New York Timesin kolumni: Eräs syy kehitysmaiden köyhyyteen

[Miniluv]

There's an ugly secret of global poverty, one rarely acknowledged by aid groups or U.N. reports. It's a blunt truth that is politically incorrect, heartbreaking, frustrating and ubiquitous:

It's that if the poorest families spent as much money educating their children as they do on wine, cigarettes and prostitutes, their children's prospects would be transformed. Much suffering is caused not only by low incomes, but also by shortsighted private spending decisions by heads of households.

Two M.I.T. economists, Abhijit Banerjee and Esther Duflo, found that the world's poor typically spend about 2 percent of their income educating their children, and often larger percentages on alcohol and tobacco: 4 percent in rural Papua New Guinea, 6 percent in Indonesia, 8 percent in Mexico. The indigent also spend significant sums on soft drinks, prostitution and extravagant festivals.

NY Times

[törö]

Eipä tilanne olisi täälläkään yhtään häävimpi ilman julkisia palveluita. Syyllistä kannattaa etsiä IMF:sta ja Maailmanpankista, jotka tyrkyttävät mm. julkisien palveluiden alasajoa patenttiratkaisuna kehitysmaiden köyhyyden poistamiseksi.

Useissa Afrikan maissa asiat olivat huomattavasti paremmin ennen kuin johtajat päättivät parantaa tilannetta ottamalla lainaa. Mm. Etiopiassa tilanne meni siihen pisteeseen, ettei valtio edes saa ruokkia maatilallisia katovuosina, koska kaikenlaiset maataloustuet on tiukasti kielletty. Ruoka-avusta huolehtii UNHCR, joka ostaa sitä varten länsimaista ylijäämäviljaa, joka mädäntyisi muuten siiloihin. Katovuosihan siellä on käytännössä joka vuosi, koska Etopia velvoitettiin lainan ehdoissa siirtämään maanviljelyn painopistettä roimasti kahvin tuotantoon niin kuin moni muukin maa, mikä johti kahvin hinnan romahtamiseen. Yritteliäimmät kahvitilalliset ovat jo ajat sitten siirtyneet khatin tuotantoon, koska sitä voi kasvattaa voitollisesti ja se kasvaa samanlaisessa maaperässä kuin kahvi ja hallitus ei, yllätys yllätys, voi lainan ehtojen takia antaa heille uusia tontteja, vaikka maata kyllä piisaisi.

[Eino P. Keravalta]

Kyllähän noissa maissa oli jo ennen IMF:ää ja UNHCR:ää asiat erittäin huonossa jamassa.

Käännän muuten asian toisin päin: miksei niillä ole siellä julkista palvelua? Siksikö, että mentaliteetti on se, että laitetaan mieluummin pääoma röökiin, viinaan ja prostituoituihin kuin panostetaan nousevan polven koulutukseen?

IMF:n vallan läsnäolo on historiallisesti hyvinkin tuore asia. Eipä köyhissä maissa sitä ennenkään pyörää keksitty. Syytä on siis etsittävä jostakin muualta kuin valkoisen miehen taakasta.

[Miniluv]

Täytyypä kyllä sanoa, etten aivan heti olisi osannut syyttää Obamzan perheen hyttysverkon puutteesta IMF:ia.

Ehkä "Reiskan olut"-argumentin kiihottamana olisin suunnannut sumean katseeni enemmän sitä herra Obamzan oluttölkkiä kohti.

[SK]

Käännän muuten asian toisin päin: miksei niillä ole siellä julkista palvelua? Siksikö, että mentaliteetti on se, että laitetaan mieluummin pääoma röökiin, viinaan ja prostituoituihin kuin panostetaan nousevan polven koulutukseen?

No lue Eino myös tämä kuvateksti samasta artikkelista:
Jude Kokolo has been stuck in first grade for the last five years because his father says he can't afford to pay $2.50 a month in school fees. But his father says that he averages $2 a day on alcohol and cigarettes.

P.S Kuvaa ei saa liitettyä tähän. Ei edes siten että laittaa sen lisätoiminnon kautta... Modet koodatkaa.

[Aschenisto]

Nonni, on aivan turhaa syyttää liberalismia kehitysmaiden ahdingosta.  Sinällään aika ivallista, että nimenomaan 1800-luvulla Euroopan liberalisoimisen ansiosta innovaatioiden määrä rupesi kasvamaan ekspotentiaalisesti, elintasokin rupesi nousemaan enemmän kuin koko maailmanhistorian aikana johtaen tähän elintasoon kuin mitä meillä nyt on. Lisäksi kiinalaiset ja intialaisetkin pärjäävät sen sijaan, että heitä kuolisi nälänhätään juuripa tämän taloudellisen liberalismin takia...

Sitten eräät isänmaantoivot sanoo, että liberalismi on syynä kehitysmaiden ahdinkoon, vaikka syynä on... 

[far angst]

Priorisointi:  60 $/kk menee brenkkuun & röökiin, jolloin ei sitten jääkään 2.50 $/kk kouluun. Samalla rahalla, nääs.

(http://i10.aijaa.com/b/00930/6239936.jpg)

Olen itse ajatellut kirjoittaa jotain tuon artikkelin kaltaista. Mutta kun suulla suuremmalla ja paremmalla auktoriteetilla joku kertoo synnyt syvät, ajattelin edes roiskasta tämän pikaisen käännöksen tuosta loistavasta artikkelista.  Artikkeli on täsmälleen oikeassa siinä, että kehitysmaitten ongelmat ovat nimenomaan kehitysmaitten itsensä aikaan saamia ja nimen omaan kehitysmaitten itsekkäiden ja vastuuttomien miesten.  Ilman vastuuntuntoisia ja ahkeria naisia kehitysmaitten asema olisi vieläkin huonompi.  Naiset saavat aikaan kaiken hyvän, jota kehitysmaissa yleensäkään on.  Ja enemmän saisivat, jos heillä olisi enmmän valtaa ja mahdollisuuksia.  Naisista kun kehitysmaissa kumpuaa kaikki kehitys, kaikki vastuu ja kaikki hyvä.

"
YK:n ja auttajajärjestöjen harvoin tunnustama yleismaailmallisen köyhyyden syy on ruma ja heikosti tunnustettu salaisuus.  Tämä raaka totuus on poliittisesti epäkorrekti, sydäntä särkevä, turhauttava ja se on kaikkialla läsnä:

Jos köyhimmät perheet käyttäisivät yhtä paljon rahaa lastensa koulutukseen kuin ne käyttävät viiniin, tupakkaan ja prostituoituihin, paranisivat lasten mahdollisuudet.  Kärsimyksiä ei tuota pelkkä köyhyys, vaan myös perheenpään itsekäs rahankäyttö vain omaksi ilokseen.

Saattaa kuulostaa tekopyhältä, ylimieliseltä ja tunteettomalta, mutta tämä asia on ollut mielessäni matkustaessani Keski-Afrikassa vuotuisella matkallani matkan voittaneen voittaneen yliopisto-opiskelijan kanssa.  Kongossa, Mont-Belon kylässä kohtasimme reippaan neljäsluokkalaisen, Jovali Obamzan, joka erotetaan koulusta, koska hänen perheensä on koulumaksuissa myöhässä jo kolme kuukautta.  (Teoriassa alakoulu on Kongon Tasavallassa ilmainen, mutta käytännössä jokainen vierailemamme koulu velottaa opetuksesta)

Pyysimme saada tavata Jovalin vanhempia.  Isä, silminnähtävän köyhä Geroges Obamza, punoo tuoleja, jotka hän myy yhdellä dollarilla.  Hän kertoi, että hänen perheensä kuuden dollarin kuukausivuokra on maksamatta jo kahdeksalta kuukaudelta ja että heitä odottaa häätö eikä heillä ole paikkaa mihin mennä. 

