2010-05-14 Kenialainen Gichinga: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua

[juge]

Peninah

Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua.
   Siinä on kenialaissyntyisen Peninah Gichingan, 25, työnhaun saldo.
   Jyväskylän ammattikorkeakoulussa logistiikkaa opiskellut Gichinga on nyt etsinyt töitä neljä kuukautta. Sitä ennen hän lähetti lukemattomia hakemuksia työharjoittelupaikkoihin.
   Vastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
   "Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.
   On Gichinga töitäkin tehnyt. Kesälomilla hän oli hotellisiivoojana Helsingissä ja säästi rahaa talvea varten. Opintojen ohella Gichinga työskenteli välillä tutun opettajan tutkimusavustajana. Työharjoittelupaikka löytyi lopulta ystävän kautta erään yrityksen vientiosastolta.
   Jotain sellaista hän haluaisi tehdä nytkin. Sellaista työtä, jossa voisi hyödyntää koulutustaan.
   "Useimmissa hakemissani töissä on ollut vaatimuksena englannin kielen taito. Viimeksi eräs nainen sanoi, että olen kyllä pätevä, mutta ilmapiirille olisi hyväksi, jos voisin puhua kollegoiden kanssa suomea. En ymmärrä sitä."

Gichinga muutti Keniasta Suomeen vuonna 2003. Hän haki ja pääsi Jyväskylän ammattikorkeakouluun. It-ala vaihtui pian opintojen alettua logistiikkaan.
   "Keniassa julkinen koulutus oli heikkotasoista. Yhtä tietokonetta käytti monta opiskelijaa, ja kurssilla saattoi olla 200 opiskelijaa. Suomi kuulosti houkuttelevalta", Gichinga kertoo kahvilassa Espoon kauppakeskus Sellon ylätasanteella. Vaunuissa kahvilapöydän vieressä nukkuu hänen parivuotias lapsensa.
   Gichinga hymyilee paljon puhuessaan. Välillä hän jää hetkeksi puntaroimaan sanojaan kuin miettien, miten ne parhaiten asettaisi.
   "Tämä on ollut outoa aikaa. Olin lapsen kanssa kotona melkein kaksi ja puoli vuotta, vaikka alun perin ajattelin olevani vain yhdeksän kuukautta. Työharjoittelupaikkaa oli vaikea löytää", hän kertoo englanniksi, joka on suahilin ohella Kenian toinen virallinen kieli.
   Koska Gichinga sai opintonsa päätökseen vasta vähän aikaa sitten, hän ei ole vielä virallisesti rekisteröitynyt työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Opiskelijaviisumi on vaihtunut työlupaan, sillä Gichingan mies on nykyään töissä Suomessa. Tämä on myös kotoisin Keniasta, mutta pariskunta tapasi toisensa Suomessa.
   Tätä nykyä he asuvat Espoossa. Pääkaupunkiseudulla on enemmän ystäviä ja työmahdollisuuksia kuin Jyväskylässä.
   Koska kotona ei puhuta suomea, kieltä on vaikea päästä harjoittelemaan tarpeeksi.
   "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Työmarkkinoille tulon ajoitus oli kehno. Maahanmuuttajien työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla kohentui koko 2000-luvun aina finanssikriisiin ja vuoteen 2008 asti. Mutta taantuman myötä, työpaikat ovat kiven alla.
   "Monet suomalaisetkin ovat ilman töitä, ja kilpailu on kovaa."
   Gichinga on myös huomannut, että alempi ammattikorkeakoulututkinto ei tahdo Suomessa riittää, kun samoista työpaikoista kilpailevat maisterit.
   Silti hän toivoo, että työnantajat olisivat avoimempia ulkomaalaisia kohtaan.
   "He voisivat myös olla suorapuheisempia. Me työttömät tahtoisimme tietää, mitä he haluavat. Joskus täyttää kaikki työpaikkailmoituksen vaatimukset, mutta ei silti pääse edes haastatteluun", Gichinga sanoo hymyillen, mutta katseessa näkyy turhautuminen.
   Taantuma on kiristänyt asenteita, Gichinga sanoo. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu tuntuu hänestä pahalta.
   "Monet meistä yrittävät kovasti. Toivoisin, että maahanmuuttajia ja suomalaisia ei aina asetettaisi vastakkain, vaan, mietittäisiin, miten voimme yhdessä ratkaista asioita."
   Niinpä. Julkisessa keskustelussa talous on nollasummapeli, jossa ovat vastakkain suomalaiset ja ulkomaalaiset.
   Gichingasta tuntuu oudolta sekin, että maahanmuuttajista puhutaan yhtenä ryhmänä.
   "Ihmiset ovat tulleet tänne eri syistä. Me olemme hyvin erilaisissa tilanteissa. Minulla on koulutus, puhun englantia ja ymmärrän jonkun verran suomea. Voin puhua vain omasta puolestani."
   Se tässäkin jutussa on vikana. Gichingan oli tarkoitus edustaa tarinan maahanmuuttajanuorta, mutta se on oikeastaan järjetön kategoria. Turvapaikanhakijat, rakkauden, työn tai opintojen perässä tulleet eivät ole samaa porukkaa.

