ET:n oppikirja 10-11-vuotiaille: Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto

[Roope]

Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus - opettajan opas

Tämä elämänkatsomustiedon oppikirja on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä 4. ja 5. luokan tunneilla.

Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto

Lasten huiviasiaan liittyvä keskustelu jatkuu kappaleen kertomuksessa. Edellisessä kappaleessa käsiteltyjen uskonnonvapauskysymysten jälkeen nyt on tarkoitus keskustella suvaitsevaisuudesta laajemmin. Rasismia ja sortoa, jotka ovat käsitteinä alakoulun oppilaille vaikeita, käsitellään myös.

Erilaisuutta kohdattaessa suvaitsevaisuutta lisäävät tasavertaisuus, erilaisen kuuluminen johonkin arvostettuun ryhmään, auktoriteettien erilaisuutta suosiva asenne, läheiset kontaktit erilaiseen, suvaitsevaisuuden palkitseminen ja yhteisten tavoitteiden näkeminen erilaisen kanssa. Vastaavasti suvaitsevaisuutta vähentää kilpailu, erilaisen kuuluminen vähän arvostettuun ryhmään, epämiellyttävät pakkokontaktit erilaisen kanssa, satunnaiset kontaktit, turhautumisen kokemukset ja erimielisyys eettisistä kysymyksistä.

Kappaleen kertomus nostaa esille maahanmuuttajien ja uskonnollisen vähemmistön syrjimisen. Vähemmistöryhmien kohtelulle on kaksi periaatetta. Voidaan korostaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, jolloin syrjintää ei sallita ja kaikkia kohdellaan tasaveroisesti. Periaatteena on se, että samat säännöt kuuluvat kaikille. Toisaalta voidaan korostaa kulttuurista autonomiaa, jokaisen oikeutta säilyttää oma kulttuuri ja oma ryhmä. Kumpaankin periaatteeseen liittyy ongelmia: tasavertaisuuden korostaminen johtaa vähemmistön sulauttamiseen enemmistökulttuuriin. Vähemmistön autonomian korostaminen johtaa helposti syrjintään. Näiden periaatteiden soveltaminen yhtä aikaa on hankalaa, mutta Suomen kotouttamispolitiikalla pyritään tasa-arvon ja autonomian väliseen tasapainoon. Keinona on positiivisen diskriminaation oikea määrä. Vähemmistöjen on tarkoitus nauttia etuoikeuksia tai tukea siten, että oman kulttuurin säilyttäminen on mahdollista, mutta että se ei johda syrjintään. Tasapainon saavuttaminen edellyttää eri yhteisöissä, kuten esimerkiksi koulussa, avointa keskustelua ja kaikkien hyväksymiä yhteisiä arvoja toiminnan pohjaksi.

1. Suomalaisen koulun perusvaatimukset ja tavoitteet nojaavat yksilökulttuuriin.
Koulutyö edellyttää itsenäisyyttä, omavastuisuutta ja kokeiluja. Suurin osa maahanmuuttajistamme tulee kollektiivisen kasvatuskulttuurin piiristä, jossa lapsi on suojattu: hän ei kokeile asioita omin päin, ei toimi itsenäisesti, ei tee omia päätöksiä eikä kanna vastuuta teoistaan. Aikuinen ohjaa lasta ja vastaa lapsen puolesta.

Koulu toivoo näiltä lapsilta oman kulttuurin vastaista käytöstä, joten lapsi kokee helposti epäonnistumisia ja huonommuutta, josta voi aiheutua ennakkoluuloisia käsityksiä ja syrjintää sekä toveripiirissä että myös yleisemmin koulussa.

3. Maahanmuuttajan ryhmäidentiteetti
Maahanmuuttajan edustamaan ryhmään liittyy valtakulttuurin odotuksia ja asenteita, kansallisuusryhmillä on joka maassa arvojärjestys. Suomessa afrikkalaiset, arabit ja venäläiset ovat arvojärjestyksen häntäpäässä. Suurin osa maahanmuuttajistamme on näiden kulttuurien edustajia. Vähemmän arvostettu ryhmäidentiteetti on lapselle valtava rasite.

