Kuinka maanomistusta tulisi verottaa?

[hoxpox]

Georgistit kannattavat yhteiskuntamallia, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä.

Mielestäni tämä perusajatus on reilu. Käytännössä tämä yhteiskuntamalli luultavasti toteutettaisiin siten että yhteiskunta vuokraisi maa-alueiden käyttöoikeuksia yksityisille ja yhteisöille.

Käyvän vuokran määrittäminen kullekin maa-alueelle on ongelmallista, mutta se voitaisiin jättää omistajan tehtäväksi seuraavan mallin mukaisesti:

- Tietyin aikavälein (esim. vuoden tai useamman vuoden välein) kunkin maa-alueen nykyinen vuokralainen ilmoittaa maa-alueelle itsemäärittämänsä arvon. Valtio perii tästä ilmoitetusta arvosta tietyn osuuden (esim. 1%) vuokraa kyseiseltä vuokrakaudelta.

- Maa-alueiden ilmoitetut arvot ovat julkisia. Mikäli joku ulkopuolinen katsoo että maa-alue on arvokkaampi kuin mitä haltija ilmoitti, voi hän jättää maa-alueesta ostotarjouksen.

- Alkuperäinen haltija voi tämän jälkeen korottaa maa-alueelle määrittämäänsä arvoa. Tällöin haltija joutuu myös maksamaan enemmän veroa alueen hallintaoikeudesta.

- Mikäli alkuperäinen haltija ei korota tarjoustaan, ja korkeamman tarjouksen tehnyt on maksanut tarjoamansa summan valtion tilille, siirtyy maa-alue korkeamman tarjouksen tehneen tahon hallintaan vuokrakauden päättyessä, ja nykyinen haltija saa kauppasumman korvaukseksi hallintaoikeudestaan. Valtio vähentää tällöin kauppasummasta puuttuvan veron määrän (eli veroa peritään yhteensä korkeamman summan perusteella).

- Kiinteät rakennukset kuuluvat mukaan tontin arvoon siinä kunnossa kun ne ovat vuokrakauden loppuessa. Alkuperäisellä haltijalla on oikeus siirtää alueelta pois irtain tavara ennen hallinnan luovuttamista.

Mielestäni esittämäni malli ratkaisee monia nykyisen maanomistussäädännön ongelmia, joita ovat mm. maan ansioton arvonnousu yhteiskunnan kaavoitus- ja liikennepolitiikan seurauksena, sekä tietysti perusongelman jonka mukaan maa ei ole kenenkään tuottama hyödyke. Malli myös luo maa-alueen kulloisellekin haltijalle insentiivin keksiä maalle sen arvon mukaista käyttöä. Mielipiteet tervetulleita.

[Make M]

Georgistit kannattavat yhteiskuntamallia, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä.

Mielestäni tämä perusajatus on reilu. Käytännössä tämä yhteiskuntamalli luultavasti toteutettaisiin siten että yhteiskunta vuokraisi maa-alueiden käyttöoikeuksia yksityisille ja yhteisöille.

Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan maan olevan ihmiskunnan yhteistä. Sitten heti perään rajataankin omistusoikeus koskemaan yhteiskuntia/valtiota.

.....
- Mikäli alkuperäinen haltija ei korota tarjoustaan, ja korkeamman tarjouksen tehnyt on maksanut tarjoamansa summan valtion tilille, siirtyy maa-alue korkeamman tarjouksen tehneen tahon hallintaan vuokrakauden päättyessä, ja nykyinen haltija saa kauppasumman korvaukseksi hallintaoikeudestaan. Valtio vähentää tällöin kauppasummasta puuttuvan veron määrän (eli veroa peritään yhteensä korkeamman summan perusteella).

- Kiinteät rakennukset kuuluvat mukaan tontin arvoon siinä kunnossa kun ne ovat vuokrakauden loppuessa. Alkuperäisellä haltijalla on oikeus siirtää alueelta pois irtain tavara ennen hallinnan luovuttamista.

Kun maalla on kasvoton omistaja, pitkäjänteinen työ oman asuinympäristön kehittämiselle ja kunnossa pitämiselle häviää. Mitä paremmin hoidat asuinympäristöäsi, sitä enemmän joudut maksamaan siitä, että saat asua siellä edelleen. Vuokrakauden lopussa olisi taloudellisesti järkevää, että maa ja rakennukset olisivat mahdollisimman huonossa kunnossa. Malli kannustaa siivottomuuteen ja rakennusten nopeaan rapistumiseen.