Gichingan kokemus ei silti ole poikkeuksellinen. Ulkomaalaisten kokema syrjintä on Suomessa tavallista. Viime syksynä julkaistun haastattelututkimuksen mukaan moni 15–21-vuotiaista maahanmuuttajista olisi valmis muuttamaan pois Suomesta. Nuorilla on kielitaitoa ja kontakteja eri puolilla maailmaa, mikä madaltaa kynnystä.
   Myös monet Gichingan Suomessa asuneista ulkomaalaisista ystävistä ja luokkatovereista ovat muuttaneet maailmalle. Hän itse ei ole suunnitellut lähtöä.
   "Olen avoin kaikille vaihtoehdoille, mutta miehelläni on täällä työ. Olen myös viettänyt koko aikuisikäni Suomessa. Elämäni on täällä, ja Suomi tuntuu kodilta. Sitä paitsi nyt työtilanne on vaikea kaikkialla muuallakin."
   Tulee mieleen maahanmuuttokeskustelussa usein avainasemaan noussut kotouttaminen. Muuttajista puhutaan viranomaisten toimien passiivisina kohteina. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet monien suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet. Sitä paitsi keskustelu siitä, tarvitseeko Suomi lisää maahanmuuttajia vai ei, on joskus vähän harhaanjohtavaa.
   Maahanmuuttajat ovat täällä jo.

Best time of your life, mainostaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu verkkosivuillaan.
   Gichinga korostaa moneen otteeseen olevansa kiitollinen Suomessa saamastaan koulutuksesta.
   "Se on kuin lahja, ja tahtoisin antaa jotain takaisin, jos vain voisin. Tahtoisin todella, todella tehdä töitä."
   Hieman pettynyt hän kuitenkin on.
   "Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."
   Gichingan mielestä ulkomaalaisten pääsyä kielikursseille pitäisi helpottaa. Nyt kurssit ovat täynnä, ja niille pitää jonottaa.
   Gichinga on päättänyt jatkaa työnhakua vuoden ajan. Jos mikään ei tärppää, hän jatkaa opintojaan. Erityisesti häntä kiinnostaa ympäristöala. Gichingan opinnäytetyö käsitteli ilmastonmuutosta ja yritysten tuotantoketjuja.
   "Tahtoisin auttaa jollain tavalla Afrikkaa, vaikka olenkin näin kaukana kotoa."
   Hän on myös pohtinut kirjoittavansa kokemuksistaan Suomessa asuville ulkomaalaisille äideille.
   "Neuvolassa autetaan paljon, mutta kaikkea tietoa ei ole saatavilla englanniksi. En tiennyt ollenkaan, miten lapsi esimerkiksi pitää pukea talvisin".
   Mielessä on käynyt myös oman yrityksen perustaminen. Se ei ole yllättävää, sillä tilastojen valossa maahanmuuttajat ovat yritteliästä väkeä. Vuodesta 2000 ulkomaalaisten yrittäjien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut.
   "Pidän ruoanlaitosta, ja täältä puuttuu kenialainen ravintola. Mutta se on minulle vain harrastus. Minulla ei ole koulutusta siihen."

http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/05/14/kortistossa/

[Alkuasukas]

Koska kotona ei puhuta suomea, kieltä on vaikea päästä harjoittelemaan tarpeeksi.  "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Awww. kannattaisiko ruveta puhumaan suomea kotona, eh?

Vastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
    "Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.

Hassu homma kun pitäisi töissäollessa osata maan kieltä. Paha rassismus. Miten nämä uusiosuomalaiset luulevat että joku umpisuomalainen yrittäjä joka puhuu suomea ja savoa antaisi näille paremmille ihmisille ohjeita? Viittomalla? Käsimerkein? Ei perkele.

[Ernst]

Seitsemässä vuodessa voisi oppia puhumaan sujuvaa Suomea.

Jos ei opi, ainakin itse työntekijää rekrytoidessa annan pitkän miinusmerkin puuttuvasta kielitaidosta. Silloin ei selviä näistä hommista eikä saa tietysti töitä. Kierre on valmis.

Kannattaisi oikesti stasata kieleen, jos aikoo olla Suomessa. Ilmainen ja hyvä neuvo.

[Turkulaine]

Toivottavasti Peninah miehineen pääsee pian kotiin täältä rasistisesta Pohjolasta. Täällä on niin hirveä syrjintä päällä, että kaikkien edes Suomessa suomenkieliseen perheeseen syntyneiden ja Suomessa koulunsa käyneiden kielitaito ei riitä työhaastatteluun pääsemiseen.

[Vera]

Sinänsä on hienoa että ihminen etsii työtä niin aktiivisesti yms., mutta en tosiaankaan tajua miten tyyppi joka on tullut tänne 18-vuotiaana, opiskellut täällä, saanut tutkinnon, ja on alalla jolla työnantajat tosiaankin vaativat kielitaitoa, ei ole oppinut puhumaan suomea seitsemässä vuodessa. Ei se suomen kieli mitään rakettitiedettä ole.

[Oluttikka]

Näkyy tuo Jykylän logistiikkainsinöörin tutkinto kestävän vuosia suorittaa.
Minkälaista se opiskelu on jos siellä ei tarvitse puhua suomea kunnolla? Pelkkiä kirjoitustehtäviäkö vai mitä?
http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/ylemmat/logistiikka

lisäys:
voiko siis kielitaidoton suorittaa suomenkielisen insinööritutkinnon?

[Griffinvaari]

Tässä positiivinen selkeä ratkaisuehdotus: kaikki rasistiset jyväskyläläiset työnantajat ja työhön ottajat keniankielen (mikälieneekin) kurssille ja sassiin.

[Nikopol]

Tärkeitä pointteja: suomen osaamisen tärkeyttä vähätellään ja englannin korostetaan liikaa kun opiskelijoita haalitaan Afrikkaa myöten. Tuloksena vääriä odotuksia ja kalliisti koulutettu, kielitaidoton, työtön ulkomaalainen. Järki hoi.

Onneksi kenialainen itse ottaa asian puheeksi. Vielä kun opettelisi kielen.

[Ernst]

Näkyy tuo Jykylän logistiikkainsinöörin tutkinto kestävän vuosia suorittaa.
Minkälaista se opiskelu on jos siellä ei tarvitse puhua suomea kunnolla? Pelkkiä kirjoitustehtäviäkö vai mitä?
http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/ylemmat/logistiikka

lisäys:
voiko siis kielitaidoton suorittaa suomenkielisen insinööritutkinnon?

Lienee käynyt englanninkielisen linjan?

[Oluttikka]

Näkyy tuo Jykylän logistiikkainsinöörin tutkinto kestävän vuosia suorittaa.
Minkälaista se opiskelu on jos siellä ei tarvitse puhua suomea kunnolla? Pelkkiä kirjoitustehtäviäkö vai mitä?
http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/ylemmat/logistiikka

lisäys:
voiko siis kielitaidoton suorittaa suomenkielisen insinööritutkinnon?

