Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[foobar]

Edelliset tutkijat ovat nimeltään hapanneet, nyt löydettiin sentään uusi. Tultaneen käyttämään asiantuntijana toki tulevaisuudessakin!

[ämpee]

Eiköhän tuon uskonnollisuuden korostumisen takana ole vajakkien islamille myötämä erityisasema sekä tulijoiden heikon itsetunnon pönkittäminen sillä he eivät kykyjensä puolesta kelpaa mihinkään.

[duc]

Teemu Pauha on tosiaan nuori uskontotieteilijä, joka etsii nykyään tyypilliseen tapaan selitystä muslimien ongelmiin länsimaissa kaikkialta muualta kuin islamista. Tässä toinen Pauhan kirjoitus:

- -
Tutkijat eri puolilla Eurooppaa ovat todenneet, että muslimeita uskonnollistetaan voimakkaasti julkisessa keskustelussa. Muslimien toiminnalle etsitään toisin sanoen syitä heidän uskonnostaan, ja samalla unohdetaan muut tekijät, jotka vaikuttavat muslimien elämään.
- -
Moni muslimi miettii paljon enemmän lasten koulunkäyntiä, omaa työtä ja muita ihan arkisia asioita kuin islamilaisen opin syvällisyyksiä.

Mieti hetki omia naapureitasi tai työkavereitasi. On tilastollisesti todennäköistä, että suuri osa heistä on luterilaisia. Todennäköisesti ette silti juuri puhu uskonnosta arjessanne. Puhutte työkiireistä, lasten harrastuksista, lomasuunnitelmista ja niin edelleen. Tämä tuntuu täysin luonnolliselta. Muslimeihin suhtaudutaan kuitenkin toisin. Yleinen mielikuva tuntuu olevan, että muslimin elämässä on kyse pelkästään uskonnosta eikä hänen päähänsä mahdu muita kuin uskonnollisia ajatuksia. Mielikuvien muslimit ovat yksiulotteisia paperikuvia, joilla on vain yksi elämänsisältö, arvo ja identiteetti: islam.

Muslimien enemmistö muistuttaa kuitenkin monessa suhteessa suomalaiskristittyjen enemmistöä. Suurin osa suomalaisista kuuluu edelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta valtaosalla heistä uskonnonharjoitus rajoittuu joulukirkon ja kirkkohäiden kaltaisiin erityistilaisuuksiin. Tapakristittyjen tavoin on paljon "tapamuslimeita". Päivittäinen rukous kuuluu islamin viiteen peruspilariin ja muslimin uskonnollisiin velvollisuuksiin, mutta suuri osa jättää sen tekemättä. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa on esimerkiksi todettu, että vain joka kolmas muslimi rukoilee päivittäin ja vain joka viides käy säännöllisesti moskeijassa. Nuorissa ikäryhmissä osuudet ovat vieläkin pienempiä: nuorista aikuisista vain joka viides rukoilee päivittäin ja vain yksi kahdeksasta käy moskeijassa.

Stereotypia yliuskonnollisista muslimeista elää vahvana. Sen vastapainoksi on tärkeä nostaa esiin esimerkkejä muslimeista, jotka tunnetaan muustakin kuin uskonnostaan. Valinnanvaraa riittää: Miss USA 2010, Rima Fakih, on muslimi. David Bowien vaimo, Iman, on tehnyt uraa sekä mallina että oman kosmetiikkafirmansa toimitusjohtajana. Suosittu näyttelijä ja koomikko Dave Chappelle kääntyi muslimiksi vuonna 1998. Muslimiksi tunnustautuneiden rap-artistien lista on pitkä ja kunniakas: Snoop Dogg, Ghostface Killah, Busta Rhymes, Ice Cube, Mos Def... Muutkin musiikkityylit ovat hyvin edustettuina muslimimaailmassa: Mark LeVinen kirja "Heavy Metal Islam" esittelee metallibändejä Marokosta Pakistaniin. Kanadalainen "Secret Trial Five" taas on viiden nuoren musliminaisen punk-yhtye, jonka laulaja Sena Hussain on julkilesbo. Muslimiurheilijoitakin riittää; kamppailulajiharrastajana minulle tulevat ensimmäisenä mieleen nimet Muhammad Ali ja Mike Tyson.

Kaikki edellä mainitut henkilöt määrittelevät itsensä muslimeiksi. Sen lisäksi he ovat kuitenkin myös paljon muuta: muusikkoja, urheilijoita, punkkareita, homoseksuaaleja. Heidän kasvonsa ovat islamin kasvot siinä missä uskonoppineiden kasvotkin. - -

Nykyään on jatkuvasti yleistyvä trendi myös uskonnontutkimuksessa nähdä kristityt ja muslimit ikään kuin samasta puusta veistettyinä, kuten yllä todetaan: tapakristitty = tapamuslimi. Minä, myös uskontotieteilijänä, näen tässä lähestymistavassa perustavanlaatuisia ongelmia. Pauhu toki tehköön tutkimustaan uskontopsykologisesta näkökulmasta. Hän on oikeassa, että uskontoon yleensä turvaudutaan, kun ulkomaailma ahdistaa. On kuitenkin liian yksinkertaista väittää tuon ahdistuksen johtuvan "todennäköisesti - - reaktiosta muslimien kohtaamiin ennakkoluuloihin," ilman minkäänlaista pohdintaa islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin kohtaamisen aiheuttamasta kulttuurishokista muslimin omassa päässä. Muutakin kritisoitavaa löytyisi kuten onko muslimi, tai kristitty, mielivaltaisesti kuka tahansa, joka itsensä sellaiseksi määrittelee. Tuskin Pauhu niin kuitenkaan tahtoo väittää, vaikka monimuotoisuutta korostaessaan siltä kuulostaa.

[duc]

Miten suhtautua esim. jalkapalloilija Zinedine Zidanen määritelmään itsestään? Hänestä todettiin The Guardianin haastattelussa:

His family are Algerian immigrants, so-called beurs (French slang for Arabs), and he describes himself as 'a non-practising Muslim'.

Voidaanko muslimina pitää henkilöä, joka ei harjoita uskontoaan eli noudata sharialakia (millään tasolla)? Voidaanko kristittynä pitää henkilöä, joka ei ns. usko kolminaisuusoppiin, mitä pidetään yleisesti kristityn kriteerinä? https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kolminaisuusoppi:

Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta, eli kolmiykseydestä. Opin mukaan on yhtä aikaa yksi Jumala, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuusoppi on muotoiltu Athanasioksen uskontunnustuksessa. Kristinuskon suurimmat kirkot pitävät sitä yhtenä kristinuskoa määrittävistä opeista. Kolminaisuusoppia pidetään kristinuskon vähimmäisvaatimuksena: ne yhteisöt, jotka eivät hyväksy kolminaisuusoppia, lasketaan kuuluviksi kristillisen uskon ulkopuolelle. Tällaisista liikkeistä käytetään usein nimeä kristillisperäiset liikkeet.

Minun mielestäni muslimin vähimmäisvaatimuksena on nk. viiden pilarin noudattaminen. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Islamin_viisi_peruspilaria:

Islamin viisi peruspilaria ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Muslimille nämä velvollisuudet korostuvat enemmän kuin uskonkappaleet. Islamin opille ei ole selvää määrittelijää ja eri oppineilla on eri kantoja, joten uskonnolla on runsaasti opillista väljyyttä.

Tätä taustaa vasten en pidä Zidanea muslimina.