Obamzan kotona ei ole hyttysverkkoa, vaikka jo kaksi heidän kahdeksasta lapsestaan on menehtynyt malariaan.
He sanoivat, että heillä ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa kuuden dollarin hintaista verkkoa.  Heillä ei ole myöskään varaa maksaa kolmen koulua käyvän lapsensa 2.5 dollarin kuukausimaksuja.

"On vaikea hankkia rahaa lasten koulunkäyntiin" herra Obamza selitti hämillään. 

Kuitenkin herra Obamzalla ja hänen vaimollaan Valeriella on kummallakin kännykkä, ja he kertovat käyttävänsä yhteensä kymmenen dollaria puheaikaa kuukaudessa.

Tämän lisäksi heraa Obamza käy juomassa useita kertoja viikossa kylän baarissa, ja käyttää noin dollarin illassa pontikkaan.  Omien laskelmiensa mukaan tämä maksaa noin 12 dollaria kuukaudessa – melkein yhtä paljon kuin perheen vuokra ja koulumaksut olisivat yhteensä.

Kysyin herra Obamzalta miksi hän pitää alkoholia tärkeämpänä kuin lastensa koulutusta.  Hän vaikutti hyvin tuskaisalta.

Kyläläiset kertoivat, että herra Obamza juo vähemmän kuin kylän miehet keskimäärin (naiset juovat paljon vähemmän).  Monet muut miehet juovat joka ilta ja käyttävät lisäksi rahaa savukkeisiin.

"Juon joka päivä, jos vain mahdollista" kertoi rehellisesti 43-vuotias Fulbert Mfouna, jonka lapset keskeyttivät koulunsa tai jäivät luokalleen maksamattomien koulumaksujen vuoksi.

Hänen vanhin poikansa Jude käy jo viidettä kertaa ensimmäistä luokkaa koska ei ole maksanut koulumaksuja.  Heraa Mfouna myöntää käyttävänsä kaksi dollaria päivässä alkoholiin ja savukkeisiin.

Perinteen mukaan nuoren miehen täällä tulee maksaa morsiusrahana vaimonsa perheelle vuohiparin hinta.  Nyt morsiusraha alkaa suurista viiniruukuista ja kahdesta pullosta viskiä. 

M.I.T:n taloustieteilijät Abhijit Banerjee ja Esther Duflo havaitsivat, että köyhät maailmassa käyttävät noin 2 % tuloistaan lastensa koulutukseen ja usein paljon enemmän alkoholiin ja tupakkaan: 4 % Papua-Uuden Guinean maaseudulla, 6 % Indonesiassa ja 8 % Mexicossa.  Köyhien maiden asukkaat käyttävät myös huomattavia summia virvoitusjuomiin, prostituutioon ja ylellisiin juhliin.

En haluaisi pilata kenenkään mielikuvia, mutta olen nähnyt liian monen lapsen kuolevan malariaan.  Lapsen isä kertoo, ettei ole varaa hyttysverkkoon, vaikka sitten viinaan paljon rahaa riittääkin.   Jos halutaan herra Obamzan lasten saavan käydä koulua ja nukkuvan moskiittoverkon alla, yksinkertaisin tie tähän on, että lasten isä viettää vähemmän aikaa kyläkapakassa.

Yhä vahvistuva kokemus osoittaa, että äidit ovat isiä valmiimpia käyttämään rahaa lasten koulutukseen.  Ratkaisu olisikin, että naiset vartioisivat kukkaroa ja että varallisuus olisi heidän nimissään.  Jotkut avustusjärjestöt ja YK jo tekevätkin työtä tämän asian edistämiseksi.

Toinen tapa lähestyä asiaa on mikrosäästäminen, köyhien ihmisten säästämään auttaminen silloin, kun pankit eivät heistä piittaa.  On yhä ilmeisempää, että paras mikrorahoituksen muoto on mikrosäästäminen, ei mikrolainaus.

CARE:n  ja muiden järjestöjen organisoima mikrosäästämisohjelma tekee työtä kulutuskulttuurin muuttamiseksi säästämiskulttuuriksi.  Nämä ohjelmat pitävät kotitalouden säästöt naisten nimellä jotta äideillä olisi enemmän sananvaltaa rahankäyttöön.  Olen nähnyt näiden menetelmien toimivan Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa.

Parasta tarkoittavat humanistit joskus korostavat kärsimystä, jotta saisivat sen näyttämään jalommalta ja hyveellisemmältä kuin se onkaan.  Mutta jos aiomme saada aikaan edistystä, jos aiomme sallia Obamzan lasten kaltaisten lasten tulla kouluun ja nukkua hyttysverkon alla, on meidän katsottava raakaa ja rumaa totuutta silmiin räpyttelemättä ja päätä kääntämättä.  Ja sitten meidän on autettava ohjaamaan paremmin köyhän perheen rahat, jotka nyt käytetään viiniin ja prostituutioon.

"

[OTU]

Siksi kannattaakin tulla kunniakansalaisiksi Suomeen. Isukki saa käyttöönsä ehkä kymmenkertaisen summan humurahaa per kk, ja suomalaiset veronmaksajat kustantavat Juden koulutuksen. Jos nyt koulu sattuu Suomessa enää kiinnostamaan. Täällähän on asuminenkin ilmaista.

[far angst]

,,,Mutta jos tuollainen "dokaan lasteni tulevaisuuden" -kulttuuri on kiinteä osa jonkin seudun tai etnisen/kulttuurillisen ryhmän vakiintuneita tapoja, niin asian esiin ottaminen olisi vallitsevassa poliittisen korrektiuden ilmapiirissä lähinnä rasismileiman hankkimista.

Aika usein tulee sellainen fiilis, että maailma on täynnä pikkulapsiksi jääneitä täysikäisiä, joita suvikset ja poliittisen korrektiuden vartijat koittavat parhaansa mukaan pitääkin pikkulapsina. ,,,

Tuollaiset itsekkäät, lapselliset tavat ja perinteet perustuvat johonkin.  Ei tuollaisiin traditioihin ole tultu kaikissa kulttuureissa.   Ja selvää on, mihin ne perustuvat.  Sitä vain ei saa sanoa ääneen, vaikka kaikki sen tietävätkin.

Suvarit ja PC-kopla on muuten oikeassa.  Valtaosa maailman ihmisistä ovatkin henkisesti pikkulapsia.*  Ja tämä juuri kaiken selittääkin.  Suvarit taas tekevät sen virheen, että kieltäytyvät uskomasta mitattuja tosiasioita ja siksi kohtelevat näitä pikkulapsia muka-aikuisina.  Juuri tässä mennään pahiten pieleen,  mutta tietenkin poliittisesti korrektilla tavalla.

*En sano tuota asiaa ääneen, ettei vaan Illman kiihotu.

[Hiidenlintu]

Eipä tilanne olisi täälläkään yhtään häävimpi ilman julkisia palveluita. Syyllistä kannattaa etsiä IMF:sta ja Maailmanpankista, jotka tyrkyttävät mm. julkisien palveluiden alasajoa patenttiratkaisuna kehitysmaiden köyhyyden poistamiseksi.

