Talouden uusliberalismista

[Pakana]

Jos tässä nyt halutaan katsoa uhkakuvia, mihin uusliberalistien linja vie työläisten oikeuksia, niin kannattaa katsella dokumenttia Wal Martista tai sitten ihan lukea aika tuore uutinen Talous Sanomista.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/15/la-tule-toihin-tanaan-et-saa-palkkaa/20108454/12

Kyse siis on siitä, että pääoman pitää koko ajan tuottaa ja esim. lomilla ja tauoilla työntekijään ei kannata sitoa pääomaa, koska silloin se ei tuota. Kuten tuossa artikkelissa sanotaan, niin lopulta yritysriskit delegoidaan työntekijöille ilman mahdollisuutta jakaa yritysvoittoja.

Ja joka uskoo, että köyhien ajaminen puun ja kuoren väliin poistamalla kaikki sosiaaliturvat, tuo täystyöllisyyden, on varmasti jättänyt taloustieteen opinnot väliin. Se ei luo työpaikkoja, mutta on oikeastaan uusliberalistien ainoa tapa "luoda" työpaikkoja. Itseasiassa nykyisen talousopin riskinä on kupla, jossa työttömyys kasvaa, työntekijät joutuvat tosi ahtaalle, gettoja syntyy ilman muslimejakin ja tuloerot kasvaa, koska nykyinen palkkojen polkeminen ja kysynnän kasvun pysähtyminen siellä, missä se valuisi reaalitalouteen, laskee. Perustelu tälle on oikeastaan nykyglobalisoituminen ja fatalismi sen suhteen. Pelotellaan ettei kakku kasva ja häviämme pääomakilpailun muille. Periaatteessa kilpailu on syy, mikä pitää kuplaamista yllä. Jos itse olet rehellinen, etkä polje työntekijöittesi oikeuksia, niin joku muu sen tekee ja häviät kilpailun.

Näissä on aina se ongelma, että kehää, joka ruokkii itseään, ei voida helpolla pysäyttää. Esim. nykyistä rikollisuutta ei saada mitenkään loppumaan vasemmistolaisin keinoin, vaan nykyiset "rikolliset" pitää hoitaa kovan linjan keinoin, kuten lisäämällä poliisivoimia. Korjausliike saattaa viedä jopa liikaa aikaa.

[Pakana]

Teemu.

Periaatteessa voisi ymmärtää vasemmistolaista harhaa muslimien ongelmattomuuden osalta siten, että kun itse näkee köyhyyden ja millaisiin vaihtoehtotalouksiin se johtaa, niin äkkiä kuvittelee, että heidän riehumiseen ja köyhyyteensä vaikuttaa vain huonot olot.

Nykyuusliberalistisen mallin mukaan gettot melko varmaan tulee, ilman tai muslimien kera. Saa nähdä millaisia vaihtoehtotalouksia se saa aikaan. N-liitossa kuten muissakin poliisivaltiomaisissa maissa vaihtoehtotaloutta taisivat pyörittää mafiat. Yhdysvalloissa taas huumelordit ja jengit.

[L. Brander]

Kyse siis on siitä, että pääoman pitää koko ajan tuottaa ja esim. lomilla ja tauoilla työntekijään ei kannata sitoa pääomaa, koska silloin se ei tuota. Kuten tuossa artikkelissa sanotaan, niin lopulta yritysriskit delegoidaan työntekijöille ilman mahdollisuutta jakaa yritysvoittoja.

Millä tavalla työntekijään sitoutuu pääomaa tauolla tai lomalla?

LB

[Teemu Lahtinen]

Millä tavalla työntekijään sitoutuu pääomaa tauolla tai lomalla?

Esimerkiksi minun työpisteeni ja koneeni seisoo tyhjillään käyttämättömänä poissaollessani. Tosin monessa firmassahan on menty jo sellaiseen käytäntöön, että konttorilla paikkoja on vähemmän kuin työntekijöitä eikä kellään ole pyörälaatikostoa kummempaa "omaa" työpaikalla.

[L. Brander]

Millä tavalla työntekijään sitoutuu pääomaa tauolla tai lomalla?

Esimerkiksi minun työpisteeni ja koneeni seisoo tyhjillään käyttämättömänä poissaollessani. Tosin monessa firmassahan on menty jo sellaiseen käytäntöön, että konttorilla paikkoja on vähemmän kuin työntekijöitä eikä kellään ole pyörälaatikostoa kummempaa "omaa" työpaikalla.

Miten aulan vesiautomaatti tai ilmastointikone suhtautuu tähän työntekijään sitoutuneeseen pääomaan? Sitoutuuko tässä pääomaa sen mukaan, oletko sisällä vai ulkona? Miten pöydälläsi oleva lyijykynä suhtautuu tähän ajatusmalliin, kun kirjoitat koneella?

LB

[Teemu Lahtinen]

Miten aulan vesiautomaatti tai ilmastointikone suhtautuu tähän työntekijään sitoutuneeseen pääomaan? Sitoutuuko tässä pääomaa sen mukaan, oletko sisällä vai ulkona? Miten pöydälläsi oleva lyijykynä suhtautuu tähän ajatusmalliin, kun kirjoitat koneella?

Samalla tavalla. Kyseessä on pääoma, joka ei juuri sillä hetkellä tuota. Onko tämä nyt jotenkin tärkeä kysymys?

[Pakana]

Tähän väliin uusi uutinen, joka ei mairittele Kokoomuksen uusliberalistista talousfatalismi politiikkaa.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/16/varo-namakin-tyot-katoavat-halpamaihin/20108491/12

Jokainen voi itse miettiä, mikä on se mekanismi, jolla työntekijät saadaan itse itsekseen polkemaan omia etuuksiaan siihena sti, että työllä juuri ja juuri elää ja reaalitalouteen tarpeeksi intensiivisesti valuva toteutuva kysyntä ei kasva. Vinkkinä voisin sanoa, että sama mekanismi, joka saa yritykset laskemaan hintojaan ja joskus jopa vihaamaan ja olemaan toinen toisiaan vastaan.

[Pakana]

Brander ja Teemu.

