

Särmän listalla olivat toimittaja Koko Hubara, lihavuustutkija Hannele Harjunen ja saamelaisnuorten taiteilijakollektiivi Suophanterror.

Feministipuolueen puheenjohtaja Katju Aro katsoi, että keskusteluasemaan pääseminen ei ole ollut tasavertaisesti mahdollista esimerkiksi naisille ja eri vähemmistöihin kuuluville.

–Siksi suhteutin ajattelijoiden vaikuttavuutta myös mahdollisen yleisön kokoon. Muuten listalle päätyisi vain iäkkäitä valkoisia miehiä.

Aron listalla ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim, mediatutkija, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Edit:
Oma ketju: Suomen merkittävin ajattelija

[l'uomo normale]

Onhan tämä koomista, että Ylen kysyessä "eri alojen edustajilta" ja "yhteiskunnan vaikuttajilta", Suomen "merkittävimpien ajattelijoiden" kärkikuusikosta ainoastaan Pentti Linkola ei ole mokuttaja.

Linkola saanee mokutuksen puutteen anteeksi, koska ikä ja hän on kuitenkin johdonmukaisesti julistanut ihmisten laajamittaisen tappamisen hyvää tekevää vaikutusta.

[Roope]

Sama juttu samasta näkökulmasta on ollut aiemmin Ylen suomen- ja ruotsinkielisissä tv-uutisissa:

Många välintegrerade invandrare kan komma att visas på dörren om den österrikiska regeringen får sin vilja igenom. Experter varnar för att det här kan skada landets ekonomi.

Syskonen Hasti och Taghi flydde från Afghanistan år 2010. Efter tre år i Schweiz, ett år i Danmark och ett år i Tyskland kom de till Österrike för tre år sedan.

Svenska Yle: Man känner sig mindre välkommen, berättar syskonen Hasti och Taghi - de hoppas på en framtid i Österrike trots negativt asylbesked 23.9.2018

Afganistanilaiset sisarukset Hasti ja Taghi lähtivät Afganistanista vuonna 2010. Viettivät kolme vuotta Sveitsissä, vuoden Tanskassa, vuoden Saksassa ja nyt viimeksi kolme vuotta Itävallassa, josta tuli (ties kuinka mones) kielteinen turvapaikkapäätös. Valittavat, että eivät enää tunne itseään tervetulleiksi...

Hasti on mukana teatteriprojektissa ja Taghi harjoittelijana leipomossa. Jutun mukaan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tiukka turvapaikkapolitiikka vahingoittaa Itävallan taloutta. Tarkemmin sanottuna asiantuntijoita löytyy juttuun tasan yksi, sikäläisen vastaanottokeskuksia ylläpitävän Diakonissalaitoksen työntekijä Christoph Riedl. Riedelin asiantuntijuuden perustaksi osoittautuu googlettamalla 20 vuoden työ vastaanottokeskuksessa.

Suomenkielisessä versiossa Riedl esitetään näillä meriiteillä tutkijaksi.

Poliittisten tuulien kääntyminen näyttäisi vaikuttavan myös turvapaikkapäätöksiin. Diakoniajärjestön tutkija Christoph Riedl arvioi, että poliittinen paine vaikuttaa etenkin sisäministeriön alaisen ensimmäisen portaan ratkaisuihin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että siellä tehdään päätöksiä hyvin rajoittavin perustein, Riedl sanoo.

Hänen mukaansa linjan muutoksesta kertoo sekin, että viimeisen vuoden aikana joka neljäs ensimmäisen asteen ratkaisu on muuttunut oikeusistuimissa, jotka ovat poliitikoista riippumattomia.

– Se on valtava osuus. Yksikään yritys tai viranomainen ei voisi sallia itselleen tuollaista virheprosenttia, Riedl sanoo.

Ruotsinkielisessä versiossa Riedl esitti prosentiksi 42. Oli mikä oli, prosentti ei kerro yhtään mitään valituksissa (saati hakemuksissa) paljastuneiden virheiden osuudesta, sillä valituksissa esitetään tyypillisesti hakemukselle uusia perusteita.

Itävallassa afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli muuten alkuvuonna sama 29 kuin Ruotsissa. Alle puolet siitä mitä "tiukassa" Suomessa.