Karmela Liebkindin mukaan rasismin kehittymisen taustalla ovat stereotypiat ja ennakkoluulot.  Ennakkoluuloisella ihmisellä on valikoivat aistit, hän havaitsee toisissa ihmisissä vain sellaista, joka tukee hänen stereotyyppisiä ja ennakkoluuloisia käsityksiään. Kaikki vastakkaiset esimerkit hän näkee poikkeuksina säännöstä. Ennakkoluuloinen ihminen selittää pahan ryhmästä johtuvaksi, ennakkoluuloton näkee pahan yksilöihin liittyvänä. Rasistiksi kehittyvä yksilö kuuluu yleensä myös ryhmään, jolla on kovat arvot: iso ja voimakas on hyvää, pieni on halveksuttavaa.

Ennakkoluulojen ja rasismin torjunnassa pitää muistaa, että ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla, ennakkoluuloinen tietää kuitenkin olevansa oikeassa. Eri tutkimusten mukaan toimivin keino on vaihtoehtoisten toimintamallien luominen. Ellei se enää ole mahdollista, on koulun tehtävä lopettaa rasistinen toiminta interventiolla. Tässä kuten muussakin pätee sääntö: positiiviset kokemukset luovat positiivisia asenteita, negatiiviset kokemukset ja esimerkit luovat vihaa.

Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

    * nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
    * nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
    * edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
    * näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.

Holokaustiopetus– Tekstin avulla on tarkoitus käsitellä rasismia ja pohtia rasismin vastaisia keinoja koulussa ja maailmassa. Voidaan keskustella myös uusnatsismista ja laajentaa jakso holokaustiopetuksen jaksoksi. Ruotsalaisten kokemusten mukaan jyrkän rasistiseen toimintaan johtava kehitys alkaa erittäin varhain. Selkeä "linjavalinta" kasvussa rasistiksi tapahtuu jo noin 11 vuoden iässä, ja sen jälkeen kehityksen suuntaa on työläs muuttaa. Tästä syystä varhainen asennekasvatus ja myös historiaan liittyvä tietopuolinen opetus on tarpeen jo ennen kuin systemaattinen historian opetus alkaa.

[Luotsi]

* nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
    * nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
    * edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta

Ovat mokomat menneet nyysimään YLEn yleisohjeistuksen noin vain! Vai oliko lupa?

[M.]

Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

   * nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
   * nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
   * edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta

Mahdetaankohan opettajainkoulutuksessa pohtia opettajan työn etiikkaa ollenkaan? Kuinka kukaan rehellinen, itseään kunnioittava opettaja voisi toimia tällaisten ohjeiden mukaisesti? Tässähän annetaan ohjeet johtaa lapsia tietoisesti harhaan nimenomaan opettajan ja opettajainkoulutuksesta päättävien ennakkoluulojen ylläpitämiseksi.

Ennakkoluuloisella ihmisellä on valikoivat aistit, hän havaitsee toisissa ihmisissä vain sellaista, joka tukee hänen stereotyyppisiä ja ennakkoluuloisia käsityksiään.

Mitäpä muuta kuin valikoivaa ennakkoluuloisuutta on se, että vain positiiviset esimerkit huomioidaan. Monikulttuurisuuskin voi olla rikkautta, jos vain monikulttuurisuuden myönteiset piirteet otetaan huomioon.

Jos minulla olisi lapsi ET-opetuksessa, harkitsisin vakavasti yhteyden ottamista ET:n opettajaan ja varmistamaan ettei opetuksessa noudateta näitä ohjeita.

[OTU]

... jos vain monikulttuurisuuden myönteiset piirteet otetaan huomioon.

On niitä todella olemassa? Mainitsisitko muutaman todellisen myönteisen piirteen. Mielestäni esim. kedab tai pizza ei ihan riitä.

[Aurelius]

Ennakkoluuloinen ihminen selittää pahan ryhmästä johtuvaksi, ennakkoluuloton näkee pahan yksilöihin liittyvänä. Rasistiksi kehittyvä yksilö kuuluu yleensä myös ryhmään, jolla on kovat arvot: iso ja voimakas on hyvää, pieni on halveksuttavaa.

Aika erikoinen ajatus. Eli on siis parempi ajatella, että Abdullah tekee pahaa, koska on paha ihminen, kuin että Abdullah on perimmiltään ihan hyvä tyyppi, mutta islamilainen perhekasvatus on tehnyt hänestä väkivaltaisen?

