Monikulttuurinen koulunkäynti

[Malla]

Näin matematiikan opettajana väittäisin, että suurenevilla ryhmillä on oikeasti vaikutusta osaamiseen. (...)
Pelkän oikean vastauksen tarjoaminen, ei auta oppilasta kehittymään loogisessa ajattelukyvyssään yhtä hyvin.

Olen taipuvainen ajattelemaan samoin: matikassa (ja myös kielissä) ryhmän koolla on merkitystä. Oman muksuni onni yläasteella oli pienehkö ja sattumalta myös erittäin rauhallinen ryhmä, jos piltit halusivat oikeasti opiskella (mikä lie mielenhäiriö teineillä? ) -- sekä hyvät opettajat, jotka olivat a) aidosti innostuneista omasta erityisalastaan ja b) mainioita pedagogeja. (Muksun luokka -- siis koko luokka, myös ne "huonommat" -- teki jo ysin syksyllä lukion lyhyen matikan tehtäviä.)  

Kyseessä oli tuiki tavallinen, iso lähiökoulu, mutta ryhmät olivat melko pieniä (15, max. 20).

Olen täysin varma, että esim. oman muksuni matikantaitoihin ja ennen kaikkea asennnoitumiseen vaikutti eniten yläasteen opettaja, joka loi hyvän pohjan jatkolle. Isommassa ryhmässä ja huonomalla opetuksella tulos olisi hyvinkin saattanut olla toisenlainen.

(Ai, miten tämä liittyy aiheeseen? No, vaikka näin: monikulttuurisessa koulussa ryhmien koot ovat erityisen tärkeitä. Mitä isompi ryhmä, sitä hankalampaa on hillitä levottomuutta. Vaikka asiaa miten nätisti pyörittelisi, monikulttuurisuus lisää levottomuutta (jos eliittikouluja ei oteta lukuun). Monet hyvät opettajat lähtevät levottomista kouluista rauhallisempiin. Näin ovat tutut opet kertoneet, enkä usko heidän valehtelevan.)  

[Malla]

Molemminpuolinen ymmärrys kumpuaa yhteisestä kielestä, eikö?

Tuo saattaisi toimiakin, mutta joku voisi ehkä hiukan hermostua.

(Sanoin aikoinaan opettamilleni nuorille, että puhukaa mitä haluatte, mutta älkää viljelkö puheissanne kovin taajaan vittua älkääkä kutsuko toisianne muijiksi -- koska en tykkää siitä, piste. Vilpitön palaute loppujuhlissa: "Sä oot siisti muija, ja sulla on vitun nätit kengät. Oho, soriiii..." Eihän siitä voinut suuttua, naurettiin ja halattiin vain.)

[far angst]

,,,,
Molemminpuolinen ymmärrys kumpuaa yhteisestä kielestä, eikö?

Ilmoita ennakolta, milloin tuo tuntisi alkaa.  Haluan kuunteluoppilaaksi.  Saat myös esitellä minut sanoilla:  "Tuo takaosassa virnuileva iso, vammainen kusipää on Gorilla.  Hän paiskaa jokaista turpaan, joka vittuilee Vitun Huoralle tai Gorillalle, tai jollain muulla tavoin kerjää turpaansa.  Onko kysyttävää?"

[Lentomestari]

Tämän päivän etelä-saimaa lehdessä oli loistava mokutuskoulu-artikkeli, taisi tulla aivan kaikki kliseet yhdessä paketissa......"monikulttuurisuus ei ole haitta vaan voimavara", "maahanmuuttajaoppilaiden joukossa on huippuoppilaita"...jne...lopussa tietenkin han-kortti "onhan suomalaistenkin opilaiden joukossa ongelmia mutta ne on erilaisia" sekä "ongelmat keskittyvät niihin kouluihin jossa on suomalaisia sekä maahanmuuttajia". tuo viimeinen toteamus on muistinvarainen, niinkuin nuo muutkin, mutta näppärä oivallus kuitenkin että ongelmat keskittyy miihin kouluuihin jossa on erilaisa oppilaita.

Jos jollain on mahdollisuus skannata juttu, niin tämän päivän lehdestä löytyy tämä lukuelämys.

[veini]

Maahanmuuttajataustaiset tytöt arvostavat Suomessa eniten kolutusta ja pärjäävät hyvin opinnoissaan ja heidän vanhempansa kannustavat lapsiaan opiskelemaan. Sen sijaan syntyperäisten suomalaisten työttömien lapset menestyvät usein heikosti koulussa, koska heidän vanhempansa eivät ole kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä. Nämä lapset omaksuvat vanhemmiltaan asenteita, jotka johdattavat leipäjonoihin ja syyllistämään muita omasta näköalattomasta tilanteestaan.

[Snuiva]

Maahanmuuttajataustaiset tytöt arvostavat Suomessa eniten kolutusta ja pärjäävät hyvin opinnoissaan ja heidän vanhempansa kannustavat lapsiaan opiskelemaan.

Mää kans, puolikuun kulttilaisten tyttöjen äiti kannustaa tyttöjään opiskelemaan jolloin näiden pakkoavioliitto lykkääntyy muutamalla vuodella. Isälle tätä perustellaan sillä että tyttöjen markkina-arvo kasvaa. Faija sitten kauppaa tytärtään paskastaniin serkulleen "Onhan se vähän ylikypsä ja sitä joutuu hakkaamaan enemmän kuin normaalia panoriepua mutta oppii se tavoille. Lisäksi se osaa laskea sun kamelit".