Jep, eli jos täällä korvattaisiin julkinen terveydenhuolto sairasvakuutuksilla ja koulutus olisi maksullista, niin vanhemmat törsäisivät suurimman osan rahoistaan viinaan ja huoriin. Täysin loogista.

Tähän mielestäni sopii mietittäväksi aikaisempi postaukseni:

Mielestäni aihetta voidaan lähestyä parhaiten geneettisten lisääntymistrategioiden kautta. Professori J. Philippe Ruston on esittänyt aiheesta tutkimuksen Race, Behaviour and Evolution, jossa vertaillaan mustia, valkoisia ja aasialaisia r-K-lisääntymisstrategia-asteikon avulla.

r-K tarkoittaa eri ääripäitä millä tavalla populaatio tuottaa jälkeläisiä. Päässä "r" on populaatiot, jotka tuottavat paljon jälkeläisiä, pitävät niistä vain vähän huolta, tulevat nopeasti sukukypsiksi ja elävät lyhyemmän aikaa. Esimerkiksi osterit, bakteerit, hyttyset, kalat jne. ovat ääriesimerkkejä tällaisesta lisääntymisstrategiasta. Päässä "K" taas on populaatiot, jotka tuottavat jälekeläisiä määrällisesti vähän, mutta panostavat yksittäisiin jälkeläisiin enemmän. Näille populaatioille on ominaista myös myöhäinen sukukypsyys ja pitkä ikä. Nämä populaatiot ovat sosiaalisesti kiinteämpiä ja yksilöt ovat altruistisempia muita populaation yksilöitä kohtaan. Tällaisia populaatioita ovat eläinlajistossa norsu, ihminen tai leijona. Yleensä K-strategiaa edustavat populaatiot ovat myös pidemmälle kehittyneitä yksilöinä (aivojen koko etc) kuin r-strategian populaatiot.

Mustat ovat lisääntymisstrategiassa lähempänä "r"-päätä kun taas aasialaiset ovat lähempänä "K"-päätä. Eurooppalaisperäinen ihminen on näiden välissä. Empiirisessä aineistossa tämä ilmenee seuraavalla tavalla:

Mustilla tytöillä 19 prosentilla on 12 ikävuoteen mennessä täysin kehittyneet rinnat ja häpykarvoitus. Valkoisilla tytöillä puolestaan 5 prosentilla samassa iässä. Mustien kuukautiset alkavat aikaisemmin. Sataa tuhatta yksilöä kohden mustilla esiintyy kaksosia keskimäärin 16, valkoisilla 8 ja aasialaisilla 4. Mustien keskimääräinen älykkyysosamäärä on 85, valkoisten 100 ja aasialaisten 105. Yhdysvalloissa keskimäärin nainen synnyttää 14 lasta, lastenlasta ja lastenlastenlasta, Afrikassa taas 258.

Pelkkä sosiaalinen luokka ja varallisuus eivät selitä näitä eroja, sillä aasialaisten ja mustien ero oli samansuuntainen vertailtaessa Chinatownia ja Bronxia toisiinsa: Aasialaisille yhteisö muodosti sosiaalisen suojan kun taas mustille se oli paikka yksilökohtaiseen kilpailuun.

K-strategia ilmenee myös siten, että yksilö on altruistisempi samaan populaatioon kuuluvia kohtaan myös silloin kun nämä eivät ole hänen sukulaisiaan - kyseessä on eräänlainen laajennettu nepotismi. Aasiassa tämä ilmenee kunniakulttuurina ja yksilö, joka ei tunne olevansa hyödyllinen yhteisölleen tekee helpommin itsemurhan. Vertailluista populaatioista aasilaiset tekivät eniten itsemurhia ja mustat vähiten - siitäkin huolimatta että aasialaisilla oli todettuja mielenterveysongelmia vähiten ja mustilla taas eniten.

Rushton osoittaa myös sen, että näitä lisääntymisstrategioita on havaittavissa myös saman rodun sisällä. Sekä Afrikassa että Euroopassa alueellisesti keskimääräistä kookkaampi perhe, löyhät perhesiteet, lyhyt elinikä, voimakas seksuaalisuus, rikollisuus ja kaksosten yleisyys indikoivat toisiaan. Kaikissa yhteiskunnissa kaksoset ovat yleisempiä nimenomaan alemmissa sosiaalisissa luokissa kuin korkeammissa.

Rushton viittaa myös ruotsalaiseen tutkimukseen, joka osoitti, että ne tytöt, joilla kuukautiset alkoivat aikaisimmin, olivat keskimääräistä alttiimpia pettämään, pinnaamaan ja kokeilemaan huumeita kuin tytöt, joilla kuukautiset alkoivat myöhemmin.

Professori Rustonin löydöksistä ei tietenkään pidetty ja Rolling Stones-lehden "Professors of Hate"-artikkelissa häntä nimitettiin ilkeäksi rasistiksi. Egilitarismin kannalta löydökset tietenkin ovat vähintään ikäviä, mutta tämä ei kuitenkaan muuta sitä, ovatko hänen löydöksensä yhtä todellisuuden kanssa vai ei.

Lähde: Jared Taylor (toim.): A Race Against Time. Racial Heresies for the 21th Century
Kyseinen poliittisesti epäkorrekti, mutta asiapitoinen kirja löytyy mm. Burning Booksista.

http://hommaforum.org/index.php/topic,21869.msg363433.html#msg363433

[SK]

Aika usein tulee sellainen fiilis, että maailma on täynnä pikkulapsiksi jääneitä täysikäisiä, joita suvikset ja poliittisen korrektiuden vartijat koittavat parhaansa mukaan pitääkin pikkulapsina. ,,,

Tuollaiset itsekkäät, lapselliset tavat ja perinteet perustuvat johonkin.  Ei tuollaisiin traditioihin ole tultu kaikissa kulttuureissa.   Ja selvää on, mihin ne perustuvat.  Sitä vain ei saa sanoa ääneen, vaikka kaikki sen tietävätkin.

Suvarit ja PC-kopla on muuten oikeassa.  Valtaosa maailman ihmisistä ovatkin henkisesti pikkulapsia.*  Ja tämä juuri kaiken selittääkin.  Suvarit taas tekevät sen virheen, että kieltäytyvät uskomasta mitattuja tosiasioita ja siksi kohtelevat näitä pikkulapsia muka-aikuisina.  Juuri tässä mennään pahiten pieleen,  mutta tietenkin poliittisesti korrektilla tavalla.

*En sano tuota asiaa ääneen, ettei vaan Illman kiihotu.

Anna Mikan kiihottua ihan rauhassa. Kiihotetaan Mikaa vielä lisää siten, että laitetaan tähän hänen parhaan kaverinsa kirjoituksesta yksi osa:

Vaalikiertueilla olen seurannut kiinnostuneena näytelmiä, joissa tummaihoinen ja/tai kaapuun pukeutunut henkilö lähestyy ehdokkaita. Ehdokkaan kasvoille vääntyy omituinen, mairea suvaitsemisilme. Etnisesti poikkeavalle henkilölle lässytetään kuin lapselle tai vammaiselle. Tällainenkin käyttäytyminen täyttää mielestäni rasismin määritelmän.

Mutta itse aiheeseen takaisin. Kannattaa muuten lueskella tuota Nicholas D. Kristofin blogia, johon kirjoittaa myös journalismia opiskeleva Mitch Smith. Hyviä juttuja Afrikasta ja siitä, mikä on sitä paljon puhuttua normaalia meininkiä, kun yhteiskunta koostuu ihmisistä...

