Monikulttuurinen koulunkäynti

[Tuomas3]

Hyvä että teidän lapset tietävät koko koulun asiat. Mahtavatko olla olleet myös tarkkisten kanssa samassa tilassa?

Ai, nyt sinä sitten puhutkin tarkkiksista? Alkaa hieman ihmetyttämään nämä sinun venkoilusi näissä keskusteluissa. Oletkohan lainkaan mikään opettaja? aika erikoiselta nämä keskustelut tuntuvat koulutetun ihmisen jutuiksi.

Minä muuten luulin että tarkkikset lopetettiin jo jonkin aikaa sitten?

Nykyään niiden nimi on esyluokka, mutta ajattelin, että tarkkis on tutumpi termi. Puhun kaikista oppilaista. Pyrin kuvaamaan sitä, että lapsen vinkkeli on huomattavasti ohr:ssa istuvaa opettajaa kapeampi. Sen verran voin koulutuksesta paljastaa, ettei se pelkästään kasvatustieteiden maisterin tutkintoon jää.

Tutkimuksen mukaan yksinomaan Helsingissä kirjattiin kolme vuotta sitten 165 koulussa opettajiin kohdistunutta pahoinpitelyä. Tutkimuksessa oli mukana 183 koulua ja se kesti kaikkiaan puolitoista vuotta. Koston pelon ja häpeän vuoksi näistä vain viidessä tapauksessa tehtiin rikosilmoitus.

http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=40956

Jos tuo on pahoinpiteluiden määrä stadissa, niin arvaa vaan mikä on uhkailujen puhumattakaan solvaamisesta. Googlettamalla löytyy paljon pdf tiedostoja ja tilastoja, joita en saa tällä koneella auki, mutta ne löytyvät helposti.

[Kikken]

Kurja tuuri sinulla.
Mikä-Mikä-maata ei tarvitse etsiä, se on nähty jo. Muksun ala-  ja yläkoulussa ei huoriteltu opettajia, lukiosta puhumattakaan.

Jep, omista kouluajoistani ei ole kulunut kovinkaan paljon aikaa, ja ajatus siitä että joku huorittelisi opettajia tuntuu aivan käsittämättömältä. Mamuja ei juurikaan kouluissani ole ollut, eli heistä en sitten tiedä.

Mutta mikäli opettajien huorittelu olisi joissain kouluissa arkipäivää, niin se on sitten jo aika huolestuttava asia.

[Malla]

Mukulat eivät ehkä sittenkään ole teidän silmänne ja korvanne.

Mukulat ovat sitä mitä suurimmassa määrin, mitä kouluun ja sen ilmapiiriin tulee. Tietenkin. Hehän koulua käyvät, eivät vanhemmat.

[Sunt Lacrimae]

Kurja tuuri sinulla.
Mikä-Mikä-maata ei tarvitse etsiä, se on nähty jo. Muksun ala-  ja yläkoulussa ei huoriteltu opettajia, lukiosta puhumattakaan.

Jep, omista kouluajoistani ei ole kulunut kovinkaan paljon aikaa, ja ajatus siitä että joku huorittelisi opettajia tuntuu aivan käsittämättömältä. Mamuja ei juurikaan kouluissani ole ollut, eli heistä en sitten tiedä.

Mutta mikäli opettajien huorittelu olisi joissain kouluissa arkipäivää, niin se on sitten jo aika huolestuttava asia.

Kun olin itse yläasteella niin näistä "vitun natsiope!"-huuteluistakin sai jälki-istuntoa. Sinänsä käsittämätöntä, jos nykyään huorittelutkin ovat ihan normaalia.

[Tuomas3]

Kurja tuuri sinulla.
Mikä-Mikä-maata ei tarvitse etsiä, se on nähty jo. Muksun ala-  ja yläkoulussa ei huoriteltu opettajia, lukiosta puhumattakaan.

Jep, omista kouluajoistani ei ole kulunut kovinkaan paljon aikaa, ja ajatus siitä että joku huorittelisi opettajia tuntuu aivan käsittämättömältä. Mamuja ei juurikaan kouluissani ole ollut, eli heistä en sitten tiedä.

Mutta mikäli opettajien huorittelu olisi joissain kouluissa arkipäivää, niin se on sitten jo aika huolestuttava asia.

Kun olin itse yläasteella niin näistä "vitun natsiope!"-huuteluistakin sai jälki-istuntoa. Sinänsä käsittämätöntä, jos nykyään huorittelutkin ovat ihan normaalia.

Kuin myös minun aikanani, mutta niitä jälkkiä kun ei tarvitse istua. Koulu ei voi mitään, jos oppilas repii lapun ja kotiväki antaa olla. Voi antaa kirjallisen varoituksen, jolla pyyhitään takapuoli. Sen jälkeen voi erottaa määräajaksi koulusta, mutta oppilaitoksen on vastattava opetuksesta ja resurssit ainakaan meidän koulussa ei riitä yksityisopetukseen tms. Vain erittäin vaaralliset erotetaan. Jos opettaja rankaisee vähänkään fyysisesti, "nöyryyttää" tms niin tämä on pulassa. Meillä oli aikoinaan sellaisia opettajia, että ne oikeasti nosti tukasta yms eikä pidetty yhtään vääränä, jos oltiin pahojamme tekemässä. Nykyään tarvitsee hemmetin hyvän itsetunnon, huumorintajun, sietokyvyn ja tilannetajun; monet perfektionistimaikat joutuvat sairaslomille ja popsimaan nappeja.

Itsekin olisin voinut repiä jälkkälapun ja jättää istumatta, mutta vanhempani antoivat selkään (samasta syystä en valittanut opettajan "nippauksista") ja myöhemmin voimieni kasvaessa keksittiin muita sanktioita; sillä oli pelotevaikutus. Kodeilla on suuri merkitys ja sillä kuinka siellä rangaistaan. Jos oma mukula solvaa opettajaa tai muita aikuisia, niin alkaisivat sen verran köyhät ajat, etten uskoisi toistuvan. Saas nähdä miten murkkuiässä.

[ike60]

Muksun ala-  ja yläkoulussa ei huoriteltu opettajia, lukiosta puhumattakaan.

Jep, omista kouluajoistani ei ole kulunut kovinkaan paljon aikaa, ja ajatus siitä että joku huorittelisi opettajia tuntuu aivan käsittämättömältä. Mamuja ei juurikaan kouluissani ole ollut, eli heistä en sitten tiedä.

Kun olin itse yläasteella niin näistä "vitun natsiope!"-huuteluistakin sai jälki-istuntoa.

Kuin myös minun aikanani, mutta niitä jälkkiä kun ei tarvitse istua. Koulu ei voi mitään, jos oppilas repii lapun ja kotiväki antaa olla. Voi antaa kirjallisen varoituksen, jolla pyyhitään takapuoli. Sen jälkeen voi erottaa määräajaksi koulusta, mutta oppilaitoksen on vastattava opetuksesta ja resurssit ainakaan meidän koulussa ei riitä yksityisopetukseen tms. Vain erittäin vaaralliset erotetaan. Jos opettaja rankaisee vähänkään fyysisesti, "nöyryyttää" tms niin tämä on pulassa. Meillä oli aikoinaan sellaisia opettajia, että ne oikeasti nosti tukasta yms eikä pidetty yhtään vääränä, jos oltiin pahojamme tekemässä. Nykyään tarvitsee hemmetin hyvän itsetunnon, huumorintajun, sietokyvyn ja tilannetajun; monet perfektionistimaikat joutuvat sairaslomille ja popsimaan nappeja.

Itsekin olisin voinut repiä jälkkälapun ja jättää istumatta, mutta vanhempani antoivat selkään (samasta syystä en valittanut opettajan "nippauksista") ja myöhemmin voimieni kasvaessa keksittiin muita sanktioita; sillä oli pelotevaikutus. Kodeilla on suuri merkitys ja sillä kuinka siellä rangaistaan. Jos oma mukula solvaa opettajaa tai muita aikuisia, niin alkaisivat sen verran köyhät ajat, etten uskoisi toistuvan. Saas nähdä miten murkkuiässä.

