2010-06-18 Hollanti: Etnisellä monimuotoisuudella kielteinen vaikutus oppimiseen

[kohmelo]

Hollantilainen sosiologian professori Jaap Dronkers on tutkinut etnisen monimuotoisuuden vaikutusta oppimiseen. Hän vertasi 15-vuotiaiden kielellisiä, matemaattisia ja fysiikan taitoja 15 länsi-maassa.

Etnisesti rikkaassa koulussa lasten aika menee mm. kulttuuriristiriitojen ratkomiseen. Tämä aika on puolestaan poissa oppimiselta.

Toinen tutkimuksen merkittävä havainto oli islamilaistaustaisten alisuoriutuminen. Asia ei ole perusteltavissa sosioekonoomisella taustalla tai koulujärjestelmällä tai syrjinnällä tai maahanmuutto taustalla. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää uskonto.

Donkersin mukaan sääntöön löytyy myös positiivinen poikkeus, nimittäin kiinalaiset, etelä-korealaiset ja intialaiset.

http://www.rnw.nl/english/article/lower-achievements-mixed-schools

Lower achievements at mixed schools

For years and years, the 'perfect school' was defined by having the right ratio of black to white, native to migrant and rich to poor. However, recent Dutch research has exposed this myth. Children at mixed schools consistently score lower grades than their peers at predominantly white or black schools.

Dutch sociology professor Jaap Dronkers has carried out research into the pros and cons of ethnic diversity in secondary education. He compared student achievement in language, math and physics of 15-year-old children in 15 Western countries. Much to his surprise, students' grades were inversely proportional to ethnic diversity.

"I interpret lower student achievement at ethnically diverse schools to mean that a great deal of energy is spent on bridging the various cultural gaps between students. As a result, teachers are unable to focus on teaching. They keep hopping from one culture to the next. It uses up time and energy not spent on teaching."

Comparable
No data were available for the Netherlands, but Professor Dronkers believes his findings are also applicable to this country as education in surrounding countries like Denmark, Belgium and Germany is in his opinion comparable to the Netherlands.

The ethnic make-up of Dutch schools is a highly sensitive issue. The existence of separate 'black' and 'white' schools is generally regarded as undesirable. However, as long as the segregation leads to a homogenous student body, the effects are not necessarily negative. On the contrary, a 'black' school where 80 percent of the children were of Turkish descent outperformed a school of much greater ethnic diversity.

Islamic
Another noteworthy finding from his research are the generally below-average achievements of students with an Islamic background.

"This cannot be explained by their socio-economic backgrounds or the characteristics of schools or educational systems. So what is the reason? It is very well possible that they are being discriminated against, but this also holds true for non-Islamic children. People will say: they are the children of migrant workers, but so were the Italians. The remaining factor is religion."

Poor families
Not everybody agrees with Professor Dronkers' conclusions. Dutch writer and educational expert Anja Vink says the professor places too much emphasis on culture and religion. She argues that socio-economical circumstances are widely accepted as determining factors for the educational achievement of children.
"We are focussing on colour, culture and religion, but what is being left out is that these children are from poor families. This could also apply to poor native children. If you attend a 'white trash school' you would get the same results. You will see this in the provinces of Friesland, Groningen en Limburg."

Highly educated parents
Ms Vink, who wrote a book on black schools in the Netherlands, says that the conclusion that Islamic students are falling behind also merits further explanation.

"This may be true of Moroccan and Turkish children, but children of Afghan, Iranian and Iraqi descent often do better in school than even some native children. The explanation lies in the fact that they are children of highly-educated parents."

Professor Dronkers agrees that ethnic diversity can have a positive effect on children of highly educated parents. "In that case there is an added value." The scientist says that migrant children from non-Islamic countries like China, South Korea and India are also a positive exception to the rule.

http://www.maastrichtuniversity.nl/web/Main/Sitewide/PressRelease/EthnicDiversityAtSchoolHasANegativeEffectOnLearning.htm

Ethnic diversity at school has a negative effect on learning

Press release 17 June 2010

Inauguration of Jaap Dronkers as professor of International Education Research

Fifteen-year-old pupils from schools with high ethnic diversity perform worse than comparable pupils from schools with homogenous student populations. This applies not just to the immigrant children, but also to the pupils from the country in question. For the latter group, the negative effect is strongest in school systems with a hierarchy of school types, such as the Dutch and German systems. What's more, the number and origin of the immigrant pupils also plays an important role. Having a higher proportion of pupils from Islamic countries at a given school negatively influences the performance of all pupils at that school. But in contrast, a higher share of pupils from South and East Asia has a positive effect. This is just one of Jaap Dronkers's conclusions from his empirical research using international PISA data, which he discusses in his inaugural lecture.