Tuon takia oikeastaan liisaaminenkin on lisääntynyt. Pääoma saadaan tarpeen tullen vapautettua tuottavampiin kohteisiin. Valitettavasti työntekijäkin on nykyisin vain aina korvattavissa oleva tuotannontekijä, joita voidaan oikeastaan surutta vaikka käyttää loppuun, jos halutaan. Itseasiassa kilpailu, sekä työntekijlöiden kesken, että yritysten kesken, voi saada jotain tuon kaltaista pahimmillaan aikaan. Tässä vielä, kun edelleen syödään valtionkassaa ja siten ikäänkuin joudutaan lopettamaan sosiaaliturva, niin kilpailu senkun kiihtyy ja varmuus saadaan äärettömällä yksilökeskeisellä kompetenssikilpailulla, joka voi käytännössä merkitä sitä, että teet ilmaiseksi työtä, että saat cv:hesi merkkejä kompetenssista, jotta sitten voit saada alipalkatun pätkätyön.

Tuo oli sitä kuuluisaa pelottelua, toivotaan ettei siihen jouduta, vaikka Vanhasen MAttikin jo neuvoo meitä menemään Kiinaan ja Intiaan opintomatkalle.

[L. Brander]

Miten aulan vesiautomaatti tai ilmastointikone suhtautuu tähän työntekijään sitoutuneeseen pääomaan? Sitoutuuko tässä pääomaa sen mukaan, oletko sisällä vai ulkona? Miten pöydälläsi oleva lyijykynä suhtautuu tähän ajatusmalliin, kun kirjoitat koneella?

Samalla tavalla. Kyseessä on pääoma, joka ei juuri sillä hetkellä tuota. Onko tämä nyt jotenkin tärkeä kysymys?

Eihän se ole, mutta pääoman tuottavuus ja sen "sitoutuminen" yhteen yksittäiseen toiseen tuotannontekijään ovat kaksi eri asiaa. Sen lisäksi on hyvä ymmärtää kysymykseni tuossa kontekstissa, jossa se alunperin esitettiin viittaamalla pakanan ja Taloussanomien kirjoitukseen.

Taloussanomat:

Palvelualojen ammattiliiton PAM-lehti kertoi viime viikolla, että joissain franchising-periaatteella toimivissa McDonald´seissa on ollut tapana panna työntekijä palkattomalle tauolle jopa useaksi tunniksi kesken työpäivän, jos asiakkaita ei ole sattunut sillä hetkellä olemaan.

Työntekijän palkanmaksun keskeyttäminen toki nostaa sijoitetun pääoman tuottoa alentuneiden kustannusten vuoksi, mutta ei silti sido tai ole sitomatta työntekijään pääomaa. Pääomaa on "sidottuna" esim. mäkkärin kassakoneeseen tasan yhtä paljon riippumatta siitä, maksetaanko työntekijälle palkkaa vai ei.

Pakana:

Kyse siis on siitä, että pääoman pitää koko ajan tuottaa ja esim. lomilla ja tauoilla työntekijään ei kannata sitoa pääomaa, koska silloin se ei tuota. Kuten tuossa artikkelissa sanotaan, niin lopulta yritysriskit delegoidaan työntekijöille ilman mahdollisuutta jakaa yritysvoittoja

Ei pääoma tuota mitään vaikka jantteri tolppaisi sen kassakoneen vieressä, jos sen kassan kautta ei kulje rahaa.  Toki tässä kuten edellä: sijoitetun pääoman tuottoa voidaan nostaa laskemalla kustannuksia. Periaatteessa lomautuksissa on sama idea, mutta pidemmällä varoitusajalla. No tämä menee vähän sivuun tuosta "johonkin sidotusta pääomasta".

Pakana,

Olet oikeassa tuosta liisauksen perusideasta, mutta liisauksen suosioon vaikuttaa myös se, että sillä voidaan tietyissä tilanteissa saada myönteistä vaikutusta yrityksen tunnuslukuihin. Kama itsessäänhän on tietty liisausfirman taseessa eikä yrityksen tarvitse ottaa taseeseen tulevaa velkarahoitusta, jos omat hillot eivät riitä.

Ja molemmille: tarkoituksenani ei ollut vittuilla kenellekkään eikä kusipäisesti saivarrella. En vain käsittänyt oliko kyseessä ajatus/termi/ilmaisuvirhe vai oikeasti väärinymmärretty pääoman ominaisuus.

LB

[Teemu Lahtinen]

Sen lisäksi on hyvä ymmärtää kysymykseni tuossa kontekstissa, jossa se alunperin esitettiin viittaamalla pakanan ja Taloussanomien kirjoitukseen.

Vastasin vain kysymykseen ilman kontekstia. Pakana toistaa sanaa uusliberalismi kirosanan lailla niin paljon, että tuntuu olevan agenda päällä.

[Pakana]

Teemu.

Uusliberalismia olisi hyvällä syyllä alettava pikku hiljaa katsomaan myös kirosanana. tässä on nyt käymässä kuten reaalisosialismissa aikoinaan, sitä sai vain arvostella sen tulevista ihanteista käsin, johon tarvittiin reaalisosialismin tuoma kärsimysvaihe.

Tuottaako uusliberalismi joskus vielä paratiisin maan päälle, onko se vain väistämätön kohtalo, yms.? Vain aika näyttää, kuten reaalisosialisminkin kohdalla kävi. 70-luvulla jotkut väittivät tietävänsä, että reaalisosialismi ei toimi, mutta uskoakseni sitä ei voinut tietää kukaan, kuten nyt ei tiedetä mihin tämä yltiötalousliberaalisuuntaus vie, vaikka merkit viittavaat kurjuuteen.

[ikki]

Teemu.

Uusliberalismia olisi hyvällä syyllä alettava pikku hiljaa katsomaan myös kirosanana. tässä on nyt käymässä kuten reaalisosialismissa aikoinaan, sitä sai vain arvostella sen tulevista ihanteista käsin, johon tarvittiin reaalisosialismin tuoma kärsimysvaihe.