Jos jälki-istunnon voi väistää mikäli ei istuminen hotsita, tässä on poliittisin päätöksin aiheutettu ongelma. Opettajilla pitäisi olla keinoja rangaista kelvottomasta käytöksestä. Näiden keinojen tulisi olla oppilasnäkökulmasta tuntuvia sekä mieluiten välittömästi paikan päällä toteutettavia, mutta tietenkin riittävän humaaneja. Yhdenkään oppilaan ei pitäisi pystyä luistelemaan niistä rangaistuksista pois.

Tällaisten rangaistuskeinojen olemassaolo ja käytettävyys on mamulasten kohdalla ehkä keskimääräistä tärkeämpääkin, koska näiden vanhemmat eivät kuulopuheen mukaan ole useassa tapauksessa pätkääkään kiinnostuneita siitä, mitä heidän lapsensa koulussa tekevät.

Mitkä voisivat olla tällaisia keinoja? Ainakin jälki-istunnon istumatta jättämisestä pitäisi olla tunnin istumista rankemmat seuraukset. Voitaisiinko koululaiselle langettaa sakko, jonka maksaisivat hänen vanhempansa jos koululaiselta itseltään ei saataisi rahoja perittyä? Entä voisiko koululaitos ulkoistaa istumisen valvomista vartiointiliikkeelle, ts. vartijat hakisivat oppilaan ja huolehtisivat siitä että tämä istuu paikallaan sen jälki-istuntoon varatun ajan (kallista on, mutta tuskin näitä tapauksia usein tulee vastaan)?

Välittömästi paikan päällä toteutettavaksi rangaistukseksi se tukasta nostaminen ei olisi minun mielestäni ollenkaan liiioiteltu tai epähumaani rangaistus, mutta sellaisen takaisin saaminen voi olla poliittisesti mahdotonta. Mieleen tulee eristyskoppi, siis niukasti valaistu, äänieristetty, kalustamaton koppi (eräänlainen putka) johon huonosti käyttäytyvä voitaisiin viedä jäähtymään esim. tunnin ajaksi. Oppilaan sinne taluttamisessa pitäisi olla sallittu esim. jujitsusta tutut käsilukot (ne eivät satu jollei oppilas itse rupea reuhtomaan).

Fyysisten voimakeinojen salliminen saattaa edellyttää valvonnan lisäämistä, jottei niitä ruvettaisi käyttämään väärin. Onko kouluissa käytössä videovalvonta? Sellainen luultavasti estäisi mahdolliset ylilyönnit, mutta toimisi myös opettajaa turvaavana todisteena niissä useimmissa tapauksissa, joissa rangaistus olisi oikeutettu ja tilanteeseen nähden kohtuullinen.

EDIT: ajatuksen kehittelyä

[VeePee]

Tämä ei nyt suoranaisesti liity koulunkäyntiin, mutta eilen lauantaina oma 8v oli kaverinsa kanssa laskemassa pulkkamäkeä. Tulivat sitten meille tohkeissaan kertoen, että pari paljon isompaa poikaa oli tullut uhkailemaan, tönimään ja pari kertaa oli pienempiä potkaistukin. Huvikseni sitten kysäisin, että olivatko kiusaajat vaaleaihoisia vai tummempia. En hirveästi yllättynyt kun tummia veijareita olivat olleet.

Oma kakkosluokkalainen on joutunut kolme kertaa fyysisen väkivallan kohteeksi sinä aikana kun hän on koulua käynyt ja jokaisella kerralla väkivallan tekijä on ollut tummaihoinen. Valitettavasti en voi sille mitään, mutta välillä tunnen enenevässä määrin voimakasta vihaa poliitikkojamme kohtaan koska heidän toimintansa vahingoittaa lapsiani ja näiden tulevaisuutta.

[Finka]

Välittömästi paikan päällä toteutettavaksi rangaistukseksi se tukasta nostaminen ei olisi minun mielestäni ollenkaan liiioiteltu tai epähumaani rangaistus, mutta sellaisen takaisin saaminen voi olla poliittisesti mahdotonta. Mieleen tulee eristyskoppi, siis niukasti valaistu, äänieristetty, kalustamaton koppi (eräänlainen putka) johon huonosti käyttäytyvä voitaisiin viedä jäähtymään esim. tunnin ajaksi. Oppilaan sinne taluttamisessa pitäisi olla sallittu esim. jujitsusta tutut käsilukot (ne eivät satu jollei oppilas itse rupea reuhtomaan).

Fyysisten voimakeinojen salliminen saattaa edellyttää valvonnan lisäämistä, jottei niitä ruvettaisi käyttämään väärin. Onko kouluissa käytössä videovalvonta? Sellainen luultavasti estäisi mahdolliset ylilyönnit, mutta toimisi myös opettajaa turvaavana todisteena niissä useimmissa tapauksissa, joissa rangaistus olisi oikeutettu ja tilanteeseen nähden kohtuullinen.

EDIT: ajatuksen kehittelyä

Ulkoistus. Pahimpien kurinpito-ongelmien hoito ei mielestäni kuuluisi olla opettajan tehtävä lainkaan. Silloin kun mennään iholle niin on aika ulkoistaa tilanne voimankäytön ammattilaiselle. Ennen kouluissa oli vahtimestareita, ehkä heidän toimenkuvaansa voisi uudistaa?

[Tuomas3]

Välittömästi paikan päällä toteutettavaksi rangaistukseksi se tukasta nostaminen ei olisi minun mielestäni ollenkaan liiioiteltu tai epähumaani rangaistus, mutta sellaisen takaisin saaminen voi olla poliittisesti mahdotonta. Mieleen tulee eristyskoppi, siis niukasti valaistu, äänieristetty, kalustamaton koppi (eräänlainen putka) johon huonosti käyttäytyvä voitaisiin viedä jäähtymään esim. tunnin ajaksi. Oppilaan sinne taluttamisessa pitäisi olla sallittu esim. jujitsusta tutut käsilukot (ne eivät satu jollei oppilas itse rupea reuhtomaan).

Fyysisten voimakeinojen salliminen saattaa edellyttää valvonnan lisäämistä, jottei niitä ruvettaisi käyttämään väärin. Onko kouluissa käytössä videovalvonta? Sellainen luultavasti estäisi mahdolliset ylilyönnit, mutta toimisi myös opettajaa turvaavana todisteena niissä useimmissa tapauksissa, joissa rangaistus olisi oikeutettu ja tilanteeseen nähden kohtuullinen.

EDIT: ajatuksen kehittelyä

Ulkoistus. Pahimpien kurinpito-ongelmien hoito ei mielestäni kuuluisi olla opettajan tehtävä lainkaan. Silloin kun mennään iholle niin on aika ulkoistaa tilanne voimankäytön ammattilaiselle. Ennen kouluissa oli vahtimestareita, ehkä heidän toimenkuvaansa voisi uudistaa?

Ongelmana on se, että opettajalle on annettu viranomaisen velvollisuuksia, muttei oikeuksia (mm. tupakkalaki). Lähden siitä, että opettaja opettaa ja kasvattaa sanallisesti. Jos tunnilla ei pysty olemaan, niin oppilas poistetaan. Asioista viestitetään kotiin. Vanhemmat saavat hoitaa rankaisupuolen. Jälki-istunto on isommille tehoton. Vanhempia kutsutaan keskusteluihin koululle, kunnes asiat sujuvat. Silloin kun vanhemmat eivät osaa hoitaa kasvatustehtäväänsä ovat kaikki osapuolet ongelmissa.

Vartijoita tms ei koulut tarvitse. Hyvä ja kokenut opettaja selviää kaikista tilanteista paremmin kuin lyhyen kurssin käynyt turvallisuusalan hemmo. Kummatkaan eivät kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja paitsi oppilaan poistamiseksi. Voimaa on käytössä opettajillakin sen verran, kun sitä saa käyttää.