Tää oli tämmönen käänteinen ruuskaisu. Yhtä paljon mulla on todisteita väittämälleni kuin veinillä omalleen. Tervetuloa foorumille 

[veini]

Maahanmuuttajataustaiset tytöt arvostavat Suomessa eniten kolutusta ja pärjäävät hyvin opinnoissaan ja heidän vanhempansa kannustavat lapsiaan opiskelemaan. Sen sijaan syntyperäisten suomalaisten työttömien lapset menestyvät usein heikosti koulussa, koska heidän vanhempansa eivät ole kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä. Nämä lapset omaksuvat vanhemmiltaan asenteita, jotka johdattavat leipäjonoihin ja syyllistämään muita omasta näköalattomasta tilanteestaan.

Jees... Sieltä varmasti löytyy tukea väitteille?

Työttömien ja alempien sosiaaliluokkien suomalaisvanhempien lapsia ei kannusteta koulunkäyntiin samalla tavoin kuin muiden vanhempien lapsia kannustetaan. Työttömien lapsista tulee helpommin myös työttömiä, sillä koulutetummat nuoret työllistyvät muita paremmin.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/05/08/nain-lapsestasi-tulee-tyoton/20116391/139

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2008/05/22/duunarilasten-ao-ei-riita-huippukouluihin/200814023/139

http://www.ts.fi/online/kotimaa/216558.html

Tuossa niitä linkkejä faktoja kaipaaville. Odotellaan nyt sitten tutkimusta siitä, kuinka perussuomalaisten lapset pärjäävät keskimäärin koulussa ja kuinka he sijoittuvat työelämään verrattuna maahanmuuttajalapsiin ja muita puolueita äänestäneiden vanhempien lapsiin.

Tutkimukset ovat tutkimuksia, eikä niiden perusteella voi kovin karkeita yleistyksiä tehdä, mutta minä olen tehnyt noita tutkimuksia tukevia havaintoja omassa työssäni koulussa, jossa on maahanmuuttajataustaisia lapsia.

[Miniluv]

Raiskausrönsy siirtyi tänne: http://hommaforum.org/index.php/topic,49517.0.html

Tämän ketjun fokus on tässä:

Tässä ketjussa voitaisiin keskustella siitä, millaista on käydä koulua monikulttuurisessa koulussa, eli siitä, miten asiat käytännössä sujuvat.

Älkää laajentako muille tonteille. Erityisesti persukritiikille löytyy ketjuja muualtakin.

Kiitos yhteistyöstä. Törttöilystä jaetaan penalttia.

[VeePee]

Eilen oli esikoisen kevätjuhla eli ensimmäinen vuosi monikulttuurisessa koulussa on ohi. Loppujen lopuksi kouluvuosi sujui suhteellisen hyvin. Syksyllä tosin oli toiset tunnelmat, kun ihan heti koulun alettua muutamaa vuotta vanhempi etniseen vähemmistöön kuulunut vanhempi kaveri kävi vetämässä ekaluokkalaista nekkuun. Toinen konflikti oli myös muutamaa vuotta vanhemman vähemmistön edustajan kanssa ja vielä tässä keväällä etninen luokkatoveri soitteli pojan puhelimeen ja uhkaili tappaa koko meidän "läskin perheen".

Mutta siis kaiken kaikkiaan esikoinen on viihtynyt koulussa hyvin ja ihan positiivisella mielellä odotellaan kokkosluokan alkamista syksyllä.

Kevätjuhla vietettiin aika perinteisin menoin suvivirsineen. Positiivisella tavalla huomioni kiinnittyi monien afrikkalaistaustaisten vanhempien perinteisiin juhla-asuihin. Oli tosi mukava katsella värikkäitä perinneasuja. Mielestäni tässä asiassa me kantasuomalaiset voisimme ottaa oppia maahanmuuttajaveljistämme. Olisipa aika jees, jos mekin juhlatilaisuuksissa pukeutuisimme normi pikkutakin sijaan komeisiin kansallispukuihin (puukot tietysti vyöllä...)

[pelle12]

 VeePee, jos mamuperhe saisi tuollaisia puhelinsoittoja kantikselta, olisi se Hesarin ykkösjuttu. Kertomuksesi perusteella kyseessä oli vain valitettava yksittäistapaus, joten hyvää jatkoa.

[Ernst]

VeePee, jos mamuperhe saisi tuollaisia puhelinsoittoja kantikselta, olisi se Hesarin ykkösjuttu. Kertomuksesi perusteella kyseessä oli vain valitettava yksittäistapaus, joten hyvää jatkoa.

Ja kuten hyvin tiedämme, valitettavistakaan yksittäistapauksista ei pidä tehdä yleistäviä päätelmiä.

[etnis]

Ala-asteen rehtorin ulkosalla pitämästä juhlapuheesta ohimennen kuultua: "monikulttuurinen juhlavuosi...erilaisuus rikkautta...lapsia kaikkialta maailmasta..." jne.

Kaikenkaikkiaan puhdasta mokutusta.

[Ernst]

Ala-asteen rehtorin ulkosalla pitämästä juhlapuheesta ohimennen kuultua: "monikulttuurinen juhlavuosi...erilaisuus rikkautta...lapsia kaikkialta maailmasta..." jne.

Kaikenkaikkiaan puhdasta mokutusta.

Muistanet jättää palautteen sopivassa tilaisuudessa, myös hänen esimiehilleen ja kunnanvaltuutetuille?