The educational performance of immigrant pupils gets a boost from having a higher proportion of such pupils at a particular school – but only when the fellow immigrant pupils come from the same region. This applies particularly to immigrant children from Islamic countries and from South and East Asia. This positive effect of ethnic homogeneity in schools might explain the attraction of Islamic schools, for example, or white or Jewish schools. Dronkers discusses such issues on Thursday 17 June in his inaugural lecture, 'The positive but also negative effects of ethnic diversity in schools on educational performance'. With this lecture, he accepts the professorship in 'International comparative research on educational performance and social inequality' at Maastricht University's Research Centre for Education and the Labour Market (ROA).


"I'm a sociologist who studies education", says Dronkers. "The core of my work revolves around the study of education and inequality. In the first instance, I'm an empiricist. I don't find things – I calculate them. My role is to quantify people's assumptions and suppositions about how things are. So when someone says that migrant children lag behind in education as a result of the bad environment that they come from, then I say: I'd like to calculate that. And then the outcome shows that pupils from Islamic countries perform worse than other comparable immigrant pupils. This can't be attributed to their socioeconomic background, or the school characteristics or education system. In other words, the constant harping about the socioeconomic deficit or the characteristics of schools or education systems has no empirical basis."


The data on which Dronkers based his research came from the 2006 test of the Program for International Student Assessment (PISA). Since 2000, 15-year-old pupils living in a large number of OECD member states have taken this test every three years. The aim of the test is to measure the students' skills in maths, science and reading at the end of the compulsory education period. The study population comprises 9,279 immigrant pupils (from 35 different countries of origin, now living in 15 Western countries) and all 76,569 local pupils from these 15 countries. Dronkers made use of the PISA data for Germany, Belgium, Scotland and elsewhere in his analysis.


Note for the press:
The full English text of the inaugural lecture. For interview requests, please contact Caroline Roulaux, tel. 043 388 5229, e-mail [email protected]
The UM Marketing & Communications Department can be contacted on +31 43 388 5222 or at [email protected]. For urgent matters outside office hours, please call +31 6 4602 4992.

Positive but also negative effects of ethnic diversity in schools on educational performance? An empirical test using cross-national PISA data.
http://www.maastrichtuniversity.nl/web/file?uuid=0c87d5fd-4251-49b1-aa1d-b5c75615a6c2&owner=5ee71b53-65c7-42ec-8736-8c7b0f9a4517

Tutkimuksessa ilmoitetaan 7 tutkimustulosta, jotka tässä referoituna:

...
Research results
...
1. A greater ethnic diversity of schools has a considerable negative effect on the learning performance of both pupils with an immigrant background and of native pupils.
...
2. Greater diversity in the parental educational level of schools has no significant positive or negative effect on the learning performance of either pupils with an immigrant background or native pupils.
...
3. A higher percentage of pupils from Islamic countries in a school decreases the learning performance of all other pupils with an immigrant background (-0.6 points in the language skills test per 1.0% more pupils from Islamic countries), but not the performance of native pupils.
...
4. A higher percentage op pupils originating from non-Islamic Asian countries in a school increases the learning performance of native pupils (1.2 points in the language skills test per 1.0% more pupils from non-Islamic Asian countries).
...
5. The language skills score of native pupils is negatively affected by the percentage of pupils from Western OECD countries (-0.5 points for 1% more pupils from Western OECD countries), but not significantly by the percentages of pupils from Eastern Europe or from Islamic countries.
...
6. The average educational level of the parents of pupils in a school has a great effect on language skills, both for pupils with an immigrant background (41.0) and for native pupils (37.4).
...
7. What remains in Model 6 of Table 2, are substantially lower languages scores (34 points = 1/3 of the standard deviation) among pupils from Islamic countries, which cannot be explained on the basis of the standard socioeconomic individual backgrounds, or the characteristics of the school or education system
...