Onko malli sinun mielestäsi toiminut jossain hyvin?

[Pliers]

Kun maalla on kasvoton omistaja, pitkäjänteinen työ oman asuinympäristön kehittämiselle ja kunnossa pitämiselle häviää. Mitä paremmin hoidat asuinympäristöäsi, sitä enemmän joudut maksamaan siitä, että saat asua siellä edelleen. Vuokrakauden lopussa olisi taloudellisesti järkevää, että maa ja rakennukset olisivat mahdollisimman huonossa kunnossa. Malli kannustaa siivottomuuteen ja rakennusten nopeaan rapistumiseen.

Onko malli sinun mielestäsi toiminut jossain hyvin?

Juuri näin... Haisee sosialismille kilsan päähän. Kolhoosit ja sovhoosithan olivat hyvissä käsissä... Sen lisäksi, että malli kannustaa siivottomuuteen, se myös kannustaa ryöstöviljelyyn, eli isänmaan parturointiin.

[hoxpox]

- Kiinteät rakennukset kuuluvat mukaan tontin arvoon siinä kunnossa kun ne ovat vuokrakauden loppuessa. Alkuperäisellä haltijalla on oikeus siirtää alueelta pois irtain tavara ennen hallinnan luovuttamista.

Kun maalla on kasvoton omistaja, pitkäjänteinen työ oman asuinympäristön kehittämiselle ja kunnossa pitämiselle häviää. Mitä paremmin hoidat asuinympäristöäsi, sitä enemmän joudut maksamaan siitä, että saat asua siellä edelleen. Vuokrakauden lopussa olisi taloudellisesti järkevää, että maa ja rakennukset olisivat mahdollisimman huonossa kunnossa. Malli kannustaa siivottomuuteen ja rakennusten nopeaan rapistumiseen.

Onko malli sinun mielestäsi toiminut jossain hyvin?

Vääränlainen kannustaminen on verotuksen perusongelma. Mitä enemmän teet työtä, sitä enemmän maksat tuloveroa. Ei sekään kannusta työntekoon.

Maan arvon verotus toimii hyvin mm. Hong Kongissa, jossa se muodostaa jopa 35% verotuloista. Itse olen sitä mieltä että verotuksen painopistettä tulisi siirtää tuloverotuksesta enemmän maanomistusverotuksen suuntaan.

[Make M]

Maan arvon verotus toimii hyvin mm. Hong Kongissa, jossa se muodostaa jopa 35% verotuloista. Itse olen sitä mieltä että verotuksen painopistettä tulisi siirtää tuloverotuksesta enemmän maanomistusverotuksen suuntaan.

No löysitpä sitten hyvin Suomeen sovellettavan esimerkin 

Tutkimusten mukaan selvä enemmistö 86% (stat) suomalaisista kuitenkin haluaa asua omistusasunnossa.

Ja "Omakotitalo on tavoiteasunto yli puolelle (56%) suomalaisista, kun todellisuudessa omakotitalossa asuu vajaat 40 prosenttia. Kerrostalossa haluaisi asua noin viidennes ja rivitalossa kuudennes suomalaisista. Erityisesti lapsiperheet toivovat asunnoksi omakotitaloa, kun taas ikääntyneet suosivat kerrostaloasuntoa."

Hongkongilainen asumismuoto sopisi siis ehkä noin viidennekselle suomalaisista.

(http://i47.tinypic.com/2ptdttc.jpg)

[kaivanto]

Maapallo kuuluu kaikille, ei vain ihmislajille. Georgismia/geolibertarismia täytyy tältä osin vähän päivittää.

Maanomistusta pitää ehdottomasti verottaa, luonnonvarojen käyttöä myös nykyistä paljon ankarammin. Ei se ole mitään sosialismia tai kommunismia, vaan maapallon säilyttämistä elinkelpoisena.

Kauppaa sen sijaan pitää vapauttaa, monopolit ja kartellit (kuten kansallisvaltiot) hävittää. Ansiotulovero pitää kaikista veromuodoista poistaa ensimmäisenä. Kokonaan eri poliittinen kysymys on minkä kokoinen julkinen sektori on sopiva. Sen mukaan määräytyvät sitten veroprosentit.