Toivottavasti. Muutenhan tuo opiskelun taso on... no, syvältä.

Lienee käynyt englanninkielisen linjan?

[Oho]

Satoja hakemuksia neljässä kuukaudessa. Ei ihme, ettei oikein tahdo tärpätä, kun tolla tahdilla hakemukset jäävät perin ulkokohtaisiksi ilman manittavaa sovitusta haettavaan paikkaan ja se paistanee läpi.

Vaatimus suomen kielen osaamisesta on vähän skitso, toisaalta sitä odotetaan ja toivotaan mutta kun huoneeseen marssii yksikin kieltä taitamaton vaihtuu kieli niin perin helposti englanniksi tai vaikenemiseksi.

[Sinna]

Minä olin työtön vajaan vuoden ja työhakemuksia enemmän, kuin pari sataa. Että ihan normihommaa ilman syrjintäsyytöksiä.

[Oho]

Minä olin työtön vajaan vuoden ja työhakemuksia enemmän, kuin pari sataa. Että ihan normihommaa ilman syrjintäsyytöksiä.

No eipä tuo haastateltu nainen sitä syrjintää niin kovin paljoa nähnytkään, mitä ihmetteli vaatimusta suomen taitamisesta, muutoin näki lähinnä vaan kilpailun kovaksi. Syrjinnän nosti tapetille suomalainen toimittaja, joka toisteli mennä syksyllä tehdyn tutkimuksen tuloksia kun evankeliumia: 15-21 vuotiaat afrikkalaiset moniosaajat ovat lähdössä rikastuttamaan kolmansia maita. Mitä siihen sanoisi: "Dont let the door hit your ass on your way out."

[Malla]

Koko ammattikorkeakoulujärjestelmässä on jotakin mätää...
Ylisuuria odotuksia, liikoja lupauksia, opiskelijoiden haalimista ulkomailta?

Todella ikävää, jos ulkomaalaisille annetaan käsitys, että englantia osaava olisi etulyöntiasemassa Suomen työmarkkinoilla. (Lähes) kaikki suomalaisen lukion käyneet osaavat englantia riittävän hyvin, ja jatko-opinnoissa oppivat lisää.

Jos Suomessa aikoo tehdä töitä, täytyy osata maan kieltä. Sen oppii riittävästi seitsemässä vuodessa, jos motivaatiota ja aktiivisuutta riittää. (Viime aikojen bongauksia: puolalainen taksikuski, asunut Suomessa kolme vuotta, puhui (todella)hyvin suomea. Lähikaupan tummaihoinen kassa, asunut Suomessa pari vuotta, puhui suomea riittävän hyvin. Jne. Ja nämä ihmiset eivät käsittääkseni ole korkeakoulutettuja, joilta voisi edellyttää korkeampaa oppimiskykyä ja -motivaatiota.)   
 

[Ernst]

Minä olin työtön vajaan vuoden ja työhakemuksia enemmän, kuin pari sataa. Että ihan normihommaa ilman syrjintäsyytöksiä.

No eipä tuo haastateltu nainen sitä syrjintää niin kovin paljoa nähnytkään, mitä ihmetteli vaatimusta suomen taitamisesta, muutoin näki lähinnä vaan kilpailun kovaksi. Syrjinnän nosti tapetille suomalainen toimittaja, joka toisteli mennä syksyllä tehdyn tutkimuksen tuloksia kun evankeliumia: 15-21 vuotiaat afrikkalaiset moniosaajat ovat lähdössä rikastuttamaan kolmansia maita. Mitä siihen sanoisi: "Dont let the door hit your ass on your way out."

Monille ongelmamaista tuleville oleskeluluvan kärkkyjille pitäisi sanoa jo rajalla:

You can leve your hat on.