[kohmelo]

Aiheeseen liittyvää:

http://www.uoc.edu/portal/english/la_universitat/sala_de_premsa/noticies/2010/noticia_020.html

"The educational characteristics of the home country are more important than those of the host country"

[11/02/2010]
Immigrant pupils are influenced more by characteristics linked to education in their home countries than those of their host countries. This influence often affects second-generation immigrants, who have not been to school in the home country, though the individual characteristics are more important than macro-characteristics in each country. These are some of the conclusions from his research that Jaap Dronkers, International Research Professor in Educational Performance and Social Inequality at the University of Maastricht,
...

[kohmelo]

Grafiikkaa tutkimuksesta:

Positive but also negative effects of ethnic diversity in schools on educational performance? An empirical test using cross-national PISA data.
http://www.maastrichtuniversity.nl/web/file?uuid=0c87d5fd-4251-49b1-aa1d-b5c75615a6c2&owner=5ee71b53-65c7-42ec-8736-8c7b0f9a4517

Kuva 1: Natiivien ja maahanmuuttajien PISA lukemis tulokset laskevat kun koulun monimuotoisuus kasvaa.
(http://i48.tinypic.com/2dvsttw.jpg)

Kuva 5: Islamilaisistamaista tulevien määrän kasvaessa lukemis-tulokset huononevat.
(http://i45.tinypic.com/k17tio.jpg)

Kuva 6: Ei-islamilaisten aasialaisten määrän kasvaessa lukemis-tukokset paranevat.
(http://i45.tinypic.com/j5b8jo.jpg)

[Eino P. Keravalta]

Hollantilainen sosiologian professori Jaap Dronkers on tutkinut etnisen monimuotoisuuden vaikutusta oppimiseen. Hän vertasi 15-vuotiaiden kielellisiä, matemaattisia ja fysiikan taitoja 15 länsi-maassa.

Etnisesti rikkaassa koulussa lasten aika menee mm. kulttuuriristiriitojen ratkomiseen. Tämä aika on puolestaan poissa oppimiselta.

Toinen tutkimuksen merkittävä havainto oli islamilaistaustaisten alisuoriutuminen. Asia ei ole perusteltavissa sosioekonoomisella taustalla tai koulujärjestelmällä tai syrjinnällä tai maahanmuutto taustalla. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää uskonto.

Donkersin mukaan sääntöön löytyy myös positiivinen poikkeus, nimittäin kiinalaiset, etelä-korealaiset ja intialaiset.

Ihan järkeenkäyvää ja vastannee aika hyvin väestön arkikokemuksia. Joillain alueilla ja joissain kulttuureissa opiskelua kunnioitetaan, sen merkitys tajutaan ja siitä on aidosti hyötyä. Toisissa kulttuureissa taas isi mieluummin ryyppää lasten opiskelurahat, opiskelun merkitystä ei tajuta eikä siitä välttämättä edes ole niin suurta hyötyä kun palkkaaminen tapahtuu kuitenkin korruption ja tuttavuuden perusteella. Tottakai moinen näkyy tilastoissa kun kerran jopa esim. kantasuomalaisten perunanenienkin vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa todella huimasti lasten opiskeluihin.

Kannattaa sitten muistaa nämä asiat kun miettii että mihin kouluihin lapsensa pistää. Huono koulu tarjoaa lapselle huonoa koulutustulevaisuutta. Ja koulutus ratkaisee aika ison osan lapsen/jälkeläisen tulevista mahdollisuuksista.

"Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää uskonto"

Ei pidä paikkaansa. Selittävä tekijä löytyy pikemminkin älykkyysosamääristä. Kiinalaisilla, korealaisilla ja intialaisilla on korkeat älykkyysosamääräpisteet, mutta Lähi-idän kansoilla tai afrikkalaisilla ei ole.

http://www.isteve.com/iq_table.htm

Taulukossa intialaisten pisteet tosin eivät ole korkeat, mutta Intiassa on suuria sisäisiä eroja.

[PaulR]

Juttelin eilen säälistä läpipäässeille teinitytöille. Nuo vielä nostan potentiaaliinsa.

[peräkylän Antti]

Lähi-idän porukka pääsee äö-pisteillä liki tasoihin suomalaisten kanssa, jos otetaan huomioon parantuneen ravitsemuksen (länsimaissa syntyvät lapset saa ruokaa toisin kuin vaikka Saddamin aikana) aiheuttama muutos. Äö pisteet ovat meillä Suomessakin nousseet parantuneen ravitsemuksen myötä. Lapsuus ja sikiöaikana koettu ravinnon puute on äö:n kannalta ikävä juttu.