[mikkoellila]

Afganistanilaiset sisarukset Hasti ja Taghi lähtivät Afganistanista vuonna 2010. Viettivät kolme vuotta Sveitsissä, vuoden Tanskassa, vuoden Saksassa ja nyt viimeksi kolme vuotta Itävallassa, josta tuli (ties kuinka mones) kielteinen turvapaikkapäätös. Valittavat, että eivät enää tunne itseään tervetulleiksi...

Se ei lakkaa hämmästyttämästä minua, että valtamediassa ei koskaan lainkaan mainita sitä, että ihmisillä, jotka ovat kulkeneet useiden turvallisten maiden läpi, tai jopa asuneet vuosikausia turvallisissa maissa, ei ole lain mukaan mitään oikeutta hakea turvapaikkaa.

[Roope]

Joku on painellut Reijo Ruokasen nappuloita:

Jonninjoutavaa sontaa vai oikeaa asiaa?

Tiedätkö, kuinka monta turvapaikkahakemusta Suomessa jätettiin kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana, siis toukokuun loppuun mennessä?

Arvaa.

Arvaan, että arvasit väärin. Oikea vastaus on 1597.

Niistä uusintahakemuksia on 388. Uusia turvapaikanhakijoita tänne tuli siis 1209.

Kesällä tahti ei ole kiihtynyt.

Vuonna 2017 uusien turvapaikanhakijoiden määrä oli 2139.

Määrä on mitätön, mutta jostain syystä meillä julkinen keskustelu pyörii vahvasti turvapaikanhakijoiden ympärillä. Lisämaustetta meteliin tuovat poliitikot, jotka huvikseen valehtelevat toistensa sanoneen sitä tai tätä tai keksivät tulleensa vainotuiksi.

He käyttävät meitä hyväksi. He ohjaavat huomiomme turhuuteen.

ONNEKSI on fiksujakin asioita, joista voi jopa innostua.

Ruotsin Karoliininen instituutti on myöntänyt tämän vuoden lääketieteen Nobel-palkinnon yhdysvaltalaiselle James P. Allisonille ja japanilaiselle Tasuku Honjolle.

He ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusta syövän immunologisen hoidon kehittämisessä.

[poistettu syöpäasiaa]

Lauri A. Aaltonen on varma siitä, että ihminen nujertaa syövän. Kyse on vain siitä, koska.

Olisi hienoa kuulla poliitikkojen ottavan kantaa siihen, miten kykenemme paremmin tukemaan syöpätutkimusta ja syövän vastaista taistelua.

Emme kuule.

Kuulemme kansanedustajan valehtelevan siitä, mikä pääministeriä iljettää. Kuulemme jonninjoutavaa sontaa turvapaikanhakijoista ja ilkeistä opettajista, jotka kuulemma sumuttavat oppilaita ja teettävät kaikenlaisia julisteita, joista evoluutiota epäilevä erityisopettaja-kansanedustaja pahoittaa mielensä.

Ala-arvoisen julkisen keskustelun ainoa hyvä puoli on, että ainakin on tilaa parantaa.

Tason nostaminen ei vaadi Nobel-tasoista osaamista. Normijärki riittää.

Kirjoittaja on Tekniikan maailman päätoimittaja.

Ilta-Sanomat 4.10.2018

En tiedä, mitä medioita päätoimittaja Ruokanen seuraa, mutta Suomessa "julkinen keskustelu" ei pyöri "vahvasti turvapaikanhakijoiden ympärillä". Toinen Ruokasen väite on, että turvapaikanhakijat ovat keskustelunaiheena "ala-arvoinen", koska turvapaikanhakijoiden määrä on ollut hänen mielestään "mitätön". Poliitikkojen pitäisi mieluummin keskustella siitä, miten tuemme paremmin syöpätutkimusta.

Arvaa mitä, Reijo? Turvapaikkapolitiikka ja syöpätutkimuksen rahoitus liittyvät politiikassa yhteen. Turvapaikkamaahanmuutto kun vähentää muihin tarkoituksiin käytettävissä olevaa, politiikan kautta jaettavaa julkista rahaa. Äläkä vain väitä, että sen määrä on mitätön. Yhden Suomeen jäävän turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksiksi voi varovastikin arvioida noin puoli miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi valtion tuki yliopistosairaalojen kaikelle lääketieteelliselle tutkimukselle on noin 20 miljonaa euroa vuodessa. Syöpätutkimuksessa hihkutaan siitäkin, kun saadaan käyttöön 1,5 miljoonaa euroa viideksi vuodeksi. Se on alle viidesosa yhden vastaanottokeskuksen vuoden kuluista.