[Aurelius]

Tuskinpa sattumaa, että rahvaan sosiaalinen nousu länsimaissa oli 1800-luvulla usein sidoksissa puritanismiin ja muihin alkoholia ja uhkapelejä vastustaneisiin liikkeisiin. Vastaava kollektiivinen sosiaalinen muutos tarvittaisiin myös Afrikassa.

[Roope]

Kukas tämmönen nobelisti on, joka näkee tasan 0% mahdollisuuden vaikutuksessa "työperäisessä" maahanmuutossa?

Esther Duflo väitti tällaista Channel 4 Newsin haastattelussa. Näyteaineistona Kuuban ja Kalifornian maataloustyöläiset ja huomioonottamatta muita talouden tekijöitä. Kuten, että onko talous yleensä ollut nousussa, kun on tullut matalan osaamisen työvoimaa.
...

Tänään Hesarissa kaiken maahanmuuton taloudellisen hyödyllisyyden ylistys:

Helsingin Sanomat: Laskevatko maahanmuuttajat palkkoja? Eivät laske, sanovat talouden nobelistit kirjassa, joka penää maailmaan "hyvää taloustiedettä" 26.12.2019

MAAHANMUUTTOKRIISI ei johdu siitä, että muuttajia olisi liikaa. Päinvastoin: heitä on liian vähän.

Näin kirjoittavat taloustieteilijät Abhijit Banerjee ja Esther Duflo tuoreessa kirjassaan.

Väite on vuoden 2015 kriisiä vasten niin tolkuton, että sitä on vaikea uskoa minkäänlaisten tieteilijöiden kirjoittamaksi. En löydä vastaavaa sitaattia netistä, mutta oletetaan sitten, että tuo ei ole toimittajan oma muotoilu.

Maahanmuuttokriisit johtuvat yleisesti ottaen maahanmuuttajien määrästä (liian paljon) ja laadusta (vaikeuksia integroitua), eikä siitä pääse yli eikä ympäri kuin valehtelemalla tai saivartelemalla.

Ihmiset eivät useinkaan voi tai halua muuttaa toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan, ja se on Banerjeen ja Duflon mukaan todellinen ongelma. Sen seurauksena ihmiset jäävät jumiin esimerkiksi kansainvälisen kaupan muutosten kuihduttamiin paikkoihin. Kun ei pääse lähtemään, mahdollisuudet tulojen kasvattamiseen ja parempaan elintasoon valuvat käsistä.

Tuossa tuleekin ilmi tieteilijöiden mokuttava näkökulma, joka ei ole uusi.

Sen sijaan, että maahanmuuttoa tarkasteltaisiin kohdemaan ja sen kansalaisten näkökulmasta, maahanmuutolle etsitään ja keksitään sellaisia puolusteluja kuin muuttajan tulojen ja elintason kasvattaminen. Se kun toteutuu Euroopassa maahanmuuton tavasta, määrästä ja laadusta riippumatta ja etenkin pohjoismaisessa sosiaaliturvavaltiossa sitä varmemmin ja ruhtinaallisemmin, mitä köyhemmästä ja kouluttamattomammasta muuttajasta on kyse.

Intialainen Banerjee ja ranskalainen Duflo eivät ole mitä tahansa taloustieteilijöitä. He ovat pariskunta, ja molemmat työskentelevät Bostonissa sijaitsevan huippuyliopiston Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professoreina.
...
MUTTA miksi kehitystaloustieteeseen keskittyvät huipputaloustieteilijät puhuvat maahanmuutosta?

Koska sen ympärillä käyty keskustelu on heidän mielestään suistunut raiteiltaan. Faktat ovat hämärtyneet. Keskusteluun tarvitaan nobelistien mukaan "hyvää taloustiedettä", kuten pariskunnan lokakuussa ilmestyneen kirjan nimi viestii. Kirjan nimi on Good Economics for Hard Times eli suomennettuna Hyvää taloustiedettä koviin aikoihin.

Maahanmuuton vastustajien perustelut noudattavat samaa kaavaa ympäri maailman. Maahanmuuttajat – erityisesti matalasti kouluttautuneet – vievät kriitikoiden mukaan kantaväestön työpaikat ja laskevat heidän tulotasoaan. Tätä väittämää on hoettu myös Suomessa. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra sanoi marraskuussa silloin meneillään olleeseen postilakkoon viitaten, että kouluttautumattomien maahanmuutto edistää työn "halpuuttamista".

Väittämä on Banerjeen ja Duflon mukaan kuitenkin virheellinen.

Syy on nobelistien mukaan siinä, että maahanmuuttoa tarkastellaan liian yksioikoisesti kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Kysymystä lähestytään myös kahdella harhaanjohtavalla oletuksella – sillä, että saman koulutustason saaneet työntekijät ovat keskenään identtisiä ja sillä, että ihmiset ovat aina valmiita muuttamaan parempien ansioiden perässä.

Eli maahanmuuttokriittiset ympäri maailman hokevat valheita, vaikka tieteelliset faktat puolustavat maahanmuuton lisäämistä.

Tämä narratiivi on kuultu ennenkin. Banerjeen ja Duflon temppu vivuta keskustelua kantaväestön tulotason kehitykseen joidenkin yksittäisten maiden esimerkkien perusteella on sekin tuttu. Uusi versio vanhasta olkiukosta "ne vie meidän työt", kun haittamaahanmuuton haitat ovat monimuotoisia ja laajempia kuin jonkin tietyn alan palkkakehitys.

Oikeasti Banerjee ja Duflo eivät kumoa Purran sanomisia, eivätkä edes puhu samasta asiasta.

NÄIN ei todellisuudessa kuitenkaan tapahdu, kirjoittavat Banerjee ja Duflo. Heidän mukaansa ei ole olemassa selvää näyttöä siitä, että matalasti kouluttautuneet maahanmuuttajat heikentäisivät kantaväestön tulotasoa tai vaikeuttaisivat kantaväestön työmarkkinatilannetta. Itse asiassa suurin osa ihmisistä Banerjeen ja Duflon mukaan hyötyy maahanmuutosta.

On kiistatta näyttöä, että maahanmuuttajat "heikentävät kantaväestön tulotasoa tai vaikeuttavat kantaväestön työmarkkinatilannetta". Käsittääkseni tieteilijät itsekin tunnustavat sen toisaalla, mutta juju onkin saivarrella, että suurin osa kantaväestöstä hyötyy tai ainakaan ei suoraan kärsi maahanmuutosta taloudellisesti.

Tämä johtuu nobelistien mukaan kahdesta syystä.

Ensinnäkin maahanmuuttajat luovat kysyntää eli tuovat uutta virtaa talouden rattaisiin. He tekevät ostoksia ja käyttävät palveluita, mikä taas voi synnyttää uusia työpaikkoja erityisesti vähän kouluttautuneille ihmisille.

Tämä ei ole mielekästä kohdemaan kannalta, jos rahat kysynnän luomiseen tulevat veronmaksajilta, kuten ne humanitaarisessa ja halpatyövoiman maahanmuutossa Suomessa tulevat.

Toiseksi maahanmuutto ei luo nobelistien mukaan uhkaa kantaväestön työpaikoille, sillä maahanmuuttajat eivät suoraan kilpaile vähän kouluttautuneiden paikallisten kanssa. Maahanmuuttajat ovat usein valmiita tekemään työtä, jota paikallisväestö vieroksuu, kuten siivoamaan tai hoitamaan vanhuksia, nobelistit kirjoittavat.