[hoxpox]

Hongkongilainen asumismuoto sopisi siis ehkä noin viidennekselle suomalaisista.

Tarkennus: kerrostaloissa asuu kolmasosa suomalaisista.

Mitä tulee esittämäni huutokauppapohjaisen maanomistusveron soveltuvuuteen omakotitalotonteille, niin en näe siinä oleellista eroa kerrostalotontteihin verrattuna. Näetkö itse?

Järjestelmän suurin vaikutus olisi luultavasti asutuskeskusten lähistöllä olevien rakentamattomien alueiden rakennuttaminen.

Maa-alueiden hallintaoikeuksien huutokauppa voidaan toteuttaa teknisesti niin että maanomistajat voisivat määritellä tonteilleen arvot ja tonttikohtaisesti nostovaran mikäli joku lähtee tarjoamaan tonteista. Tällöin järjestelmä nostaisi maanomistajien maan arvoa (ja samalla maksettua veroa) kunnes maanomistajan tarjous olisi korkein, tai kunnes hinta ylittäisi nostovaran.

[hoxpox]

Maapallo kuuluu kaikille, ei vain ihmislajille. Georgismia/geolibertarismia täytyy tältä osin vähän päivittää.

Ehkäpä riittäisi jos valtio/kunnat rajaisivat omistamansa kansallispuistot ja muutkin puistot huutokauppamenettelyn ulkopuolelle.

[Ano Nyymi]

Mielestäni kaikkea sellaista jota minä en tee, pitää verottaa mitä ankaremmin. Ja lopuksi vielä lailla kieltää se..

[Make M]

Hongkongilainen asumismuoto sopisi siis ehkä noin viidennekselle suomalaisista.

Tarkennus: kerrostaloissa asuu kolmasosa suomalaisista.

Tarkempi tarkennus: Kerrostaloissa asuu noin kolmannes suomalaisista, mutta vain noin viidennes haluaa asua kerrostaloissa. Heistäkin suuri osa on vanhuksia. Omakotitaloissa asuu vajaa 40% suomalaisista, mutta 56%:n toiveasunto on omakotitalo. Muutostarve ja -halu on siis poispäin kerrostaloasumisesta omakotiasumisen suuntaan, ei hongkongilaiseen suuntaan.

[hoxpox]

Tarkempi tarkennus: Kerrostaloissa asuu noin kolmannes suomalaisista, mutta vain noin viidennes haluaa asua kerrostaloissa. Heistäkin suuri osa on vanhuksia. Omakotitaloissa asuu vajaa 40% suomalaisista, mutta 56%:n toiveasunto on omakotitalo. Muutostarve ja -halu on siis omakotiasumisen suuntaan, ei hongkongilaiseen suuntaan.

Onkos sinulla ideoita miten rakentamatonta maata saataisiin asumiskäyttöön siten että yhä suurempi osa suomalaisista pääsisi haaveilemaansa asumismuotoon?

Nythän rakennusliikkeet omistavat suuren osan pääkaupunkiseudun lähistöllä olevasta tonttimaasta ja rakentavat niille hitaasti asuntoja jolloin hinnat pysyvät korkeina.

[vainukoira]

Maan ja sitä kauta kiinteistöjen ja asuntojen hinta on järjetön jopa 50:nen kilometrin etäisyydellä Helsingistä sekä pienempien paikkakuntien lähistöllä. Onko maa loppu? Onko rakennusmateriaalit, kivi, puu, teräs loppu? Ei ole. Missä vika? Järjestelmässä.

Kaavoitus loppuu siihen, mistä kysyntä alkaa. Valtion, kuntien, rakennusyhtiöiden, pankkien, kiinteistöyhtiöiden, eläkeyhtiöiden ja suurmaanomistajien, joita usein muuten ovat yleensä nuo edelliset, muodostava mafia pitää tästä huolen.

Esimerkki 1.
Kunta kaavoittaa kerrostalotontin, myy sen rakennusyhtiölle, mutta ei tee sopimukseen rakennusvelvoitetta, joten tontti pysyy rakentamattomana ja rakennusyhtiö itkee vielä valtion tukea, kunnes hintataso nousee riittävän suureksi.