Osoittaa muutenkin melkoista historian vähättelyä unohtaa jo kolme vuotta tapahtuneen jälkeen syksy 2015, jolloin Suomeen tuli pahimmillaan noin 4 000 turvapaikanhakijaa viikossa. Jo pelkät vastaanoton kustannukset nousivat miljardiluokkaan. Edelleen tuhannet silloin tulleet turvapaikanhakijat odottavat lukuisten kielteisten päätösten jälkeen sitä ensimmäistä myönteistä päätöstään. Pakkopalautukset ovat käytännössä jumissa, joten ei tarvitse lähteä kotiin, jos ei huvita.

Toisin kuin valtamediassa annetaan ymmärtää, pienentyneet turvapaikanhakijamäärät eivät ole seurausta hallituksen toimista Suomen turvapaikkapolitiikan kiristämiseksi. Suomen hallitus ei nimittäin ole tehnyt käytännössä mitään uuden kriisin estämiseksi. Päinvastoin, Suomi on etenkin suhteessa Ruotsiin vetovoimaisempi (yli kaksinkertaiset hyväksymisprosentit!) kuin koskaan. Suomeen tulevia on vähemmän siksi, että muut maat ovat vaikeuttaneet Euroopan läpi kulkemista. Tämä voi muuttua tai tätä voidaan pakottaa muuttamaan (EU) milloin vain.

Siksi turvapaikkapolitiikka on politiikassa aivan yhtä tärkeä/mitätön aihe kuin jos tietäisimme, että vuotta 2015 vastaava tai vieläkin pahempi kriisi on tuloillaan. Nykyisellä menolla ja politiikalla se on nimittäin vain ajan kysymys.

[Roope]

Höblän ex-päätoimittaja Jens Bergillä on (taas) asiaa.

Suomen demografinen tila on hälyttävä. Suomalaiset vanhentuvat, syntyvyys laskee ja maaseutu autioituu. Kehitys on uhka huoltosuhteelle ja hyvinvointivaltiolle. Tarvitsemme uutta verta. Tarvitsemme maahanmuuttajia. Muuten kuihdumme pois.

Yhtälön ratkaiseminen edellyttää maahanmuuttajien onnistunutta integraatiota yhteiskuntaan. Kotouttaminen ei ole toiminut Pohjoismaissa, kun EU:n ulkopuolelta saapuneet maahanmuuttajat eivät ole työllistyneet. Onneksi on myös työllistämisessä onnistuneita poikkeuksia kuten Närpio, Ruotsin Åre ja Norjan Gloppen, joista voi ottaa mallia. Homma hoituu, kunhan on tarpeeksi poliittista tahtoa.

Tosin vielä tämäkään ei ihan riitä, vaan lisäksi kotoutumisen onnistumiseksi maahanmuutosta on puhuttava kivasti. Ei siis puhuta siitä enää "ongelmana" vaan esimerkiksi "kehitysprojektina." Vaikka kaikki eivät ole vakuuttuneita pakolaisten haalimisen järkevyydestä, niin myös vastahankaiset saadaan asian taakse, kun selitetään, että vastaanotto on välttämätöntä talouden ja huoltosuhteen pelastamiseksi. Maahanmuuttokysymyksessä sydän ja lompakko kohtaavat.

Kun vaalit ovat vain puolen vuoden päässä, muiden puolueiden pitää pelata Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus paitsioon, jotta maahanmuutossa päästään tositoimiin. "Me tarvitsemme tähän maahan epätoivoisesti uusia ihmisiä, ja sen on oltava priorisoitu kehitysprojekti", vetoaa Berg lopuksi.

Utan lyckad integration av invandrare tynar vi bort

Vårt välfärdssamhälle hotas av ett sviktande befolkningsunderlag. Vi behöver nytt blod in i arbetslivet för att lösa ekvationen. För att lyckas krävs en politisk vilja att se den stora bilden. Med ett halvår kvar till valet är det tyst.