[Jaska Pankkaaja]

Välittömästi paikan päällä toteutettavaksi rangaistukseksi se tukasta nostaminen ei olisi minun mielestäni ollenkaan liiioiteltu tai epähumaani rangaistus, mutta sellaisen takaisin saaminen voi olla poliittisesti mahdotonta. Mieleen tulee eristyskoppi, siis niukasti valaistu, äänieristetty, kalustamaton koppi (eräänlainen putka) johon huonosti käyttäytyvä voitaisiin viedä jäähtymään esim. tunnin ajaksi. Oppilaan sinne taluttamisessa pitäisi olla sallittu esim. jujitsusta tutut käsilukot (ne eivät satu jollei oppilas itse rupea reuhtomaan).

Fyysisten voimakeinojen salliminen saattaa edellyttää valvonnan lisäämistä, jottei niitä ruvettaisi käyttämään väärin. Onko kouluissa käytössä videovalvonta? Sellainen luultavasti estäisi mahdolliset ylilyönnit, mutta toimisi myös opettajaa turvaavana todisteena niissä useimmissa tapauksissa, joissa rangaistus olisi oikeutettu ja tilanteeseen nähden kohtuullinen.

EDIT: ajatuksen kehittelyä

Ulkoistus. Pahimpien kurinpito-ongelmien hoito ei mielestäni kuuluisi olla opettajan tehtävä lainkaan. Silloin kun mennään iholle niin on aika ulkoistaa tilanne voimankäytön ammattilaiselle. Ennen kouluissa oli vahtimestareita, ehkä heidän toimenkuvaansa voisi uudistaa?

Ongelmana on se, että opettajalle on annettu viranomaisen velvollisuuksia, muttei oikeuksia (mm. tupakkalaki). Lähden siitä, että opettaja opettaa ja kasvattaa sanallisesti. Jos tunnilla ei pysty olemaan, niin oppilas poistetaan. Asioista viestitetään kotiin. Vanhemmat saavat hoitaa rankaisupuolen. Jälki-istunto on isommille tehoton. Vanhempia kutsutaan keskusteluihin koululle, kunnes asiat sujuvat. Silloin kun vanhemmat eivät osaa hoitaa kasvatustehtäväänsä ovat kaikki osapuolet ongelmissa.

Vartijoita tms ei koulut tarvitse. Hyvä ja kokenut opettaja selviää kaikista tilanteista paremmin kuin lyhyen kurssin käynyt turvallisuusalan hemmo. Kummatkaan eivät kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja paitsi oppilaan poistamiseksi. Voimaa on käytössä opettajillakin sen verran, kun sitä saa käyttää.

No ei sitä voimaa kyllä jollain yläasteen naisopella todellakaan ole kusipääjantterin poistamiseen tarvittavaa määrää, eikä ole välttämättä monella miesopellakaan.

Eikä tarvitse ollakaan.

Kouluihin tarvitaan selkeät ohjeet miten toimitaan ja muutos nykyiseen on oltava juuri siihen suuntaan että ovi käy ulospäin perseilijöiden kohdalla. Mitä sitten, koulukoti tai nuorisovankila, se on toinen keskustelu mutta minkäänlainen ratkaisu jossa tavallinen opettaja velvoitettaisiin käyttämään voimaa on täysin poissuljettu sekä käytännön että mielestäni myös periaatteellisista syistä.

Totta kai on mietittävä myös oppilaan oikeusturvaa niin ettei hermoheikko tai täysin mielisairas opettaja voi potkaista oppilasta pois koulusta ilman kunnon syytä. Jonkinlainen neuvosto voisi olla hyvä paikka tehdä päätös, siis sellainen jossa on oppilaiden vanhemmilla suuri edustus ja loput sitten vaikkapa opettajia, sosiaaliämmiä erilaisilla titteleillään ei tarvita ymmärtämään sinnekään.

[Tuomas3]

Välittömästi paikan päällä toteutettavaksi rangaistukseksi se tukasta nostaminen ei olisi minun mielestäni ollenkaan liiioiteltu tai epähumaani rangaistus, mutta sellaisen takaisin saaminen voi olla poliittisesti mahdotonta. Mieleen tulee eristyskoppi, siis niukasti valaistu, äänieristetty, kalustamaton koppi (eräänlainen putka) johon huonosti käyttäytyvä voitaisiin viedä jäähtymään esim. tunnin ajaksi. Oppilaan sinne taluttamisessa pitäisi olla sallittu esim. jujitsusta tutut käsilukot (ne eivät satu jollei oppilas itse rupea reuhtomaan).

Fyysisten voimakeinojen salliminen saattaa edellyttää valvonnan lisäämistä, jottei niitä ruvettaisi käyttämään väärin. Onko kouluissa käytössä videovalvonta? Sellainen luultavasti estäisi mahdolliset ylilyönnit, mutta toimisi myös opettajaa turvaavana todisteena niissä useimmissa tapauksissa, joissa rangaistus olisi oikeutettu ja tilanteeseen nähden kohtuullinen.

EDIT: ajatuksen kehittelyä

Ulkoistus. Pahimpien kurinpito-ongelmien hoito ei mielestäni kuuluisi olla opettajan tehtävä lainkaan. Silloin kun mennään iholle niin on aika ulkoistaa tilanne voimankäytön ammattilaiselle. Ennen kouluissa oli vahtimestareita, ehkä heidän toimenkuvaansa voisi uudistaa?

Ongelmana on se, että opettajalle on annettu viranomaisen velvollisuuksia, muttei oikeuksia (mm. tupakkalaki). Lähden siitä, että opettaja opettaa ja kasvattaa sanallisesti. Jos tunnilla ei pysty olemaan, niin oppilas poistetaan. Asioista viestitetään kotiin. Vanhemmat saavat hoitaa rankaisupuolen. Jälki-istunto on isommille tehoton. Vanhempia kutsutaan keskusteluihin koululle, kunnes asiat sujuvat. Silloin kun vanhemmat eivät osaa hoitaa kasvatustehtäväänsä ovat kaikki osapuolet ongelmissa.

Vartijoita tms ei koulut tarvitse. Hyvä ja kokenut opettaja selviää kaikista tilanteista paremmin kuin lyhyen kurssin käynyt turvallisuusalan hemmo. Kummatkaan eivät kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja paitsi oppilaan poistamiseksi. Voimaa on käytössä opettajillakin sen verran, kun sitä saa käyttää.

No ei sitä voimaa kyllä jollain yläasteen naisopella todellakaan ole kusipääjantterin poistamiseen tarvittavaa määrää, eikä ole välttämättä monella miesopellakaan.

Eikä tarvitse ollakaan.

Kouluihin tarvitaan selkeät ohjeet miten toimitaan ja muutos nykyiseen on oltava juuri siihen suuntaan että ovi käy ulospäin perseilijöiden kohdalla. Mitä sitten, koulukoti tai nuorisovankila, se on toinen keskustelu mutta minkäänlainen ratkaisu jossa tavallinen opettaja velvoitettaisiin käyttämään voimaa on täysin poissuljettu sekä käytännön että mielestäni myös periaatteellisista syistä.

Totta kai on mietittävä myös oppilaan oikeusturvaa niin ettei hermoheikko tai täysin mielisairas opettaja voi potkaista oppilasta pois koulusta ilman kunnon syytä. Jonkinlainen neuvosto voisi olla hyvä paikka tehdä päätös, siis sellainen jossa on oppilaiden vanhemmilla suuri edustus ja loput sitten vaikkapa opettajia, sosiaaliämmiä erilaisilla titteleillään ei tarvita ymmärtämään sinnekään.

Tarkoitin lähinnä sitä, että sen verran voimaa on, kuin sitä tarvitaan; sitä ei paljon tarvitse, jos omaa sosiaaliset taidot. Toistuvasti väkivaltaa käyttävälle oppilaalle on omat sijoituspaikkansa. Kouluissa on selkeät säännöt toiminnalle, ongelma on vain se, että koulun tehtäväksi on annettu asioita, joita ei ole mahdollista hoitaa. Opettajilla on eniten ongelmia tapauksissa, jotka rikkovat vahvasti heidän omaa arvomaailmaa ja/tai koulun pienimuotoisia sääntöjä ja joista ei voi kuitenkaan sanktioida tehottomia jälki-istuntoa kovemmin ja ne toistuvat (tupakointi, kielenkäyttö, pukeutuminen, opettajan halveksiminen).