Esimerkiksi Suomeen tuotettu intialainen IT-halpatyövoima kilpailee ihan suoraan suomalaisten insinöörien kanssa ja polkee palkkoja ja työehtoja. Ja mitenkäs kävi Purran mainitsemalle Postin varhaisjakelulle?

Työnhakijoiden taidotkin eroavat usein toisistaan: kantaväestö osaa kieltä, jota maahanmuuttajat eivät välttämättä osaa ainakaan yhtä hyvin. Maahanmuuttajia työllistävät yritykset saattavat siksi järjestää töitä uudelleen niin, että kieltä osaavaa työvoimaa palkataan uusiin, vaativampiin rooleihin.

Samalla kantaväestöltä katoavat yksinkertaiset ensityöpaikat, kuten Ruotsissa, missä kehitys johti suureen nuorisotyöttömyyteen, eriytyviin työmarkkinoihin, tukikoneiston paisumiseen ja harmaan talouden kasvuun ja arkipäiväistymiseen.

Tanskalaiset matalasti kouluttautuneet työntekijät hyötyivät maahanmuuttajista tällä tavalla, selvisi neljä vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa, johon nobelistit kirjassaan viittaavat.

Mitä enemmän paikkakunnalle sijoitettiin pakolaisia, sitä enemmän kantaväestön matalasti koulutettuja työntekijöitä siirtyi manuaalisesta työstä vaativampiin tehtäviin. Samanlaista liikettä tapahtui Banerjeen ja Duflon mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa 1800–1900-lukujen vaihteessa, kun maahan saapui suuri joukko eurooppalaisia siirtolaisia.

On lähtökohtaisesti valehtelua tehdä maahanmuutosta yksittäisten tapausten perusteella universaaleja määrästä, laadusta ja olosuhteista riippumattomia päätelmiä.

Yhdysvaltojen 1800–1900-lukujen vaihteen laillisesta maahanmuutosta voi osoittaa vain vähän jos ollenkaan suoria yhtäläisyyksiä esimerkiksi 2010-luvun Eurooppaan kohdistuvaan laittomaan maahanmuuttoon, kuten Banerjee ja Duflo mutkat suoriksi vetäen tekevät.

MAAHANMUUTON esteitä olisi nobelistien mukaan siis raivattava ja maahanmuuttajien sopeutumista tuettava.

Kesällä 2015 Euroopassa raivattiin maahanmuuton esteitä oikein urakalla. Jos se oli hyvä asia, niin millähän perusteella?

Johtaisiko se siihen, että köyhemmissä maissa asuvat ihmiset lähtisivät joukoittain liikkeelle?

Tuskin, nobelistit kirjoittavat. Maailmassa on heidän mukaansa yllättävän vähän maahanmuuttajia siihen nähden, millaista taloudellista hyötyä paikasta toiseen muuttamisesta voi olla. Pelkkä taloudellinen hyöty ajaa ihmisiä harvemmin liikkeelle. Kotipaikan jättäminen ei ole niin yksinkertaista.

Tätä Banerjee ja Duflo havainnollistavat suomalaisella esimerkillä.

Taloustieteilijät Matti Sarvimäki, Roope Uusitalo ja Markus Jäntti ovat tutkineet evakoksi joutumisen vaikutuksia sodanjälkeisessä Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että evakkotaustaiset maanviljelijät siirtyivät muita maanviljelijöitä useammin pois maataloudesta ja muuttivat kaupunkeihin. Tämän seurauksena heidän tulonsa nousivat huomattavasti.

Nobelistien mukaan tutkimus osoittaa, etteivät pelkät taloudelliset kannustimet saa ihmisiä liikkeelle. Evakotkin lähtivät vasta pakon edessä eivätkä jo aiemmin, vaikka muutto olisi todennäköisesti parantanut ansaintamahdollisuuksia.

Ei ole olennaista, saavatko pelkät taloudelliset kannustimet ihmisiä liikkeelle, mutta toisaalta esimerkiksi Välimerellä suurin osa laittomista Italiaan pyrkivistä on lähtömaissa tehtyjen haastattelujenkin perusteella elintasopakolaisia.

On lähtömaiden työntötekijöitä ja kohdemaiden vetotekijöitä, ja niiden yhteisvaikutuksena Eurooppaan saapuu ihmisiä tuhansien kilometrien päästä, vaikka ihmissalakuljettajilta ostetun kalliin matkan hinnalla he voisivat jatkaa elämäänsä kotonaan tai ainakin lähempänä sitä.

Maahanmuuton taloustieteeseen erikoistunut Aalto-yliopiston apulaisprofessori Sarvimäki allekirjoittaa nobelistien keskeiset teesit maahanmuutosta. Hänen mukaansa taloustieteilijöiden keskuudessa on melko selvä yksimielisyys siitä, että suuri osa ihmisistä hyötyy maahanmuutosta taloudellisesti.

Hyötyy taloudellisesti kaikesta maahanmuutosta? Noinkohan Sarvimäki sitä tarkoitti, etenkin kun puhui "suuresta osasta" kun taas Banerjee ja Duflo "suurimmasta osasta".

"Lähtökohtaisesti maahanmuuttajien kanssa suoraan kilpailevien ihmisten pitäisi hävitä ja kaikkien muiden voittaa. Olemassa oleva empiirinen tutkimus ei kuitenkaan tahdo millään löytää maahanmuuton isoja negatiivisia vaikutuksia palkkoihin tai työllisyyteen edes niiden kohdalla, joiden voisi odottaa kilpailevan eniten maahanmuuttajien kanssa."

Tuloksista ei voi päätellä, että kenenkään palkat tai työllisyys eivät laskisi maahanmuuton seurauksena, Sarvimäki korostaa. Häviäjiä vain näyttää olevan yllättävän vähän. Hänen mukaansa etenkin Suomen kaltaisissa korkean sosiaaliturvan maissa huomiota tulisikin kiinnittää ennen kaikkea maahanmuuttajien työllistymiseen.

"Jos huolehtii maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, huoli on ennemminkin se, että maahanmuuttajat jäävät työttömiksi kuin se, että he veisivät töitä kantaväestöltä."

Sarvimäki jättää huomiotta, että "suuri osa ihmisistä" maksaa maahanmuutosta taloudellisesti verojen kautta. Miten muuten voisikaan olla, kun maahanmuuttajien elinkaarikustannukset olivat Sarvimäen omankin selvityksen mukaan keskimäärin 150 000 euroa suuremmat kuin kantaväestöllä. Samuli Salmisen tekemän ja Sarvimäen metodeiltaan hyväksymän selvityksen mukaan tietyillä humanitaaristen maahanmuuttajien ryhmillä ero lähentelee miljoonaa euroa.

MAAHANMUUTTO on vain yksi kysymys, johon nobelistit haluavat tarjota hyvän taloustieteen vastauksia. He käsittelevät kirjassaan myös esimerkiksi kansainvälistä kauppaa, ilmastonmuutosta sekä eriarvoisuutta.

Mutta miten hyvä taloustiede eroaa huonosta?

Huono taloustiede on nobelistien mukaan sellaista, jossa taloustieteellisten mallien oletuksista ei luovuta silloinkaan, kun empiirinen tutkimus on osoittanut ne virheellisiksi. Tällainen ajattelu on nobelistien mukaan johtanut myös epäreiluihin päätöksiin.