[Jaakko Sivonen]

Holokaustiopetus– Tekstin avulla on tarkoitus käsitellä rasismia ja pohtia rasismin vastaisia keinoja koulussa ja maailmassa. Voidaan keskustella myös uusnatsismista ja laajentaa jakso holokaustiopetuksen jaksoksi. Ruotsalaisten kokemusten mukaan jyrkän rasistiseen toimintaan johtava kehitys alkaa erittäin varhain. Selkeä "linjavalinta" kasvussa rasistiksi tapahtuu jo noin 11 vuoden iässä, ja sen jälkeen kehityksen suuntaa on työläs muuttaa. Tästä syystä varhainen asennekasvatus ja myös historiaan liittyvä tietopuolinen opetus on tarpeen jo ennen kuin systemaattinen historian opetus alkaa.

Ja näin Britanniassa:

Schools are dropping the Holocaust from history lessons to avoid offending Muslim pupils, a Governmentbacked study has revealed.

It found some teachers are reluctant to cover the atrocity for fear of upsetting students whose beliefs include Holocaust denial.

Daily Mail

[Sibis]

Ymmärrän, että koulussa opetetaan tietoja ja taitoja joita lapsella ei ole, mm lukeminen,laskento ja kielet.

Uutta on, että oletetaan lapsen olevan suvaitsematon, rasisti ja sortaja!

Tällaista tyyliä kommunistimaissa ja diktatuureissa pakko-opetetaan.

En halua olla tämän maksaja!

[OTU]

Vai tuollaista huttua tyrkytetään koulussa (70-luvulla se oli joukko-oppi ja saastuminen), jottei muslimi vaan loukkaantuisi. Hän taas luomakunnan kruununa vähät välittää suomalais-koirien tuntemuksista.
Onpas kornia toimintaa. Luulisi, että koulussa ei olisi ajankaan puolesta varaa tuollaiselle. Eiköhän tunnit olisi syytä käyttää tähdellisten asioiden oppimiseen, kuten esimerkiksi matematiikka, suomen kieli, fysiikka, vieraat kielet  jne.

[Tommi Korhonen]

Tulipa vaan mieleen että tuo mainittu 11 vuoden ikä saattaa itse asiassa olla jotain muuta kuin mitä tuon kirjoittajat luulevat.
Sitä ennen lapsi on tosiaan lapsi, muovattavissa. Itse koin minuutenin kehittyvän aika lailla 11-12 vuotiaana. Jälkiperspektiivissä ne olivat vuosia jolloin minusta tuli minä, ja persoonani kehittyi valmiiksi. En yhtään ihmettelisi että tuo rajaikä aivopesulle koetaan mokuttajien keskuudessa ongelmaksi: tuon jälkeen ihminen osaakin jo ajatella itse. 10-vuotiaana tuskin, 15-vuotiaana varmasti.

Minä ainakin kasvoin suvaitsevaiseksi, ja sitten opin myöhemmin nuivaksi. Eli taitavat kyllä käydä tappiollista skabaa nuo.

No ainakin se on nyt vahvistettu että ihan virallisesta lähtökohdasta ei haluta enää kansalle kertoa neutraalia totuutta.

EDIT: eihän nyt 12v mikään "valmis" persoona ole, mutta siis se ratkaiseva ero aiemman ja minän välillä kehittyi noina aikoina.

[Suomitalon renki]

Muistan kun lapsena opetettiin, että koiraa ei saa kiusata kun se voi puraista. Nykyään arvatkaa, arvatkaa uskonnon edustajasta ei saa ajatella negatiivistä, kun se voi...?? = suuttua.

[rähmis]

ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

    * nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
    * nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
    * edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
    * näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.

Pelottavaa. Pikkuväkeen kouluissa ja aikuisväestöön mediassa pyritään vaikuttamaan tismalleen samanlaisella aivopesulla.

[Kallioinen Käsi]

Minä ainakin kasvoin suvaitsevaiseksi, ja sitten opin myöhemmin nuivaksi. Eli taitavat kyllä käydä tappiollista skabaa nuo.