[foobar]

Ala-asteen rehtorin ulkosalla pitämästä juhlapuheesta ohimennen kuultua: "monikulttuurinen juhlavuosi...erilaisuus rikkautta...lapsia kaikkialta maailmasta..." jne.

Kaikenkaikkiaan puhdasta mokutusta.

"Kaikkialta," vahvasti valikoidussa merkityksessä?

[Kafir Sikakoira]

Kuva koulun seinältä.

Rasistista avioliittokäytäntöä tulee muuttaa. On täälläkin saatava olla vaimoja miehen haluama määrä.

Oletko oikeasti tätä mieltä?

[etnis]

Ala-asteen rehtorin ulkosalla pitämästä juhlapuheesta ohimennen kuultua: "monikulttuurinen juhlavuosi...erilaisuus rikkautta...lapsia kaikkialta maailmasta..." jne.

Kaikenkaikkiaan puhdasta mokutusta.

Muistanet jättää palautteen sopivassa tilaisuudessa, myös hänen esimiehilleen ja kunnanvaltuutetuille?

Ei ole minulla lapsia tuossa koulussa, kunhan sattumalta seurasin tilannetta tovin.

"Kaikkialta," vahvasti valikoidussa merkityksessä?

Somaleita.

[Monikulttuurinen]

Monikulttuurisesta perheestä (isä maahanmuuttaja ja äiti suomalainen) lähtöisin olevana haluan antaa oman panokseni tähän keskusteluun.

Mitä tämän keskustelun mukaisella monikulttuurisella koulunkäynnillä on ymmärrettävä, lienee Suomen uusien monikulttuuristen alueiden (nk. maahanmuuttaja/pakolaislähiöiden) peruskouluja. Pääosin oman kokemukseni mukaan maahanmuuttajien/pakolaisten, heidän lasten ja maahanmuuttaja-/ pakolaislasten opiskelu rajoittuu nimenomaan peruskouluun ja/tai ammattikouluun.

En ala nyt kyseenalaistamaan ongelmien määrää näissä kouluissa. Se lienee asia, josta kaikki tällä forumilla ovat samaa mieltä. Haluaisin kuitenkin kyseenalaistaa opettajien suhtautumisen asiaan. Omasta kouluhistoriasta on sanottava, että opiskelen nykyisin yliopistossa erittäin arvostetulla alalla, opiskelin suurimman osan nuoruudestani kantasuomalaisten kansoittamissa peruskouluissa ja lukiossa, mutta jaksoon mahtui yksi sanotunlainen lähiökoulu.

Kaikkein eniten vikaa tuossa ajassa oli opettajien suhtautumisessa. Mitä ikinä maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaiset lapset sitten tekivätkään koulussa, meni asia aina "traumojen", "vaikean lapsuuden", "vaikeiden olojen", "erilaisen kulttuurin" piikkiin. Mielestäni sillä ei pitäisi olla koulunkäynnin kannalta mitään merkitystä. Otan osaa heidän kokemiinsa oloihin ja on varmasti ikävää, jos on joutunut lähtemään nuorena kotimaastaan, mutta tämä ei luo näille lapsille oikeutta käyttäytyä törkeästi. Huono käytös ja tästä johtuvat ongelmat kouluissa ovat vakava ongelma, johon on puututtava asian edellyttämällä vakavuudella. Asian edellyttämä vakavuus ei ole vanhempien puhuttelu. Useimmiten siitä ei ole nimittäin hyötyä. Omasta taustastani johtuen tiedän monien ulkomaalaistaustaisten suhtautumisen lastensa käyttäytymiseen. Usein halua puuttua lasten ongelmiin voi olla, mutta ei välttämättä kielitaitoa asioida opettajien kanssa tai reaalista mahdollista kontrolloida lasten käyttäytymistä koulussa. Ensisijaisen puuttumiskeinon tulee mielestäni olla lapsen poistaminen luokkatilasta. Mikäli se ei auta, ovat varteenotettavia keinoja esim. kirjallinen varoitus ja lapsen erottaminen koulusta. Väitän, että suuri osa ongelmista katoaisi, jos lapset voisivat saada monoa koulusta. Oppivelvollisuus on tietysti tärkeä asia ja perustuslaissakin asti säännelty, mutta muutettavissa missä kaikki muukin. En kannata näiden oppilaiden siirtämistä toisiin kouluihin, koska se johtaisi "ongelmakoulujen" syntyyn. Käyttöön voisi ottaa järjestelmän, jossa monoa saanut lapsi voisi ja pitäisikin anoa pääsyä uudestaan samalle luokalle ensi vuonna. Väitän, että käyttäytyminen paranisi eikä tätä järjestelmää jouduttaisi edes käyttämään kuin vakavimmissa tapauksissa. Nykyään varmasti yksi syy törkeään käytökseen on se, että ei ole mitään "todellisia rangaistuksia", jota lapselle voi seurata. Tietysti tämä on vain yksi idea.

Parempi idea voisi olla ottaa suomalaisiin kouluihin suhdeluku. Koulujen tasojen laskua voisi ehkäistä esim. asettamalla maksimissaan 15% suhdeluvun kantasuomalaisiin. Sen ei pitäisi olla mahdotonta varsinkin Espoon kaltaisella alueella, jossa julkisella liikenteellä pääsee pidemmällekin kouluun. Väitän, että tämä edistää näiden "ongelmalasten" integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kuten myös parantaa koulujen tasoa. Opettajat voisivat tällöin käyttää aikaansa enemmän opettamiseen kuin "ongelmalasten" kanssa painimiseen. Väitän, että tämä parantaisi myös työhyvinvointia.