Banerjeen ja Duflon päämääränä ei ole tarjota "hyvän taloustieteen vastauksia" vaan puolustaa globaalin tulonjaon kannalta epäreiluina pitämiään maahanmuuton rajoituksia ohjaamalla keskustelua haluamaansa suuntaan olkiukoilla ja puolitotuuksilla.

Toisaalla he maahanmuuton merkitystä vähätelläkseen esimerkiksi kiistävät itse esiin nostamansa väitteen, että maahanmuutto olisi kasvussa globaalisti, vaikka olennaista pienen Suomen maahanmuuttopolitiikan valintojen kannalta on, että maahanmuuttajien määrä ja heidän luomansa ongelmat ovat täällä hyvinkin nopeassa kasvussa paikallisesti.

Suomen nykyisellä syntyvyys- ja maahanmuuttokehityksellä ikäluokat alkavat muuttua lasten osalta maahanmuuttajataustaisenemmistöisiksi noin 30 vuoden päästä, mikä on järkyttävä ja järkyttävän nopea muutos.

Samalla Banerjee ja Duflo toteavat, että taloudelliset kysymykset ovat niin tärkeitä, ettei niitä saa jättää vain taloustieteilijöiden harteille.

Banerjee ja Duflo eivät epäröi puuttua maahanmuuttopolitiikkaan kehottamalla maahanmuuton rajoitusten poistamiseen vain omien puutteellisten taloustieteen yleistystensä perusteella.

[Titus]

"Talouden nobel" joka ei siis ole oikea Nobelin palkinto vaan Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi...

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi, jota kutsutaan myös Nobelin taloustieteen palkinnoksi (ruots. Sveriges Riksbanks pris i ekonomisk vetenskap till Alfred Nobels minne) on Ruotsin keskuspankin vuonna 1968 perustama, erityisen korkeatasoisesta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuosittain vuodesta 1969 lähtien jaettu palkinto.[1][2] Vaikka palkinto ei ole yksi Alfred Nobelin testamentissa määritellyistä palkinnoista, palkinnon saajat vastaanottavat palkintonsa samassa tilaisuudessa 10. joulukuuta kuin fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajat.[2] Myös palkinnon rahallinen suuruus on sama kuin muiden Nobel-palkintojen.

Palkinnon arvostus perustuu osittain siihen, että palkinto yhdistetään Alfred Nobelin testamentissa luotuihin palkintoihin. Tämä suhde onkin usein ollut ristiriitojen lähde. Palkintoa on luonnehdittu esimerkiksi Ruotsin keskuspankin markkinointitoimenpiteeksi.[3] Muiden muassa David Harvey esittää teoksessaan Uusliberalismin lyhyt historia (2008) että Ruotsin keskuspankin palkinnon liittämiselle Alfred Nobelin nimeen oli poliittinen motiivi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_keskuspankin_taloustieteen_palkinto_Alfred_Nobelin_muistoksi

[Kari Kinnunen]

Ettei nyt olisi niin, että arvon nobelistit katsantokanta asiaan sellaisen ihmisen joka ei oikein ole jyvällä sosiaalivaltion asemasta näissä?

Valtio joka ei jaa sosiaalitukia avokätisesti on maahanmuuttoasiassa aivan eri juttu kuin pohjoismainen vaahtokarkkien, pulleroiden ja rajoittamattoman kelakortin valtakunta.

[Ajattelija2008]

Toimittaja Elli-Alina Hiilamo on professori Heikki Hiilamon tytär.

Taloustieteen mukaan tarjonnan lisäys pudottaa hintaa. Toisin sanoen halpatyövoiman tarjonnan lisäys pudottaa alimpia palkkoja. Tuossa on kaksi MIT:n ekonomistia kirjoittanut kokonaisen kirjan osoittaakseen, että talouden laki ei pädekään. Kirjaa voi verrata monimutkaiseen ja virheelliseen matemaattiseen laskuun, jossa lopputulokseksi tulee 0 = 1.

Sanomaa johtava Antti Herlin lienee komentanut toimittajan kirjoittamaan artikkelin, jossa väitetään että 0 = 1.

[akez]

^ Ehkä seuraavaksi nämä tieteilijät lähtevät kumoamaan painovoiman. Noilla metodeilla se kyllä onnistuu kunhan tarpeeksi vääntää ja kääntää. Mukaan peliini nostetaan vielä hyvää ja huonoa tiedettä koskevia arvolatauksia, josta on enää lyhyt matka sellaisiin hyvempiin tieteilijöihin. Näin rämetetään siinä sivussa koko tiede ja sen pyrkimys objektiivisuuteen. Joku lukija saattaa noiden harhautusten johdosta mennä halpaan, mutta silti häntä jää edelleen kummastuttamaan se, että miksi vielä nyt painovoimateorian kumoamisen jälkeen kädestä irti päästetty kirja ei leijukkaan ylöspäin, vaan putoaa edelleen kuin kivi maahan.

[sancai]

Toimittaja Elli-Alina Hiilamo on professori Heikki Hiilamon tytär.

Taloustieteen mukaan tarjonnan lisäys pudottaa hintaa. Toisin sanoen halpatyövoiman tarjonnan lisäys pudottaa alimpia palkkoja. Tuossa on kaksi MIT:n ekonomistia kirjoittanut kokonaisen kirjan osoittaakseen, että talouden laki ei pädekään. Kirjaa voi verrata monimutkaiseen ja virheelliseen matemaattiseen laskuun, jossa lopputulokseksi tulee 0 = 1.

Sanomaa johtava Antti Herlin lienee komentanut toimittajan kirjoittamaan artikkelin, jossa väitetään että 0 = 1.

Ja kun tämä kaksikko vielä itse myöntää tuossa artikkelissa, että maahanmuuttajat vievät työt koska tekevät ne halvemmalla, mutta vääntävät argumentiksi kuitenkin, että maahanmuuttajat eivät vie töitä, koska kanta-asukkaat voivat löytää uusia töitä. 

Tämä on taas yksi näitä rikotun ikkunan ongelman toistajia, joiden mielestä raha tulee lisääntyvään kulutukseen, hyvinvointiin ja kotoutteluun taikaseinästä eikä suinkaan kanta-asukkaita verottamalla. Kokoomus ja kumppanit tykkäävät syytellä vasemmistolaisia taikaseinäajattelusta, mutta nämä ns. progressiiviset talousoikeistolaiset ovat sitä oikeaa taikaseinäväkeä. Vasemmisto sentään tajuaa, että veroista tämä rahoitetaan. 

[Eisernes Kreuz]

Tämä on taas yksi näitä rikotun ikkunan ongelman toistajia, joiden mielestä raha tulee lisääntyvään kulutukseen, hyvinvointiin ja kotoutteluun taikaseinästä eikä suinkaan kanta-asukkaita verottamalla. Kokoomus ja kumppanit tykkäävät syytellä vasemmistolaisia taikaseinäajattelusta, mutta nämä ns. progressiiviset talousoikeistolaiset ovat sitä oikeaa taikaseinäväkeä. Vasemmisto sentään tajuaa, että veroista tämä rahoitetaan.

Niin, sama lopputulos olisi saavutettavissa myös kokonaan ilman maahanmuuttajia. Valtion (=veronmaksajien) varoja voitaisiin käyttää esim. suuriin rakennushankkeisiin, jotka hyödyttäisivät monella tavalla niin yrittäjiä kuin kuluttajia. Se olisi ainakin järkevämpää kuin rahan kierrättäminen humanitaarisen maahanmuuton kautta, koska silloin säästyisimme kaikilta niiltä sosiaalisilta ongelmilta, joita maahanmuutto aiheuttaa.