Tuottaako uusliberalismi joskus vielä paratiisin maan päälle, onko se vain väistämätön kohtalo, yms.? Vain aika näyttää, kuten reaalisosialisminkin kohdalla kävi. 70-luvulla jotkut väittivät tietävänsä, että reaalisosialismi ei toimi, mutta uskoakseni sitä ei voinut tietää kukaan, kuten nyt ei tiedetä mihin tämä yltiötalousliberaalisuuntaus vie, vaikka merkit viittavaat kurjuuteen.

En tiedä paratiisista, mutta ennenkaikkea menoa kohti parempaa koska on siihen hyvään varaa.

Muistaako pakana koulusta miten suomalaisia kuoli nälkään 1800-luvun aikana? Ruotsissa ei ollut tilanne yhtään sen parempi, puhumattakaan monesta muusta paikasta maailmassa.
Maailma ei ole millään tavalla muuttunut siitä. Samat fysiikan lait ovat edelleen voimassa. Miten siis on mahdollista ettemme kuole nälkään suomessa tänään?

Koska yltiömäinen uusliberalismi. Sillä talous kasvoi, suomi teollistettiin ja saatiin kehitettyä ja tuotua parempaa maataloutta ja muutenkin rikkauksia. Tämä onnistui koska valtion osuus kokonaistaloudesta oli 4%, eikä ollut juurikaan veroja joten jokainen pystyi rikastumaan ja oli siihen kykenevä.
Tilanne ei ollut kuitenkaan yhtä hyvä kuin yhdysvalloissa missä kaiken lisäksi jaatiin maata jokaiselle sitä haluavalle!

Esitän kehitysmaat todisteena siitä ettei maailma ole muuttunut. Ne ovat erittäin sosialistisia, ja siellä on edelleen täysin mahdollista kuolla nälkään.

Samoin talouden jatkuva pärjääminen ei ole myöskään itsestään selvyys, ja teknologiaa voi ihan aidon oikeasti menettää. Neuvostoliitto romahti kun ei talous enää toiminut, ja kuubassa kärsittiin ravinnonpuutetta joka johti sekä kuolemiin että sokeuteen. Kuuba joka oli ollut pikkuinen yltiörikas paratiisi ennen kommunismia, ja tilanne oli ollut vielä melko hyvä neuvostoliiton aikoihin (ainakin esim romanian oloihin verrattuna). Tai rooman romahtaminen, jonka aikana unohtui hyvin moni asia. Matematiikasta mm löydetty matemaattisia todisteita joita ei onnistuttu todistamaan uudelleen kuin vasta 70-luvulla!!


Liberalismi on siten elinehto, ellei halua pudota stagnaatioon (suomessa todellisuutta sitten 60-luvun), ja sen kautta syvään köyhyyteen ja nälkäkuolemiin tauteihin ja ikuiseen kylmään.
Kapitalismin ongelma ei ole että olisi liikaa kapitalisteja, vaan että on aivan liian vähän. Jos jokainen on kapitalisti, pääsee jokainen osaksi rikkauksia. Nyt meillä on tämä tasatyhmistävä ja köyhdyttävä verotus, sekä sosialismia joka jakaa rahaa lähinnä vähiten päteville.. juopohulluille ja sijoituskyvyttömille pankkiireille.

Ja pieni mietintö:
20-luvulla jenkeissä keskiluokan mitta oli 3000 dollarin vuosipalkka. Sillä sai 150 kultaunssia. Tänään moiselle tarvittaisiin 150.000 vuosipalkka. Ja kullan hintaa pidetään tietoisesti alhaalla. (http://www.gata.org/taxonomy/term/21), eli ehkä pitäisi keskiluokan palkat olla 20.000 euroa kuussa? (20k*12= 240.000 euroa).

Tämä on mielestäni osoitus suunnattomasta köyhyydestä jossa ollaan aliinvestoinnin ja virheinvestointien seurauksena. Siinä taas ollaan verotuksellisista ja sosialistisista syistä.

[Pakana]

Joo, siis nythän ei ole kyse siitä, että joko nykyinen uusliberalismi tai reaalisosialismi, tai kapitalismi tai suunnitelmatalous. Itseasiassa ratkaisu, jota sitäkään ei voida pitkiin aikoihin tehdä, lienee siinä, kuinka paljon taloutta uskalletaan säännellä. Voisi hyvin kysyä, että mikä on kapitalisti? Ja jos kapitalisti on mielestäsi sellainen, joka yhtiöittää itsensä ja sitä kautta polkee omia oikeuksiaan ja ryhtyy kantamaan yritysriskejä työnantajansa(asiakkaan) puolesta, niin sillä menolla ei ainakaan kaikki pääse rikkauksiin käsiksi sillä tavalla, että se ruokkisi tarpeeksi intensiivisesti reaalitalouteen valuvaa rahaa.

Mutta tuo argumenttisi, että olemme vain liian vähän uusliberalistisessa suunnassa on taas kuin suoraan reaalisosialismista, jossa vain oltiin aina liian vähän reaalisosialisteja. Kakku ehkä kasvaa, mutta siten, että siitä tulee kupla, joka hyödyttää vain pientä eliittiä jättäen monet puun ja kuoren väliin.

Periaatteessa sellainen ääriliberalistinen talousoppi on hyvä, jos pitää äkkiä nousta vaikkapa lamasta, mutta pidemmän päälle luo pelkkiä kuplia ja suurimmalle osalle kurjutta.

Ja, kuten varmaan tiedätkin, 1800-luvulla oli kasvupotentiaalit ihan erilaiset kuin nykyisin, mm. suurin osa maailman resursseista oli käyttämättä, teknologia ja etenkin sitä kautta logistiikka kehittyi. 30-luvulta laman jälkeen alkoi kuluttjana markkinat ja toisen maailmansodan jälkeen keynesiläisyys, jonka on sanottu toimineen vain, koska julkinen sektori pääsi paisumaan. Nykyinen uusliberalismi on aika uusi ilmiö ja Suomessa se sai lähtölaukauksensa 80-luvun loppupuolella.

Tuo pelätty sosialismi, jossa tuleroja kavennettaisiin ei ehkä tuottaisi yhtä nopeaa talouskasvua, mutta siten voisimme säästyä kuplalta ja juurikin kuplalta, joka johtaa lopulta pelkäämääsi stagnaatioon.