[guest11919]

Duc, tämä on tärkeä aihe ja olet kirjoittanut siitä jo monta hyvää postausta. Tuosta kolminaisuusoppikriteeristä haluan sanoa sen verran, että se ei minusta sovellu yksilötasolla kristityn määrittelyyn siksi, että se on aivan liian abstrakti asia. Käsittääkseni kovinkaan moni kristityksi identifioituva ei edes osaisi selittää kolminaisuusoppia, ja jos yrittäisi, päätyisi todennäköisesti johonkin harhaopiksi määriteltyyn selitelmään (esim. oppikirjoistakin löytyvä vesi-jää-höyry-vertaus).

Kolminaisuuskriteeri soveltuu kristillisten yhteisöjen määrittelyyn yhdessä raamattukriteerin kanssa eli kristityiksi voi lukea ne yhteisöt, joiden ainoa pyhä kirja on Raamattu ja jotka tunnustavat kolminaisuusopin. Näillä perusteilla kristinuskon ulkopuolelle jäävät esim. Jehovan todistajat ja mormonit.

[Roope]

Toimittaja Anu Leena Koskinen on silminnähden järkyttynyt, ettei Suomesta voi saada turvapaikkaa lukiomenestyksen perusteella.

Opettaja Juha Heinonen hämmästelee veronmaksajana yhteiskuntaa, joka ei anna sellaisten jäädä, jotka ovat integroituneet, kun taas toiset, jotka vain makaavat, saavat jäädä.

Hasan Khademi kävi peruskoulun puolessa vuodessa ja menestyy lukiossa Tampereella, nyt häntä uhkaa käännytys – Opettaja: "En voi ymmärtää veronmaksajana"

Maahanmuuttoviraston mukaan opiskelulla tai opiskelumenestyksellä ei ole vaikutusta siihen, saako hakija turvapaikan. Opettajien mielestä Suomeen tulleita lahjakkuuksia ei saisi heittää hukkaan.

Vain yksi luokassa viittasi. Tamperelainen opettaja Juha Heinonen kysyi syksyllä Kalevan lukion opiskelijoilta, mikä on Suomen vallan kolmijako.

Luokassa oli 30 ihmistä, mutta vain kaksi vuotta Suomessa ollut afganistanilainen turvapaikanhakija Hasan Khademi viittasi.

–Kysyin, onko todella niin, että ainoa ei Suomen kansalainen osaa vastata, millainen vallanjako Suomessa on.

Vastaus meni oikein ja selvällä suomen kielellä.

–Opettaja oli sanonut meille, että olkaa rohkeita. Älkää välittäkö, jos tulee väärä vastaus. Tämä kannusti osallistumaan ja viittaamaan, nyt 20-vuotias Hasan kertoo Aamulehdelle.

[...]

Hasan Khademi tuli Suomeen elokuussa 2015 turvapaikanhakija-aallon mukana. Lähtöön vaikuttivat Hasanin mukaan perheen turvallisuuteen liittyvät asiat. Muu perhe on nyt Iranissa.

Hasan kertoo käyneensä vain pari vuotta koulua Afganistanissa. Suomeen tullessaan Hasan osasi vain ne länsimaiset aakkoset, joita hänen nimessään on. Hän tiesi Euroopan, mutta ei, mitä maita siihen kuuluu. Englantia hän ei osannut lainkaan.

–Menin ensin Iraniin ja tein töitä ja lainasin rahaa, että pääsin salakuljettajan mukana Turkista Kreikkaan. Minulla ei ollut tarpeeksi rahaa ja pakenin salakuljettajaa.

[...]

Vappuna 2016 Paavo Hakulinen kertoi tiedonjanoiselle Hasanille, miksi monilla suomalaisilla on valkoinen lakki.

–Paavo sanoi, että jos joku maahanmuuttaja pääsee suomalaisen lukion läpi, hän on tehnyt ison työn. Päätettiin kavereiden kanssa, että meidän on päästävä lukioon, Hasan kertoo.

Sitten haave kariutui. Joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei Hasan saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa 1,5 vuoden Suomessa olon jälkeen, vaan hänet käännytetään Afganistaniin. Valitus asiasta on kesken.

–Kaikki ajatukseni romahtivat. Ajattelin, että lukio oli vain haave.

[...]

–Hänen tiedonjanonsa on jotain sellaista, jota en ole opettajana koskaan ennen kokenut. Hänellä on myönteinen vaikutus myös muihin opiskelijoihin.

Opettajat ovat tyrmistyneitä siitä, ettei Hasan ole saanut oleskelulupaa ja hänet uhataan käännyttää Kabuliin hetkellä millä hyvänsä, ellei valitus mene läpi.

Maahanmuuttovirasto vahvistaa, että opiskelulla tai opiskelumenestyksellä ei ole vaikutusta siihen, saako hakija turvapaikan vai ei.

Yhteiskuntaopin opettaja Juha Heinonen hämmästelee lakia.

–Veronmaksajana en voi kuin hämmästellä suomalaista yhteiskuntaa. Miksi sellaisten ei anneta jäädä, jotka ovat niin hyvin integroituneet ja miksi taas toiset, jotka vain makaavat, saavat jäädä?

[...]

Palautukset Afganistaniin ovat herättäneet kritiikkiä esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyssä. Järjestön mukaan Afganistan on liian vaarallinen maa, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään takaisin.

Aamulehti 13.2.2018

Opiskelulla ja koulumenestyksellä ei ole mitään väliä turvapaikan saamisessa – Miksi lahjakkaita opiskelijoita palautetaan kotimaahansa, Maahanmuuttovirasto?

Kysyimme Maahanmuuttovirastolta, miksi koulumenestyksellä ei ole vaikutusta turvapaikan saamiseen.

Opiskelupaikan saamisella tai -menestyksellä ei ole vaikutusta turvapaikan saamiseen Suomessa. Toisin kuin esimerkiksi joissakin muissa maissa, joissa lahjakkuus voi vaikuttaa maahan jäämiseen.

Maahanmuuttovirasto ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, kuten Hasan Khademin tapaukseen. Lahjakas turvapaikanhakija opiskelee hyvällä menestyksellä Kalevan lukiossa, mutta hänet ollaan käännyttämässä.

Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Aino Likitalo lähetti vastaukset Aamulehden kysymyksiin yleisellä tasolla. Afganistanin turvallisuustilannetta seurataan Likitalon mukaan hyvin tarkasti.

–Jos turvapaikanhakijalla ei ole mitään lainmukaista perustetta saada Suomesta oleskelulupaa, viraston on tehtävä päätös hänen poistamisestaan.

1. Onko opiskelulla tai opiskelumenestyksellä väliä oleskeluluvan saamisessa?

–Opiskelulla tai opiskelumenestyksellä ei ole vaikutusta siihen, saako hakija kansainvälistä suojelua vai ei (turvapaikan tai toissijaista suojelua). Luvan saamisen kriteerit on määritelty tarkkaan laissa ja kansainvälisissä sopimuksissa.

2. Eikö ole yhteiskunnan etu saada lahjakkaita?

–Me virastossa teemme päätökset voimassaolevan lain mukaan. Se, ovatko ne ajan tasalla tai kaivataanko niihin muutoksia esimerkiksi yhteiskunnan edun vuoksi, on poliittinen päätös.