Maahanmuuttokysymystä ei kuitenkaan missään nimessä tulisi tarkastella pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Jollekin yltiöliberaalille talousnobelistille on varmasti yhdentekevää, asuuko Suomessa suomalaisia vai afrikkalaisia. Hänelle riittää, että maan talous toimii edes jotenkin. Ja toimiihan se, asuipa täällä ketä tahansa.

Kulttuurilla ja sivistyksellä ei ole niin väliä.

On muuten taas mielenkiintoista, kuinka HS aina arvostelee persuja maahanmuuttokysymykseen keskittymisestä, samalla kun lehden omaan linjaan kuuluu kiinteänä osana säännöllisin väliajoin julkaistavia vapaan maahanmuuton ja avointen rajojen ylistyskirjoituksia. Taitaa se maahanmuutto sittenkin olla aika tärkeä kysymys!

[akez]

[HS-toimittelijan tekstiä:] Mutta miten hyvä taloustiede eroaa huonosta?

Huono taloustiede on nobelistien mukaan sellaista, jossa taloustieteellisten mallien oletuksista ei luovuta silloinkaan, kun empiirinen tutkimus on osoittanut ne virheellisiksi. ...

Ehkäpä näiden tieteilijöiden ja toimittelijoiden olisi syytä lopettaa se oman navan tuijottelu ja irrottautua ideologisesta fiksaatiostaan, niin voisi ehkä alkaa syntyä jopa tiedettä (ensin tutkitaan ja sitten päädytään tuloksiin, eli ei niin, että ensin keksitään "hyvän tieteen" tulokset ja sitten tutkitaan, miten niihin päästäisiin). Empiirinen tutkimus kun kertoo, että maahanmuutto kolmannesta maailmasta ei tuo vaurautta, vaan aiheuttaa laajamittaista köyhyyttä. Aiheesta lisää seuraavasta linkistä.

2019-11-26 Maahanmuuton lisäys helpottaisi eläkemaksujen korotuspaineita

[sancai]

Tämä on taas yksi näitä rikotun ikkunan ongelman toistajia, joiden mielestä raha tulee lisääntyvään kulutukseen, hyvinvointiin ja kotoutteluun taikaseinästä eikä suinkaan kanta-asukkaita verottamalla. Kokoomus ja kumppanit tykkäävät syytellä vasemmistolaisia taikaseinäajattelusta, mutta nämä ns. progressiiviset talousoikeistolaiset ovat sitä oikeaa taikaseinäväkeä. Vasemmisto sentään tajuaa, että veroista tämä rahoitetaan.

Niin, sama lopputulos olisi saavutettavissa myös kokonaan ilman maahanmuuttajia. Valtion (=veronmaksajien) varoja voitaisiin käyttää esim. suuriin rakennushankkeisiin, jotka hyödyttäisivät monella tavalla niin yrittäjiä kuin kuluttajia. Se olisi ainakin järkevämpää kuin rahan kierrättäminen humanitaarisen maahanmuuton kautta, koska silloin säästyisimme kaikilta niiltä sosiaalisilta ongelmilta, joita maahanmuutto aiheuttaa.

Maahanmuuttokysymystä ei kuitenkaan missään nimessä tulisi tarkastella pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Jollekin yltiöliberaalille talousnobelistille on varmasti yhdentekevää, asuuko Suomessa suomalaisia vai afrikkalaisia. Hänelle riittää, että maan talous toimii edes jotenkin. Ja toimiihan se, asuipa täällä ketä tahansa.

Kulttuurilla ja sivistyksellä ei ole niin väliä.

On muuten taas mielenkiintoista, kuinka HS aina arvostelee persuja maahanmuuttokysymykseen keskittymisestä, samalla kun lehden omaan linjaan kuuluu kiinteänä osana säännöllisin väliajoin julkaistavia vapaan maahanmuuton ja avointen rajojen ylistyskirjoituksia. Taitaa se maahanmuutto sittenkin olla aika tärkeä kysymys!

Kuvailemasi keynesiläinen talouspolitiikka on myös osoittautunut erittäin epäonnistuneeksi. Nyt nämä keynesiläiset etsivät vain uusia tapoja lisätä valtion puuttumista markkinoihin vedoten ilmastonmuutokseen ja monikultturisuuteen ja ties mihin. Nobeleita tälle sakille on jaettu paljon, ehkä Ruotsin kaltaisessa puolisosialistisessa maassa tällaiset ajatukset ovat suosittuja. Selitetään, miten "kapitalismin" pitää muuttua "vastuulliseksi" ja miten sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto "maksaa itsensä takaisin" "kerrannaisvaikutusten" takia. Tämä kaikki on jo todistettu vääräksi ajat sitten. Nalle Wahlroos on selittänyt hyvin, miksi julkisten menojen kasvatus on aina vahingollista.

[Oho]

Kuvailemasi keynesiläinen talouspolitiikka on myös osoittautunut erittäin epäonnistuneeksi.

Varmaan keyneslaisessa taloudenpidosssa on ongelmansa mutta, suurin ongelma keynesilaisyyden kanssa on etta sita noudatetaan vaan puolittain: Laskusuhdanteiden aikana julkista kulutusta lisataan talouden pyorien pitamiseksi liikkeessa mika on keyneslaista, mutta nousukauden aikana, sen sijaan etta varauduttaisiin seuraavaan lamaan julkista kulutusta vahentamalla, julkista taloutta paisutettaan, koska siihen on varaa mika ei ole keyneslaista alkuunkaan. Tahan syyllistyy kaikki, ostavat aania sosiaalisilla ohjelmilla talouden pyoriessa hyvin.

[Kari Kinnunen]

Niino, julkiset menot ovat ihan tarpeellisia JOS ne menot osoitetaan kansallisvaltion omien apua tarvitseville. Homma lähtee käsistä kun aletaan kuvittelemaan oikeuden sosiaalisen hyvinvointiin olevan globaalia.

Ihisryhmä, kuten vaikkapa suomalaiset, hyväksyvät verottamisen kunhan ne varat käytetään omista huono-osaisista huolehtemiseen. Kun sitä hyvinvointia aletaan jakamaan kaikille ihmiset kokevat asian epäreiluksi, jolloin uuslibertaariset jokainen huolehtikoon itsestään arvot saavat jalansijaa.

Nyt olemme menossa yhteiskuntaan jossa sosiaaliturva romutetaan. Omille vanhuksille, asunnottomille, elämänsä ryssineille ei ole varaa. Maailmalta niitä kaikkein heikoimmassa asemassa™ kyllä raahataan peppuleikittäviksi.

Tämä kehitys johtaa kumimulkku libertaristien yhteiksuntaan. Yhteiskuntaan jossa jokainen on oman onnensa seppä ja huono-osaiset makaavat kaduilla.

Olisi hyvä ymmärtää kansallisvaltion olevan kansalaistensa edunvalvonta koneisto. Ei suinkaa jotain mystistä ihmisoikeutta toteuttava globaali taikaseinä.

Tämä maa kuuluu sen rakentajille ja heidän jälkeläisilleen. Ja luulenpa, ettei tätä maata ole rakentaneet somalit, eikä irakit. He ovat rakentaneet omat yhteiskuntansa jotka eivät ole aivan täysin onnistuneet.