[ikki]

Keynesiläisyys ei ole koskaan toiminut, aijjoo.. yks esimerkki missä tosiaankin toimi.. eli puolassa sen ollessa sodassa neuvostoliittoa vastaan 20-luvulla, ja kaikki oli muutenkin säännöstelty.

Mutta taloudessa missä saa ostaa (melkein) mitä huvittaa, se ei ole koskaan toiminut.


Eikä kyseessä ole mikään mielipide, vaan ihan tiedettä. Samoin kuin että itävaltalainen talousoppi on ainoa joka oikeasti toimii. Reaalisosialismi ei voinut toimia koska hinnoittelu ei koskaan voi toimia kommunismissa. Sekin on nykyään todistettu fakta.

(eli eivät osaa päättää onko fiksumpaa laittaa sähköt tekemään terästä vaiko kuljettamaan kansaa, sekä kaikki muutkin tällaiset asiat. Onko parempi että yksi henkilö nostaisi perunoita maasta, vaiko että ajaisi bussia. Nämä eivät koskaan kyvenneet vastaamaan noihin kysymyksiin joka johti valtaviin menetyksiin, tehtaat jotka käytti 100 kiloa materiaalia A ja tuotti 20 B, verrattuna mailmankauppaan missä ois saanu 5000B:1 kiloa materiaali A:ta.)

Haluaisin myös huomauttaa:
Kapitalisti = joku joka omistaa tuotantovälineitä.

Se että kapitalisti riistää on sulaa hulluutta väittää. Esimerkiski satamat, toimivat nykyään konteilla ja konnttinostureilla. Nosturi maksaa 20 miljoonaa euroa. Jos toimittaisiin epä-kapitalistisesti, lasti purettaisiin säkeissä joita duunarit kantaa,,, eikä ois jaettavaa kuin ehkä 100 euroa kuukausipalkkaa nykyisillä rahtihinnoilla.

Eli miksi ihmeessä konekuskeille maksetaan enempää kuin se 100, tai edes sen 100.. kun oikein riistämällä ei tarttis maksaa kuin 20e/kk !
Lakko osoitti että on halvempaa työvoimaa tarjolla.


Kasviupotentiaali:
kts: http://www.chrismartenson.com/crashcourse/chapter-18-environmental-data
Eli jos aikoo selvitä, pitää sijoittaa jatkuvasti. Uraania, thoriumia jne jne
Kohti kilometrejä korkuisia torneja missä asuu miljoonia per neliökilometri. Tämä kaikki on kuitenkin erittäin kallista. Siihen tarvitaan taloudellsita liikuntakykyä, jakopolitiikka vähentää liikuntakykyä.

Populaatio ja tarve kasvattaa hyvinvointia kasvaa paljon nopeammin kuin mihin sosialismi kykenee. Siksi nostin esiin 60-luvun. Talous on hakannut ilmaa siitä lähtien. Siksi vanhemmat muistavat miten sai töitä mistä vain... mutta nykyään neljäs osalla nuorista ei tule koskaan olemaan uraa tai työpaikkaa, ja niillä joilla on työpaikkoja.. he ovat moisen sorron alla.

Se ei ole pahuutta, vaan köyhyyttä. Jos oltaisiin rikkaita, työntekijöistä kilpaltaisiin, tarjottaisiin töitä, etuja ja palkat nousisi...

Näitä valtavia muutostarpeita ei hoideta jakamisella, eikä todellakaan espanjan mallin mukaisesti (http://www.dailymarkets.com/economy/2010/06/15/9-signs-that-spains-economy-is-about-to-collapse/) kts nr 6. Ekohippijakoteollisuus ei luo työpaikkoja, vaan tuhoaa niitä.
Eli avaruuden ja merten avaamista näin aluksi.

Zerogrowth mitä ilmeisest tuo videon jäbä ehdottaa.. no.. sitä ollaan nähty jo.. josta riistoa, työttömyyttä ja köyhyyttä.


Tiedätkö muuten että samanlaista keskustelua käytiin 1860 luvulla (kts ajan kirjallisuutta esim Tai Pan). Liikaa köyhyyttä kaupungeissa ja kansa vaati jakoa ja sosialismia. Sitten sitä saatiin monessa paikassa maailmassa, ja toiset valitsivat liberalismin. Kumpi voitti? Ja missäköhän luonto tuhoutui ja saasteita kaikkialla... Ruhr-Rhein todistanee että rahalla voi puhdistaa jopa Rheinin, joka oli täynnä myrkkyjä, vesi mustaa jne
Odotan edelleenkin että neuvostoliitto puhdistaisi aralin, uraalit taikka tsernobylin. Ei onnistu, koska ei ole varaa. Missä ei ole varaa, on riistoa, koska vain riistoon on varaa.

[ikki]

ps. kuplat tulee lähinnä tilanteissa joissa rahansaanti on taattu. Esim valde takaa asuntolainat eikä pankit voi mennä konkurssiin koska valtio takaa verorahoilla.

Nämä ovat rankasti liberalismin periaatteita vastaan, ja silkkaa sosialismia.
Jännästi kyllä vasemmistoliitto ajaa tätä liberalismia ja kokoomus sosialismia. Mene ja ymmärrä.

[Johannes Nieminen]

ps. kuplat tulee lähinnä tilanteissa joissa rahansaanti on taattu. Esim valde takaa asuntolainat eikä pankit voi mennä konkurssiin koska valtio takaa verorahoilla.

Nämä ovat rankasti liberalismin periaatteita vastaan, ja silkkaa sosialismia.
Jännästi kyllä vasemmistoliitto ajaa tätä liberalismia ja kokoomus sosialismia. Mene ja ymmärrä.

Peukku tälle! Yleensä ne jotka käyttävät termiä uusliberalismi, kuvittelevat nykyisen kaltaisen markkinatalouden olevan kapitalismia. Kumma kyllä nykyiset toimet ovat vapaan markkinatalouden vastaisia. Nykyinen järjestelmä on itse asiassa jonkinlainen versio korporatismista. Ne jotka puhuvat uusliberalismista voisivat korjata terminsä oikeanlaiseen muotoon. Tosin jos tarkoituksena on vastustaa ylipäätänsä vapaata markkinataloutta, jota nykyään ei ole, niin toki silloin termi toimii.