[Eino P. Keravalta]

Ikävä noidankehä: sikiö- ja lapsuusaikana koettu aliravitsemus pitää älykkyysosamäärän alhaalla, ja alhainen älykkyysosamäärä aiheuttaa aliravitsemusta.

[PaulR]

Voi hellanlettas. mitäs jos tekisitte oman tulevaisuutenne?

[Koskela Suomesta]

Voi hellanlettas. mitäs jos tekisitte oman tulevaisuutenne?

Ja pointtisi oli? vai kannatatko vain noin ylipäätään epä-älyllistä hiljentävää keskustelua, eli olet sitä mieltä että taas jotkut keskustelevat väärin? jos näin, onko egomaniaasi koskaan diagnosoitu?

[ike60]

Hollantilainen sosiologian professori Jaap Dronkers on tutkinut etnisen monimuotoisuuden vaikutusta oppimiseen. Hän vertasi 15-vuotiaiden kielellisiä, matemaattisia ja fysiikan taitoja 15 länsi-maassa.

http://www.rnw.nl/english/article/lower-achievements-mixed-schools

Lower achievements at mixed schools

...
Research results
...
1. A greater ethnic diversity of schools has a considerable negative effect on the learning performance of both pupils with an immigrant background and of native pupils.

Olisiko tässä osaselitys Suomen hyvään pärjäämiseen Pisa-tutkimuksissa? Eli suomalaiset pärjäävät hyvin osittain siksi että etninen diversiteetti ei täkäläisissä kouluissa ole läheskään niin suurta kuin vaikkapa keski-Euroopassa?

En tarkoita tätä vähättelyksi suomalaisia opettajia tai opetuslaitosta kohtaan: tunnen itsekin monia päteviä ja työnsä hyvin hoitavia opettajia. Lienee kuitenkin selvää että paraskin opettaja saa aikaan parempia tuloksia vähemmän haasteellisen oppilasaineksen kanssa.

[vilach]

Lähi-idän porukka pääsee äö-pisteillä liki tasoihin suomalaisten kanssa

Eli äö:n lisäksi paljon merkitystä on henkilön arvomaailmalla.
Joku pitää opiskelua tärkeänä ja kuuntelee opettajaa, joku muu puhuu kovalla äänellä, eikä kuuntele opettajaa.

[Eino P. Keravalta]

Tietysti asiaan vaikuttaa moni tekijä, esimerkiksi

-kulttuuri

-geenit

-uskonto

-älykkyysosamäärä

-ravinto

-ympäristö

-motivaatio

Mainitut, osittain päällekkäin menevät tekijät ja niiden voimakkuus vaihtelee yksilöittäin ja tapauskohtaisesti, silti silmiinpistävää on se, että yleensä älykkyyden vaikutusta vähätellään tai koko aihe katsotaan tabuksi. Silloinkin, kun älykkyyden merkitys tunnustetaan, se tehdään välillisesti siten, että alhaisia älykkyysosamääräpisteitä selitellään muilla tekijöillä ja yritetään näin hämärtää geneettisten ja synnynnäisten taipumusten merkitys, joka kuitenkin on suuri joka tapauksessa.

[K.K.]

12-vuotias kummipoikani ihmetteli,että missä tämän uutisen "uutinen" piilee,tosin kummipoikani ihmettelee usein aikuisten yksinkertaisuutta.(hänen viimeisimmässä todistuksessa lukuaineiden keskiarvo oli 9,6)

Professori Dronkersin tutkimuksen lopputulema lienee yllätyksellisyydessään samaa taso kuin seuraavan "uutisen".
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1715438
Edellisen shokeeraavan uutisen yllätyksellisyyden määrästä kertonee aiheesta tehdyn gallupin tulos.
http://www.iltasanomat.fi/otakantaa/tulos.asp?gid=48718

Toisaalta onhan se hyvä,että maahanmuuton varjopuolista tehdään tieteellistä tutkimusta,koskapa jos kyseinen tutkimus olisi julkaistu ainoastaan Hommaforumilla olisi se silkkaa rasismia.