Ratkaisu:
Kunta laati kauppakirjaan rakennusvelvoitteen, jossa selkeästi lukee rakennusprojektin aloitus ja/tai valmistumispäivämäärä. Jos sopimusta rikotaan, tontti palaa takaisin myyntiin.

tai
Kunta toimii rakennuttajana, ja rakennusyhtiö vain rakentaja. Tonttia ei siis missään vaiheessa myydä rakennusyhtiölle.

Esimerkki 2.
Tonttipula, järjettömän vähän, ja vain älyttömän hintaisia tontteja. Veikko Veronmaksajalla on kuitenkin 6000 neliötä maata, mutta hän ei voi rakentaa omakotitaloaeikä muutakaan, koska asemakaavassa maata ei ole määritelty tontiksi. Veikko ottaa yhteyttä kuntaan lohkoakseen maan tonteiksi. Kunta ei tähän suostu, perustelu: "kun ei nyt oikeen jaksa."

Ratkaisu:
Kunnille lakiin kirjattava velvollisuus kaavoittaa valmiiksi pientalo, kerrostalo ja yritystontteja rakennusneliöiltään vähintään kymmenen prosenttia jo rakennetusta määrästä. Lisäksi kaavoitetuille rakentamattomille tonteille lätkäistään tuntuva kiinteistövero, jolloin tontit tulevat takuulla myyntiin ja rakennettaviksi.

Esimerkki 3.

Matti maanviljelijällä on asemakaava alueen ulkopuolella kuusi ja puoli hehtaaria maata, joten sinne voi rakentaa kuusi omakotitaloa, sillä ainakin asemaakaava-alueen ulkopuolelle voi rakentaa talon, jos tontti on hehtaarin tai sitä suurempi. Ei ole kuitenkaan järkevää rakentaa omakotitaloja näin suurille tonteille, kun pienempäänkin mahtuu, ja halukkaita rakentajia riittää. Lisäksi yli hehtaarin tonttien hinta myyjän ja ostajan kesken ei helposti asetu sopivalle tasolle edes muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä kaupungeista. Lisäksi riskinä, on että, tontti päätyy jollokkin edellä mainitun mafian jäsenelle, joka järjestää alueelle asemakaavan, lohkoo tontit pienmmiksi, ja myy ne edelleen moninkertaiseen hintaan eteenpäin.

Ratkaisu.
Kuten esimerkkiin nro 2, ja sen lisäksi voidaan asemaakaava-alueen ulkopuolella oleva rakentamiseen kelpaavan maa-alueen minimipinta-ala laskea 10 000 neliömetristä eli hehtaarista 1000 neliömetriin.


Eli ongelma voidaan ratkaista helposti lakiin perustuvalla kaavoitusvelvoitteella sekä tonteiksi kaavoitetun maan rakentamisvelvoitteella. Yksinkertaista, ei tarvita kuin poliittista tahtoa. Onkohan sitä?

Ja olkiukkojen punojat. Ei ole aikomus saada maan ja kiinteistöjen hintaa alas kaupungin keskellä, riittää kun muualla.

[aivovuoto]

Kun nykyiseen menoon verrataan, niin tuskin suoranaiseen sosialismiin tuota kannattaa verrata... siis jos tehdään jotain todellisia epäsosialistisia uudistuksia tuon lisäksi.

Ymmärrän periaatteessa mitä tässä haetaan, mutta jos systeemi alkaa sanelemaan turhan tarkasti mitä tehdään alueella, niin ei hyvä seuraa. Kuka säätelee ja millä perusteella?

[Kommeli]

Tarkempi tarkennus: Kerrostaloissa asuu noin kolmannes suomalaisista, mutta vain noin viidennes haluaa asua kerrostaloissa. Heistäkin suuri osa on vanhuksia. Omakotitaloissa asuu vajaa 40% suomalaisista, mutta 56%:n toiveasunto on omakotitalo. Muutostarve ja -halu on siis omakotiasumisen suuntaan, ei hongkongilaiseen suuntaan.

Onkos sinulla ideoita miten rakentamatonta maata saataisiin asumiskäyttöön siten että yhä suurempi osa suomalaisista pääsisi haaveilemaansa asumismuotoon?

Nythän rakennusliikkeet omistavat suuren osan pääkaupunkiseudun lähistöllä olevasta tonttimaasta ja rakentavat niille hitaasti asuntoja jolloin hinnat pysyvät korkeina.