Det demografiska läget är alarmerande. Den inrikes födda befolkningen blir generellt sett äldre, nativiteten är låg och stora delar av landet avfolkas i snabb takt. Utvecklingen gäller Norden i allmänhet men Finland i synnerhet.

När man tar en titt på kartan som visar var befolkningen ökar respektive minskar färgas största delen av den finländska kartan röd. Läget blir ännu mera kritiskt när man jämför andelen personer som är i arbetsför ålder med personer som har fyllt 65 år. Det fallande befolkningsunderlaget utgör ett direkt hot mot den finländska försörjningsbalansen och välfärdsmodellen.

Givet att trenden med en låg nativitet håller i sig är en positiv nettoinvandring den enda framkomliga vägen. Under 2000-talet har invandringen redan nu svarat för den absolut största delen av befolkningstillväxten i Norden. Med den tickande demografibomben runt hörnet kommer vi i framtiden att vara ännu mer beroende av nyanlända.

För att lösa ekvationen krävs en lyckad integration. Den faktor som är mest avgörande i den processen är steget in på arbetsmarknaden. De nyanländas integration på arbetsmarknaden är därför en av de största utmaningarna vi har att tackla i dag.

Förra veckan publicerade Nordens välfärdscenter publikationen Ny i Norden – vägen till arbete. I den kan man bland annat läsa om hur sysselsättningsläget ser ut för olika befolkningsgrupper i dag.

Allmänt taget ser läget likadant ut i de nordiska länderna. Arbetslösheten bland de inrikes födda är lägre än bland de utrikes födda. Bland de utrikes födda är arbetslösheten högst för personer som inte är födda i ett EU-land.

Men det finns skillnader i statistiken. Finland sticker ut med en jämförelsevis hög arbetslöshet i samtliga grupper. År 2017 var nästan 20 procent av personerna (15–64 år) födda utanför EU arbetslösa. Motsvarande siffra i Norge och Danmark var cirka 11 procent.

Också i Sverige är arbetslösheten bland personer födda utanför EU hög, men då är det värt att komma ihåg att Sverige 2015 tog emot cirka 160 000 asylsökande i jämförelse med drygt 30 000 i Finland.

Trots skillnaderna i statistiken är den grundläggande utmaningen densamma i de nordiska länderna. Om vi misslyckas med integrationen av nyanlända hotas välfärdsmodellen. Därför är det här ett givet område där de nordiska länderna bör ta alla tillfällen i akt att lära sig av varandra. Speciellt för Finland, som är sämst i klassen, borde det vara ett mycket högt prioriterat ämne.

[...]

Det tycks överlag vara lättare att få till stånd det här samarbetet på mindre orter. Bland de lyckade exemplen finns Närpes, svenska Åre och norska Gloppen. Alla tre har en befolkning på cirka 10 000 invånare. Alla tre har lyckats utmärkt med att integrera nyanlända på arbetsmarknaden och därför fått invandrarna att stanna kvar i glesbygden.

Närpes börjar redan ha en lång och positiv erfarenhet av integration på den lokala arbetsmarknaden. Den företagstäta småstaden har lyckats kombinera behovet av arbetskraft med ett smidigt samarbete med den tredje sektorn. En positiv kultur och inställning tycks föda ny framgång.

[...]

En annan gemensam nämnare för framgångshistorierna är den politiska viljan. På de orter där politikerna har lyckats enas kring en gemensam bild av utmaningarna och framtiden har också integrationen bäst förutsättningar att lyckas. Till exempel i Åre har de ledande politikerna själva drivit frågan som ett mycket högt prioriterat ämne på agendan.

Det handlar också om hur vi talar om frågan. På de ställen där integrationen har varit lyckad talar aktörerna om integrationen av nyanlända som ett utvecklingsprojekt snarare än som ett problem. Redan ordet utvecklingsprojekt i sig har en klang som lyfter det högt upp på de flesta agendor.

Även om den lokala politiska viljan börjar finns på många håll i Finland har den hittills saknats på en nationell nivå. Oberoende av om man humanitärt sett anser att man ska hjälpa flyktingar eller inte borde man trots allt kunna enas kring den stora bilden om ekonomi och den ohållbara framtida försörjningsbalansen. I den frågan kan hjärta och plånbok mötas.