Tämän kaltaiset suhdeluvut eivät ole syrjintää, sillä ne voidaan oikeuttaa maahanmuuttajalasten omalla erityistarpeella saada laadukasta koulutusta, mikä ei ole mahdollista, jos puolet koulusta edustavat eri kansallisuuksia.

Ratkaiseva ongelma ei ole myöskään siinä, että ulkomaalaistaustaiset lapset ovat eri kulttuureista.  Itse yliopistomaailmassa olen todennut, että kulttuuritaustalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, jos opiskelumetodeissa ja käyttäytymisessä omaksutaan tehokkaat välineet. Tämä tarkoittaa siis sitä, että noudatetaan koulujen sääntöjä, kunnioitetaan opettajia, opiskellaan ahkerasti jne. Sillä ei ole merkitystä, että onko peräisin Gambiasta vai Saksasta. Ihmisten älykkyydessä ei ole todettu yleisesti olevan suuria geneettisistä syistä johtuvia eroja. Tavallaanhan tämä tietysti tarkoittaa sitä, että eri kulttuureista lähtöisin olevat lapset luopuvat osittain kulttuuri-identiteetistään, mikäli alkuperäiseen kulttuuri-identiteettiin ei ole kuulunut esim. opiskelu tai tieteellinen maailmankatsomus.

Aivan viimeiseksi pyydän jokaista tällä foorumilla olevaa vanhempaa vaatimaan suomalaisen koulutuslaitoksen standardien mukaista opetusta lapsilleen. Se on myös ulkomaalaistaustaisten muksujen etu.

[nimetönkeskustelija]

Kaikkein eniten vikaa tuossa ajassa oli opettajien suhtautumisessa. Mitä ikinä maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaiset lapset sitten tekivätkään koulussa, meni asia aina "traumojen", "vaikean lapsuuden", "vaikeiden olojen", "erilaisen kulttuurin" piikkiin. Mielestäni sillä ei pitäisi olla koulunkäynnin kannalta mitään merkitystä. Otan osaa heidän kokemiinsa oloihin ja on varmasti ikävää, jos on joutunut lähtemään nuorena kotimaastaan, mutta tämä ei luo näille lapsille oikeutta käyttäytyä törkeästi.

Näinhän se juuri menee. Itse asiassa välinpitämätön käytös opettajien taholta vaan pahentaa asiaa. Rajat luovat turvallisuutta ja rajattomuus kaaosta, joka sitten kostautuu yhä pahempana maahanmuuttajalasten oireiluna ja kuvitelmina että yhteiskunnassa saa tehdä mitä haluaa, kun on maahanmuuttajan lapsi. Jossain vaiheessa rajat sitten tulee vastaan (vankila). Tällöin on myöhäistä opettaa että jokaisessa kulttuurissa on säännöt.

Väitän, että suuri osa ongelmista katoaisi, jos lapset voisivat saada monoa koulusta. Oppivelvollisuus on tietysti tärkeä asia ja perustuslaissakin asti säännelty, mutta muutettavissa missä kaikki muukin. En kannata näiden oppilaiden siirtämistä toisiin kouluihin, koska se johtaisi "ongelmakoulujen" syntyyn. Käyttöön voisi ottaa järjestelmän, jossa monoa saanut lapsi voisi ja pitäisikin anoa pääsyä uudestaan samalle luokalle ensi vuonna. Väitän, että käyttäytyminen paranisi eikä tätä järjestelmää jouduttaisi edes käyttämään kuin vakavimmissa tapauksissa. Nykyään varmasti yksi syy törkeään käytökseen on se, että ei ole mitään "todellisia rangaistuksia", jota lapselle voi seurata. Tietysti tämä on vain yksi idea.

Juuri tuo todellisten rangaistusten puute onkin pääsyy oireilulle. Ehdottamasi erottaminen voisi olla tehokas keino. Tällöin ongelmanuori eristetään ja yhteisöstä (kouluyhteisö) erottaminen ja varsinkin sen pelko olisi monelle ongelmanuorelle hyvä raja. Vain pahimmat jouduttaisiin oikeasti erottamaan. Samaa erotuskäytäntöä tulisi tietysti soveltaa myös kantislapsiin samalla tavalla.

Parempi idea voisi olla ottaa suomalaisiin kouluihin suhdeluku. Koulujen tasojen laskua voisi ehkäistä esim. asettamalla maksimissaan 15% suhdeluvun kantasuomalaisiin. Sen ei pitäisi olla mahdotonta varsinkin Espoon kaltaisella alueella, jossa julkisella liikenteellä pääsee pidemmällekin kouluun. Väitän, että tämä edistää näiden "ongelmalasten" integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kuten myös parantaa koulujen tasoa. Opettajat voisivat tällöin käyttää aikaansa enemmän opettamiseen kuin "ongelmalasten" kanssa painimiseen. Väitän, että tämä parantaisi myös työhyvinvointia.

Lasten sijoittelu etnisen alkuperän mukaan kuulostaa minusta liian Marxilaiselta. Ihmisillä pitää olla vapaus asua haluamallaan alueella. Heidän lapsillaan pitää olla vapaus käydä koulua lähikoulussa. Sitäpaitsi eliitti järjestäisi lapsensa joka tapauksessa "erityiskouluihin", joissa ei ole yhtäkään ongelmaoppilasta.