Mulla ei oo koskaan ollut tällaisia ongelmia, koska oon sen verran sanavalmis itsekin. Kohtelen oppilaita reilusti ja hyväksyn heidän identiteettinsä. Röökin poltosta ilmoitan kotiin ja jätän asian vanhempien harteille, mutten ala tappelemaan siitä päivittäin. On opettajia, jotka saavat joka tunti riidellä 15min siitä, että hatut ja takin otetaan pois ja oppilaat laittavat näitä taas kiusallaankin takaisin. Opetusaika menee jonninjoutavuuteen (mikä oikeastaan on perusopetuslain vastaista) ja tällöin vika opetuksen epäonnistumisessa ei ole pelkästään oppilaissa.

[ike60]

Ongelmana on se, että opettajalle on annettu viranomaisen velvollisuuksia, muttei oikeuksia (mm. tupakkalaki). Lähden siitä, että opettaja opettaa ja kasvattaa sanallisesti. Jos tunnilla ei pysty olemaan, niin oppilas poistetaan. Asioista viestitetään kotiin. Vanhemmat saavat hoitaa rankaisupuolen. Jälki-istunto on isommille tehoton. Vanhempia kutsutaan keskusteluihin koululle, kunnes asiat sujuvat. Silloin kun vanhemmat eivät osaa hoitaa kasvatustehtäväänsä ovat kaikki osapuolet ongelmissa.

Vartijoita tms ei koulut tarvitse. Hyvä ja kokenut opettaja selviää kaikista tilanteista paremmin kuin lyhyen kurssin käynyt turvallisuusalan hemmo. Kummatkaan eivät kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja paitsi oppilaan poistamiseksi. Voimaa on käytössä opettajillakin sen verran, kun sitä saa käyttää.

Ei tietenkään ole hyvä, että on velvollisuuksia ilman oikeuksia huolehtia velvollisuuksien täyttämisestä. Mitä oikeuksia sinun mielestäsi opettajilla pitäisi olla nykyisten lisäksi?

Vartijoissa (Finkan lisäksi itsekin heitä ehdotin ylläolevassa viestissäni) olisi muutamakin hyvä puoli. Ensiksi he ovat tilanteessa ulkopuolisia, ja esimerkiksi oppilaan statustarkoituksissa tekemä, opettajaan kohdistunut performanssi ei luultavasti heihin kohdistuisi (tai ainakin loppuisi lyhyeen kun heppu pakotettaisiin luokasta ulos). Toiseksi opetustyö ei keskeytyisi pidemmäksi ajaksi kuin olisi välttämätöntä. Kolmanneksi vartijat ovat hyväkuntoisia, usein isokokoisia henkilöitä, jotka ovat käyneet koulutuksen ja siksi osaavat voimankäyttötilanteissa toimia pätevämmin kuin opettajat - vai onko opettajilla nykyään voimankäyttökoulutusta? Neljänneksi vartijoilla on aikaa jäädä katsomaan siinä luokan ulkopuolellakin että luokasta poistettu oppilas käyttäytyy kunnolla.

[Tuomas3]

Ongelmana on se, että opettajalle on annettu viranomaisen velvollisuuksia, muttei oikeuksia (mm. tupakkalaki). Lähden siitä, että opettaja opettaa ja kasvattaa sanallisesti. Jos tunnilla ei pysty olemaan, niin oppilas poistetaan. Asioista viestitetään kotiin. Vanhemmat saavat hoitaa rankaisupuolen. Jälki-istunto on isommille tehoton. Vanhempia kutsutaan keskusteluihin koululle, kunnes asiat sujuvat. Silloin kun vanhemmat eivät osaa hoitaa kasvatustehtäväänsä ovat kaikki osapuolet ongelmissa.

Vartijoita tms ei koulut tarvitse. Hyvä ja kokenut opettaja selviää kaikista tilanteista paremmin kuin lyhyen kurssin käynyt turvallisuusalan hemmo. Kummatkaan eivät kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja paitsi oppilaan poistamiseksi. Voimaa on käytössä opettajillakin sen verran, kun sitä saa käyttää.

Ei tietenkään ole hyvä, että on velvollisuuksia ilman oikeuksia huolehtia velvollisuuksien täyttämisestä. Mitä oikeuksia sinun mielestäsi opettajilla pitäisi olla nykyisten lisäksi?

Vartijoissa (Finkan lisäksi itsekin heitä ehdotin ylläolevassa viestissäni) olisi muutamakin hyvä puoli. Ensiksi he ovat tilanteessa ulkopuolisia, ja esimerkiksi oppilaan statustarkoituksissa tekemä, opettajaan kohdistunut performanssi ei luultavasti heihin kohdistuisi (tai ainakin loppuisi lyhyeen kun heppu pakotettaisiin luokasta ulos). Toiseksi opetustyö ei keskeytyisi pidemmäksi ajaksi kuin olisi välttämätöntä. Kolmanneksi vartijat ovat hyväkuntoisia, usein isokokoisia henkilöitä, jotka ovat käyneet koulutuksen ja siksi osaavat voimankäyttötilanteissa toimia pätevämmin kuin opettajat - vai onko opettajilla nykyään voimankäyttökoulutusta? Neljänneksi vartijoilla on aikaa jäädä katsomaan siinä luokan ulkopuolellakin että luokasta poistettu oppilas käyttäytyy kunnolla.

Oikeuksia ei tarvitse lisätä, jos velvollisuuksia vähennetään (tupakkalain valvonta/rankaisu). Tavaran takavarikointioikeus vanhempien hakemiseen asti olisi hyvä. Oppilaat on aina saatu luokasta poistettua, jos on tarvetta. Jotkut nuoret naiset pyytävät viereisestä luokasta apuvoiman.

Vai vartijoita  . Lähikaupassa on pari ja osa meidän oppilaista käy kirjaimellisesti räkimässä niiden päälle ja selittää: ette te voi tehdä mitään. Kerran yksi ysiluokkalainen esy hakkasi vartijan, koska sitä vaan vitutti se. Ei auttanut voimankäyttökoulutus; poliisi tuli ja hoiti homman. Sosiaaliset taidot ovat tärkeämpiä kuin voimankäyttötaidot. En ole koko urani aikana joutunut kenenkään oppilaan kanssa henk.koht. vääntöön (pitänyt olen kiinni, etteivät toisiaan hakkaa) eikä oikeastaan kukaan muukaan koulumme pitkään toimineista opettajista. Uhkailua ja suunsoittoa on tullut.

Se mitä kouluihin käytäville tarvitaan on korkeintaan joku sosionomiymmärtäjä, jonka kanssa tehdään läksyjä ja mietitään miten olisi pitänyt toimia. Moni oppilas hakee kuitenkin vain huomiota, hyväksyntää, rajoja... Kaikki samassa paketissa, ei esim vain rajoja.

[Vartiotorni]

Ei nämä nykyajan lällykät tiedä natsismista enempää kuin sika ulkoavaruudesta.
Minun kouluaikoinani oli kansakoulun naisopettajat entisiä lottia, johtajaopettajat entisiä, sodan jälkeen työttömäksi joutuneita upseereita e.v.p.  tai veteraaneja, joiden kauluksessa oli ollut vähintään pari ruusuketta, silloin, kun Suomi pelastettiin päälle änkeäviltä ryssiltä.
Olisi ehkä ollut parempi antaa ryssien vaan tulla. Olisi sitten ollut terveellistä monelle näistä nyt natsittelevista nyssyköistä kasvaa "vapaan kommunismin ilmapiirissä". Eivät raukat osaa aavistaa, minkälainen järjestys oli -ja on systeemin vaihdosta huolimatta- SIELLÄ edelleenkin. Vaikeita kehitysvammaisia häiriköitä ei taputella päähän vaan lähetetään Siperiaan sosiaalityöhön "sopeutumaan" yhteiskuntaan.
Sukupolvemme oppikouluiss oli saksankielen lehtoreita, jotka vielä marssivat kouluun aamuisin Viikinki-divisioonan tahdissa. Pedagogiset lahjat eivät olleet ehkä nykylinjoja noudattavia mutta ainakin oli koulurauha sitä kaipaaville.  Vielä asepalvelusta suorittaessamme oli kaikki vääpelistä komppanian päällikköön nähneet muutakin kuin tähtien sotaa turvallisesti TV:n tai tietokoneruudun ääressä.
Nykynynnyköille olisi vetelät housussa ensimmäisen kranaatin ujelluksen kuullessaan tai kun todellinen vihollisen tankki ilmestyisi horisonttiin 2 km:n päässä.
Ja TÄMÄN koulun läpikäynyt sukupolvi on kahden edellisen lisäksi nostanut Suomen hyvinvointiin ja liberalismin ilmapiiriin, jossa kaikenkarvaiset äpärät SAA aukoa vapaasti typerää päätään.