Det är mindre än ett halvår kvar till vårt riksdagsval och hittills har det varit mestadels tyst kring den här frågan. Regeringen sitter som gisslan hos Blå framtid och de stora oppositionspartierna har överlag fokuserat på att säga så lite som möjligt.

Det sannolika är att varken Blå framtid eller Sannfinländarna kommer att sitta med i nästa regering. Blå framtid faller på sitt minimala väljarstöd och Sannfinländarna på sin kompromisslösa taggighet. Senast då borde de övriga partierna – över alla partigränser – träda till och enas kring den stora bilden.

Vi behöver desperat nya människor till det här landet och det ska ses som ett prioriterat utvecklingsprojekt.

Jens Berg är företagare, tidigare chefredaktör för HBL och moderator på sex nordiska seminarier som arrangeras av Nordiska rådet under 2018.

Hbl 24.10.2018

[kivimies]

Suomen demografinen tila on hälyttävä. Suomalaiset vanhentuvat, syntyvyys laskee ja maaseutu autioituu. Kehitys on uhka huoltosuhteelle ja hyvinvointivaltiolle. Tarvitsemme uutta verta. Tarvitsemme maahanmuuttajia. Muuten kuihdumme pois.

Maahanmuutto ei estä maaseudun autioitumista. Haja-asutusalueelle sijoitetut olekeluluvan saaneet tp-hakijat löytyvät hyvin pian pääkaupunkiseudulta, jossa sitä kasvua vasta riittääkin.

Hyvinvointivaltiota ei rahoiteta huoltosuhteella, vaan verotulojen ja palveluihin käytettyjen menojen erotuksella.
Halpatyössä olevat ja runsaasti palveluita kuluttavat muuttajat eivät pelasta, vaan tuhoavat hyvinvointivaltion, vaikka huoltosuhdemittarit näyttäisivät kuinka vihreää. "Väestökadon" saattavat kyllä paikata, mutta kuka haluaa sitä?

Toisekseen, maahanmuuttajatkin ikääntyvät, kuka maksaa heidän eläkkeensä. Eläkkeitä ei voi rahoittaa rajattomalla väestönkasvulla.

Jo nykyisillä nettomaahanmuuton määrillä Suomen väkiluku ylittäisi kuusi miljoonaa vuonna 2063 (Tilastokeskuksen ennuste 2015)
Jos maahanmuuttoa lisättäisiin merkittävästi, niin väkiluku voisi kasvaa yli seitsemään miljoonaan. Se siitä "väestökadosta".
Toimittaja halunnee väestönräjähdyksen myös Suomeen?

[pienivalkeapupu]

^ ^   Joku voisi huomauttaa ex päätoimittelijalle, että matut sopeutuvat maaseudulle suht huonosti - kun tuollaisia ehdottelee.

[Roope]

Asiantuntija varoittaa suuren sodan tulosta: "80-vuotiaat eivät sitä epäile"

– Kun tapaan 80–90-vuotiaita ja sanon, että sota on tulossa, he eivät epäile sitä. He ovat kokeneet sodan ja näkevät nyt, että asiat luhistuvat ympärillä, Koert Debeuf sanoo.

Tuoreessa kirjassaan Tribalization (Bozar) Lähi-idän asiantuntija ja historioitsija Debeuf perustelee, miksi maailmaa odottaa uusi sota.

Merkit ovat ilmassa. Donald Trumpin Yhdysvallat nostaa tulleja ja vetäytyy kansainvälisestä yhteistyöstä, kuten Unescosta, YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Kansainvälinen rikosoikeustuomioistuin on joutunut puolustuskannalle, kun siitä ovat ilmoittaneet eroavansa Filippiinit, Burundi ja Etelä-Afrikka, ja myös Venäjä vetäytyy. Britannia eroaa EU:sta, ja nationalistiset liikkeet ja äärivoimat vahvistuvat ympäri maailmaa.

– Suuret kansainväliset instituutiot menettävät valtaansa, Debeuf sanoo.

Sama toistui ennen toista maailmansotaa: Yhdysvallat otti käyttöön 60 prosentin tullit 20 000 tuotteelle, ja kauppakumppanit vastasivat samalla mitalla. YK:n esimuoto Kansainliitto mureni, kun moni maa vetäytyi siitä 1930-luvulla, Saksa etunenässä. Kansalliset liput alkoivat heilua, ja loppu on historiaa.