Aamulehti 13.2.2018

Katso videolta, miten Hasan Khademi puhuu vallan kolmijako-opista sujuvasti suomen kielellä

Hasan on aurinkoinen ja määrätietoinen. Jo ennen opintojen alkua sain häneltä viestejä, mitä kirjoja pitää hankkia ja maksaako koulu ne.
Eeva-Helena Pellikka
Kalevan lukion rehtori

Luokassa oli 30 ihmistä ja vain Hasan viittasi. Kysyin, onko todella niin, että ainoa ei Suomen kansalainen osaa vastata, millainen vallanjako Suomessa on.
Juha Heinonen
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja

Hasan ei ollut koskaan piirtänyt tai maalannut. Hän omaksui nopeasti tekniikat vieressä olevilta. Muistan tuloksen aina.
Sari Heikkilä
Kuvataiteen opettaja

Hänen tiedonjanonsa on jotain sellaista, jota en ole koskaan ennen opettajana kokenut.
Saara Luukkonen
Biologian, maantiedon ja terveystiedon opettaja

Motivaatio oli huikea. Hän oli koko ajan kartalla.
Jari Keinänen
Filosofian ja psykologian opettaja

Kuuden viikon kurssin aikana hän kehittyi huimasti ja kieli alkoi olla virheetöntä. Annoin hänelle kympin ja se tuli ansioista.
Terhi Lintunen
Äidinkielen ja elämänkatsomustiedon opettaja

Hasan oli jättänyt englannin kokeessa esseen kirjoittamatta. Myöhemmin hän kirjoitti minulle pitkän anteeksipyyntöviestin. Hän ei ollut tiennyt, mikä on essee.
Anni Lampinen
Englannin opettaja

[Blanc73]

Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään

Tyypillistä suvakkijargonia, käytetään eufenismia, sen sijaan että puhutaan suoraan muslimeista. Vai puhutaanko kaikkien maahanmuuttajien uskonnosta enemmän kuin tiedetään?

[Roope]

Muuttoliike Afrikasta Eurooppaan jatkuu vääjäämättä

WASHINGTON – IPS/MASOOD AHMED JA KATE GOUGH

Kehitysavun lisääminen on tarpeen, mutta ei vähennä siirtolaisuutta.

Euroopan kehitysapua Afrikkaan perustellaan usein halulla vähentää siirtolaisuutta. Todellisuudessa apu voi jopa edistää maastamuuttoa. Tukea köyhille maille ei silti tule lopettaa.

Kehityksellä on taipumus lisätä ihmisten liikkumista ainakin aluksi, koska vaurastuminen parantaa mahdollisuuksia lähteä matkaan.

Afrikan siirtolaisvirtojen vuolastumisen todellinen syy on kuitenkin väestönkasvu. Vuoteen 2050 mennessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on työikäisiä 800 miljoonaa enemmän kuin nyt. Se tarkoittaa joukoittain nuoria energisiä työnhakijoita, joille oma maanosa ei pysty tarjoamaan toimeentuloa.

Suuret ikä- ja elintasoerot

Samaan aikaan Eurooppa jatkaa ikääntymistään, ja työvoiman kysyntä varsinkin hoiva-aloilla kasvaa. Vuonna 2050 Euroopan väestöstä 34 prosenttia on yli 60-vuotiaita.

Siirtolaisuuteen houkuttavat myös elintasoerot. Vaikka henkeä kohti lasketut tulot tuplaantuisivat Afrikassa joka vuosikymmenellä, siellä ollaan reippaasti jäljessä Euroopasta vielä 2050.

Afrikkalaisia ajavat liikkeelle myös konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Onkin todennäköistä, että seuraavien 30 vuoden aikana Eurooppaan tulee kymmeniä miljoonia uusia työntekijöitä niin tehtaisiin kuin palveluihinkin.

Eurooppa ei voi välttyä maahanmuutolta, joten on ratkaistava, miten siitä saadaan taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti kestävää.

Hyötyjen maksimointi

Hyvin hoidettu maahanmuutto tuo merkittäviä hyötyjä. Tulokkaiden pääsy työmarkkinoille ja sopeutuminen asuinyhteisöönsä ratkaisevat, miten nopeasti hyödyt alkavat näkyä.

Pitää huolehtia myös siirtolaisia majoittavien kuntien tarpeista. Jos koulutus- tai terveyspalvelut ylikuormittuvat, jännitteet kasvavat. Pitkällä aikavälillä siirtolaisista on lähes aina taloudellista hyötyä isäntämaalle. Kotoutuminen vauhdittaa tätä kehitystä ja luo maahanmuutolle myönteistä ilmapiiriä.

[...]

Kehitysavun pitää tukea laaja-alaista kehitystä, ei keskittyä hyödyttömiin ohjelmiin, joiden tarkoitus on suitsia siirtolaisuutta. Humanitaarinen tai kehitysapu voi joskus lievittää ihmisten välittömiä lähtöpaineita, mutta ne eivät poista siirtolaisuuden todellisia syitä.

Viime aikojen siirtolaisvirrat ovat lisänneet jännitteitä Euroopan maiden sisällä ja välillä. Nyt keskitytään akuutteihin ongelmiin ja lykätään välttämätöntä keskustelua tulevista haasteista. Se voi johtaa siihen, että Euroopan rajoilla puhkeaa jatkossakin "pakolaiskriisejä".

On tärkeää muistaa, että maahanmuutto on myös mahdollisuus. Oikein hoidettuna se voi parantaa merkittävästi sekä siirtolaisten että heidän lähtö- ja tulomaidensa asukkaiden hyvinvointia. Voimme tarjota lapsillemme sekä paremman Afrikan että Euroopan.

* kirjoittajat työskentelevät Centre for Global Development -tutkimuslaitoksessa.

Kansan Uutiset 3.3.2018

Afrikkalaisia ajavat liikkeelle myös konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Onkin todennäköistä, että seuraavien 30 vuoden aikana Eurooppaan tulee kymmeniä miljoonia uusia työntekijöitä niin tehtaisiin kuin palveluihinkin.

Eurooppa ei voi välttyä maahanmuutolta, joten on ratkaistava, miten siitä saadaan taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti kestävää.

Ei ole millään lailla todennäköistä, että Eurooppaan tarvittaisiin kymmeniä miljoonia afrikkalaisia tehtaisiin ja palveluihin. Kun tarvetta ei ole, ei periaatteessa pitäisi olla tulijoitakaan, eikä afrikkalainen massamaahanmuutto siis ole vääjäämätöntä.

Maahanmuutosta saadaan taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti kestävää hyvin yksinkertaisesti asettamalla työperäisen maahanmuuton rima tarpeeksi korkealle ja lopettamalla ongelmia aiheuttava humanitaarinen maahanmuutto.

Hyvin hoidettu maahanmuutto tuo merkittäviä hyötyjä. Tulokkaiden pääsy työmarkkinoille ja sopeutuminen asuinyhteisöönsä ratkaisevat, miten nopeasti hyödyt alkavat näkyä.

Pitää huolehtia myös siirtolaisia majoittavien kuntien tarpeista. Jos koulutus- tai terveyspalvelut ylikuormittuvat, jännitteet kasvavat. Pitkällä aikavälillä siirtolaisista on lähes aina taloudellista hyötyä isäntämaalle. Kotoutuminen vauhdittaa tätä kehitystä ja luo maahanmuutolle myönteistä ilmapiiriä.

Pitkälläkään aikavälillä tietyt maahanmuutot eivät muutu taloudellisesti kannattaviksi vaan saldo jää pysyvästi miinukselle. Mitkään kotouttamispuuhastelut eivät tätä muuksi muuta.

On tärkeää muistaa, että maahanmuutto on myös mahdollisuus. Oikein hoidettuna se voi parantaa merkittävästi sekä siirtolaisten että heidän lähtö- ja tulomaidensa asukkaiden hyvinvointia. Voimme tarjota lapsillemme sekä paremman Afrikan että Euroopan.