[Roope]

"Useimmissa hakemissani töissä on ollut vaatimuksena englannin kielen taito. Viimeksi eräs nainen sanoi, että olen kyllä pätevä, mutta ilmapiirille olisi hyväksi, jos voisin puhua kollegoiden kanssa suomea. En ymmärrä sitä."

Työ vaatii yleensä paljon muutakin kuin sen oman osa-alueen hallintaa. Nuorempien on tätä usein vaikea ymmärtää, mutta yhteispelin sujuminen muiden kanssa on usein paljon tärkeämpää kuin se oma nysväys, vaikka olisi kuinka hyvä alallaan. Kielipuoli jää helposti ulkopuoliseksi.

Taantuma on kiristänyt asenteita, Gichinga sanoo. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu tuntuu hänestä pahalta.
   "Monet meistä yrittävät kovasti. Toivoisin, että maahanmuuttajia ja suomalaisia ei aina asetettaisi vastakkain, vaan, mietittäisiin, miten voimme yhdessä ratkaista asioita."
   Niinpä. Julkisessa keskustelussa talous on nollasummapeli, jossa ovat vastakkain suomalaiset ja ulkomaalaiset.

Jos unohdetaan joukko korkeakoulutettuja asiantuntijoita, niin maahanmuuton osalta talous on lähellä nollasummapeliä. Saldo jää monien ryhmien suhteen miinuksen puolelle. Tietääkseni ei ole julkaistu yhtään tutkimusta, jonka mukaan esimerkiksi EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden houkuttelu olisi ollut Suomelle taloudellisesti kannattavaa. Siksi sitä pitääkin puolustella selkeiden taloudellisten argumenttien sijaan "kotikansainvälistymisellä" tai muilla yhtä ontoilla fraaseilla.

   Tulee mieleen maahanmuuttokeskustelussa usein avainasemaan noussut kotouttaminen. Muuttajista puhutaan viranomaisten toimien passiivisina kohteina. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet monien suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet. Sitä paitsi keskustelu siitä, tarvitseeko Suomi lisää maahanmuuttajia vai ei, on joskus vähän harhaanjohtavaa.
   Maahanmuuttajat ovat täällä jo.

Tätä uutta vaihtoehdottomuutta korostavaa fraasia kai kaupataan jossain Pakolaisavun toimittajakurssilla. Oikeasti meillä on edelleen paljon keinoja vaikuttaa siihen, keitä Suomeen tulee. Riippuu pitkälti valitusta maahanmuuttopolitiikasta sekä verotuksen ja sosiaaliturvan ratkaisuista, keitä tänne saapuu. Suurin osa tulevaisuudessa ongelmia aiheuttavista potentiaalisista maahanmuuttajista ei vielä ole täällä.

   "Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Niinpä niin. Ei korkeakoulujen markkinoijia kiinnosta lopputulos, eivätkä he pidä itseään siitä vastuullisina. Heidän tehtävänsä on saada mahdollisimman paljon ulkomaalaisia kouluunsa. Olisi poliitikkojen vastuulla miettiä kokonaisuutta, mutta sitä he eivät suostu tekemään.

Gichinga vielä pärjännee työelämässä alkuvaikeuksien jälkeen, mutta samassa jutussa haastateltu kantasuomalainen "Essi" ei. Ellei sitten ryhdy poliitikoksi.