Debeuf näkee menneessä yhtymäkohtia nykyhetkeen. Maailmankauppa supistuu, maailman rauhanindeksi on heikentynyt jo neljän vuoden ajan, ja sveitsiläisen Kof-instituutin globalisaatio-indeksin mukaan globalisaatio polkee paikoillaan.

Debeuf huomauttaa, että globalisaation hidastuminen on aiemminkin ennakoinut sivilisaation rappeutumista. Hänelle globalisaatio ei ole vain 1900-luvun lopun trendi, vaan historiassa toistuva ilmiö, jonka myötä vuorovaikutus on kasvanut ja ideat ja tavarat ovat levinneet sivilisaation nurkasta toiseen. Varhaista globalisaatiota edusti antiikin Rooma, jonka aikana silkkitie kukoisti ja Roomaan kulkeutui keksintöjä ja uskontoja.

Rooman kukistuttua globalisaatio loppui Euroopassa ja manner vajosi keskiaikaan. Arabimaailma jatkoi Rooman perintöä, kunnes vetäytyi kuoreensa. Kiina kukoisti dynastioineen, kunnes yksi sen keisareista sulki maan rajat 1400-luvulla. Samaan aikaan Eurooppa alkoi suunnata takaisin ulkomaailmaan Kristoffer Kolumbus etunenässä. Taiteissa alkoi kukoistaa renessanssi, eikä lainkaan sattumalta, Debeuf huomauttaa.

– Renessanssissa oli kyse Euroopan liittymisestä takaisin globalisaatioon.

[...]

Debeuf käyttää termiä heimoistuminen, tribalization, globalisaatiolle vastakkaisesta trendistä, jossa ihmiset vetäytyvät kuoreensa. Arabian kielessä on sana qabaliyya, joka tarkoittaa paluuta heimoon. Kaupungin haasteissa eläneelle paluu heimoon tarkoittaa paluuta siihen, minkä tuntee parhaiten. Heimo on perhe, ja sen säännöt ovat selkeät.

Debeuf vetoaa psykologian tutkimuksiin ja kertoo, että ihmiset reagoivat traumaan regressiolla, taantumisella. Miksei regressiota esiintyisi myös kansakunnissa tai maailmanlaajuisesti, hän ehdottaa.

Esimerkiksi ensimmäinen maailmansota oli traumaattinen kokemus, joka järkytti ihmisten uskoa huomiseen. Taantuvien ihmisryhmien näkemykset mustavalkoistuvat, ja ne luovat sisäisiä ja ulkoisia uhkakuvia. Vaihtoehtoisille näkemyksille on entistä vähemmän tilaa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen turvaa haettiin autoritaarisista johtajista, jotka saivat otteen ympäri Eurooppaa. Nyt tapahtuu samoin. Debeuf sanoo, että heimoistuminen on tarttuvaa kuin tauti.

– Isisin olemassaolo lisää islamofobiaa kaikkialla. Islamofobinen diskurssi painaa länsimaiden muslimit yhä syvemmälle identiteettikriisiin. Jotkut reagoivat liittymällä Isisiin ja hyökkäämällä länsimaiden yhteiskuntia kohtaan. Pelko hyökkäyksistä lisääntyy lännessä.

[...]

Islamilaisen radikalismin lisäksi Euroopan ongelma ovat äärioikeistolaiset liikkeet, jotka ovat alkaneet aseistautua.

– Se on erittäin huolestuttavaa. Kun valtiolla ei ole enää monopolia väkivaltaan, laillisuusperiaate on vaakalaudalla. Paniikin synnyttämiseksi ei tarvita suuria ihmismassoja.

Debeuf muistuttaa Italiasta, jossa Benito Mussolinin fasistipuolue voitti vuonna 1921 vain 37 paikkaa 535 edustajan parlamentissa. Mussolini päätti järjestää marssin Roomaan vuonna 1922. Italian kuningas Viktor Emanuel III ei suostunut asettamaan maan armeijaa Mussolinin aseistautuneita joukkoja vastaan, vaan teki Mussolinista pääministerin. Lopputulos tiedetään.

Mitä heimoistumiselle voi tehdä? Debeuf vastaa yhdellä sanalla:

– Mechelen.