Kurja tuuri sinulla.
Mikä-Mikä-maata ei tarvitse etsiä, se on nähty jo. Muksun ala-  ja yläkoulussa ei huoriteltu opettajia, lukiosta puhumattakaan.

Jep, omista kouluajoistani ei ole kulunut kovinkaan paljon aikaa, ja ajatus siitä että joku huorittelisi opettajia tuntuu aivan käsittämättömältä. Mamuja ei juurikaan kouluissani ole ollut, eli heistä en sitten tiedä.

Mutta mikäli opettajien huorittelu olisi joissain kouluissa arkipäivää, niin se on sitten jo aika huolestuttava asia.

Kun olin itse yläasteella niin näistä "vitun natsiope!"-huuteluistakin sai jälki-istuntoa. Sinänsä käsittämätöntä, jos nykyään huorittelutkin ovat ihan normaalia.

[Sunt Lacrimae]

Vartijoita tms ei koulut tarvitse. Hyvä ja kokenut opettaja selviää kaikista tilanteista paremmin kuin lyhyen kurssin käynyt turvallisuusalan hemmo. Kummatkaan eivät kuitenkaan saa käyttää voimakeinoja paitsi oppilaan poistamiseksi. Voimaa on käytössä opettajillakin sen verran, kun sitä saa käyttää.

Poistamisen lisäksi myös kiinniottamiseksi mikäli oppilas on syyllistynyt vankeudella rangaistavaan tekoon tai joka on [tähän hirveä läjä "lievä xxx"-nimikkeitä.]

Vai vartijoita  . Lähikaupassa on pari ja osa meidän oppilaista käy kirjaimellisesti räkimässä niiden päälle ja selittää: ette te voi tehdä mitään. Kerran yksi ysiluokkalainen esy hakkasi vartijan, koska sitä vaan vitutti se. Ei auttanut voimankäyttökoulutus; poliisi tuli ja hoiti homman. Sosiaaliset taidot ovat tärkeämpiä kuin voimankäyttötaidot. En ole koko urani aikana joutunut kenenkään oppilaan kanssa henk.koht. vääntöön (pitänyt olen kiinni, etteivät toisiaan hakkaa) eikä oikeastaan kukaan muukaan koulumme pitkään toimineista opettajista. Uhkailua ja suunsoittoa on tullut.

No ei varmana, jos asialla on joku 18-kesäinen märkäkorva ekassa työpaikassaan ja legendaarisella viikon väliaikaisvartijan kurssilla. Kahden viikon kurssituksellakaan ei muuten varsinaisesti opetella voimankäyttöä kuin parina päivänä, kyllä siinä joutuu vielä kantapään kautta tai vapaa-ajan harrastuksilla tatamilla juttuja treenailemaan. Isommissa yrityksissä pyritään tosin nykyään kouluttamaan porukkaa jonninverran, esimerkiksi vartijan ammattitutkintoon (tunnistaa siitä, että häiskällä on A-kirjaimet olkapoleteissa) joka on jo vähän perusteellisempi projekti. Toki kaiken maailman sivutyönä tekevää opiskelijaa ja muuta seikkailijaa on alalla paljon, mutta legendaarinen viikon kurssi alkaa olla jo väsynyt kasku.

Vähän epäilen kyllä, että jos touhu oikeasti on tuollaista niin siinä on työvuorosuunnittelijaa laiskottanut. Ei ehkä kannata vetää yksittäisen kohteen perusteella yleistäviä johtopäätöksiä koko alan tekijöistä ja tekijöiden ammattitaidosta, kun vartijakortillisia on se 12000 henkilöä Suomessa. Ammatikseen töitä tekevien määrästä ei ole tietoa, mutta turvallisuusalan ammattiliiton 5200 hengen jäsenmäärästä voinee johtaa jotain.

Ensiksi he ovat tilanteessa ulkopuolisia, ja esimerkiksi oppilaan statustarkoituksissa tekemä, opettajaan kohdistunut performanssi ei luultavasti heihin kohdistuisi (tai ainakin loppuisi lyhyeen kun heppu pakotettaisiin luokasta ulos).

Vartijoihin tai järjestyslain mukaisiin järjestyksenvalvojiin kohdistuva provoilu on myymälä- ja kauppakeskusympäristöissä (eli melkein kaksi yleisintä paikkaa, jossa kombinaatio teinit ja vartijat voi olla havaittavissa) hyvin yleistä, joten näihin voi itse mennä katsomaan nykynuorison käyttäytymistä. Vartiointi tuollaisissa paikoissa on jo duunia, jossa kovin heikkohermoinen ei pärjää. Itsekin on saanut sitä sun tätä läppää tässä aikansa kuunnella, oikea ratkaisumalli on pitää työasiat työasioina ja antaa juttujen valua toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Jatkuvan provosoinnin lisäksi voimankäyttö esimerkiksi poistotilanteessa on haasteellisempaa kuin muihin asiakasryhmiin kohdistettuna, sillä sattuneesta syystä vartija kantamassa rimpuilevaa Ville-Petteriä käsivarsihallinnassa ulko-ovelle vaikuttaa sivullisen silmään vähän karummalta kuin silloin, jos kohdehenkilö on vaikka paikallinen pirinisti ja äijän punasilmät vetelevät ympäriinsä kuin huuhkajalla. Kovin moni opetustoimenjohtaja tuskin haluaa nähdä "Koulun vartija PAHOINPITELI 15-vuotiaan"-henkisiä otsikoita (lue: vei maahan ja pisti rautoihin kun kakara sylkäisi naamalle) iltapäivälehtien etusivuilla.

Kolmanneksi vartijat ovat hyväkuntoisia, usein isokokoisia henkilöitä, jotka ovat käyneet koulutuksen ja siksi osaavat voimankäyttötilanteissa toimia pätevämmin kuin opettajat - vai onko opettajilla nykyään voimankäyttökoulutusta?

Kuten sanottua se minimikoulutus, eli sata tuntia johon sisältyy yhteensä muistaakseni 16h voimankäytön harjoittelua (toki noita kokonaisuuksia voi sisällyttää muuallekin Poliisihallituksen antamien tuntiraamien rajoissa, esim. kun noita kursseja kävin niin meillä kouluttaja ahtoi mukaan vähän skenaariopohjaista ekstraa), joten kummoisia eväitä ei se vielä anna. Pakollista kertauskoulutustakin on päivän verran vuodessa. Erilaisia lisäkoulutuksia (perustyöhön suoraan vartioimistoimintaan liittyvä vartijan ammattitutkinto ja yleisempi turvallisuusalan perustutkinto) tosin on tarjolla ja ainakin oma neljän suurimman joukkoon lukeutuva työnantaja on ihan hyvin pyrkinyt porukkaa näihin koulutuksiin saamaan mukaan.

Jos mennään käytännön toteutukseen niin minua mietityttää tässä välillä päätään nostavassa "vartijat kouluihin"- keskustelussa etenkin se, millä muodolla tuollainen ehdotus toteutettaisiin. Sanotaan nyt vaikka, että vartija on paikalla 8h päivässä maanantaista perjantaihin ja vartija nostaa 9,89e/h suuruista pääkaupunkiseudun ikälisätöntä TES:n kakkostason liksaa. Firma ottaa tuosta sen verran katetta, että vartiointikustannukset ovat 15e/h (täysin hatusta vetäisty lukema, joka ei sisällä vakuutus-, ALV-, yms kulunkeja) ja yksi vartija sitten kustantaa koululle helposti yli parikymmentä tonttua kuukaudessa. Saattaisi kustannustehokkuus tulla vastaan paikallisvartiointina, hätäkutsu yms. ratkaisut sitten erikseen.