Saa pysyäkkin "korkeina". Nyt pitäisi pystyä valikoimaan ne tänne tulijat.
2010-06-24 HS:Lama murjoo murjottuja pääkaupunkiseudulla

[Make M]

Onkos sinulla ideoita miten rakentamatonta maata saataisiin asumiskäyttöön siten että yhä suurempi osa suomalaisista pääsisi haaveilemaansa asumismuotoon?

Olen asunut ja liikkunut pääkaupunkiseudulla kymmeniä vuosia ja alue on minulle tuttu. Uusia pientaloalueita on ilmaantunut ja ilmaantuu jatkuvasti. Ihmiset toteuttavat haaveitaan koko ajan. Mutta kaikki eivät tietenkään voi saada haluamaansa heti tai edes muutamankaan vuoden kuluttua.

[Martel]

Maanomistusta pitää ehdottomasti verottaa, luonnonvarojen käyttöä myös nykyistä paljon ankarammin. Ei se ole mitään sosialismia tai kommunismia, vaan maapallon säilyttämistä elinkelpoisena.

"Maan verottaminen" ja "maapallon säilyttäminen elinkelpoisena" eivät kuulu samaan lauseeseen. Jos omistat esim. muutaman hehtaarin metsäpalan maassa joka ei verota metsän omistamisesta, voit ihan hyvin jättää alueen luonnontilaan s.o. luonnon kannalta parhaaseen tilaan. Jos sinua verotetaan, joudut hankkimaan rahat jostain.

Käytännössä verotuksen alaiselle metsälle/maalle tulee tuottovaade, siitä pitää saada rahaa. Metsän kohdalla tuoton saamiseksi kyseeseen tulevat erinäiset hoitotoimenpiteet, joissa hoito on samankaltaista retoriikkaa kuin suojelu nk. kasvinsuojeluaineissa l. kasvimyrkyissä. Kun metsää on hoidettu vaikkapa avohakkuun keinoin, onko luontoa säilytetty vai tuhottu? Ylipäätään voi vertailla eläin-, lintu- ja hyönteislajien määrää luonnontilaisen metsän, selluteollisuuden tarpeita varten hoidetun metsän ("puupellon") ja hakkuuaukean välillä. Saman vertailun voi tehdä luonnontilaisen niityn ja tehomaatalouden tarpeisiin hoidetun pellon välillä.

Metsää pistetään pinoon maissakin joissa ei metsänomistusta veroteta, mutta verottavissa maissa asiaan on luotu valtion puolelta paine. Sosialistisissa maissa luontoa tuhottiin täysin piittaamattomasti, koska maa-alueilla ei ollut todellista omistajaa, mutta siellä jäi myös suuria alueita luonnontilaan, koska ei ollut painetta saada alueilta rahallista tuottoa. Suomen tilanne metsän kohdalta olisi ihanteellinen (ei enää pinta-alaverotusta), mutta meillä on kovasti taloudellisia houkuttimia puun myymiseen ja nyttemmin jopa risujen keräämiseen pois metsästä.

Paras lähtökohta luonnonsuojeluun on, että maa-alueilla on yksityinen omistaja, mutta omistamista ei veroteta.

[hoxpox]

"Maan verottaminen" ja "maapallon säilyttäminen elinkelpoisena" eivät kuulu samaan lauseeseen. Jos omistat esim. muutaman hehtaarin metsäpalan maassa joka ei verota metsän omistamisesta, voit ihan hyvin jättää alueen luonnontilaan s.o. luonnon kannalta parhaaseen tilaan. Jos sinua verotetaan, joudut hankkimaan rahat jostain.

Käytännössä verotuksen alaiselle metsälle/maalle tulee tuottovaade, siitä pitää saada rahaa. Metsän kohdalla tuoton saamiseksi kyseeseen tulevat erinäiset hoitotoimenpiteet, joissa hoito on samankaltaista retoriikkaa kuin suojelu nk. kasvinsuojeluaineissa l. kasvimyrkyissä. Kun metsää on hoidettu vaikkapa avohakkuun keinoin, onko luontoa säilytetty vai tuhottu? Ylipäätään voi vertailla eläin-, lintu- ja hyönteislajien määrää luonnontilaisen metsän, selluteollisuuden tarpeita varten hoidetun metsän ("puupellon") ja hakkuuaukean välillä. Saman vertailun voi tehdä luonnontilaisen niityn ja tehomaatalouden tarpeisiin hoidetun pellon välillä.