Mechelen on yksi Belgian monikulttuurisimmista kaupungeista. Alle 12-vuotiaista lapsista yli puolet on ulkomaalaista syntyperää. Kaupunki on panostanut lapsiin ja nuoriin ja osallistanut heitä yhteiskuntaan.

– Kaupungin pormestari puhuu monikulttuurisuuden ja avoimuuden puolesta, eikä se jää vain retoriikaksi.

Tulokset näkyvät: Mechelenistä ei ole lähtenyt yhtäkään ihmistä taistelemaan Isisin joukkoihin.

Hyviä esimerkkejä heimoistumisen vastustajista ovat myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jotka myös voittivat maissaan vaalit. Saksan liittokansleri Angela Merkel puhui hänkin maahanmuuton puolesta.

– Kun Merkel sanoi 'me hoidamme tämän' ja kun Saksan jalkapallostadioneilla oli julisteita, joissa luki ' Refugees welcome', se oli valtava isku Isisin propagandalle.

MTV 28.10.2018

Samat EU-fanaatikko Guy Verhofstadtin entisen puheenkirjoittajan horinat on julkaistu Kauppalehdessä.

Edit:

– Kun Merkel sanoi 'me hoidamme tämän' ja kun Saksan jalkapallostadioneilla oli julisteita, joissa luki ' Refugees welcome', se oli valtava isku Isisin propagandalle.

Miksi ihmeessä eurooppalaisten pitäisi piitata Isisin propagandasta? Kun Eurooppaan tuli kaksi miljoonaa turvanpaikanhakijaa Merkelin ja Sipilän toivottaessa heidät kaikki tervetulleiksi, se oli Euroopalle pahempi isku kuin Isisin kaikki terroriteot yhteensä. Noista kahdesta miljoonasta tulijasta taas monet ovat terroristeja ja vielä useammat kehittyvät sellaisiksi, vaikka Isis lakkaisi huomenna olemasta.

[DuPont]

– Kun Merkel sanoi 'me hoidamme tämän' ja kun Saksan jalkapallostadioneilla oli julisteita, joissa luki ' Refugees welcome', se oli valtava isku Isisin propagandalle.

Eikö tuo ollut pikemminkin iskulause islamille?

[HDRisto]

" Mechelenistä ei ole lähtenyt yhtäkään ihmistä taistelemaan Isisin joukkoihin".
Taisivat hoidella Euroopan-kotipesän askareita ja valmistella tulevaa invaasiota.

[Roope]

" Mechelenistä ei ole lähtenyt yhtäkään ihmistä taistelemaan Isisin joukkoihin".
Taisivat hoidella Euroopan-kotipesän askareita ja valmistella tulevaa invaasiota.

Tarinat ovat tarinoita. En löytänyt väitteelle mitään muuta tukea kuin itse hokeman, että Mechelinistä ei ole lähtenyt ISIS-taistelijoita. Joka tapauksessa se väistää faktan, että Mechelen on yksi eurooppalaisen jihadismin keskuksista.

Furthermore, most Muslims in the country don't really feel as though they are represented politically. They used to vote for the Flemish Social Democrats, AlDe'emeh says, but then the government implemented a ban on wearing the burqa and niqab in public. Today, the influx of radical Islamists is particularly significant in Flemish cities like Antwerp, Mechelen and Vilvoorde in addition to Brussels. It is precisely the same region where the right-wing populist party Vlaams Belang has spent years hounding the Muslim population.

Spiegel Online: Why Is a Small Country Producing So Many Jihadists? 27.1.2015

Belgium has opened one of the biggest ever trials for dozens of Belgian citizens accused of membership in al-Qaida and ISIS-linked organizations in the face of growing numbers of fighters allegedly joining ISIS
...
Sharia4Belgium was founded in Antwerp, Belgium as an active underground organization that supports ISIS and recruits fighters for the war in Syria. Belgian authorities disbanded the group in 2013. According to a report on Belgians in Syria released on May 7, 2014, 399 Belgians have joined the war in Syria. Among them, 59 fighters are affiliated with Sharia4Belgium. Most of the Belgian fighters are reportedly from the bigger cities like Antwerp, Mechelen, Vilvoorde and the capital Brussels where the majority of Belgian Muslims live. Fifty-four of the Belgian fighters have been located in Syria, according to a report on the Belgians in Syria.