[Poro]

Tuolla laskukaavalla saan itse kustannukseksi 2598 € / kk.

8h x 5 pv / vko x 4,33 vkoa =173,2 h / kk x 15 € = 2598 € / kk

Tähän tietysti lisäksi muut mainitsemasi kulut, mutta 20 000 € on vielä aika kaukana yksittäisen vartijan palkkaamisen kuluista.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

[Vartiotorni]

Laskuperusteet varsin oudot. Nämä luvut vastaavat nähdäkseni korkeintaan vartijan saamaa bruttopalkkaa. Missä on työnantajan osuus?

Tuolla laskukaavalla saan itse kustannukseksi 2598 € / kk.

8h x 5 pv / vko x 4,33 vkoa =173,2 h / kk x 15 € = 2598 € / kk

Tähän tietysti lisäksi muut mainitsemasi kulut, mutta 20 000 € on vielä aika kaukana yksittäisen vartijan palkkaamisen kuluista.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

[Sunt Lacrimae]

Tuolla laskukaavalla saan itse kustannukseksi 2598 € / kk.

8h x 5 pv / vko x 4,33 vkoa =173,2 h / kk x 15 € = 2598 € / kk

Tähän tietysti lisäksi muut mainitsemasi kulut, mutta 20 000 € on vielä aika kaukana yksittäisen vartijan palkkaamisen kuluista.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Toi mun heittämä arvio menee luokkaan "pikaista mutuilua". Oikeastihan kustannuksiin vaikuttavat myös kilpailutekijät, esimerkiksi asiakkuudesta saattaa olla niin tiukka kilpailu että tuottoa tehdäkseen firma joutuu minimoimaan kustannuksia pyörittämällä vuoroissa vaikka koeaikaisia tai työvoimareserviin kuuluvia. Tämä on vanhaa tietoa mutta tarjoaa ehkä vähän täsmällisempää viitekehystä kustannuksille.

Laskuperusteet varsin oudot. Nämä luvut vastaavat nähdäkseni korkeintaan vartijan saamaa bruttopalkkaa. Missä on työnantajan osuus?

Tuolla laskukaavalla saan itse kustannukseksi 2598 € / kk.

8h x 5 pv / vko x 4,33 vkoa =173,2 h / kk x 15 € = 2598 € / kk

Tähän tietysti lisäksi muut mainitsemasi kulut, mutta 20 000 € on vielä aika kaukana yksittäisen vartijan palkkaamisen kuluista.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Tuo osittain mun aiemmassa viestissä ilmoille heittämiin lukuihin perusteltu laskenta lienee alakanttiin, mutta kyllä on sinällään ihan mahdollinen. TES:n kakkostasolla (johon lukeutuvat yleisimmät piiri-, paikallis- ja myymälävartijan hommat) ilman työajoista, kokemuksesta tai koulutuksesta johtuvia lisiä liksa on juuri 1600e/kk paikkeilla.

[inwell]

Keinoja on, jos on viitseliäisyyttä.

Nimenomaan. Yksin ei saa jäädä. Muutkin vanhemmat voivat miettiä tällä hetkellä samaa: mitä tehdä kiusaamiselle.

Hommafoorumilla on liuta opettajia. Kertokaapa, mitä tehdä kiusaamiselle. Miten teidän kouluissanne on onnistuttu toteuttamaan esim. KiVa-koulu mallia? Toimiiko? Miksi ei?

[Tuomas3]

Keinoja on, jos on viitseliäisyyttä.

Nimenomaan. Yksin ei saa jäädä. Muutkin vanhemmat voivat miettiä tällä hetkellä samaa: mitä tehdä kiusaamiselle.

Hommafoorumilla on liuta opettajia. Kertokaapa, mitä tehdä kiusaamiselle. Miten teidän kouluissanne on onnistuttu toteuttamaan esim. KiVa-koulu mallia? Toimiiko? Miksi ei?

Kiva-koulu mallin toimivuuteen en ota kantaa; se varmaan riippuu toteutustavasta.

1. Kiusaamistapauksissa oppilaat keskustelemaan opettajan (ja kuraattorin) kanssa sekä viesti kotiin.
2. Jos se toistuu, kaikkien osapuolten vanhemmat ja oppilaat pyydetään neuvonpitoon. (Tämän jälkeen se ei yleensä toistu, koska vanhemmat eivät halua ravata selvittämässä näitä asioita)
3. Kiusaamisen toistuessa tulee uusi palaveri, jossa mietitään lisäksi mahdollista lastenhuollon asiakkuutta.
4. Kirjallinen varoitus.
5. Määräaikainen koulusta erottaminen (johon yleensä kouluilla ei ole varaa)

Kiusaaminen siirtyy helposti koulusta vapaa-ajalle, jolloin koulunkaan vaihtaminen ei auta. Jos kiusaaminen ei lopu vanhempien ja lasten kanssa keskenään keskustelemalla; kannattaa juttu siirtää poliisille. Tyttöjen sosiaalisluonteisissa kiusaamistapauksissa poliisin tai muunkaan viranomaisen on hankala toimia. Näitä sitten selvitelläänkin jatkuvasti kouluissa. Välillä tulee tulosta ja välillä ei.

[inwell]

Keinoja on, jos on viitseliäisyyttä.

Nimenomaan. Yksin ei saa jäädä. Muutkin vanhemmat voivat miettiä tällä hetkellä samaa: mitä tehdä kiusaamiselle.

Hommafoorumilla on liuta opettajia. Kertokaapa, mitä tehdä kiusaamiselle. Miten teidän kouluissanne on onnistuttu toteuttamaan esim. KiVa-koulu mallia? Toimiiko? Miksi ei?

Kiva-koulu mallin toimivuuteen en ota kantaa; se varmaan riippuu toteutustavasta.

1. Kiusaamistapauksissa oppilaat keskustelemaan opettajan (ja kuraattorin) kanssa sekä viesti kotiin.
2. Jos se toistuu, kaikkien osapuolten vanhemmat ja oppilaat pyydetään neuvonpitoon. (Tämän jälkeen se ei yleensä toistu, koska vanhemmat eivät halua ravata selvittämässä näitä asioita)
3. Kiusaamisen toistuessa tulee uusi palaveri, jossa mietitään lisäksi mahdollista lastenhuollon asiakkuutta.
4. Kirjallinen varoitus.
5. Määräaikainen koulusta erottaminen (johon yleensä kouluilla ei ole varaa)

Kiusaaminen siirtyy helposti koulusta vapaa-ajalle, jolloin koulunkaan vaihtaminen ei auta. Jos kiusaaminen ei lopu vanhempien ja lasten kanssa keskenään keskustelemalla; kannattaa juttu siirtää poliisille. Tyttöjen sosiaalisluonteisissa kiusaamistapauksissa poliisin tai muunkaan viranomaisen on hankala toimia. Näitä sitten selvitelläänkin jatkuvasti kouluissa. Välillä tulee tulosta ja välillä ei.

Perinteisellä siis mennään.

Kiusaaminen määritellään kai jatkuvaksi pahanolon tunteen aiheuttamiseksi. Kinastelut ja erimielisyydet eivät kiusaamista ole. Ei silti, etteikö niitäkin tulisi selvittää, mutta kuuluvat ihmisen normaaliin kasvuprosessiin.

KiVa-koulu malli vaikuttaa minusta järkeenkäyvältä ja hyvinkin käytännönläheiseltä toimintamallilta. Ehkäpä ei tosiaan mikään hyvä idea toimi, jos sitä mekaanisesti toteutetaan ja etenkin, jos se jää yhden tai muutaman opettajan vastuulle, muiden suhtautuessa enemmän tai vähemmän kyynisesti hankkeeseen.

Tarkoitushan on puuttua nimenomaan siihen kiusaajaa tukevaan joukkoon sekä hiljaisen hyväksynnän antavaan joukkoon sekä edelleen tukea kiusaamiseen negatiivisesti suhtautuvaan joukkoon. Yksinään kiusaajaan vaikuttaminen on vaikeampaa (riippuu kai tapauksestakin).