Totta, joskin eri tavalla kuin kirjoittajat tarkoittavat. Emme pysty kotouttamistempuilla muuttamaan vahingollisia maahanmuuttoja hyödyllisiksi, mutta voimme maahanmuuttopolitiikassa tukea hyödyllisiä maahanmuuttoja ja toisaalta estää ja ehkäistä haitallisia maahanmuuttoja. Se on niin Afrikan kuin Euroopankin etu.

Artikkelin alkuperäinen otsikko on African Migration to Europe Is Not a Crisis. It's an Opportunity., mikä on tyypillistä silmänkääntöretoriikkaa. Historiatiedon perusteella heikosti koulutettujen afrikkalaisten maahanmuutto on aina johtanut kriiseihin, eivätkä kirjoittajat esitä ainuttakaan syytä, miksi heidän hahmottelemansa vielä suurempi maahanmuuttoaalto (vastaisi suunnilleen vuoden 2015 pakolaiskriisiä joka vuosi) olisi erilainen.

[Roope]

Blogi: Suomen talous hyötyy, kun maahan muuttaneet pääsevät töihin, kirjoittaa Signe Jauhiainen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 5. osassa Kelan tutkija Signe Jauhiainen muistuttaa, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea monella tavalla. Työllistyminen on kaikkien etu.

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset herättävät jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa tuodaan usein esille, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä, mutta maahanmuuton pelätään aiheuttavan kustannuksia.

Keskustelussa näyttävät sekoittuvan maahanmuuton vaikutukset kansantalouteen ja julkiseen talouteen.

Maahanmuutto vaikuttaa kansantalouteen erityisesti työmarkkinoiden kautta. Maahanmuutosta saamme lisää työikäisiä työmarkkinoille. Monet maat ovat hyötyneet maahanmuutosta huomattavasti. Työntekijöitä on riittänyt monenlaisiin ammatteihin ja yritysten hyvät näkymät ovat saaneet aikaan investointeja. Maahanmuuton mahtimaiden mahdollisuudet ovat myös houkutelleet osaajia.

Maahanmuutosta voi olla joillekin myös haittaa. Matalammin koulutettujen työntekijöiden asema työmarkkinoilla saattaa heikentyä, jos he joutuvat kilpailemaan työpaikoista maahanmuuttajien kanssa. Eri maista saatujen tutkimustulosten mukaan nämä vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä.

Maahanmuuton aiheuttama muutos Suomen väestöön on ollut pieni, vaikka etenkin vuonna 2015 turvapaikanhakijoita tuli moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Kun muutokset väestössä ovat suhteellisen pieniä, voidaan arvioida, että myös vaikutukset ovat pieniä. Kansantalouden myös ajatellaan sopeutuvan erilaisiin muutoksiin ajan myötä.

Maahanmuuton kustannukset veronmaksajalle kuumentavat tunteita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa sosiaaliturva kuuluu kaikille ja verovaroin kustannetaan laajat palvelut, joten myös uudet tulijat pääsevät melko nopeasti näiden piiriin.

Maahanmuuton kustannuksia julkiselle taloudelle on mitattu eri tavoin. Yksinkertaisin laskelma on laskea tiettynä vuonna eri väestöryhmien maksamat verot sekä saamat etuudet ja palvelut. Tämä laskelma on kuitenkin hyvin vajavainen, koska yhden vuoden tilanne antaa asiasta kapean kuvan.

Perusteellisempia laskelmia on tehty ottamalla huomioon henkilöstä tämän koko elinkaaren aikana julkiselle taloudelle kertyneet tulot ja menot. Ihmisestä aiheutuu kustannuksia julkiselle taloudelle erityisesti nuorena ja vanhana. Työikäisenä keskitytään enemmän verojen maksuun.

Näissä laskelmissa ongelmia aiheuttaa se, että niissä joudutaan olettamaan tulevaisuudesta asioita, joita ei voida vielä tietää.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksen mukaan vaikutukset julkiseen talouteen vaihtelevat maahanmuuttajan työllisyyden ja maahanmuuttoiän mukaan. Työssä käyvät maahanmuuttajat maksavat veroja ja saavat vähemmän sosiaaliturvaetuuksia. Hyvin työllistyvien maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on positiivinen.

Maahanmuuttoikä vaikuttaa siihen, kuinka kauan ihminen elämänsä aikana tarvitsee palveluita ja tulonsiirtoja ja kuinka kauan hän ehtii tehdä töitä. Nuorena työikäisenä muuttaneet vaikuttavat positiivisimmin julkiseen talouteen.

Maahanmuuttajien työllisyys on edelleen selvästi valtaväestöä heikompaa. Työnteko lisääntyy Suomessa asutun ajan myötä, mutta työmarkkinoille siirtyminen näyttää tutkimusten perusteella turhan hitaalta. Myös eri taustoista tulevien maahanmuuttajien työllisyydessä on suuria eroja.

[...]

Maahanmuuttokeskustelussa unohtuu usein, että Suomeen tullaan eri syistä. Osa tulee työn perässä, toiset perheen perässä ja monet opiskelemaan. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen muuttaneita on vain pieni osa, vaikka keskustelu keskittyy tähän teemaan.

Maahanmuuton taloudellisissa vaikutuksissa huomio olisi hyvä kiinnittää siihen, miten voisimme parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä. Pitäisi keksiä keinoja, miten saamme kaikki osallistumaan työmarkkinoille, miten maahan muuttaneet pääsevät opiskelujen jälkeen mukaan työelämään tai miten työn perässä Suomeen muuttaneiden osaaminen saadaan nykyistä parempaan käyttöön.

Työllisyyden parantuessa sekä kansantalous että julkinen talous hyötyvät.

Kirjoittaja työskentelee johtavana taloustutkijana Kelan tutkimusryhmässä. Hän on tutkinut maahanmuuttajien työllistymistä ja työuria.

Pakolaisapu 13.12.2017

Että sellainen taloustutkija.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksen mukaan vaikutukset julkiseen talouteen vaihtelevat maahanmuuttajan työllisyyden ja maahanmuuttoiän mukaan. Työssä käyvät maahanmuuttajat maksavat veroja ja saavat vähemmän sosiaaliturvaetuuksia. Hyvin työllistyvien maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on positiivinen.

Tutkija sivuutti kokonaan sen VATT:n muutaman vuoden takaisen tutkimuksen huolestuttavan tuloksen, että maahanmuuttajien keskimääräinen vaikutus julkiseen talouteen oli negatiivinen maahanmuuttoiästä riippumatta. Sen itsestäänselvyyden toteaminen, että hyvin työllistyvien maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on positiivinen, ei paljon lämmitä, kun aina vain suurempi ongelma on ne heikosti työllistyvät.

Maahanmuuttokeskustelussa unohtuu usein, että Suomeen tullaan eri syistä. Osa tulee työn perässä, toiset perheen perässä ja monet opiskelemaan. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen muuttaneita on vain pieni osa, vaikka keskustelu keskittyy tähän teemaan.

Keskustelu keskittyy perustellusti pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen muuttaneisiin heidän aiheuttamiensa valtavien kustannusten vuoksi ja siksi, että juuri heidän määräänsä ja sitä kautta yhteiskunnalle kielteisiin vaikutuksiin olisi kaikkein helpointa vaikuttaa.

Esimerkiksi Ruotsin vuonna 2008 Irakin kanssa solmima palautussopimus vähensi irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrän alle kymmenesosaan aiemmasta. Joka vuosi satojen miljoonien eurojen elinkaarikustannuksiin johtava pakolaiskiintiö voidaan nollata milloin tahansa eduskunnan niin päättäessä. Tällaisia ilmaisia lounaita ei ole tarjolla muussa maahanmuuttopolitiikassa.