Metsää pistetään pinoon maissakin joissa ei metsänomistusta veroteta, mutta verottavissa maissa asiaan on luotu valtion puolelta paine. Sosialistisissa maissa luontoa tuhottiin täysin piittaamattomasti, koska maa-alueilla ei ollut todellista omistajaa, mutta siellä jäi myös suuria alueita luonnontilaan, koska ei ollut painetta saada alueilta rahallista tuottoa. Suomen tilanne metsän kohdalta olisi ihanteellinen (ei enää pinta-alaverotusta), mutta meillä on kovasti taloudellisia houkuttimia puun myymiseen ja nyttemmin jopa risujen keräämiseen pois metsästä.

Paras lähtökohta luonnonsuojeluun on, että maa-alueilla on yksityinen omistaja, mutta omistamista ei veroteta.

Mikäli maanomistamista ei veroteta, johtaa se maan tehottomaan käyttöön. Ilman maanomistusveroa arvokkaiden, kaupunkialueita lähellä sijaitsevien maa-alueiden omistaminen ja rakentamattomana pitäminen ei maksa mitään, eikä näitä alueita tällöin rakenneta. Tämän seurauksena työmatkat, tavarakuljetukset jne. ovat pidempiä kuin tilanteessa, jossa maanomistusta verotettaisiin.

Tehokas maankäyttö on myös eräänlaista luonnonsuojelua.

[Martel]

Mikäli maanomistamista ei veroteta, johtaa se maan tehottomaan käyttöön. Ilman maanomistusveroa arvokkaiden, kaupunkialueita lähellä sijaitsevien maa-alueiden omistaminen ja rakentamattomana pitäminen ei maksa mitään, eikä näitä alueita tällöin rakenneta.

Tämä asia on ongelma lähinnä Suomessa, ja täälläkin vain julkisen vallan toiminnan vuoksi. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, jota ne härskisti hyväksikäyttävät kaavoittamalla liian vähän, jotta saavat omistamilleen joutomaille maksimaalisen tuoton. Jos kaavoittaminen olisi vapaata - tai edes määrällisesti riittävää - maanomistajilla ei olisi taloudellista kannustinta makuuttaa tonttejaan joutomaana mahdollista kaavoitusta odotellen.

Tontti tuottaa enemmän kuin niitty, mutta ei Suomessa, jossa kunnat pääsevät yksinoikeudella päättämään siitä mikä on tontti, mikä niitty.

Samaan sarjaan kuuluu ketjun aloitusviestissä mainittu termi "ansioton arvonnousu". Sille ei taida löytyä vastinetta englannin kielestä, mikä kertoo että ongelmaa ei esiinny anglosaksisessa maailmassa. Ansiottomalla arvonnousulla kuvataan sitä tilannetta, että omistat kaupungin lähellä pellon, jonka arvo moninkertaistuu kaupungin kaavoittaessa sen asuinalueeksi. Miksi arvo nousee? Koska kaavoitetaan liian vähän. Ongelma poistuu purkamalla ongelman alkusyy, kuntien kaavoitusmonopoli - ei sillä että alkuperäistä virhettä yritetään paikata joukolla lisävirheitä.

Edit: muokattu kieliasua

[Alkuasukas]

Valden budjetti on kasvanut 10 vuodessa 50%, kun samaan aikaan indeksi on noussut 18%. Olisikohan aika miettiä mihin sitä rahaa kaadetaan, eikä sitä mistä sitä saadaan eniten revittyä irti?

[turha jätkä]

Mikäli maanomistamista ei veroteta, johtaa se maan tehottomaan käyttöön. Ilman maanomistusveroa arvokkaiden, kaupunkialueita lähellä sijaitsevien maa-alueiden omistaminen ja rakentamattomana pitäminen ei maksa mitään, eikä näitä alueita tällöin rakenneta. Tämän seurauksena työmatkat, tavarakuljetukset jne. ovat pidempiä kuin tilanteessa, jossa maanomistusta verotettaisiin.

Tehokas maankäyttö on myös eräänlaista luonnonsuojelua.