[jmk]

Uusliberalismia olisi hyvällä syyllä alettava pikku hiljaa katsomaan myös kirosanana.

"Vähitellen"
Eihän se ole koskaan mitään muuta ollutkaan. Koko sana "uusliberalismi" on sosialistien kirosanaksi keksimä kehitelmä, jolla on tarkoitus leimata milloin mitäkin, ja harrastaa halpahintaista sosialistista retoriikkaa.

[L. Brander]

"Vähitellen"
Eihän se ole koskaan mitään muuta ollutkaan. Koko sana "uusliberalismi" on sosialistien kirosanaksi keksimä kehitelmä, jolla on tarkoitus leimata milloin mitäkin, ja harrastaa halpahintaista sosialistista retoriikkaa.

Hyvä jmk! Olen kanssasi samaa mieltä. Koko kapitalistinen järjestelmä ja länsimainen elämäntapa on yritetty asettaa samaan kastiin muutaman kusettavan investointipankkiirin kanssa luomalla ajatusketju: kapitalismi=uusliberalismi=investointipankkien kusetukset. Kapitalismi ja huijaaminen eivät ole synonyymeja. Koko uusliberalismi on mielestäni hämärä käsite ja sen soveltamisessa ei noudateta mitään yhtenäistä linjaa. Tuntuu, että kaikki taloudessa tapahtuvat negatiiviset asiat pyritään pistämään "uusliberalismin" piikkiin.

LB

[requiem]

Jos nyt "uusliberalismilla" tarkoitetaan siirtymistä enemmän jonkinasteisen korporatismin suuntaan, niin voin hyvin yhtyä kritiikkiin.

Jos "uusliberalismilla" tarkoitetaan työmarkkinoiden "vapauttamista", muuttamatta yleistä työmarkkinapoliittista lainsäädäntöä ja yhteiskunnan jäykkiä rakenteita, selvästi työnantajaosapuolta suosivaksi, niin tottakai olen tätä vastaan. Sen sijaan liberaalina haluan vapauttaa työmarkkinat niin työntekijä- kuin työnantajaosapuolen kohdalta.

Miksikö? Koska mielestäni yksilöllä on viimeinen sanansa sanottavaan siitä mitä ja millä ehdoilla hän on valmis vetäisemään nimensä sopimuspapereihin, ei valtiolla ja omia eturyhmiään edustavalla EK:lla ja ammattiyhdistysliikkeillä. Toki esim. työskentelminen palkattomilla tauoilla kuulostaa ikävältä, mutta mielestäni yksilö henkilökohtaisesti on paras arvioimaan kyseisenkaltaisten työehtojen edullisuutta kokonaisetunsa edistämisen kannalta.

Jos "uusliberalismilla" tarkoitetaan esim. katsastustoiminnan ja YLE:n lähetysverkon yksityistämistä (Digita) seuranneine ongelmineen, niin tästä seuranneet ongelmat aiheutuvat kyseisten "palveluiden" perimmäisestä luonteesta, ei siitä että ne ovat nyt yksityisemmässä omistuksessa. Sen sijaan liberaalina olen sitä mieltä että perimmäinen ongelma on kyseisten "palveluiden" luonne, myös niiden olemassaolon tarpeellisuus on hyvinkin kyseenalainen. Miksi näin?

Ensinnäkään katsastustoiminta ja Digita eivät ole luonteeltaan minkään markkinamekanismin kautta toimivia järjestelmiä, niiden olemassaolon synnyttäjänä ja takeena on valtio lakeineen. Valtio lainsäädännöllään petaa katsastustoiminnalle ja Digitalle kysynnän, kansalainen voi vain totella tai ottaa penalttia viranomaisilta. Liberaali olisi yksityistänyt katsastustoiminnan, mutta myös samalla poistanut katsastusvelvollisuuden. Liberaali olisi yksityistänyt Yleisradion lähetysverkon, mutta samalla hankkiutunut nykyisenkaltaisesta Yleisradiosta eroon.

"Uusliberalismissa" paisuvaan valtion päätäntäkoneistoon ujuttautuu kaikenmaailman eri intressiryhmien edustajat tarkoituksenaan fiksata lainsäädäntö ja yhteiskunta mieluisakseen. Tällainen kehityskulku on vallitseva, koska näin maailmanparantamisesta innostuneiden, itseään täynnä olevien ja statismia ihailevien poliitikkojen ja omia kuppikuntiaan edustavien lobbausryhmien intressit kohtaavat niin voimakkaasti.

Liberaalina minua pelottaa että poliitikkojen ja voimakkaiden lobbausryhmien kautta yhteiskuntamme ohjeistetaan sellaiseen suuntaan, joka ei tavallisen kansalaisen kannalta ole toivottava, ja jolle me emme lopulta voi mitään valtiolla käytössään olevan väkivaltamonopolin vuoksi. Siksi mielestäni valtiolta on riisuttava keskitettyä valtaa pois, koska vain sillä on oikeus käyttää Suomessa väkivaltamonopolia. Mikään markkinavoima ei voi väkivallalla pakottaa minua toimimaan juuri heidän haluamallaan tavalla ilman takausta valtion väkivaltamonopolilta.

6. Välikädet

Yhteiskunta on kaikkien ihmisten toisilleen joko pakosta tai vapaaehtoisesti tekemien palveluiden kokonaisuus: toisin sanoen julkisia ja yksityisiä palveluja.

Ensimmäinen, joka on lain määräämä ja asettama eikä siis helppo muuttaa aina tarpeen vaatiessakaan, voi pysyä pitkään voimassa kauan sen hyödyllisyyden hävittyä ja silti kantaa julkisen palvelun nimeä, jopa silloin kun se on enää julkinen riesa. Jälkimmäinen kuuluu yksilön oman vastuun alueelle. Jokainen antaa ja vastaanottaa mitä haluaa tai mihin pystyy neuvoteltuaan siitä ensin. Näillä palveluilla oletetaan aina olevan todellinen hyöty niiden suhteellisella arvolla tarkasti mitattuna.