Sama juttu, ja syynä olivatkin nuo negatiiviset kokemukset, jotka Liebkindin ohjeiden mukaan pitäisi jättää huomioitta.

[Miniluv]

Ennakkoluuloinen ihminen selittää pahan ryhmästä johtuvaksi, ennakkoluuloton näkee pahan yksilöihin liittyvänä. Rasistiksi kehittyvä yksilö kuuluu yleensä myös ryhmään, jolla on kovat arvot: iso ja voimakas on hyvää, pieni on halveksuttavaa.

Aika erikoinen ajatus. Eli on siis parempi ajatella, että Abdullah tekee pahaa, koska on paha ihminen, kuin että Abdullah on perimmiltään ihan hyvä tyyppi, mutta islamilainen perhekasvatus on tehnyt hänestä väkivaltaisen?

Käsittääkseni tuossa viitataan ihan siihen yleiseen inhimilliseen ajattelun taipumukseen, joka helposti siirtää jonkin vähemmistön yksittäisen edustajan piirteet kuvaamaan koko yhteisöä jonkun mielessä.

Mutta sitten mennäänkin jo metsään, jos ajatellaan, että millään ryhmällä ei voi olla mitään ikäviä yhteisiä piirteitä.

[requiem]

Keinona on positiivisen diskriminaation oikea määrä. Vähemmistöjen on tarkoitus nauttia etuoikeuksia tai tukea siten, että oman kulttuurin säilyttäminen on mahdollista, mutta että se ei johda syrjintään.

Nämä kaksi virkettä ovat kyllä riemastuttavan paradoksaaliset.

Ensimmäisessähän todetaan että vähemmistöryhmien oikeuksien takaamiseksi on lähdetty sopivan positiivisen syrjinnän tielle.

Toisessa virkkeessä kuitenkin todetaan että tällaiselle tielle lähteminen ei johda syrjintään.

Kai tämä on nyt sitten tulkittava jonkinlaisena "kvanttisyrjintänä" - on siis mahdollista harjoittaa syrjintää (l. positiivista diskriminaatiota) kuitenkaan sen johtamatta syrjintään, ja näin ollen säilyttää syrjimätön yhteiskunta. Sameita ovat olleet humanistien aivoitukset kirjoitusvaiheessa.

[citizen]

Meille ainakin opetettiin, että se on suvaitsevuus, ei suvaitsevaisuus. Mutta kai suomen kielenkin voi raiskata "hyvän" asian nimissä.

[Mika Mäntylä]

Ja että vielä positiivisia kertomuksia. Kertomukset voivat olla myös puhtaasti fiktiivisiä.

Meille ainakin opetettiin, että se on suvaitsevuus, ei suvaitsevaisuus. Mutta kai suomen kielenkin voi raiskata "hyvän" asian nimissä.

Suvaitsevaisuus on keinotekoista suvaitsevuutta. Itse näkisin näillä sanoilla tämän merkityseron.

[Alkuasukas]

No mitä vittua taas. Pitääkö tässä käydä kaikki kurssimateriaalit läpi ja syvähaastatella opettajat että uskaltaa päästää piltit kouluun?

Ei jumala auta taas mitä hudaa. Vaihdetaan vaan Neuvostoliiton tilalle Monikulttuurisuus ja taas mennään. Kunnes 20 vuoden päästä silloinen sukupolvi tuomitsee edellisen teot.

[Eino P. Keravalta]

No mitä vittua taas. Pitääkö tässä käydä kaikki kurssimateriaalit läpi ja syvähaastatella opettajat että uskaltaa päästää piltit kouluun?

Ei jumala auta taas mitä hudaa. Vaihdetaan vaan Neuvostoliiton tilalle Monikulttuurisuus ja taas mennään. Kunnes 20 vuoden päästä silloinen sukupolvi tuomitsee edellisen teot.