Ratkaiseva ongelma ei ole myöskään siinä, että ulkomaalaistaustaiset lapset ovat eri kulttuureista.  Itse yliopistomaailmassa olen todennut, että kulttuuritaustalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, jos opiskelumetodeissa ja käyttäytymisessä omaksutaan tehokkaat välineet. Tämä tarkoittaa siis sitä, että noudatetaan koulujen sääntöjä, kunnioitetaan opettajia, opiskellaan ahkerasti jne. Sillä ei ole merkitystä, että onko peräisin Gambiasta vai Saksasta.

Näin se juuri menee. Kyse on motivaatiosta eikä kulttuurista. Itsekin olen tämän nähnyt. Myös maahanmuuttajalasten vanhemmilla on tässä asiassa suuri merkitys. Tietyistä kulttuureista tulevat vanhemmat kannustavat lastensa koulunkäyntiä ja se näkyy. Toisissa kulttuureissa taas koulu nähdään negatiivisena asiana ja lapset sitten oireilevat suomalaisen koulukulttuurin ja tiukan ehdottoman uskonnollisen välimaastossa.

[Jaska Pankkaaja]

mikäli se ei auta, ovat varteenotettavia keinoja esim. kirjallinen varoitus ja lapsen erottaminen koulusta. Väitän, että suuri osa ongelmista katoaisi, jos lapset voisivat saada monoa koulusta. Oppivelvollisuus on tietysti tärkeä asia ja perustuslaissakin asti säännelty, mutta muutettavissa missä kaikki muukin. En kannata näiden oppilaiden siirtämistä toisiin kouluihin, koska se johtaisi "ongelmakoulujen" syntyyn. Käyttöön voisi ottaa järjestelmän, jossa monoa saanut lapsi voisi ja pitäisikin anoa pääsyä uudestaan samalle luokalle ensi vuonna. Väitän, että käyttäytyminen paranisi eikä tätä järjestelmää jouduttaisi edes käyttämään kuin vakavimmissa tapauksissa. Nykyään varmasti yksi syy törkeään käytökseen on se, että ei ole mitään "todellisia rangaistuksia", jota lapselle voi seurata. Tietysti tämä on vain yksi idea.

Kokonaisuutenakin hyvä kirjoitus mutta puutun tähän rangaistusten puuttumiseen. Kaikenlainen ja kaikenvärinen kusipäisyys on laaja ongelma kouluissa ja se pitäisi yksinkertaisesti ratkaista. Varoitus n kpl  - erotus -> koulukoti / ulkomaalaisen kysessä ollessa karkotus perheineen olisi sopiva marssijärjestys ja rauhottaisi kyllä koulut. Koulukotijärjestelmä pitäisi tietysti luoda ja siitä seuraisi omat ongelmansa mutta uskon että kokonaisuus olisi parempi näin.

[pelle12]

Aivan viimeiseksi pyydän jokaista tällä foorumilla olevaa vanhempaa vaatimaan suomalaisen koulutuslaitoksen standardien mukaista opetusta lapsilleen. Se on myös ulkomaalaistaustaisten muksujen etu.

Tuo on kyllä rasismia, etten sanoisi vihapuhetta.
Ps. Ei varsinaisesti minun mielestäni, mutta tiedät kyllä keiden.

[Roope]

Ida Hatt ja Jonna Selin
Maahanmuuttajanuorten kokemuksia koulukiusaamisesta, rasismista ja tuen tarpeesta (pdf)
Vaasan ammattikorkeakoulu

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ovatko maahanmuuttajanuoret kokeneet koulukiusaamista, rasismia ja syrjintää suomalaisessa kouluyhteisössä. Työssä tutkittiin myös kuinka maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaiseen kouluyhteisöön ja saaneet ystäviä. Lisäksi työssä selvitettiin ovatko nuoret mielestään saaneet riittävästi tukea uudessa koulussa ja millaista tukea he toivoisivat maahanmuuttajien saavan, kun he tulevat uuteen kouluun.

Tutkimus tehtiin kahdella vaasalaisella yläasteella. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka jaettiin 7-9. luokkalaisille maahanmuuttajaoppilaille. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 maahanmuuttajaa. Tutkimus on määrällinen, jossa on myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineistoa käsiteltiin SPSS- ja Excel-ohjelmien avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee maahanmuuttajia, rasismia ja syrjintää, koulukiusaamista sekä sopeutumista ja tuen tarvetta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että 63 % vastaajista ei ollut kokenut kiusaamista ja jokainen, jota oli kiusattu vastasi jonkun koulun aikuisen puuttuneen kiusaamiseen. Nuorista 91,3 % vastasi, että koulun muut oppilaat eivät olleet kohdelleet heitä huonosti ja 78,3 % ei ollut kokenut koulun opettajien kohdelleen heitä huonosti. Tutkimustuloksista ilmeni, että maahanmuuttajanuoret ovat sopeutuneet melko hyvin suomalaiseen kouluyhteisöön ja saaneet ystäviä. Jokaisella tutkimukseen vastanneella maahanmuuttajanuorella oli ystäviä ja lähes kaikki (84,8 %) oli hyväksytty kaveripiiriin. Vastaajista 97,8 % kertoi saaneensa ystäviä koulussa ja 65,2 % oli yrittänyt ystävystyä suomalaisten oppilaiden kanssa. Vastaajista 87 % vastasi saaneensa riittävästi tukea uudessa koulussa. Vastauksista saatiin selville, että maahanmuuttajanuoret kaipasivat enemmän kontaktia suomalaisiin ja haluavat ystävystyä suomalaisnuorten kanssa. Esille nousi myös nuorten toive siitä, ettei heitä kiusattaisi. Lisäksi toivottiin lisää tukea suomen kielen oppimiseen.