Tästä syystä ensiksi mainitut pysyvät niin usein muuttumattomina jälkimmäisten noudattaessa kehityksen lakia.

...

Mitä enemmän näitä "edistyksellisiä" koulukuntia tarkastelee, sitä enemmän tulee vakuuttuneeksi niiden ytimessä majailevan pelkästään erehtymättömäksi julistautuneen tietämättömyyden, joka vaatii yksinvaltiaan oikeuksia tämän erehtymättömyyden nimissä.

...

Jos et polttanut käpyäsi vielä ilkeän "uusliberalistifasistinrunkkarin" ratapölkyn taivuttelusta, niin lue ylläoleva kappala ja koko muukin teksti kokonaisuudessaan otsikossa olevasta linkistä. Suosittelen (jälleen kerran).

Pieni huomio loppuun, keskimäärin suomalainen veronmaksaja työskentelee 43% työajastaan valtiolle, maksaen tuloveroja ja myöhemmin niitä välillisiä veroja. 43% työsi hedelmistä siis ei ole sinun vaan VALTION. Mikä on sinun ei olekkaan sinun. Että voihan muumi mitä liberalismia taas kerran... ja tästä lisää.

[L. Brander]

Jos "uusliberalismilla" tarkoitetaan esim. katsastustoiminnan ja YLE:n lähetysverkon yksityistämistä (Digita) seuranneine ongelmineen, niin tästä seuranneet ongelmat aiheutuvat kyseisten "palveluiden" perimmäisestä luonteesta, ei siitä että ne ovat nyt yksityisemmässä omistuksessa. Sen sijaan liberaalina olen sitä mieltä että perimmäinen ongelma on kyseisten "palveluiden" luonne, myös niiden olemassaolon tarpeellisuus on hyvinkin kyseenalainen. Miksi näin?

Ensinnäkään katsastustoiminta ja Digita eivät ole luonteeltaan minkään markkinamekanismin kautta toimivia järjestelmiä, niiden olemassaolon synnyttäjänä ja takeena on valtio lakeineen. Valtio lainsäädännöllään petaa katsastustoiminnalle ja Digitalle kysynnän, kansalainen voi vain totella tai ottaa penalttia viranomaisilta. Liberaali olisi yksityistänyt katsastustoiminnan, mutta myös samalla poistanut katsastusvelvollisuuden. Liberaali olisi yksityistänyt Yleisradion lähetysverkon, mutta samalla hankkiutunut nykyisenkaltaisesta Yleisradiosta eroon.

Hyvä kirjoitus.

Meillä muuten on lisääkin noita omituisia esimerkkejä. Ajattele vaikka Fortumia, joka sai monopoliaseman (tai ainakin oligopoli) vanhan valtionyhtiön yksityistämisessä. Nyt Fortum jeesustelee olevansa pörssiyhtiö, jonka on toimittava pörssiyhtiön lailla. Toki sen on niin tehtävä, mutta miksi ihmeessä "viisaat" päättäjämme eivät pilkkoneet sitä pienemmiksi. Kyllä nyt kelpaa heittää rahaa "haukan preesensiin" Siperiassa, kun valtava annettu asiakaspohja kuittaa typeryyksien aiheuttamat maksut nostettuina energianhintoina. Tässä ehkäpä mainitsemiesi lisäksi epäonnistunut yksityistäminen tai "uusliberalisointi", jos joku asian haluaa näin ilmaista.

Entäpä vakuutusyhtiöt? Kerätään lakisääteisinä maksuina massia, jolla tehdään hyviä tuloksia ja maksetaan osinkoja. Mitä oikeasti tapahtuu kaikelle Tel ja Yel rahalle, jota meiltä kerätään? Koko vakuutussektorin raha-automaatti pitäisi purkaa ja sitä koskevat lait laittaa täysremonttiin. Siis niiltä osin kuin niitä edes tarvitaan. Tämä on alue, jossa "uusliberalisointia"  selkeästi tarvittaisiin. Vittu mä vihaan tota sanaa...

LB

[Lodi]

Teemu.

Uusliberalismia olisi hyvällä syyllä alettava pikku hiljaa katsomaan myös kirosanana. tässä on nyt käymässä kuten reaalisosialismissa aikoinaan, sitä sai vain arvostella sen tulevista ihanteista käsin, johon tarvittiin reaalisosialismin tuoma kärsimysvaihe.

Tuottaako uusliberalismi joskus vielä paratiisin maan päälle, onko se vain väistämätön kohtalo, yms.? Vain aika näyttää, kuten reaalisosialisminkin kohdalla kävi. 70-luvulla jotkut väittivät tietävänsä, että reaalisosialismi ei toimi, mutta uskoakseni sitä ei voinut tietää kukaan, kuten nyt ei tiedetä mihin tämä yltiötalousliberaalisuuntaus vie, vaikka merkit viittavaat kurjuuteen.

Voisi olla hyvä tehdä jonkinlainen tarkistus/sopimus siitä, mitä kukin tarkoittaa puhuessaan uusliberalismista.

[L. Brander]

Voisi olla hyvä tehdä jonkinlainen tarkistus/sopimus siitä, mitä kukin tarkoittaa puhuessaan uusliberalismista.

Loistava idea. Vastaukset saattavat tosin olla "pitkähköjä". Kaikista taloustieteellisistä, kansantaloustieteellisistä ja poliittista suuntauksista ja aatteista on kirjoitettu väitöskirjoja ja joukko muita kirjoja, joilla vain yritetään määritellä, mistä todella on kyse. Juuri tässä on uusliberalismin "heikkous". Sen lipun alla on aatesuunnasta riippuen pidetty jos jonkinlaista aatetta, toimenpidettä, suuntausta yms. tarkoitusperistä riippuen.

LB

[Lodi]

Voisi olla hyvä tehdä jonkinlainen tarkistus/sopimus siitä, mitä kukin tarkoittaa puhuessaan uusliberalismista.

Loistava idea. Vastaukset saattavat tosin olla "pitkähköjä". Kaikista taloustieteellisistä, kansantaloustieteellisistä ja poliittista suuntauksista ja aatteista on kirjoitettu väitöskirjoja ja joukko muita kirjoja, joilla vain yritetään määritellä, mistä todella on kyse. Juuri tässä on uusliberalismin "heikkous". Sen lipun alla on aatesuunnasta riippuen pidetty jos jonkinlaista aatetta, toimenpidettä, suuntausta yms. tarkoitusperistä riippuen.