Pisa-tutkimuksesta:
http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:TwskLqeId64J:www.nordvux.net/download/2846/oph_pisa_qa.pdf+finland+pisa+results+homogeneous&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESiaLirUgyhZlFytqWEvdtmpFZT47VKnGPHwPZtLkBLpvTwPZdBdo4jIQmhND9dId5nXVnFxA1Eue-ZXh3obqWYkRDJZjEbJ1ey1LK1ZCZWYnRxASZOMOWTlT6IFZkj7Bu_PAn4N&sig=AHIEtbTg7yo5GD8kFSMVhOQ4aPKLBD2vSg

Pisa menestyksemme tulevaisuudessa?
http://www.youtube.com/watch?v=NaYMNMema-s

[kohmelo]

Saksassa on mitattu opiskelijoita ja osavaltiokohtaisten erojen lisäksi on havaittavissa myös muita väestönosa kohtaisia eroja. mm. natiivien ja maahanmuuttajien akateemisissa kyvyissä havaittiin valtavia eroja.

http://www.thelocal.de/national/20100624-28075.html

Standardised tests reveal huge learning gaps
...
The IQB tests also measured what proportion of students are from an immigration background, registering a nationwide average of 18 percent. The highest concentration of these students were in the city-states of Berlin, Hamburg and Bremen. The tests showed an enormous difference in the academic capabilities between these students and native Germans, with Turks, the country's largest immigrant population, performing the worst. Students from Poland and the former Soviet states showed far better results, signalling large differences among individual immigrant groups, the IQB found.

The head of the German teachers' association (DL) Josef Kraus praised the tests on Thursday as a better way to measure student performance than the PISA tests.
...

[Jaakko P.]

Olisiko tässä osaselitys Suomen hyvään pärjäämiseen Pisa-tutkimuksissa?

-isi ja -isi. Kyllä tässä on osaselitys. Siitähän oli jo puhetta alkuvuodesta, muistaakseni.

[kohmelo]

"Maahanmuuttajalapsien ärsyttävä käyttäytyminen"

Saksassa noin kolmasosa maahanmuuttajaoppilaista tippuu pois kelkasta.  Tutkimuksessa Muslimilapset- ja nuoret saksassa onkin selvitetty miten kodin ja koulun yhteistyö saataisiin toimimaan varsinkin konservatiivistin muslimiperheiden kanssa.

Ongelmia on mm.
- Maahanmuuttajaperheet eivät tue samalla tavalla lasten opiskelua kuin saksalaisissaperheissä. Oletuksena on, että koulu hoitaa opettamisen.
- Mikäli opettaja pyytää vanhemmilta apua se katsotaan heikkouden osoitukseksi.
- Saksalainen koulu opettaa lapsia yksilöllisiksi kun perheet taas korostavat kollektiivisuutta ja aktoriteettejä.
- Jos turkkilainen lapsi rikkoo kodin sääntöjä joutuu hän todellakin ongelmiin, vastaavasti opettajien lempeyttä ja ymmärrystä ei oteta vakavasti. Tutkijan suosituksenä tähän on selkeiden rajojen asettaminen ja välitön puuttuminen väärään käytökseen, lisäksi mitään poikkeuksia ei tule sallia.

,,Irritierendes Verhalten vieler Migrantenkinder"
http://www.faz.net/aktuell/politik/studie-irritierendes-verhalten-vieler-migrantenkinder-11481053.html
Konrad-Adenauer-Stiftung: MUSLIMISCHE KINDER UND JUGENDLICHE IN DEUTSCHLAND
http://www.kas.de/wf/doc/kas_28612-544-1-30.pdf

Keväällä 2011 on toisessakin tutkimuksessa selvitetty kodin ja koulun välisiä onnistumisia ja epäonnistumisia.

WeltOnlinen artikkelissa korostetaan saksankielentaidon merkitystä oppimiselle. Erityisesti turkkilaiset ovat alisuorittajina ja yhtenä syynä nähdään perheen huono saksankielen osaaminen. Koulussa kielitaidottamuus taas aiheuttaa opetuksesta jälkeen jäämistä. Tilanne ei mitenkään helpotu varsinkaan niissä kouluissa joissa maahanmuuttajien osuus on yli 95%.

Ratkaisuna on se, että ne muksut jotka eivät voi oppia saksaa kotona laitetaan pakolla esikouluun.