Siis eihän tuo KiVa-koulu malli tarkoita sitä, että kiusaaminen koulussa tosiasassa saadaan loppumaan sen siliän tien, vaikka sitä naiivisti ehkä siten mainostetaankin. Mutta kyllä sen järkevällä toteutuksella kiusaaminen saadaan vähenemään.

[Tuomas3]

Keinoja on, jos on viitseliäisyyttä.

Nimenomaan. Yksin ei saa jäädä. Muutkin vanhemmat voivat miettiä tällä hetkellä samaa: mitä tehdä kiusaamiselle.

Helpoin ja nopein tapa saada kiusaaminen loppumaan on se, että kiusaaminen tehdään kiusaajalle ja hänen tukiporukalleen (etenkin sen aikuisille) niin kannattamattomaksi ja haitalliseksi, että kiusaaja ja hänen tukijansa tajuavat että he eivät saa kiusaamisesta mitään hyötyä mutta siitä koituu todella paljon haittaa, ongelmia, rahanmenoa, haitallista julkisuutta...

(Iso osa kiusaajista kokee kaikenlaisen julkisuuden palkintona ja oman tärkeytensä esille tuomisena, joten julkisuuden pitää tuottaa todella merkittävää haittaa - esim johtaa häätöön tai oleskeluluvan kyseenalaistumiseen, sossurahojen menettämiseen, elinikäiseen kollektiiviseen leimautumiseen tms. - jotta se toimisi pelotteena.)

Jos lähtee (laillisen) haitan tuottamisen linjalle niin sitten pitää vaikuttaa siltä, että on valmis menemään paljon pidemmällä kuin toinen osapuoli kestää. Ja ellei oikeasti ole valmis moiseen, niin ei myöskään vaikuta siltä.

Joukkovoimasta voi olla paljonkin apua tämmöisissä tilanteissa, mutta vain jos yksilöt itse seisovat omien asioidensa takana eivätkä hannaa heti kun joukko puuttuu ympäriltä.

Keinoja näyttää olevan  , mutten siltikään suosittelisi tuota julkisuutta. Ainoa joka voi julkisuuteen päästä on asian sinne tuonut, ja usein kiusattu katsotaan myös itse syylliseksi, niin ikävältä kun se kuulostaakin. Se voi haitata tulevaa työllistymistä. Työnantajat voivat pelätä julkisesti kiusattuja. Kiusaajan (nimineen ja osoitteineen) tuominen eetteriin, johtaa kiusaajan palkitsemiseen korvausten muodossa. Lapsen saama julkisuus ei voi johtaa tietämäni mukaan häätöön tai vaikuttaa sossutukiin (voi olla että sinulla on enemmän mielikuvitusta, kerro ihmeessä). Alaikäinen tietääkseni ei voi menettää oleskelulupaansa, jos vanhemmat ovat täällä (korjaa jos olen väärässä). Lähipiirissä huhun levittäminen ei auta, jos vastapuolella on tehokkaampi mankeli.

Vähän samalla tavalla koulussakin toimitaan. Vanhemmille soitetaan ja niitä kutsutaan kyllästymiseen ja haitaksi asti.

[K.K.]

Aiheeseen liittyen:

Vantaalaisten ulkonäkö yllätti Obaman naapurin


–Kattokaa, tuolla menee Sauli Niinistö! huutaa Länsimäen alakoulun oppilas.

Arvaus ei osu aivan oikeaan, mutta melkein. Koulun käytävillä kulkeva vieras on yhden sortin presidentti. Hän on Yhdysvaltain opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Dennis Van Roekel, the president of NEA.

Melkein Niinistö johtaa yli kolmen miljoonan jäsenen järjestöä, joka on yksi maailman suurimmista ammattiliitoista. Sen lisäksi Van Roekel tunnetaan aktiivisena lähikoulujen puolustajana.

Van Roekel kertoo Länsimäen yläkoulun oppilaille, että kaikkialla maailmassa puhutaan siitä, miten hyvin asiat ovat Suomen kouluissa.

–Täällä oppilaat kuulemma tekevät paljon töitä. Onko se totta? kysyy Van Roekel.

–Yeees! huutavat oppilaat. Hyvää englantia puhuvat yläkoululaiset kehuvat myös opettajia ja rehtoria.

Vantaan monikulttuurinen ilme yllättää Amerikan vieraan, jonka toimisto on pätevällä paikalla: Valkoisen talon naapurissa.

–Olen luullut, että Suomessa on kovin yhdennäköistä kansaa, vain vaaleita ja pitkiä ihmisiä. Hämmästyin, kun tulin tänne koululle ja huomasin, ettei se ole totta.

Oppilaiden kielitaito innostaa Van Roekelia kyselytutkimukseen.

–Kuka osaa kahta kieltä? Entäpä kolmea tai neljää?

Vasta viiden kielen kohdalla ei enää yksikään käsi luokassa nouse. Van Roekel myöntää hävinneensä kisan. Hän puhuu vain englantia.

Leppoisa Van Roekel lähettää terveisiä niille vanhemmille, joiden mielestä monikulttuurisuus ei ole kouluissa rikkaus.

–Maailma on muuttunut. Yksi parhaista opeista minkä lapsi voi koulussa saada, on taito tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

Van Roekel täsmentää viittaavansa erilaisuudella etnisiin taustoihin, uskontokuntiin, ulkonäköön.

Van Roekel antaa piupaut "koulushoppailulle" eli laskelmoiduille kouluvalinnoille. Hänen mielestään lähikoulujen pitäisi olla yhtä hyviä riippumatta siitä, miten vauraita alueen asukkaat ovat...]


Koko juttu:http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/100767-vantaalaisten-ulkonako-yllatti-obaman-naapurin

Leppoisa Van Roekel lähettää terveisiä niille vanhemmille, joiden mielestä monikulttuurisuus ei ole kouluissa rikkaus.

–Maailma on muuttunut. Yksi parhaista opeista minkä lapsi voi koulussa saada, on taito tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

Lukemisella,laskemisella,fysiikalla,maantiedolla ja biologialla jne. ei ole niin väliä,kunhan on taito tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa?

[Ruckafella]

Onko suomalainen koulu nyt siis parempi paikka, kun maahanmuuttajat pelkällä läsnäolollaan rikastuttavat sitä? Obaman naapurin kommentti on kuin kiva paketti täynnä tyhjää. Sellainen on kiva saada, mutta avatessa pettyy pahemman kerran.

Erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleminen on tietysti tärkeää, mutta siihenhän riittää, kun opettaa lapsen ottamaan muut ihmiset huomioon ja arvostamaan heitä. Ei tarvitse raahata puolta oppilaspopulaatiosta toiselta puolelta maailmaa.

Ja onko enää mitään järkeä argumentissa, että Suomessa on kovin vähän maahanmuuttajia, jos Amerikasta asti ihmetellään miten paljon heitä onkaan?

[nuiv-or]

Ja onko enää mitään järkeä argumentissa, että Suomessa on kovin vähän maahanmuuttajia, jos Amerikasta asti ihmetellään miten paljon heitä onkaan?

Heitä on 3 %.

[Tuomas3]

Ja onko enää mitään järkeä argumentissa, että Suomessa on kovin vähän maahanmuuttajia, jos Amerikasta asti ihmetellään miten paljon heitä onkaan?

Heitä on 3 %.

Luin jostakin, että 4 %. Mukaan laskettu varmaan ei-varsinaisetkin eli työssä käyvät. Niitähän ei ole tapana laskea maahanmuuttajiksi, koska tulevat toimeen omillaan.

Minä lasken maahanmuuttajiksi myös ne Suomessa syntyneet jotka eivät edes yritä sopeutua tänne vaan asettavat lähtökulttuurinsa tavat, moraalijärjestyksen ja lait/normit suomalaisten lakien/normien edelle.

Ihan sama vaikka olisi viidennen sukupolven täällä syntynyt jos ei halua olla suomalainen niin ei ole suomalainen.