Daily Sabah: Belgium takes action to bring down ISIS recruiting network 30.9.2014

In neighboring Belgium, the daily newspaper De Standaard reported on March 11 that at least 70 members of the outlawed Sharia4Belgium, a Muslim group that wants to turn Belgium into an Islamic state, are actively fighting in Syria. The paper noted that that most of the Belgian jihadists are "young people, between the ages of 17 and 25, who grew up here. They are young people without qualifications and often with criminal records. They come from Antwerp, Brussels, Mechelen and Vilvoorde."

De Standaard reported that the Belgian security services are "particularly concerned about what will happen when the military-trained 'drop-outs,' after the war from Syria, return to our country." The paper added that it has been difficult to prosecute jihadists in Belgian courts, as the uprising against Assad is "generally regarded as legitimate."

The newspaper pointed to a recent court case in the Belgian city of Mechelen, where 13 Muslim extremists were acquitted of being members of a terrorist organization. The court said that although there was evidence that the jihadists travelled to Chechnya in Russia, there was no evidence that they fought there as members of a terrorist group.

Gatestone Institute: The Islamization of Belgium and the Netherlands in 2013 13.1.2014

[Lalli IsoTalo]

... globalisaatio ei ole vain 1900-luvun lopun trendi, vaan historiassa toistuva ilmiö, jonka myötä vuorovaikutus on kasvanut ja ideat ja tavarat ovat levinneet sivilisaation nurkasta toiseen. Varhaista globalisaatiota edusti antiikin Rooma...

Katsotaanpa mitä Publius Tacitus (56–117 AD), Roomalainen senaattori ja yksi parhaista antiikin historioitsijoista, sanoo Britanniasta ja sen valloittajasta, Roomasta:

"Se mitä he kutsuivat sivistykseksi, oli orjuutta."

"He ryöstelevät, teurastavat ja varastavat, ja kutsuvat valheellisesti keisarikunnaksi."

"He tekevät maasta autiomaan, ja kutsuvat sitä rauhaksi."

"Step by step they were led to things which dispose to vice, the lounge, the bath, the elegant banquet. All this in their ignorance they called civilisation, when it was but a part of their servitude." - Book 1, paragraph 21

"They plunder, they slaughter, and they steal: this they falsely name Empire, and where they make a wasteland, they call it peace."
- Close of chapter 30, Loeb Classical Library edition

Kuulostaa jotenkin tutulta ...

[mikkoellila]

Hyvinvointivaltiota ei rahoiteta huoltosuhteella, vaan verotulojen ja palveluihin käytettyjen menojen erotuksella.
Halpatyössä olevat ja runsaasti palveluita kuluttavat muuttajat eivät pelasta, vaan tuhoavat hyvinvointivaltion, vaikka huoltosuhdemittarit näyttäisivät kuinka vihreää.

Tätä pitäisi toistaa aina, kun poliitikot ja toimittajat ja "tutkijat" perustelevat laajamittaista maahanmuuttoa Suomen huoltosuhteen "korjaamisella".

Se huoltosuhde tarkoittaa vain työikäisen väestön määrää suhteessa vanhusten määrään. Se ei kerro mitään siitä, kuinka monet niistä työikäisistä ovat työssäkäyviä.

Nämä ovat kaksi eri asiaa, mutta sitä eivät useimmat poliitikot ja toimittajat ja "tutkijat" tunnu tajuavan lainkaan.

[DuPont]

Ja väheneehän se vanhustenkin määrä, kun suuret ikäluokat kuolevat.
Väestöpyramidi tasoittuu, ehkä jopa terveeksi tolpaksi kehitysmaiden pyramidin sijaan.

[mikkoellila]

Ja väheneehän se vanhustenkin määrä, kun suuret ikäluokat kuolevat.
Väestöpyramidi tasoittuu, ehkä jopa terveeksi tolpaksi kehitysmaiden pyramidin sijaan.

Nythän suuret ikäluokat ovatkin jo ruvenneet pienemään siinä määrin, että eniten elossaolevia ihmisiä ei enää ole 1940-50-luvulla syntyneissä ikäluokissa, vaan 1960-luvulla syntyneissä.