LB

Niinpä . . . 

[Pakana]

Ikki.

- Ai keynesiläisyys toimi 20-luvulla Puolassa? Hmmm.

- Ja tieteellinen tosiasia on perustunut tosiasiassa liian lyhyeen aikaan, jos nyt tarkoitat monetarismin empiiristä näyttöä.

- Kapitalisti omistaa pääomaa, ei nyt välttämättä tuotantovälineitä. Juontuu sanasta kapital.

- Yrittäjät ovat yleensä samassa kusessa kuin työntekijätkin, eli en pidä heitä riistäjinä tai vihollisina. Hehän luovat reaalitaloutta.

- Kakku ei kasva toki yhtä nopeasti, jos sitä jaettaisiin tasaisemmin tai se menisi paljon intensiivisemmin reaalitalouteen, mutta pelkkä kakun koko ei vielä kerro juuri mistään mitään, vaikka luokin jonkinlaisen perustan.

- Tuo sana ekohippijakoperiaate jo kertoo, että olet Kokoomuslaisessa egoloukussa, jossa kaikki kova on totta ja kaiken kompetenssin huippu on ymmärtää, että Kokoomuksella on totuus.

[Pakana]

Ja mitä tulee siihen, että valtiot pelastavat pankkeja ja sosialisoivat jopa yksittäisten yritysten tappioita johtuu siitä, että pankin kaatumisella olisi liian radikaalit yhteiskunnalliset vakutukset.

Yksityishenkilökin voi saada velat anteeksi, mutta se yleensä käy pitkällisten henkilökohtaisten velkasaneerausten kautta. Tämänkin jälkeen velkojalla lienee ikuinen oikeus kuitata vanhalla velalla sinun saatavasi häneltä, mikäli vielä käytte joskus kauppaa. Velkoja yksityishenkilöiden kohdalla ei yleensä sosialisoida, vaan niistä sitten tulee velkojalle luottotappioita.

[Lodi]

Keynesiläinen järjestelmä lienee ainoa, joka on toiminut edes jollain lailla.
Monetarismi on pers**stä ja monet pitävät sitä vain vanhanaikaisena terminä uusliberalismille.

Uusliberalismi taas sekoitetaan 1800-luvulla vaikuttaneeseen liberalistiseen ajatusmaailmaan.

[Aschenisto]

Uusliberalismi on samanlainen sanahirviö kuin monikulttuurisuus tai jokin muu poliittisesti värittynyt termi. Tähän sanahirviöön liitetään sellaisia asioita, jotka eivät todellakaan kuulu uusliberalismiin. Argumetointivirheenä tätä kutsutaan olkinukkeiluksi.

Todellisuudessa aito taloudellinen liberalismi luo yleensä parhaimmat lopputulokset - tätä todistaa Freedom Housen taloudellisen vapauden indeksit ja Globaalin kapitalismin puolustukseenkin on kirjattu ihan riittävästi todisteita taloudellisen vapauden positiivista vaikutuksista.

[Pakana]

Aschenisto.

Uusliberalismi voi olla aika tulkinnanvarainen ja epämääräinen termi ja tiedän ettei uusliberalismi ole monoliitti, mutta millä nimellä kutsuisit tätä talousliberalismin nimeen vannovaa aatetta, jonka mielestä talouden pitää tehdä interventioita yhteiskuntaan eikä toisin päin, koska talous on luonnonlaki?

Olkinukkena voisi pitää Ikkin viestistä kohtia, joissa implikoidaan minun ajattelevan, että kannatan Neuvostoliittolaista suunnitelmataloutta. Hänellä taisi myös esiintyä väärä dikotomia, eli joko tämä systeemi tai reaalitalouskommunismi.

Kukaan ei väitä etteikö taloudellinen vapaus toisi etuja, mutta on ihan outo väite, että tämä "aito taloudellinen liberalismi" toisi varmasti parhaimmat lopputulokset. Globaalin kapitalismin ja samalla friedmanilaisen talousliberalismin nimiin on yleensä laitettu globaalien tuloerojen tasaantuminen, joka on tosi vaikea mitata ja siihen löytyy selaisia syitä, jotka saavat tämän hyödyn näyttämään savuverhomaiselta hämäykseltä.

[Slicky]

Minä näen asian niin, että liberiaalikapitalismi ei ole mikään aate. Tai no se perustuu aatteeseen, missä pyritään karsimaan kaikenlaiset aatteet pois. Siinä pyritään vapauttamaan ihmisen mieli kahlitsevista instituutioista. Uskontofasismi, valtiofasismi, yritysfasismi jne.. Kun totuus on se, että ihminen on riippuvainen vain ruuasta, vedestä, terveydehuollosta ja sen sellaisesta. Ihminen ei ole riippuvainen uskonnosta, valtiosta saati yrityksestä.

Näin ollen olemme riippuvaisia ruuasta. Meidän täytyy syödä jotain, jotta säilymme hengissä. Mistä me saamme ruokaa? Esimerkiksi kasvattamalla banaaneja. Maailmassa on 7 miljardia ihmistä, jotka haluavat syödä yhden banaanin kuukaudessa. Tämä on kysyntä. Maailmassa on siis kysyntää 7 miljardille banaanille kuukaudessa. Tämän jälkeen tulee tarjonta. Jos kapasiteettia löytyy, maailma voi tuottaa ja myydä maksimissaan sen 7 miljardia banaania kuukaudessa. Se millä hintaan banaani myydään, riippuu kysynnän ja tarjonnan laista.

Hinnan suuruuteen vaikuttaa materiaalin määrä ja haluttavuus. Mitä suurempi haluttavuus/arvostus materiaalille on sen korkeampi hinta. Siis mitä useampi ihminen tätä materiaalia haluaa sen korkeampi hinta. Tämä hinta jaetaan kaikkien tämän olemassa olevien materiaalien kanssa. Esimerkiksi timantilla on korkea yksikköhinta, koska monet ihmiset haluavat itselleen niitä ja niitä on maailmassa suhteellisen vähän. Sen sijaan paska on ilmaista, koska kukaan ei halua sitä ja sitä on maailmassa maailman tappiin saakka.