[nimetönkeskustelija]

Ida Hatt ja Jonna Selin
Maahanmuuttajanuorten kokemuksia koulukiusaamisesta, rasismista ja tuen tarpeesta (pdf)
Vaasan ammattikorkeakoulu

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ovatko maahanmuuttajanuoret kokeneet koulukiusaamista, rasismia ja syrjintää suomalaisessa kouluyhteisössä. Työssä tutkittiin myös kuinka maahanmuuttajat ovat sopeutuneet suomalaiseen kouluyhteisöön ja saaneet ystäviä. Lisäksi työssä selvitettiin ovatko nuoret mielestään saaneet riittävästi tukea uudessa koulussa ja millaista tukea he toivoisivat maahanmuuttajien saavan, kun he tulevat uuteen kouluun.

Tutkimus tehtiin kahdella vaasalaisella yläasteella. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka jaettiin 7-9. luokkalaisille maahanmuuttajaoppilaille. Kyselyyn vastasi yhteensä 46 maahanmuuttajaa. Tutkimus on määrällinen, jossa on myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Aineistoa käsiteltiin SPSS- ja Excel-ohjelmien avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee maahanmuuttajia, rasismia ja syrjintää, koulukiusaamista sekä sopeutumista ja tuen tarvetta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että 63 % vastaajista ei ollut kokenut kiusaamista ja jokainen, jota oli kiusattu vastasi jonkun koulun aikuisen puuttuneen kiusaamiseen. Nuorista 91,3 % vastasi, että koulun muut oppilaat eivät olleet kohdelleet heitä huonosti ja 78,3 % ei ollut kokenut koulun opettajien kohdelleen heitä huonosti. Tutkimustuloksista ilmeni, että maahanmuuttajanuoret ovat sopeutuneet melko hyvin suomalaiseen kouluyhteisöön ja saaneet ystäviä. Jokaisella tutkimukseen vastanneella maahanmuuttajanuorella oli ystäviä ja lähes kaikki (84,8 %) oli hyväksytty kaveripiiriin. Vastaajista 97,8 % kertoi saaneensa ystäviä koulussa ja 65,2 % oli yrittänyt ystävystyä suomalaisten oppilaiden kanssa. Vastaajista 87 % vastasi saaneensa riittävästi tukea uudessa koulussa. Vastauksista saatiin selville, että maahanmuuttajanuoret kaipasivat enemmän kontaktia suomalaisiin ja haluavat ystävystyä suomalaisnuorten kanssa. Esille nousi myös nuorten toive siitä, ettei heitä kiusattaisi. Lisäksi toivottiin lisää tukea suomen kielen oppimiseen.

Ketään ei kiinnosta tutkia, että kokevatko kantaväestölapset kiusaamista maahanmuuttajien taholta. Sillä ei tietenkään ura yhteiskunnan huipulle urkenisi.

[Faidros.]

Mielestäni monikulttuurisuus on hyvä asia olla joa peruskoulusta lähtien, mieluiten jo lastentarhasta. Tutustumalla erilaisiin ihmisiin jo koulutien alkutaipaleella lapset oppivat suvaitsevaisemmiksi ja tulevat tulevaisuudessaankin paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Ihminen on luonnostaan suvaitseva. Vasta huonot kokemukset vieraasta(myös omasta) kulttuurista aiheuttaa suvaitsemattomuutta.
Huonoa kulttuuria ei tarvitse suvaita, oli se sitten omaa tai vierasta.

[atella]

Monikulttuurisesta perheestä (isä maahanmuuttaja ja äiti suomalainen) lähtöisin olevana haluan antaa oman panokseni tähän keskusteluun.

Mitä tämän keskustelun mukaisella monikulttuurisella koulunkäynnillä on ymmärrettävä, lienee Suomen uusien monikulttuuristen alueiden (nk. maahanmuuttaja/pakolaislähiöiden) peruskouluja. Pääosin oman kokemukseni mukaan maahanmuuttajien/pakolaisten, heidän lasten ja maahanmuuttaja-/ pakolaislasten opiskelu rajoittuu nimenomaan peruskouluun ja/tai ammattikouluun.

En ala nyt kyseenalaistamaan ongelmien määrää näissä kouluissa. Se lienee asia, josta kaikki tällä forumilla ovat samaa mieltä. Haluaisin kuitenkin kyseenalaistaa opettajien suhtautumisen asiaan. Omasta kouluhistoriasta on sanottava, että opiskelen nykyisin yliopistossa erittäin arvostetulla alalla, opiskelin suurimman osan nuoruudestani kantasuomalaisten kansoittamissa peruskouluissa ja lukiossa, mutta jaksoon mahtui yksi sanotunlainen lähiökoulu.