[N. O. Hääppönen]

Tämmöisiä lahjakkuuksia ei löydy kuin Pohjois-Koreasta, niin ja tietysti Afganistanista!

Hasan on aurinkoinen ja määrätietoinen. Jo ennen opintojen alkua sain häneltä viestejä, mitä kirjoja pitää hankkia ja maksaako koulu ne.
Eeva-Helena Pellikka
Kalevan lukion rehtori

Luokassa oli 30 ihmistä ja vain Hasan viittasi. Kysyin, onko todella niin, että ainoa ei Suomen kansalainen osaa vastata, millainen vallanjako Suomessa on.
Juha Heinonen
Historian ja yhteiskuntaopin opettaja

Hasan ei ollut koskaan piirtänyt tai maalannut. Hän omaksui nopeasti tekniikat vieressä olevilta. Muistan tuloksen aina.
Sari Heikkilä
Kuvataiteen opettaja

Hänen tiedonjanonsa on jotain sellaista, jota en ole koskaan ennen opettajana kokenut.
Saara Luukkonen
Biologian, maantiedon ja terveystiedon opettaja

Motivaatio oli huikea. Hän oli koko ajan kartalla.
Jari Keinänen
Filosofian ja psykologian opettaja

Kuuden viikon kurssin aikana hän kehittyi huimasti ja kieli alkoi olla virheetöntä. Annoin hänelle kympin ja se tuli ansioista.
Terhi Lintunen
Äidinkielen ja elämänkatsomustiedon opettaja

Hasan oli jättänyt englannin kokeessa esseen kirjoittamatta. Myöhemmin hän kirjoitti minulle pitkän anteeksipyyntöviestin. Hän ei ollut tiennyt, mikä on essee.
Anni Lampinen
Englannin opettaja

[Lahti-Saloranta]

Mokutustahan tämäkin lienee.
Lotta tytöltä menee vähän pieleen Suomen Sisun mollaaminen.
Lotta kertoo että Suomen Sisu pipopäinen kaveri uhkasi ratikassa hakata Lotan. Suomen Sisu kuitenkin ilmoitti etteivät he ole koskaan teettäneet pipoja, myyneet eikä jakaneet niitä.
Ilkeä jos olisi niin tekisi ihan piruuttaan rikosilmoituksen Lotan uhkailusta julkisella paikalla.
https://static.mvlehti.net/uploads/2018/03/Suomen-Sisu-Twitter.jpg

[kivimies]

^^^

Maahanmuutosta saamme lisää työikäisiä työmarkkinoille.

Työikäisten määrällä työmarkkinoilla ei ole merkitystä, vaan sillä, että he työllistyvät ja saavat korkeaa palkkaa. Kukaan ei vastusta korkeapalkkaisten maahanmuuttajien tuloa Suomeen huoltosuhdetta korjaamaan. Fakta on vain se, että kyseisiä tulijoita on kourallinen, kun taas matalapalkka-aloille tulijoita on enemmän kuin tarpeeksi.

Toisekseen, työvoima ei ole mikään bulkkituote, vaan sillä on eroavaisuuksia, joiden perusteella sille maksetaan eri suuruisia palkkoja. Nämä palkat kertovat työn kysynnästä. Suomessa ei ole mitään pulaa matalapalkkaisista työntekijöistä.

Maahanmuutosta voi olla joillekin myös haittaa. Matalammin koulutettujen työntekijöiden asema työmarkkinoilla saattaa heikentyä, jos he joutuvat kilpailemaan työpaikoista maahanmuuttajien kanssa. Eri maista saatujen tutkimustulosten mukaan nämä vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä

Nimenomaan, maahanmuutto nykyisessä muodossaan alentaa matalasti koulutettujen työntekijöiden palkkoja ja lisää heidän työttömyyttään, mutta se ei kiinnosta Jauhiaista, koska tämä uskoo 100%:sesti Vartiaisen "työvoima luo työpaikkoja"- taloustieteeseen. Jauhiainen ei ole myöskään tutustunut siihen, miten pienituloisten ansiot ovat kehittyneet esim. Saksassa. Ruokapankkien asiakasmäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. 

Maahanmuuton taloudellisissa vaikutuksissa huomio olisi hyvä kiinnittää siihen, miten voisimme parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä. Pitäisi keksiä keinoja, miten saamme kaikki osallistumaan työmarkkinoille, miten maahan muuttaneet pääsevät opiskelujen jälkeen mukaan työelämään tai miten työn perässä Suomeen muuttaneiden osaaminen saadaan nykyistä parempaan käyttöön.

Jauhiaisen hengenheimolaiset (Vartiainen ym.) ovat ehdottaneet palkka-alea työllisyyden parantamiseksi. Ja tämä vielä kehtaa väittää, että työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei laske palkkoja.
Työvoiman tarjonnan kasvattaminen johtaa vääjäämättä palkka-aleen matalapalkka-aloilla.

Työllisyyden parantuessa sekä kansantalous että julkinen talous hyötyvät.

Paitsi että Jauhiaisen resepti ei paranna työllisyyttä, vaan heikentää sitä ja laskee myös palkkoja.
Kansantalous ja julkinen talous molemmat kärsivät.

[Vili Länsi]

Mokutustahan tämäkin lienee.
Lotta tytöltä menee vähän pieleen Suomen Sisun mollaaminen.
Lotta kertoo että Suomen Sisu pipopäinen kaveri uhkasi ratikassa hakata Lotan. Suomen Sisu kuitenkin ilmoitti etteivät he ole koskaan teettäneet pipoja, myyneet eikä jakaneet niitä.
Ilkeä jos olisi niin tekisi ihan piruuttaan rikosilmoituksen Lotan uhkailusta julkisella paikalla.
https://static.mvlehti.net/uploads/2018/03/Suomen-Sisu-Twitter.jpg

Jospa mielikuvituspipoja nähnyt suvakki näki oikeasti kilpi tuotemerkin pipon. Kilpi merkkiä myy ainakin Budgetsport
http://www.kilpisports.com/storage/app/uploads/public/5a0/037/157/thumb_3211_500x500_0_0_auto.png

http://www.kilpisports.com/en

[Mikko pa]

Mokutustahan tämäkin lienee.
Lotta tytöltä menee vähän pieleen Suomen Sisun mollaaminen.
Lotta kertoo että Suomen Sisu pipopäinen kaveri uhkasi ratikassa hakata Lotan. Suomen Sisu kuitenkin ilmoitti etteivät he ole koskaan teettäneet pipoja, myyneet eikä jakaneet niitä.
Ilkeä jos olisi niin tekisi ihan piruuttaan rikosilmoituksen Lotan uhkailusta julkisella paikalla.
https://static.mvlehti.net/uploads/2018/03/Suomen-Sisu-Twitter.jpg

Jospa mielikuvituspipoja nähnyt suvakki näki oikeasti kilpi tuotemerkin pipon. Kilpi merkkiä myy ainakin Budgetsport
http://www.kilpisports.com/storage/app/uploads/public/5a0/037/157/thumb_3211_500x500_0_0_auto.png

http://www.kilpisports.com/en

noita sisupipoja on esim sisubasket joukkueen faneilla...