Myös banaaneja moni ihminen haluaa, joten ne eivät ihan ilmaisia ole. Mutta koska tuotantomäärät ovat korkeita, korkea haluttavuushinta voidaan jakaa kaikkien banaanien kesken, joten yksikköhinta jää loppujen lopuksi aika alhaiselle tasolle. Hinta voisi laskea entisestään, jos tuotantomäärät olisivat vieläkin korkeimpia. Päinvastaisessa tilanteessa eli jos tuotantoa ei saada nostettua 7 miljardiin banaaniin kuukaudessa, yksikköhinta nousee.

Samaa periaatetta voidaan käyttää esimerkiksi palkoissa. Jos työlle on suuri haluttavuus ja harva ihminen sitä osaa, palkka tulee olemaan korkea. Tällainen ammatti voisi olla vaikka lääkäri. Jos haluttavuus on matala ja moni sitä osaa tehdä, palkka on kehno. Tällainen ammatti voisi olla vaikka siivoja. Palkkoja siis määrittelee kysynnän ja tarjonnan laki, ei poliitikot saati ammattiyhdistysliikkeet. Tuotteen hinta määrittelee tuotantomääriä.

Sosialistinen yhteiskunta taaseen toimii kuin työttömyyskorvaysjärjestelmä. Valtio tuottaa kaikki banaanit ja jakaa niitä oman mielivaltansa mukaan. Ongelmahan tässä mallissa on se, että on vaikea kontrolloida esimekriksi sitä kuinka paljon mitäkin resurssia pitää tuottaa tai olla tuottamatta. Tämä siksi, että ei tiedetä mitä ihmiset haluavat ja kuinka paljon. Koska valtio vain jakaa. Esimerkiksi NL:ssa palkittiin työntekijöitä sen mukaan kuka tuotti eniten jotakin materiaalia. Sillä ei ollut mitään merkittystä halusiko joku tuota matriaalia. Valtio voisi jakaa kansalaisilleen vaikka 20 banaania kuukaudessa, joista siis 19 menisi suoraan roskiin. Valtavaa resurssien hukkaan heittämistä!

Näen kuitenkin "kapitalismissa" muutamia ongelmia.

1. Ympäristö. Tälla tavalla tuotantomääriä lisäämällä esimerkiksi hintojen alentamiseksi kulutetaan luontoa.

2. Teknologia. Teknologian lisääntyessä, vähentää tämä työpaikkoja. Suomessakin teollisuudesta on hävinnyt satoja tuhansia työpaikkoja, vaikka tehokkuus on lisääntynyt.

3. Sitten on tämä yritystoimintakulttuuri. Kysymys. Miksi yrityksen pitää tuottaa voittoa? Siis tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen ns. arvon tulisi nousta vuosi vuodelta. Miten kaikkien yritysten arvo voi nousta, jos materiaalin saatavuus on maapalolla rajallinen? Ei kai ikuinen kasvu voi olla mahdollista? Tarkoittaen käytännössä sitä, että materiaalia tulisi lisää maapalolle.

[Aschenisto]

millä nimellä kutsuisit tätä talousliberalismin nimeen vannovaa aatetta, jonka mielestä talouden pitää tehdä interventioita yhteiskuntaan eikä toisin päin, koska talous on luonnonlaki?

En ymmärrä kysymystäsi. Talous tekee interventioita yhteiskuntaan jatkuvasti, koska muun muassa taloustieteen termi niukkuus koskee kaikkea niin poliittisia kuin taloudellisia päätöksiä. Sen sijaan taloutta on periaatteessa turha lähteä säätelemään - yleensä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyöä.

ukaan ei väitä etteikö taloudellinen vapaus toisi etuja, mutta on ihan outo väite, että tämä "aito taloudellinen liberalismi" toisi varmasti parhaimmat lopputulokset

Mikä sitten tuo parhaimmat lopputulokset? Taloudellinen liberalismi on empirian perusteella päässyt aika lähelle sitä.

on yleensä laitettu globaalien tuloerojen tasaantuminen, joka on tosi vaikea mitata ja siihen löytyy selaisia syitä, jotka saavat tämän hyödyn näyttämään savuverhomaiselta hämäykseltä.

En näe oikein savuverhomaiseksi hämäykseksi sitä, että Kiinassa suunnitelmatalouden aikaan kuoli kiinalaisia miljoonittain suurissa harppauksissa ja muissa - ja jostain kumman syystä 70-80 luvulla alkaneiden taloudellisten, liberalististen talousuudistusten jälkeen elintaso alkoi nousta, niin ettei väki kuollut nälkään kuin heinä ja nyt kiinalaiset kaupungeissa, heillä alkaa olla jo suhteellisen hyvä elintaso. Kiinalaisia ja intialaisia on muutama miljardi - eikö tämä ole globaalien tuloerojen tasaantumista?

Teknologia. Teknologian lisääntyessä, vähentää tämä työpaikkoja. Suomessakin teollisuudesta on hävinnyt satoja tuhansia työpaikkoja, vaikka tehokkuus on lisääntynyt.

En edelleenkään ymmärrä, miksi väki kuvittelee tosissaan työttömyyden lisääntyvän teknologian kehittymisen myötä. 1900-luvulla varmaan kuviteltiin, ettei keillään ole töitä teollisuuden kehittymisen myötä, kun väki joutuu maaseuduilta tehtaisiin - pois viljelemästä kroonisessa aliravitsemuksessa perunoita.

Toki teknologian kehitymisen myötä joistain aloista lähtee työpaikkoja, mutta töitä löytyy aina lisää. Vapautunut työvoima vain näkymättömän käden myötä pääsee luomaan arvoa kansantaloudelle muun muassa palvelualalta.

Mun puolesta teknologia saisi kehittyä niin, ettei tartte tehdä mitään muuta kuin nukkua, syödä, naida, matkustella, bilettää ja katsella kivoi leffoi ja syödä jee kaiket päivät kotona jäätelöä.