Kita-Pflicht, eine Chance für Migrantenkinder
http://www.welt.de/debatte/article13639234/Kita-Pflicht-eine-Chance-fuer-Migrantenkinder.html
Expertenrat ,,Herkunft und Bildungserfolg"
http://www.kultusportal-bw.de/servlet/PB/show/1285001/ExpertenberichtBaW

Keväällä saksassa heräsi puheita myös huonoista PISA arvioista.
Suurissa osavaltioissa kuten Baden-Wuerttembergissä 35% oppilaista on maahanmuuttajia ja alle viisivuotiaista 40% on maahanmuuttajataustaisia. Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajalpaset ovat muutaman vuoden päästä enemmistö.

Mikäli mitään ei tehdä, niin tulokset voivat huonota entisestään.

Pisa-Forscher Jürgen Baumert schlägt Alarm: Bildungsabstieg durch sinkende Schülerzahlen und mehr Einwandererkinder
http://blog.zeit.de/schulblog/2011/04/19/pisa-forscher-jurgen-baumert-schlagt-alarm-bildungsabstieg-durch-sinkende-schulerzahlen-und-mehr-einwandererkinder/

[kohmelo]

Britannia: Miksi karibianpoika ei pärjää koulussa?

Mustat karibialaiset pärjäävät huonosti brittiläisessä koulussa vain travellerien lapset pärjäävät vielä huonommin. Jamaikalaisten opettajien järjestön puheenjohtajan mukaan syynä on kulttuurillinen ero. Koulujen käyminen on naisten hommaa ja koulussa pärjääminen aivan liian homoa. Tämä maskuliinisuuden korostaminen puolestaan aiheuttaa jopa tahallista pärjäämättömyyttä koulussa.

http://www.bbc.co.uk/news/education-15387444

African-Caribbean boys 'would rather hustle than learn'

Black schoolboys can choose to perform poorly to avoid undermining their masculinity, the head of the Jamaican Teachers' Association has said.

Adolph Cameron said that in Jamaica, where homophobia was a big issue, school success was often seen as feminine or "gay".

He was concerned the same cultural attitude was affecting African-Caribbean male students in the UK.

They are one of England's worst-performing ethnic groups in schools.

Only traveller children do worse at GCSEs. Although improvements have been made, last year just 40% of African-Caribbean boys achieved five good GCSEs including English and maths compared with the national average of 58.5%.
...

BBC on myös uutisoinut aiheesta jo 2008. Tällöin professori Heidi Mirza arvosteli etniseen taustaan liittyvien koulumenestystilastojen julkaisemista syrjivinä.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/education/7746004.stm

'Stereotype' fear from race data
School performance data comparing different ethnic groups' exam results is fuelling a new kind of racism, an academic is warning.

Professor Heidi Mirza argues that race-based statistics feed into racial stereotypes which can themselves become "self-fulfilling prophecies".

It is right that achievement by ethnic group is monitored, says Prof Mirza.

But she warns against hierarchies of achievement with Chinese pupils at the top and black boys at the bottom.
...

Poor pupils in struggling schools 'lag further behind'
http://www.bbc.co.uk/news/education-14082644
Lisää GCSE:stä
http://en.wikipedia.org/wiki/General_Certificate_of_Secondary_Education
Tilastoja: Pupil attainment by Ethnic Group: GCSE
http://data.gov.uk/dataset/pupil_attainment_by_ethnic_group_-_gcse

[Parsifal]

"Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää uskonto"

Ei pidä paikkaansa. Selittävä tekijä löytyy pikemminkin älykkyysosamääristä. Kiinalaisilla, korealaisilla ja intialaisilla on korkeat älykkyysosamääräpisteet, mutta Lähi-idän kansoilla tai afrikkalaisilla ei ole.

On sillä kuitenkin se merkitys, että islamilainen ja afrikkalainen kulttuuri eivät kyllä perinteisesti rohkaise järjen käyttöön tai kriittiseen ajatteluun.

Muslimimaissa islam ei välttämättä ole kaikkien ongelmien (kuivuus, köyhyys, ylikansoitus jne.) ensisijainen syy, mutta ei taatusti ainakaan edesauta niiden ratkaisemista.

[Marjapussi]

Monien kehitysmaiden koulujärjestelmät ovat usein vain joidenkin painettujen tekstien ulkoa oppimista. Usein arvosanat ja todistuksetkin ovat ostettavissa. EU:ssa taasen oppimista haitannee liian erilaisista lähtökohdista olevien koululaisten laittaminen samaan luokkaan.