[Roope]

[tweet]974362544822538240[/tweet]

Päivän paras tiedeviestintäteko: @SalakanJanne vastaamassa perussuomalaisen twiittiin, joka syyttää maahanmuuttajia Suomen kaikkien sosiaalisten ongelmien pahentamisesta. Sosiaalipoliittinen tutkimus 6, rasistit 0. #rasismi #olentodistanut #sosiaalipolitiikka

Janne Salakan (vihr) rasistit 6-0 jauhottava tiedeviestintäteko oli graafi Suomen työttömyysasteesta 1989-2018 ja toteamus, että "[työttömyys] ei liity maahanmuuttopolitiikkaan siis".

Että sellaista sosiaalipoliittista tutkimusta.

[hamppari]

Eiväthän ne matut ihan kaikkia sosiaalisia ongelmia pahenna. Esimerkiksi siiderivalaiden yksinäisyys ja läheisyydenkaipuu on helpottunut usiaisissa tapauksissa.

[Aksiooma]

Lapin Kansa
Lyhytelokuvassa Irakin pakolaiset kulkevat osia Lapin evakkojen matkasta –Rinnastus on yksinkertainen, mutta tehokas

Tummahipiäiset miehet taluttavat lehmää läpi pohjoissuomalaisen maiseman ja hiihtävät lumisten peltojen poikki.

Minna Rainion ja Mark Robertsin lyhytelokuvan suomenkielinen nimi voisi kuulua He saapuivat täyteen ahdetuissa veneissä ja junissa – They Came in Crowded Boats and Trains.

Irakin pakolaiset esittävät elokuvassa katkelmia Lapin evakkojen taipaleelta syksyllä 1944.

Rinnastus on yksinkertainen, mutta tehokas.

Loput: https://www.lapinkansa.fi/vapaalla/pakolainen-astui-evakon-saappaisiin-200810579/

[Rokka]

^noista kahdesta jos pitäisi valita kumpi jää ja kumpi käännytetään, niin ottaisin tuon lehmän. Lehmästä on kuitenkin varmaan jotain hyötyä taloudelle, toisin kuin pallerosta.

[Brandis]

Irakin pakolaiset esittävät elokuvassa katkelmia Lapin evakkojen taipaleelta syksyllä 1944.
Loput: https://www.lapinkansa.fi/vapaalla/pakolainen-astui-evakon-saappaisiin-200810579/

Ai kamala sentään.

Tuo rinnastus osuu aika monella sinne pyhimpään ja samalla voi huomata, ettei todella ole mitään rajoja siinä, mitä keinoja käytetään luodessa mielikuvaa yhteisestä (/tai siitä mikä olisi voinut olla yhteinen -ajatuksella) historiasta ja juurista tilanteeseen, jossa niitä ei aidosti ole. Irakilaismiehet eivät ole lähelläkään sitä, mitä Karjalan evakot joskus Suomen historiassa olivat. Evakkojen (joukossa runsaasti lapsia ja naisia, perheitä) auttaminen täällä, lähellä, aikanaan oli aitoa ja kaunista, sitä tehtiin paljon hyvästä sydämestä pienin resurssein (ihmiset antoivat vähästäänkin) vs. nykymitoitettu mokuklusteri, jossa vastaavia projekteja tehdään valtiolta tulevan tuen ja rahoituksen vuoksi yltäkylläisyydessä.

[Sakari]

Tsiisus sentään tätä paskaa. Varmaankin halusin tätä verorahoilla, vai onko soroslaiset opensosiopaatit tätäkin rahoittamassa. Ei näemmä riitä että elätetään irakilaisia käpykaartilaisia, vaan vielä saadaan vittuilua päin naama.

Evakot olivat oikeita pakolaisia ja pakenivat maan sisällä. Rinnastus irakilaisiin miehiin on tätä samaa saagaa, jolla koitetaan keljuilla ja ärsyttää kantaväestöä.

[pienivalkeapupu]

Eikös nuo evakot olleet lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Miehet olivat rintamalla.
Ainakin kuvien mukaan on pitkälti kuljettu teitä pitkin ja junakuljetuksilla, eikä kykitty missään pusikoissa. Onko jokin uusi rahan herutuskierros menossa vai mistä nyt taas on kysymys.
TVstäkin tuli pari päivää sitten jokin dokumentti jossa kaverit selittivät suu virneessä että hankalaa on tämä pakolaisen elämä. Eivät olisi reissuun lähteneet jos olisivat arvanneet sen näin vaikeaksi. Välillä näytettiin perhettä pakolaisleirillä josta vanhemmat ilmeissti lähtivät salakujettajien mukana matkaan. Enempään ei jaksanut katsoa tällä erää. Lisää porukkaa on tulossa, vai?

No totta v*tussa on. Jos se vain on mahdollista (=sallitaan) 

[ike60]

Lapin Kansa
Lyhytelokuvassa Irakin pakolaiset kulkevat osia Lapin evakkojen matkasta –Rinnastus on yksinkertainen, mutta tehokas

Tummahipiäiset miehet taluttavat lehmää läpi pohjoissuomalaisen maiseman ja hiihtävät lumisten peltojen poikki.

Minna Rainion ja Mark Robertsin lyhytelokuvan suomenkielinen nimi voisi kuulua He saapuivat täyteen ahdetuissa veneissä ja junissa – They Came in Crowded Boats and Trains.

Irakin pakolaiset esittävät elokuvassa katkelmia Lapin evakkojen taipaleelta syksyllä 1944.

Rinnastus on yksinkertainen, mutta tehokas.

Loput: https://www.lapinkansa.fi/vapaalla/pakolainen-astui-evakon-saappaisiin-200810579/

Rinnastus voi ehkä vedota yksinkertaisiin, mutta kovin tehokkaalta se ei vaikuta. Seuraavassa hieman taustaa siitä Lapin evakkojen taipaleesta joka oli todellinen eikä fiktiivinen. Ehdotan että elokuvan jatko-osa tehdään enemmän todellisten tapahtumien eikä kuvitelmien pohjalta.

Oma sukuni - mm. isäni - evakuoitiin Pohjanmaalle, siis maan sisällä kuten moni muukin Lapin evakko. Ehkä filmin jatko-osassa nuo Irakin pakolaiset ja "pakolaiset" vaeltavat Basraan tai Kirkukiin.

Osa Lapin evakoista meni Ruotsiin, joka tarjoutui ottamaan suomalaisia vastaan. Kohtelu ei kuitenkaan vastannut nykyvokkeja. Ruotsin puolelle saavuttua suomalaiset - siis miltei pelkästään naisia, lapsia ja vanhoja miehiä koska asekuntoiset miehet olivat vielä syyskuussa 1944 armeijassa - käskettiin täisaunaan. Sinne oli kuljettava alastomina läpi kujan, jonka muodostivat ruotsalaiset asevelvolliset. Elokuvan jatko-osassa voitaisiin "Ruotsissa" tarjota pakolaisille ja "pakolaisille" riisiä joka kelpaa puurokenraalin sanoin 'vain naisille', ja puurokenraali protestoisi tätä nöyryytystä vastaan.

Suomalaisten ja saksalaisten välit olivat jatkosodan aikana olleet valtaosin hyvät. Saksalaiset mm. työllistivät suomalaisia maksaen hyvää palkkaa. Kun Päämaja (käytännössä luultavasti joku Mannerheimin alaisista) antoi Lapin evakuointikäskyn syyskuun alkupuolella 1944, saksalaiset tulivat avuksi ja Lappi evakuoitiin 90-prosenttisesti saksalaisella autokalustolla. Ivalon komendantti, majuri von und zu Fraunberg, antoi määräyksen, että yksikään saksalainen auto ei saanut lähteä pohjoisesta tyhjänä etelään päin Rovaniemelle (etelästä pohjoiseen päin saksalaisten kuorma-autot olivat täynnä sotilaita ja sotamateriaalia, koska saksalaiset olivat vetäytymässä Norjan puolelle). Ilman saksalaisia Lapin asukkaiden evakuointi olisi ollut mahdotonta. Elokuvan jatko-osaan ei ehkä kannata sijoittaa henkilöhahmoksi ystävällistä ja auttavaista Wehrmachtin upseeria, mutta ehkä siihen voisi sijoittaa takautumana ystävällisen ja avuliaan amerikkalaisen upseerin. Evakkomatkan pääosan pakolaiset ja "pakolaiset" voisivat taittaa amerikkalaisessa kuorma-autossa.