Tällöin pitäisi määritellä suomalainen ja kulttuurimurroksessa se on aika vaikeaa. Myös lait ja tavat muuttuvat ajan myötä. Paljasjalkainen suomalainen Jussi ja suomessa syntynyt (vanhemmat somaliasta) Abdi saattavat molemmat valita käyttäytymismallikseen amerikkalaisen hip hop alakulttuurin ja lisäksi antaa piut paut sen hetkisille laille ja asetuksille; lakkaavatko molemmat olemasta suomalaisia?

Kahdeksannessa sukupolvessa oleva jehovan todistaja Abigail elää omien tapojensa ja kulttuurinsa mukaan. Samoin toisen polven suomalainen muslimi Farah. Oman uskonnon tavat on molemmilla etusijalla ja kummatkin noudattattavat suomalaisia lakeja, eivät niinkään suomalaisia sosiaalisia normeja. Ovatko molemmat suomalaisia?

Paljasjalkainen suomalainen lakkaa kunnioittamasta suomalaista lakia (uskonnonvapauden suhteen) sekä vaatii lainvastaisesti jotain kansanryhmää häädettäväksi (kiihotus kansanryhmää vastaan) Suomesta. Lakkaako hän olemasta suomalainen. Vastaisin jokaiseen edelliseen, että ei lakkaisi. Suomalaisuus on hyvin laaja käsite, joka elää ajan myötä ja josta kaikilla on hieman erilainen mielipide, koska olemme kaikki erilaisia.

[nuiv-or]

Paljasjalkainen suomalainen lakkaa kunnioittamasta suomalaista lakia (uskonnonvapauden suhteen) sekä vaatii lainvastaisesti jotain kansanryhmää häädettäväksi (kiihotus kansanryhmää vastaan) Suomesta.

Uskonnonvapaus on laaja käsite ja sitä voidaan tulkita eri tavoin. En esimerkiksi näe, että islamilaiset päiväkoulut, halal-lihat, ympärileikkaukset ym. kuuluisivat uskonnonvapauteen, vaan ainoastaan sen, että saa rukoilla (mitä se sitten tarkoittaneekaan) kotonaan muita häiritsemättä ilman, että valtio tulee muiluttamaan. Kansanryhmien häätöpyynti ei ole kiihottamista, vaan kuuluu sanotaan vaikkapa sananvapauteen. Samaa olisi vaatimus uskontojen poistosta. Ei ole lain rikkomista.

3 % on mediasta poimittu luku, se ei voi muuttua. Todellisuudessahan se on lähempänä kuutta.

[Jaska Pankkaaja]

Voin kuvitella että hämmästys suomalaisen idiotismin edessä on vilpitöntä ja seisauttavaa: kun kultamunia ongelmia ei ole niin niitä tuodaan.

[K.K.]

Ja onko enää mitään järkeä argumentissa, että Suomessa on kovin vähän maahanmuuttajia, jos Amerikasta asti ihmetellään miten paljon heitä onkaan?

Heitä on 3 %.

Luin jostakin, että 4 %. Mukaan laskettu varmaan ei-varsinaisetkin eli työssä käyvät. Niitähän ei ole tapana laskea maahanmuuttajiksi, koska tulevat toimeen omillaan.

Se että vantaalaisten ulkonäkö yllätti Obaman naapurin ei ole ihme.Uskon,että keskiverto vantaalaislapsen ulkonäkö yllättäisi monen suomalaisenkin.

Vantaalaiskoululaisten maahanmuuttajataustaisuus laskettaneen paremminkin kymmenissä prosenteissa,kuin prosenteissa.
Arvion mukaan vuonna 2015 Vantaalla on yhteensä 91 223 7-15-vuotiasta,joista äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea puhuu 12 844. (Moni maahanmuutajataustainen puhuu äidinkielenään suomea.)

Pääkaupunkiseudun väestön ennustetaan kasvavan lähes 130 000 hengellä vuoteen 2025 mennessä.
Tästä kasvusta äidinkieleltään muun kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus on 75 prosenttia eli
vajaa 100 000 henkeä."

Vieraskielisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla nykyisestä 70 000 hengestä lähes 170 000
vuoteen 2025 mennessä.

http://www.hel2.fi/taske/Paras/PKS_Vapa.pdf

Maahanmuuttajataustaisia opettavien opettajien täydennyskoulutuksen tulisi olla yhtenä painopisteenä valtion rahoittamassa täydennyskoulutuksessa vuosina 2007–2012. Täydennyskoulutusta olisi varauduttava tarjoamaan vähintään 1 500 henkilölle vuosittain.

http://www.okm.fi/OPM/Julkaisut/2007/Opettajatarve_maahanmuuttajataustaisten_opetuksessa_ja_koulutuksessa.html?lang=en&extra_locale=fi

Vuoden 2011 alussa Helsingissä oli 20 194 perhettä, joiden puolisoista ainakin toinen oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Määrä on 14 prosenttia kaikista perheistä. Ikärakenteeltaan vieraskieliset ovat Helsingin muuta väestöä nuorempaa. Lasten ja nuorten työikäisten osuus on vieraskielisissä korkea.

http://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Tieke/fi/tiedotteet/Tiedotevarasto/Tiedote_15_12_11_Ranto

[Tuomas3]

Paljasjalkainen suomalainen lakkaa kunnioittamasta suomalaista lakia (uskonnonvapauden suhteen) sekä vaatii lainvastaisesti jotain kansanryhmää häädettäväksi (kiihotus kansanryhmää vastaan) Suomesta.

Uskonnonvapaus on laaja käsite ja sitä voidaan tulkita eri tavoin. En esimerkiksi näe, että islamilaiset päiväkoulut, halal-lihat, ympärileikkaukset ym. kuuluisivat uskonnonvapauteen, vaan ainoastaan sen, että saa rukoilla (mitä se sitten tarkoittaneekaan) kotonaan muita häiritsemättä ilman, että valtio tulee muiluttamaan. Kansanryhmien häätöpyynti ei ole kiihottamista, vaan kuuluu sanotaan vaikkapa sananvapauteen. Samaa olisi vaatimus uskontojen poistosta. Ei ole lain rikkomista.

3 % on mediasta poimittu luku, se ei voi muuttua. Todellisuudessahan se on lähempänä kuutta.

Sandaalijalkainen muslimi jättää kunnioittamasta suomalaista lakia (uskonnonvapauden suhteen) sekä vaatii lainvastaisesti kansanryhmälleen erillisoikeutta ympärileikata lapsensa (törkeä pahoinpitely) Suomessa. Tulisiko hänestä tehdä suomalainen?

Ympärileikkaukset eivät kuulu Suomeen lakiin ja niistä tulee rangaista (yleensä: muslimi, juutalainen). Se pitäisikö Zyskowiczien, Abdien ja muiden ympärileikattujen ja todennäköisten leikkaajien kansalaisuus evätä jo esimerkiksi tulevan mahdollisen tekonsa kannalta on EI. Jos selviää, että Benkut, Mohammedit yms. ovat leikelleet lapsiaan täällä ollessaan, niin mun puolesta ulos vain. Maahanmuuton yhteydessä voisi jo antaa lupauksen olla ympärileikkaamatta, vaikka se kuuluukin kohtaan noudattaa lakia.

Kansanryhmien häätöpyynti on lain mukaan kiihotusta, jos se perustuu etnisyyteen tai uskontoon. Häätöpyyntiä voidaan taktisesti vaatia esim. ympärileikkaaville. Kiihottamista on kohdistaa vaatimus heittää pois, vaikka kaikki juutalaiset, muslimit, somalit tai romanit. Uskontojen kieltäminen yleisesti on sallittu aihe, mutta erillisen uskonnonkieltäminen ei.

Islamilaiset päiväkoulut saavat toimia, kuten juutalaisten, englantilaisten, venäläisten..., kunhan toimii samoilla ehdoilla. En vastustaisi, jos vasemmiston alkuperäiseen tasapäistämistyyliin olisi vain samantapaisia kunnallisia päiväkoteja. Yksityisten instituutioiden salliminen sallii myös muslimipäiväkodin, kuten muutkin edellä mainitut.