Kaikkein eniten vikaa tuossa ajassa oli opettajien suhtautumisessa. Mitä ikinä maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaiset lapset sitten tekivätkään koulussa, meni asia aina "traumojen", "vaikean lapsuuden", "vaikeiden olojen", "erilaisen kulttuurin" piikkiin. Mielestäni sillä ei pitäisi olla koulunkäynnin kannalta mitään merkitystä. Otan osaa heidän kokemiinsa oloihin ja on varmasti ikävää, jos on joutunut lähtemään nuorena kotimaastaan, mutta tämä ei luo näille lapsille oikeutta käyttäytyä törkeästi. Huono käytös ja tästä johtuvat ongelmat kouluissa ovat vakava ongelma, johon on puututtava asian edellyttämällä vakavuudella. Asian edellyttämä vakavuus ei ole vanhempien puhuttelu. Useimmiten siitä ei ole nimittäin hyötyä. Omasta taustastani johtuen tiedän monien ulkomaalaistaustaisten suhtautumisen lastensa käyttäytymiseen. Usein halua puuttua lasten ongelmiin voi olla, mutta ei välttämättä kielitaitoa asioida opettajien kanssa tai reaalista mahdollista kontrolloida lasten käyttäytymistä koulussa. Ensisijaisen puuttumiskeinon tulee mielestäni olla lapsen poistaminen luokkatilasta. Mikäli se ei auta, ovat varteenotettavia keinoja esim. kirjallinen varoitus ja lapsen erottaminen koulusta. Väitän, että suuri osa ongelmista katoaisi, jos lapset voisivat saada monoa koulusta. Oppivelvollisuus on tietysti tärkeä asia ja perustuslaissakin asti säännelty, mutta muutettavissa missä kaikki muukin. En kannata näiden oppilaiden siirtämistä toisiin kouluihin, koska se johtaisi "ongelmakoulujen" syntyyn. Käyttöön voisi ottaa järjestelmän, jossa monoa saanut lapsi voisi ja pitäisikin anoa pääsyä uudestaan samalle luokalle ensi vuonna. Väitän, että käyttäytyminen paranisi eikä tätä järjestelmää jouduttaisi edes käyttämään kuin vakavimmissa tapauksissa. Nykyään varmasti yksi syy törkeään käytökseen on se, että ei ole mitään "todellisia rangaistuksia", jota lapselle voi seurata. Tietysti tämä on vain yksi idea.

Parempi idea voisi olla ottaa suomalaisiin kouluihin suhdeluku. Koulujen tasojen laskua voisi ehkäistä esim. asettamalla maksimissaan 15% suhdeluvun kantasuomalaisiin. Sen ei pitäisi olla mahdotonta varsinkin Espoon kaltaisella alueella, jossa julkisella liikenteellä pääsee pidemmällekin kouluun. Väitän, että tämä edistää näiden "ongelmalasten" integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kuten myös parantaa koulujen tasoa. Opettajat voisivat tällöin käyttää aikaansa enemmän opettamiseen kuin "ongelmalasten" kanssa painimiseen. Väitän, että tämä parantaisi myös työhyvinvointia.

Tämän kaltaiset suhdeluvut eivät ole syrjintää, sillä ne voidaan oikeuttaa maahanmuuttajalasten omalla erityistarpeella saada laadukasta koulutusta, mikä ei ole mahdollista, jos puolet koulusta edustavat eri kansallisuuksia.

Ratkaiseva ongelma ei ole myöskään siinä, että ulkomaalaistaustaiset lapset ovat eri kulttuureista.  Itse yliopistomaailmassa olen todennut, että kulttuuritaustalla ei ole ratkaisevaa merkitystä, jos opiskelumetodeissa ja käyttäytymisessä omaksutaan tehokkaat välineet. Tämä tarkoittaa siis sitä, että noudatetaan koulujen sääntöjä, kunnioitetaan opettajia, opiskellaan ahkerasti jne. Sillä ei ole merkitystä, että onko peräisin Gambiasta vai Saksasta. Ihmisten älykkyydessä ei ole todettu yleisesti olevan suuria geneettisistä syistä johtuvia eroja. Tavallaanhan tämä tietysti tarkoittaa sitä, että eri kulttuureista lähtöisin olevat lapset luopuvat osittain kulttuuri-identiteetistään, mikäli alkuperäiseen kulttuuri-identiteettiin ei ole kuulunut esim. opiskelu tai tieteellinen maailmankatsomus.

Aivan viimeiseksi pyydän jokaista tällä foorumilla olevaa vanhempaa vaatimaan suomalaisen koulutuslaitoksen standardien mukaista opetusta lapsilleen. Se on myös ulkomaalaistaustaisten muksujen etu.

Lainasin tämän kokonaisuudessaan tähän, vaikka kovasti pitkä olikin. Syynä se että jokainen sana oli asiaa, eikä sen pitäisi hukkua minnekään, vaan olla suorastaan ohjenuora sille kuinka asia hoidetaan oikein.

Hienoa että joku osaa/viitsii laittaa tähän asiaan liittyen faktat kohdalleen, sekä kaiken  lisäksi ehdottaa myös parannuksia jotka näyttävät kovasti viisailta.

[Whomanoid]

Monikulttuurisesta perheestä (isä maahanmuuttaja ja äiti suomalainen) lähtöisin olevana haluan antaa oman panokseni tähän keskusteluun.

Kiitos erinomaisen asiallisesta ja järkevästä kirjoituksesta. Tämä ansaitsisi noston vaikka Homman etusivulle.

[novareal]

En ole hanskoihin törmännyt enkä kuullut, mutta voisin kuvitella, että saattaisi olla aiheellista joskus. Somalilapsi puraisi minua muutama viikko sitten, mutta iho ei mennyt rikki, joten vaara ohi. Eivät tosin olisi hanskat auttaneet.

Varo työntämästä sormiasi lasten suuhun. Siitä suuttuisi aikuinenkin.
Muuten uskon sinun keksineen koko asian päästäksesi halventamaan somali-ihmisiä.