Essi, 24, ei halua töihin. Sen takia hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään eikä kasvoillaan. Töihin on Suomessa haluttava.
[...]
   Essi puhuu ja nauraa paljon. Hän on poliittisesti aktiivinen. Hän pohtii omaa ja yhteiskunnan tulevaisuutta. Hän auttaa romanikerjäläisiä sosiaalikeskus Satamassa ja käy lukemassa vanhainkodissa mummoille ääneen.
[...]
   Essi ilmoittautui työttömäksi vasta joulukuussa. Sitä ennen hän vietti nelisen kuukautta reissaamalla ympäri Eurooppaa. Essillä ei ollut mitään tuloja, mutta matkustaminen on halpaa, kun liftaa eikä maksa vuokraa. Ja kolmen vuoden töistä oli kertynyt säästöjä.
   Kun hän ilmoittautui työttömäksi, hän alkoi saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta 850 euroa kuussa. Siitä hän laittaa säästöön parhaimmillaan 300 euroa kuussa.
   Essi asuu kaverina kanssa kaupungin vuokra-asunnossa ja maksaa vuokraa 200 euroa. Hän dyykkaa suurimman osan ruuastaan. Kalliossa tuopit maksavat pari euroa. Äiti maksaa puhelinlaskun.
[...]
   Tosiaan, jos ihminen osaa oma-aloitteisesti täyttää päivänsä järkevästi, miksi valtion pitäisi puuttua siihen? Harjoittelut ja muut työllistämistoimet maksavat yhteiskunnalle siinä missä työttömyyskin eivätkä tutkimusten mukaan työllistä juuri ketään pysyvästi. Sen sijaan, että Essi laitettaisiin opettelemaan puhelimella soittoa tai korjaamaan polkupyöriä, hän voisi jatkaa mummojen ilahduttamista, korjata oman polkupyöränsä ja toimia omasta mielestään paremman maailman puolesta. Ainakin siihen asti, että pääsee kouluun.

[Veli Karimies]

Siis jos työpaikan yksi vaatimuksista on suomenkielen osaaminen ja sitten hakee sinne vaikkei tätä vaatimusta täytä, niin rasismi kun ei paikkaa saa hakijoiden edestä jotka täyttävät asetetut vaatimukset? Eh?

[mikkoR]

Minäkin laitoin kunnalliseen ISOON yritykseen työhakemuksen
taka-ajatuksena "eläkevirka", varmasti minun pitäisi olla todella potentiaalinen tekijä, ehken ammattitaitoa jopa liikaakin ko. hommaan.

Ei ole tullut edes mitään vastausta vaikka isot firmat yleensä jotain sieltä vastaa, onko minua syrjitty?

[Erik Herrmann]

Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi.

ulkomaalaisten haaliminen englanninkieliseen koulutukseen pitäisikin lopettaa kokonaan. ei siinä ole mitään järkeä että suomessa koulutetaan ihmisiä englanniksi suoraan kortistoon. ei suomessa juuri ole työpaikkoja amk-tason kielipuolisille.

meillä ddr:ssä afrikkalaiset ja vietnamilaiset sai koulutusta osana kehitysapua. ne tuli, istui pari vuotta koulun penkillä ja sitten lähti rakentamaan kotimaitaan. siinä oli sentään jonkin verran järkeä. (vom sozialismus lernen heisst siegen lernen, hehe)

[ämpee]

Siis jos työpaikan yksi vaatimuksista on suomenkielen osaaminen ja sitten hakee sinne vaikkei tätä vaatimusta täytä, niin rasismi kun ei paikkaa saa hakijoiden edestä jotka täyttävät asetetut vaatimukset? Eh?

Ehkä odotuksena oli hakuehtojen lieventäminen, sitähän on nykyään tapana tehdä.

[ikuturso]

Tunnen yli 10 vuotta Suomessa asuneen saksalais-DI:n, joka ei juuri puhu suomea. Minulle on ainakin ongelma ymmärtää ko. tyypin motiiveja. Henkilö on ollut täällä yli 10 vuotta, duunissa firmassa, jossa on montaa kansalaisuutta ja puhutaan kaffetunnillakin paljon ulkomaata. Kundi tykkää hengailla kaupungilla ulkkismestoissa. Paikoissa jossa on paljon ulkomaalaisia.

Jos tämmöinen hakisi firmastani töitä, olisi tosi vaikea suhtautua neutraalisti. Onko kundi palaamassa ensi tilassa kotimaahansa, vai onko tämä "takaportti" auki heti kun tulee jotain probleemia? Onko hakemassa vain referenssejä ja jatkamassa Britanniaan tms. töihin? Tyypillisiä asioita mietittäväksi, jos aikoo vaikka kouluttaa uuden työntekijän firman tavoille. Ihmisen kohdalla, joka ei puhu suomea, nämä asiat arveluttaisivat ainakin minua selvästi tavallista enemmän. Mikä on työhön sitoutumisen aste, kun kielitaito ei puhu maahan sitoutumisen puolesta?