Kerrottakoon vielä elokuvan jatko-osan huipentuma: kun lappilaiset olivat olleet muutaman kuukauden evakossa, he pääsivät palaamaan kotiseudulleen, josta tosin saksalaiset olivat poltetun maan taktiikan mukaisesti tuhonneet pääosan taloista varsinkin perääntymisreittiensä varsilta (syrjempänä säilyi melko paljonkin rakennuskantaa). Useimmat lappilaiset palasivat mielellään noihin ankeisiin ja alkeellisiin oloihin, kun pääsivät takaisin kotiin. Voi sitä riemua kun elokuvan jatko-osassa Abdi ja Muhis, muutaman kuukauden Suomessa majailtuaan, pääsevät takaisin Bagdadiin.

[MW]

Lappilaiset ollut edes 17-vuotiaita, eivätkä pystyneet todistamaan sitä.

Neljän tuulen lakeissa luki notta "syöpi, nussivi, nukkivi ja toistavi"

[Echidna]

Afganistanilaisesta superlahjakkuudesta jälleen juttua Höblässä. Siinä on kattava kokoelma suomenruotsalaisia ylisanoja.
Hasan osasi elokuussa 2015 kirjoittaa ainoastaan nimensä, suoritti sitten peruskoulun kuudessa kuukaudessa huippuarvosanoin ja nyt loistaa lukiossa. Eihän me voida varastaa tällaista lahjakkuutta Afganistanilta?

https://www.hbl.fi/artikel/superbegavade-hasan-hotas-av-utvisning-lararna-vadjar/

Superbegåvade Hasan hotas av utvisning – lärarna vädjar

Hasan Khademi, 20, klarade grundskolan på sex månader. Han får toppbetyg i gymnasiet. Lärarna betraktar honom som ett underbarn. Nu ska han utvisas till Afghanistan.

Det här är en Askungesaga. Nästan. Det lyckliga slutet saknas.
...
Hasan är en mycket speciell elev. Han suger i sig kunskap som en svamp.
...
Han har en klart större motivation än kamraterna
...
Det är uppenbart att han förstår dem bättre än mången infödd finländare. Hasans intellektuella utförsgåvor är i en klass för sig
...
Han hade aldrig tecknat eller målat, men han åstadkom genast helt fantastiska saker
...
Geografilärare Saara Luukkonen intygar att hon aldrig haft en lika vetgirig elev.
...
Rektor Eeva-Helena Pellikka ser honom som en "målmedveten solstråle".
...
Skolans forna elev, riksdagsledamot Tiina Elovaara (Blå) hör till dem som försökt hjälpa hemstadens stora begåvning att få stanna.
...

[Uuno Nuivanen]

^ Suvakkiopet kilpailevat siitä kuka kehtaa antaa korkeimman arvosanan kyseiselle afganautille.

[törö]

Rasisminvastaisuus tuli rotuoppien kehittelemisen tilalle, joten on turha odottaa, että sen älyllinen taso nousisi sen korkeammalle.

[Roope]

Höblän ex-päätoimittaja Jens Berg todistelee, että Pohjoismaat eivät enää tule toimeen ilman humanitaarista maahanmuuttoa, joka takaa väestönkasvun sekä paremman väestörakenteen ja huoltosuhteen. Reiluna ja tarkkanäköisenä kaverina hän myöntää myös pari ongelmaa.

Ensinnäkin nämä ulkomailta saadut rikkaudet eivät nykyään levity tasaisesti eri alueille, vaan niillä on taipumus kasautua suuriin kaupunkeihin. Toinen ongelma on se, että kaikista kikkailuista huolimatta rikkaudet eivät näytä työllistyvän.

Bergillä ei valitettavasti ole esittää konkreettisia ratkaisuja (maahanmuuttopolitiikan aiheuttamiin) ongelmiin, mutta hän valistaa, että voimme kaikki auttaa maahanmuuttajien kotouttamisessa töissä, naapurustossa, yrityksissä ja kouluissa. Tästä on hyvä jatkaa.

Arbetslöshet och isolering hotar integrationen

En ojämn regional fördelning och integrationen på arbetsmarknaden är de största utmaningarna för den nordiska flyktingpolitiken. Vår befolkningsstruktur gör att vi måste bli betydligt bättre på att integrera nyanlända.

Norden är i dag beroende av invandring. Befolkningen ökar generellt sett snabbare i Norden än i de övriga delarna av Europa, men ökningen sker så gott som enbart tack vare invandringen.

Under de senaste tio åren (2007–2017) har den nordiska befolkningen ökat från 25 till 27 miljoner. Under 2000-talet har 4,3 miljoner människor invandrat till Norden från andra länder medan 2,5 miljoner människor samtidigt har flyttat bort från de nordiska länderna. Med andra ord betyder det att nettoinvandringen under 2000-talet har varit 1,8 miljoner människor, vilket förklarar en stor del av befolkningstillväxten.

Antalet nordiska medborgare som är födda utanför Norden har samtidigt procentuellt sett också vuxit kraftigt. Under de senaste 20 åren har den här andelen av befolkningen vuxit från 6,5 till 14,3 procent. I dag är alltså var sjunde nordbo född utanför Nordens gränser.

Samtidigt blir den nordiska befolkningen som helhet äldre. Generellt sett beror det på att nordbor i åldern 65–79 år är en relativt sett mycket stor grupp och på att nordbornas livslängd har ökat medan nativiteten har sjunkit.

Det här leder till att den så kallade försörjningsbördan ökar. Speciellt för Finland är det här inte enbart en utmaning utan ett stort problem. Befolkningstillväxten i Finland är en av de lägsta i Norden. Under de senaste tio åren har befolkningen ökat med 4,3 procent i Finland, vilket kan jämföras med 8,1 procent i hela Norden. Tillväxten i Finland sker främst i tätorterna i södra Finland medan utvecklingen i övriga delar av landet är oroväckande.

Givet att utvecklingen fortsätter som nu fram till 2030 kommer stora delar av norra Finland att ha en struktur där över hälften av befolkningen som har fyllt 15 år kommer att vara äldre än 65. Försörjningsbördan blir på många håll ohållbar.

[...]

Faktum är att Norden i dag är beroende av invandring, men faktum är också att integrationen i dag har två rejäla utmaningar. Den första utmaningen handlar om den regionala fördelningen av asylsökande och flyktingar i Norden. Speciellt trakterna runt de nordiska huvudstäderna lockar majoriteten av flyktingarna och de mer perifera områdena som är i störst behov av nytt blod är inte lika attraktiva. Den här utvecklingen har lett till livliga diskussioner om lagstiftningen i Norden.

Sverige är det nordiska land som tagit emot överlägset flest flyktingar. Omskrivet till en kommunnivå hade Sverige under 2017 de 35 invandrartätaste kommunerna i Norden.