Myyntiverotus. Se kannustaa tai ainakin mahdollistaa jättämään metsät luonnontilaan.

[Aldaron]

Georgistit kannattavat yhteiskuntamallia, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä.

Mielestäni tämä perusajatus on reilu. Käytännössä tämä yhteiskuntamalli luultavasti toteutettaisiin siten että yhteiskunta vuokraisi maa-alueiden käyttöoikeuksia yksityisille ja yhteisöille.

Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan maan olevan ihmiskunnan yhteistä. Sitten heti perään rajataankin omistusoikeus koskemaan yhteiskuntia/valtiota.

Syy on ilmeinen, sillä ihmiskunta ei ole järjestäytynyt yksikkö joka voisi tehdä poliittisia päätöksiä ja säätää lakeja. Poliittiset päätökset ja lakien säätäminen edellyttävät järjestäytyneen yhteiskunnan eli valtion olemassaoloa.

Tanskassa toimii georgistipuolue Retsforbundet (Oikeusliitto). Se on välillä ollut edustettuna valtiopäivillä ja 1957-1960 myös hallituksessa demarien ja Radikale Venstren (vasemmistoliberaalit) kanssa. Puolueen suosio oli huipussaan 40- ja 50-luvuilla.

http://www.retsforbundet.dk/

http://da.wikipedia.org/wiki/Danmarks_Retsforbund

[Atte Saarela]

Mikäli maanomistamista ei veroteta, johtaa se maan tehottomaan käyttöön. Ilman maanomistusveroa arvokkaiden, kaupunkialueita lähellä sijaitsevien maa-alueiden omistaminen ja rakentamattomana pitäminen ei maksa mitään, eikä näitä alueita tällöin rakenneta.

Tämä asia on ongelma lähinnä Suomessa, ja täälläkin vain julkisen vallan toiminnan vuoksi. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, jota ne härskisti hyväksikäyttävät kaavoittamalla liian vähän, jotta saavat omistamilleen joutomaille maksimaalisen tuoton. Jos kaavoittaminen olisi vapaata - tai edes määrällisesti riittävää - maanomistajilla ei olisi taloudellista kannustinta makuuttaa tonttejaan joutomaana mahdollista kaavoitusta odotellen.

Tontti tuottaa enemmän kuin niitty, mutta ei Suomessa, jossa kunnat pääsevät yksinoikeudella päättämään siitä mikä on tontti, mikä niitty.

Samaan sarjaan kuuluu ketjun aloitusviestissä mainittu termi "ansioton arvonnousu". Sille ei taida löytyä vastinetta englannin kielestä, mikä kertoo että ongelmaa ei esiinny anglosaksisessa maailmassa. Ansiottomalla arvonnousulla kuvataan sitä tilannetta, että omistat kaupungin lähellä pellon, jonka arvo moninkertaistuu kaupungin kaavoittaessa sen asuinalueeksi. Miksi arvo nousee? Koska kaavoitetaan liian vähän. Ongelma poistuu purkamalla ongelman alkusyy, kuntien kaavoitusmonopoli - ei sillä että alkuperäistä virhettä yritetään paikata joukolla lisävirheitä.

Edit: muokattu kieliasua

Miten kaavoitusta koskevaa lainsäädäntöä pitäisi mielestäsi muuttaa?

[mikkoR]

Tähän kaavoitus ja maankäyttöpolitiikkaan tulee helposti toinen katsanta suunta kun olet aikanaan ostanut tai saanut esim. perinnöksi rintamamiestontin.
Aikanaan nämä ovat olleet melko syrjässä mutta kaupunkien laajetessa ovatkin tulleet halutuksi esikaupunki alueeksi.

Se miten tälläisen tontin käyttää hyväkseen on periaatteessa jokaisen oma asia mutta et voi hehtaarin tontista myydä 10 omakotitalotonttia koska et saa siihen kaavaa kuin maksamalla todella suolaisen hinnan.
Yleensä tehdäänkin maankäyttösopimus eli toisinsanoen saat itsellesi yhden tontin ja lopuista kaupunki maksaa raakamaan hinnan, melko älytöntä mutta laillista rosvousta.

Toisaalta pitää totuuden nimissä huomioida että infran rakentaminen alueelle maksaa myös, siis tiet ym.

[Jaakko P.]