[Möhömaha]

Hiilamoita tulee ja menee.
Silmät ehkä avautuvat, kun lukee Mikko Ellilän manifestin:yhteiskunta koostuu ihmisistä
Nuivakin ehkä nikottelee sitä lukiessa, vaikka se on osoittautunut todeksi joka ikinen kerta.

[ismolento]

Ettei nyt olisi niin, että arvon nobelistit katsantokanta asiaan sellaisen ihmisen joka ei oikein ole jyvällä sosiaalivaltion asemasta näissä?

Valtio joka ei jaa sosiaalitukia avokätisesti on maahanmuuttoasiassa aivan eri juttu kuin pohjoismainen vaahtokarkkien, pulleroiden ja rajoittamattoman kelakortin valtakunta.

Itseäni kiinnostaisi paljon enemmän tutustua taloustieteeseen, joka pyrkii tutkimaan kohdettaan päämääränä vain todellisen ja paikkansapitävän tiedon tuottamiseen, olipa tulos sitten maailmanparantajien mielestä hyvä tai huono.
  Jo lähtökohtaisesti ns. hyvä taloustiede kuulostaa tendenssitieteeltä, joka määrittelee hyvän tutkimustuloksen ensin ja valitsee sitten tutkimusmetodit sen mukaan, että haluttuun hyvään lopputulokseen päästään. Ja että määrätyt hyvät säätiöt ja rahoittajat kiittävät.

[nollatoleranssi]

Talous on hyvin monimutkainen rakenne. Velkatalous on nykyisin olennainen osa talousmaailmaa, kun siitä saatavat voitot kattavat kulut.

Maahanmuuton merkityksessä taloudelle puhutaan kahdesta eri ilmiöstä eli normaalista osaajien liikkuvuudesta muualle ja sitten toisena ilmiönä puhutaan tavallisten usein köyhien maiden kansalaisten halusta parantaa elintasoaan muuttamalla rikkaammille alueille. Julkinen kritiikki ja keskustelu liittyy ennen kaikkea jälkimmäiseen ilmiöön.

Talous kehittyy aina jossain määrin ihmisten mukana. Vaikka tulijoiden vaikutus siihen olisi itsessään pieni, niin varsinkin länsimaissa sitä varten on luotu erilaiset tukijärjestelmät, jossa valtion ja yhteiskunnan rahoja ladotaan erilaisiin apu- ja tukiohjelmiin. Ilman tuota tukijärjestelmää toiminta olisi kannattamatonta yrityksille. Toki lisävaikutuksena maahanmuuttajat tuovat jonkun verran elinvoimaa alueille perustaen yrityksiä.

Vuoden 2015 tapahtumat osoittivat parhaiten koko tilanteen ja miten kannattamatonta ja turhaa tuollainen massamaahanmuutto on. Tulijoiden määrästä huolimatta hyvin harvalla oli minkäänlaista todellista koulutusta ja integroitumiskykyä Suomeen.

Mitä tulee aiempiinkin tulijoihin, niin länsimaihin kuten Suomeen on luotu omanlainen julkisella rahalla toimiva esim. somaliyhdistysten kattava verkosto. Pienessä mittakaavassa tämä voi vielä toimia valtion (kehitys)apurahalla, mutta isommassa mittakaavassa ongelmia tulisi varmuudella esim. väestöpohjan muuttuessa väestönvaihdon seurauksena radikaalisti.

[flammee]

Nähtävästi tämä talousnobel-palkinto oli myös oikein sopiva Ruotsin tiedeakatemian mokufeminismitavoitteita ajatellen.
Linkin takana kerrotaan niistä syistä että mistä se Nobel-palkinto irtos noin muutoin...

The 2019 Nobel prize for economics is also significant for reasons of inclusivity. The impact generated by Banerjee, Duflo and Kremer's approach has come about very quickly—actually, in less than two decades. This explains why, at the age of 47, Duflo is the youngest-ever recipient of the economics Nobel. She is also only the second woman to be awarded the prize (after Elinor Ostrom in 2009). Banerjee, who is also her husband, is the third ever non-white recipient (after Arthur Lewis in 1979 and Amartya Sen in 1998).

In a recent issue of the journal Nature, Göran Hansson, head of the Royal Swedish Academy of Sciences that awards the Nobel, highlighted measures to address the imbalance in gender and ethnicity among winners. He said "we are making sure to elect women to the academy" from which the prize-awarding committees for the chemistry, physics and economics Nobels are drawn.

The pipeline to this achievement is important. The first woman to win the John Bates Clark Medal for top economists under 40, an important indicator of who will be awarded the economics Nobel in the future, Susan Athey, only did so in 2007. Esther Duflo was the second winner in 2010. Since then, women winners of the Clark medal have been more frequent.

Of course, award decisions are made strictly on significance of contributions. But, based on this evidence, perhaps Athey, Amy Finkelstein (who won the medal in 2012) and Emi Nakamura (who won it in 2019) will not be far behind.

[Beef Supreme]

Ketjun aloitus on kohta kymmenen vuoden takaa, mutta asia ei ole vanhentunut. Olen itse ns. Old Africa Hand, eli asiaa läheltä tarkkaillut. Ajallisesti sijoittuu suvaitsevaan menneisyyteeni.

Jos noille malariasta kärsiville perheenpäille lahjoittaisi rahat sääskiverkkoihin, ne juotaisiin. Jos lahjoittaisi verkot, ne myytäisiin ja rahat juotaisiin. Tämän ymmärtää jokainen joka on tallustellut mustan mantereen punaisessa tomussa. Parhaiten sen ymmärtävät hyvää tarkoittavat auttajat jotka yrittävät aikansa ja luovuttavat, mutta jupisevat pettymystään vain toistensa seurassa. Virallisesti pitää syyttää kolonialismia jne, ei missään tapauksessa pallopäiden totaalista ja täydellistä kyvyttömyyttä toimia oman etunsa mukaisesti pitkällä tähtäimellä.

Tämä on salaisuus jonka jokainen Afrikan-kävijä jakaa. Mutta ei ääneen.

[Kari Kinnunen]

ei missään tapauksessa pallopäiden totaalista ja täydellistä kyvyttömyyttä toimia oman etunsa mukaisesti pitkällä tähtäimellä.

Tämä on salaisuus jonka jokainen Afrikan-kävijä jakaa. Mutta ei ääneen.

Niin, enpä ole afrikassa matkustanut. Kakkaslovakiossa kyllä ja allekirjoitan näkemyksen.

Noissa afrikka ja turakki maissa ei vain ymmärretä. On syynsä miksi pohjoimainen hyvinvointi on pohjoismaista.

Se on vain yltynyt suuruudenhulluuteen ja sosiaalidemokratia luulee ylittävänsä biologian ja geenien rajat.

Ikävää toki vaan näin se maailma toimii. Pidimme taikka emme.

[Kukkahatuton täti]

Afrikan köyhyys lakkaa kun sikäläiset alkavat noudattaa yhden vaimon per ukko ja yhden lapsen per pariskunta politiikkaa muutaman sukupolven ajan ja avioitumis/sukukypsyysikäraja nostetaan 18 ikävuoteen.
Tällöin Afrikan luonnonvarat olisi mahdollista saada riittämään sikäläiselle väestölle.

Toinen asia onkin sitten se, ettei afrikkalaisten seksitapoihin ja pariutumisiin haluta puuttua koska sehän nyt olisi ihmisoikeuksien vastaista ja muutenkin tuhmaa.