En orsak till att den regionala fördelningen är extra krävande i Sverige handlar om Lagen om eget boende (EBO-lagen) som stiftades 1994. Enligt den lagen har en asylsökande rätt att bosätta sig var som helst i landet. Det har lett till att vissa kommuner, exempelvis Malmö och Södertälje, inte har hunnit med i att skapa en fungerande infrastruktur.

I Sverige går nu debatten het om att riva upp och skriva om EBO-lagen. Man diskuterar bland annat att införa en social prövning för hur många invandrare en kommun klarar av att ta emot. Man riktar framför allt blickarna mot Norge som har lyckats betydligt bättre med att fördela de nyanlända jämnare i landet tack vare ett brett nätverk av asylcentrum. I Finland bodde 23 procent av de asylsökande i privata bostäder i fjol och cirka hälften av dem i Helsingfors, Esbo och Vanda.

[...]

Misslyckad integration

Den andra stora utmaningen är integrationen på arbetsmarknaden. Statistiken är entydig: Personer födda utomlands i allmänhet och personer födda utanför EU i synnerhet är i betydligt högre grad arbetslösa än ursprungsbefolkningen. Det här är sanningen i samtliga nordiska länder.

I en jämförelse mellan de nordiska länderna sticker Finland ut. Finland har generellt sett en högre arbetslöshet som helhet och bland personer födda utanför EU är nästan 23 procent arbetslösa. I Sverige är dock gapet mellan personer födda i ett annat land och personer födda i Sverige större, men tack vare ett totalt sett bättre läge på arbetsmarknaden är de procentuella siffrorna lägre i Sverige än i Finland.

I en jämförelse mellan könen är Finland också sämst i den nordiska klassen. När man tittar på andelen personer i Finland som inte är aktiva på arbetsmarknaden är drygt 40 procent av kvinnorna födda utanför EU inaktiva. Siffran är den högsta i Norden och också högre än medeltalet i hela Europa.

Paradoxalt är kvinnorna dock aktivare än männen i att delta i språkkurser, men trots det är arbetslösheten speciellt under de första åren i Norden betydligt högre för kvinnor än för männen.

Det finns inga enkla lösningar, men en kombination av utbildning, regional politik, bostadspolitik och arbetsmarknadspolitik behövs. Graden av utbildning och arbetslösheten bland nyanlända har en stark korrelation. Men inte ens en relevant utbildning och språkkunskaper hjälper alla gånger.

Vid en rekrytering spelar nätverken en central roll i ungefär 70 procent av fallen. Kontakter och referenser är med andra ord helt avgörande för att få in en fot på en arbetsplats. En utmaning är att många nyanlända har jobb där man inte kommer i kontakt med ursprungsbefolkningen. Arbetet, som till exempel kan handla om tidningsutdelning eller städning, sker under sådana tider på dygnet när de traditionella nordborna inte är på jobbet. Den här fördelningen av arbete gör att de naturliga mötena mellan nyanlända och ursprungsbefolkningen inte sker så ofta. På det här sättet utvecklas inte heller nätverken.

För att lyckas med den här stora utmaningen kräver det att integrationen sker på många fronter samtidigt. Arbete, grannskap, föreningar och skola är alla avgörande för att skapa nätverk. Vi kan alla bidra till att göra det. Strukturen, demografin och försörjningsbördan är i dag helt beroende av att vi lyckas integrera nya nordbor.

Jens Berg

är företagare, tidigare chefredaktör för HBL och moderator på sex nordiska seminarier som arrangeras av Nordiska rådet under 2018. Han skriver samtidigt en serie artiklar för HBL om Norden.

Hbl 31.3.2018

[kivimies]

Huoltosuhteesta puhuminen on epä-älyllistä, mikäli sen "paikkaajat " eivät a.) työllisty ja b.) saa keskimäärin samansuuruista palkkaa kuin nykyiset työlliset.
Muutoin sen "paraneminen" on pelkkää illuusiota. Julkinen talous ei kohene "parantuneesta huoltosuhteesta" yhtään. Se voi itse asiassa heikentyä.

Edes työllistyminen ei riitä, mikäli se tapahtuu ns. halpatyöammatteihin. Siinä mietittävää niille RKP:läisille, jotka haluavat poistaa tarveharkinnan.

On turha puhua kotouttamisesta, sitä on harjoitettu Ruotsissa vuosikymmeniä em. tuloksin. 
Ainoa oikea ratkaisu on maahanmuuttopolitiikan kiristäminen niin, että maahanmuutto on pääasiassa työperäistä ja että tarveharkinta pidetään voimassa.
On lukijoiden harhaanjohtamista, että HBL:n päätoimittaja ei esitä tätä, vaan puhuu "kotouttamisesta".

Ps. On täysin sama, miten väestö on jakautunut maan sisällä, erilaiset tasausjärjestelmät pitävät huolta, että palveluita voidaan tarjota kaikkialla.  Se ei ole mikään syy sijoittaa turvapaikanhakijoita Pohjois-Suomeen.

[DuPont]

Etelään valuvat kuitenkin.

[Echidna]

Kauppalehdessä kerrotaan Autoalan keskusliiton toimitusjohtajan kehittäneen kummallisen päättelyketjun kautta Ruotsista lisääntyneen autotuonnin syyksi "Ruotsin suuren työllistyneiden maahanmuuttajien populaation". Eli koska maahanmuuttajat ovat Ruotsissa vaurastuneet ja ostavat autoja, niin niitä riittää enemmän tuotavaksi Suomeen. Maahanmuuton kerrannaisvaikutukset ovat todella yllättäviä, totta vie...

Erikoinen käänne: Ruotsista tuodaan Suomeen enemmän autoja kuin Saksasta – osasyynä Ruotsin maahanmuuttajat

Ruotsi on kirinyt Saksan ohi suosituimpana käytetyn auton tuontimaana.

Autoalan keskusliiton tiedotustilaisuudessa puhuneen toimitusjohtaja Pekka Rissan mukaan tällä hetkellä Ruotsista tuodaan käytettyjä autoja enemmän Suomeen kuin Saksasta.

Viime vuonna Suomeen tuotiin yli 10 000 käytettyä autoa Ruotsista.

Rissa löytää ilmiölle ainakin kolme syytä.

Yksi syy Ruotsin kirimisestä Saksan ohi suosituimpana tuontimaana on pienempien matkakustannusten lisäksi viime aikoina suomalaisen autonhankkijan kannalta suosiollisena vallinnut kruunun ja euron kurssi.

Toinen syy on Rissan mukaan viimeiset neljä vuotta Ruotsissa vallinnut ennätyksellisen hyvä uusien autojen kauppa.

"Viime vuonna Ruotsissa myytiin melkein 390 000 uutta henkilöautoa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin meillä. Ruotsissa on paljon käytettyjä uudehkoja autoja, joihin suomalaiset ovat iskeneet."

Kolmas syy on yllättävin, ja liittyy Ruotsin hyvään uusien autojen myyntiin.

"Ruotsissa on suuri työllistyneiden maahanmuuttajien populaatio. Työnteon ja vaurastumisen ansiosta he ovat ostaneet paljon käytettyjä autoja, mikä on avannut lisämarkkinoita uusien ja uudehkojen autojen myynnille."

Kerrannaisvaikutuksena ruotsalaiset ovat saaneet käytetyt autonsa myytyä ja ostettua uusia tilalle, jolloin suurempi osa käytetyistä on päätynyt myös Suomeen.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/erikoinen-kaanne-ruotsista-tuodaan-suomeen-enemman-autoja-kuin-saksasta--osasyyna-ruotsin-maahanmuuttajat/7yy75rqK

Lainasin artikkelin kokonaan, koska on lyhyt ja saattaa mennä maksumuurin taakse.