Tuskin sentään tarvitsee tarkastaa kaikkea oppimateriaalia tai kuulustella opettajia. Riittänee, että kotona otetaan monikulttuurisuus puheeksi lapsen kanssa. Näin olen menetellyt omien tyttärieni ( 13 ja 15v ) kanssa. Oma viestini on ollut, että me ihmiset olemme erilaisia, ja että kansat keskimäärin eroavat toisistaan hyvin suuresti. Olen kertonut siitä, millaisia yhteiskuntia jotkut kansat rakentavat tai miten ne kohtelevat naisia. Olen myös puhunut siitä, miten Suomi on hyvä maa, kiitos vuosisataisen työn ja kansanluonteen, joka on mahdollistanut kehityksen. Myös moraalisia asioita on kosketeltu. Tyttärenikin ovat sitä mieltä, että on väärin, että ne, jotka ovat omissa maissaan pilanneet omat asiansa, tulevat tänne valmiiseen pöytään - varsinkin kun suhteellisen moni heistä on taipuvainen rikolliseen toimintaan. Olen myös varoittanut kaupungilla pyörivistä tuontiromaneista, jotka ovat erikoistuneet ryöstämään ihmisiä.

Mutta niinhän se on, että lopulta lapsen oma kokemus muokkaa eniten hänen ajatusmaailmaansa. Nuoremmalla onkin jo kaksi kielteistä kokemusta EU:n ulkopuolelta tulevista ihmisistä. Joten kyllä ne mamut tekevät sen ihan itse.

[Jaakko Sivonen]

Keinona on positiivisen diskriminaation oikea määrä. Vähemmistöjen on tarkoitus nauttia etuoikeuksia tai tukea

Ihan etuoikeuksia? Tarkoitus on siis luoda uusi etnisyyteen perustuva rälssi, jolla on suomalaisesta rahvaasta erottuvat privilegiot. Suomalaiset on ilmeisesti tarkoitus alistaa toisen luokan kansalaisiksi.

Tuo oppikirjahan edistää avoimesti syrjintää ja epätasa-arvoa. Absurdia onkin, että mokuttajat, jotka väittävät vastustavansa syrjintää, ovat tosiasiassa syrjinnän kiihkeimpiä kannattajia (kunhan syrjintä kohdistuu suomalaisiin). Heidän antirasisminsa onkin rasismia, termin todellisessa merkityksessä.

[KphS]

Minä ainakin kasvoin suvaitsevaiseksi, ja sitten opin myöhemmin nuivaksi. Eli taitavat kyllä käydä tappiollista skabaa nuo.

Sama juttu, ja syynä olivatkin nuo negatiiviset kokemukset, jotka Liebkindin ohjeiden mukaan pitäisi jättää huomioitta.

Sama juttu myös täällä

[Aldaron]

Holokaustiopetus– Tekstin avulla on tarkoitus käsitellä rasismia ja pohtia rasismin vastaisia keinoja koulussa ja maailmassa. Voidaan keskustella myös uusnatsismista ja laajentaa jakso holokaustiopetuksen jaksoksi. Ruotsalaisten kokemusten mukaan jyrkän rasistiseen toimintaan johtava kehitys alkaa erittäin varhain. Selkeä "linjavalinta" kasvussa rasistiksi tapahtuu jo noin 11 vuoden iässä, ja sen jälkeen kehityksen suuntaa on työläs muuttaa. Tästä syystä varhainen asennekasvatus ja myös historiaan liittyvä tietopuolinen opetus on tarpeen jo ennen kuin systemaattinen historian opetus alkaa.

Ja näin Britanniassa:

Schools are dropping the Holocaust from history lessons to avoid offending Muslim pupils, a Governmentbacked study has revealed.

It found some teachers are reluctant to cover the atrocity for fear of upsetting students whose beliefs include Holocaust denial.

Daily Mail

Myös Ruotsin kouluissa on kasvavana ongelmana se, että monet muslimioppilaat reagoivat hyvin voimakkaasti kun opettaja alkaa puhua Holokaustista. He väittävät opettajan valehtelevan. Heti kun opettaja mainitsee juutalaiset, tulee hyvin voimakkaan juutalaisvastaisia asenteita esille monilla muslimioppilailla.

[PaulR]

Tuo oppikirjahan edistää avoimesti syrjintää ja epätasa-arvoa. Absurdia onkin, että mokuttajat, jotka väittävät vastustavansa syrjintää, ovat tosiasiassa syrjinnän kiihkeimpiä kannattajia (kunhan syrjintä kohdistuu suomalaisiin). Heidän antirasisminsa onkin rasismia, termin todellisessa merkityksessä.