Valden budjetti on kasvanut 10 vuodessa 50%, kun samaan aikaan indeksi on noussut 18%. Olisikohan aika miettiä mihin sitä rahaa kaadetaan, eikä sitä mistä sitä saadaan eniten revittyä irti?

Ei omistuksesta pitäisi verottaa, vaan siitä tuotosta joka maalla/metsällä on. Tuntuu kuin täällä kuviteltaisiin maanomistajien olevan aina jotain ökyrikkaita. Ei vanhat pellot ja isokaan metsäalue rikastuta yksittäistä yrittäjää, mutta jos maat ovat aina kuuluneet suvulle niin ei niitä poiskaan halua myydä. Täysin tuottamaton suo tai pusikko voi olla tärkeä metsästyksen kannalta. Jos ottaa asiakseen muuttaa tätä omaisuuttaan rahaksi, niin sitten makselee veroja.

[Alkuasukas]

Jos ottaa asiakseen muuttaa tätä omaisuuttaan rahaksi, niin sitten makselee veroja.

Hyvin on uponnut Suomalaiseen tuo verotuksen autuaaksitekevyys. Viittaan edelliseen vastaukseeni...

Jos Suomi halutaan nousuun niin yritysvero ja alv 15% luokkaan, tulovero 10% valtionvero + kunnallisverot. Jos ei riitä, niin leikataan menoja.

[Otto Peltokoski]

Miten kaavoitusta koskevaa lainsäädäntöä pitäisi mielestäsi muuttaa?

Omasta mielestäni kaavoituksesta tulisi luopua. Jokainen rakentakoon omalle tontilleen riittävän lainsäädännön kuten saastutuksen kielto tai vahingon tuotto naapureille pohjalta, mitä haluaa. Tiet yms. infra tulisi rakentaa omalle kustannuksella. Nykyinen kaavoitusmonopoli johtaa tehottomuuden lisäksi vallan väärinkäyttöön, kun poliitikot voivat kaavan avulla säädellä esim. kauppojen kilpailusuhteita tai tehtaiden sijainteja.    

[Jouko]

Oma kantani on, että sitten kun ei ole enää mitään muuta verotettavaa jää maa- ja muun kiinteän omaisuuden verotus. Niitä kun ei voi viedä Aasiaan tai veroparatiiseihin. Oma lukunsa on ulkomaalaisten omistuksessa oleva omaisuus. Nythän Suomea ollaan hyvää vauhtia myymässä mm. venäläisille. Vesivaroja yhtiöitetään ja myydään kansainväliseen pörsiin. Että sillälailla, sano Tarvajärvi.

[hoxpox]

Jos arvon kirjoittajat kaivanto, vainukoira, Martel, Otto Peltokoski ja muutkin jaksaisivat kommentoida Homman vaalikoneen maanomistus/asumiskysymykseen liittyviä väitteitä niin saataisiin ne hiottua osuviksi.

Vaalikoneketjussa on ehdotettu aiheeseen liittyen seuraavia väitteitä:

- Pyrkimys pitää koko Suomi asuttuna on liian kallis siitä koituvaan hyötyyn nähden.

- Pääkaupunkiseudulla sijaitsevia kaupunkien omistamia sosiaalisin perustein vuokrattavia  asuntoja tulisi alkaa myydä yksityisille asunnontarvitsijoille.

- Nykyiset rakentamissäännökset ovat liian tiukkoja ja nostavat asuntojen hintoja kohtuuttomasti.

- Valtion ei tule verotuksellisesti suosia omistusasumista vuokra-asumiseen verrattuna.

- Maanomistusta tulisi verottaa nykyistä enemmän.

Uusia väitteitä voisivat olla:

- Kuntien kaavoitusmonopoli tulisi purkaa.

- Kunnille tulisi säätää velvoite kaavoittaa uusia tontteja tietty osuus nyt rakennetusta määrästä.

Muutosehdotukset tervetulleita.

[JM-K]

Miksi mitään omistamista tulisi verottaa? Tai perintöä? Tuossa kaksi esimerkkiä kateellisten pers'aukisten säätämistä veroista.

[Alkuasukas]

Miksi mitään omistamista tulisi verottaa? Tai perintöä? Tuossa kaksi esimerkkiä kateellisten pers'aukisten säätämistä veroista.

Now we are talking!