[novareal]

Rangaistuslinja on pitkään ollut käytetty Suomen kouluissa kuten muissakin organisaatioissa. Se on aikansa elänyt tapa ohjata ihmisiä konemaiseen pakkokäyttäytymiseen. Oppilaat, olivat he maahanmuuttajataustaisia tai kantasuomalaisia, eivät sisäistä hyvää käyttäytymistä piiskalla, vaan sillä, että he ymmärtävät hyvän ja oikean käyttäytymisen merkityksen. Olemmeko tyytyväisiä, kun nuori puhisee mielessään: "Minun on oltava kunnolla, koska muuten tulee turpiin". Tämä olkoon monikulttuurisuuden opetuksen lähtökohta niin kouluissa kuin kotonakin lasten kasvatuksessa.
  Kiintiöjärjestelmää en hyväksy. Edustakoon koululuokka sitä ihmisjakoa, jossa ympäristössä lapsi asuu muutenkin. Silloin ristiriita koulun ja vapaa-ajan välillä on vähäinen. Muutenkaan emme voi erotella maahanmuuttajia huonokäytöksisiksi ja kantasuomalaisia hyvin käyttäytyviksi. Maahanmuuttajien leimaaminen lisääntyisi entisestään ja kiintiölapset tuntisivat saaneensa jo lapsena perisynnin, josta rangaistaan kiintiöittämällä.
  Opettajien arvovaltaa olen sen sijaan valmis nostamaan. Opettajien mahdollisuudet tarttua häiriköiviin oppilaisiin on mitätöntä tämän päivän Suomessa. Häirikön poistaminen luokasta heti, määräaikainen poistaminen erityisluokalle ja herkkä siirtäminen erityisopetukseen toistaiseksi tai kokonaan olisivat hyviä keinoja. Erottaminen määräajaksi koulutyöstä katkeroittaa jo ennestään häiriköivän, eikä edistä ainakaan sitä, että hänestä kasvaisi kelpo kansalainen.

[nuiv-or]

Erottaminen määräajaksi koulutyöstä katkeroittaa jo ennestään häiriköivän, eikä edistä ainakaan sitä, että hänestä kasvaisi kelpo kansalainen.

Nämä monikulttuuriset koululaiset ovat hurjan katkeria,
http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk

[Siili]

Oppilaat, olivat he maahanmuuttajataustaisia tai kantasuomalaisia, eivät sisäistä hyvää käyttäytymistä piiskalla, vaan sillä, että he ymmärtävät hyvän ja oikean käyttäytymisen merkityksen.

Mitäpä jos kotona ja koulussa annetaan erilainen "hyvän ja oikean käyttäytymisen" malli?  Mitä jos kotona isä pumppaa poikiinsa patriarkaalisen ja naista väheksyvän asenteen?  Miten naisopettaja saa nämä pojat arvostamaan sukupuolten tasa-arvoa ja muita kaffirien hapatuksia?

Edustakoon koululuokka sitä ihmisjakoa, jossa ympäristössä lapsi asuu muutenkin. Silloin ristiriita koulun ja vapaa-ajan välillä on vähäinen.

Eipä tuon suhteen kovin paljoa ole tehtävissä.  Tuloksena on tietenkin valkopako, ja pian mamughettojen kouluissa ainoat kantaväestön edustajat ovat niitä, joiden vanhemmilla ei ole varaa muuttaa pois.  Noin on käynyt muualla ja niin tulee käymään Suomessakin.

Opettajien arvovaltaa olen sen sijaan valmis nostamaan. Opettajien mahdollisuudet tarttua häiriköiviin oppilaisiin on mitätöntä tämän päivän Suomessa. Häirikön poistaminen luokasta heti, määräaikainen poistaminen erityisluokalle ja herkkä siirtäminen erityisopetukseen toistaiseksi tai kokonaan olisivat hyviä keinoja.

Millaisia nämä eritysluokat ja erityisopetus olisivat?  Olisivatko ne samassa koulurakennuksessa, vai kerättäisiinkö kaikki häiriköt eri kouluista johonkin alueen kouluun erityisluokalle?  Vai pistettäsiinkö saman koulun eri luokilta tulevat häiriköt samaan luokkaan?  Vai annettaisiinko häiriköille yksityisopetusta?  Ainakin viimeksimainittu olisi varsin kallis ratkaisu.

[novareal]

Mitäpä jos kotona ja koulussa annetaan erilainen "hyvän ja oikean käyttäytymisen" malli?  Mitä jos kotona isä pumppaa poikiinsa patriarkaalisen ja naista väheksyvän asenteen?  Miten naisopettaja saa nämä pojat arvostamaan sukupuolten tasa-arvoa ja muita kaffirien hapatuksia?

Oppilas on kummissaan havaitessaan koulun ja kodin ristiriidan. Eipä ole ensimmäinen kerta, kun kotona ryypätään ja ukko hakkaa akkaansa, mutta koulussa ei näin tehdäkään.

Eipä tuon suhteen kovin paljoa ole tehtävissä.  Tuloksena on tietenkin valkopako, ja pian mamughettojen kouluissa ainoat kantaväestön edustajat ovat niitä, joiden vanhemmilla ei ole varaa muuttaa pois.  Noin on käynyt muualla ja niin tulee käymään Suomessakin.

Siitä en tiedä, mutta luultavasti rikkaat kanta- ja uussuomalaiset asuvat tahoillaan ja köyhät omissaan. Ihmisiä erottava ja yhdistävä tekijä on raha ja omaisuus ja vähemmän ihonväri.

Millaisia nämä eritysluokat ja erityisopetus olisivat? 

Sellaisia kun ne ovat tätä nykyä.