Laput silmillä kävellään samaan kurimukseen johon edelläkävijämaat ovat menneet jo vuosikymmeniä sitten. Mutta Hei! Suomi voi ottaa oppia muiden maiden tekemistä virheistä! Ja mitään uutta ei ole esitetty, mitä muualla ei olisi jo kokeiltu kovemmalla rahalla ja vaivalla.

Muumi mitä juntteja.

[IDA]

Olen aivan varma, että tuolla kirjalla edistetään mukavasti sitä, että oppilaat rupeavat vihaamaan ja pelkäämään toisiaan.

[Lemmy]

syy: nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota

seuraus: ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla, ennakkoluuloinen tietää kuitenkin olevansa oikeassa

[PaulR]

Taktiikka on kuin suoraan Sanomakonsernilta. Ehkä huomattiin, että kansanvalistus ei enää pure medialukutaitoisiin aikusiin ja se siirrettiin sellaisenaan esiteini-ikäisten opetussuunnitelmaan? 

[Emperor]

Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus - opettajan opas
Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

   * nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
   * nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
   * edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
   * näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.

Ei hyvää päivää. Alkaa jo ikävästi muistuttaa Neuvostoliiton meininkiä. Melko pelottavaa kyllä.

[nnnrsk]

Ennakkoluulojen ja rasismin torjunnassa pitää muistaa, että ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla

Täh? Nuohan ovat (loogisestikin) ne ainoat keinot, joilla ennakkoluuloihin voi vaikuttaa. Faktat joko vahvistavat ennakkoluulot tai kumoavat ne. Jos järkeily ei auta niin sitten ei auta mikään muukaan.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

syy: nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota

seuraus: ennakkoluuloihin ei voi vaikuttaa järkeilyllä tai faktoilla, ennakkoluuloinen tietää kuitenkin olevansa oikeassa

toinen seuraus: opettajien ja muiden auktoriteettien suosikkeja ja lellikkejä aletaan syrjimään ja kiusaamaan.

[Malla]

Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus - opettajan opas
Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

   * nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
   * nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
   * edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
   * näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.

Ei hyvää päivää. Alkaa jo ikävästi muistuttaa Neuvostoliiton meininkiä. Melko pelottavaa kyllä.

Edellisen lisäksi: on jokseenkin kaksinaamaista vaatia muksuja pysymään totuudessa, jos aikuiset eivät siihen kykene. Tuollaisella opetustyylillä kasvatetaan silmänpalvojia, ei itsenäisesti ajattelevia ihmisiä.
"Negatiivisten kertomusten sivuuttamisen" sijaan muksuja pitäisi kannustaa keskustelemaan niistä ja perustelemaan näkemyksiään ilman leimatuksi tulemisen pelkoa.   
 

[Heinrich]

Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus - opettajan opas


Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

    * nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota
    * nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia
    * edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta
    * näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan.

Heh. Ja minä kun ihan luulin, että tuollainen kaiken ikävän kieltäminen vanhalla kunnon "sormet-korviin-enkuuntele-lalalalalaa"-tyylillä nimenomaan iskisi entistä enemmän kiilaa suvaitsevaisuustoitottajien ja toitotuksen kohteiden väliin.

Ihmisten negatiiviset kokemukset kun eivät katoa mihinkään, vaikka opettaja alkaisi puhumaan päälle kukkaisista kedoista, vaan negatiivisen kertomuksen kertoja vaan patoaa kielteiset tunteensa sisälleen ja ärtyy entistä enemmän, kun niiden käsitteleminen estetään järjestelmällisesti. Ei ole kovin terapeuttista toimintaa.

Aivan käsittämätöntä kyllä, vaikka ko. kertomus olisikin perätöntä huhupuhetta, olisi hedelmällistä ottaa asia käsittelyyn ja puhua siitä maltillisesti ilman ideologista jeesustelua.

Voisin itse asiassa veikata, nuorten luonteen tuntien, että tällainen kolossaalisen luokan monikulttuurirasismisuvaitsevaisuustuputus LISÄISI rasismia, nuorison kapinoidessa aggressiivista mielipiteiden muokkausta vastaan.

Rasismi on oikeasti ikävä asia, mutta tärkeäkin viesti jää kuulematta, jos se haudataan palavan, kiilusilmäisen vaahtoamisen alle.