-i-

[Ammadeus]

Väärä henkilö,väärässä paikassa,väärään aikaan.
Mitä kummallista siinä on?

[Enni]

Se, että lähettää satoja työhakemuksia ja pääsee kolmeen haastatteluun on minun mielestäni tässä talous- ja työtilanteessa melko hyvä suoritus. Itse olen joulukuusta 2009 saakka lähettäny tätä kesää silmälläpitäen useita kymmeniä työhakemuksia, enkä ole saanut edes yhtäkään kutsua haastatteluun.

[Femakko]

Vastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
"Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.

Saman Ylkkäri-numeron sitaattiosastolla taas näin:

"Ikävin asia olisi se, että äidinkieli kehittyisi niin sanotusti kyökkisuomeksi ja sen käyttöala vähitellen supistuisi. Tieteeseen, työhön tai alan asiantuntijuuteen liittyvät asiat käsiteltäisiin vieraalla kielellä."

Suomen kielen professori Minna-Riitta Luukka, Tiedonjyvä 3/2010

Päättäisivät jo, kumpaa vaihtoehtoa haikaillaan... Ei tässä jutussa suoraan sanottu mutta monissa muissa vastaavissa kyllä ehdotellaan, että miksi työpaikalla ei voisi vaihtaa englantiin. Silloin suomesta tulisi juuri kyökkisuomea 1800-luvun tyyliin.

[Eino P. Keravalta]

"Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua."

Eli muija on kutsuttu yhteen haastatteluun jokaista sataa hakemusta kohden. Kunpa suomalaisetkin saisivat sataa hakemusta kohden noin paljon haastattelukutsuja; moni ei saa ainuttakaan, vaikka on pykännyt sadoittain hakemuksia. Ja vaikka osaa kieltäkin.

Eikä sellaista ammattia olekaan, missä suomen kieltä ei tarvittaisi. Siivoojankin täytyy ottaa ohjeita esimieheltään, hänen tulee osata lukea käyttöohjeita ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

PS: jonkin aikaa mietittyäni olen tainnut keksiä yhden ammatin, jossa Suomessa ei tarvita suomea: murtovaras. Toki siinäkin puuhassa on hyödyksi, jos osaa lukea kyltistä "varokaa koiraa".

[antero]

Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Wan-ha!

[Uljanov]

Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Wan-ha!

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

[Jouko]

Olen elämänurani varrella laittanut varmasti yli sata hakemusta. Muutama on johtanut haastatteluun. Mutta yksikään ei työsuhteeseen. Työpaikka on löytynyt muuten; suhteilla sekä ikäänkuin keittiön kautta, kurssituksilla. Yksi tärkeimmistä pelkällä puhelinsoitolla. Olen suomalainen, jolla on savolainen aksentti. En valita, vaikka sitä Etelä-Suomessa karsastetaan. Saa helposti Pekka Puupää-leiman etenkin ruotsinkielisten keskellä. Todennettavissa olevalla ammattitaidolla ei ole silloin merkitystä. Tunnen myötätuntoa samassa asemassa olevia ulkomaalaisia kohtaan, mutta korostan vielä:
Älkää aina valittako, vaan iskekää takaisin! Tietenkin kaikkien sääntöjen mukaan.

[Vera]

Tunnen yli 10 vuotta Suomessa asuneen saksalais-DI:n, joka ei juuri puhu suomea. Minulle on ainakin ongelma ymmärtää ko. tyypin motiiveja. Henkilö on ollut täällä yli 10 vuotta, duunissa firmassa, jossa on montaa kansalaisuutta ja puhutaan kaffetunnillakin paljon ulkomaata. Kundi tykkää hengailla kaupungilla ulkkismestoissa. Paikoissa jossa on paljon ulkomaalaisia.

Minunkin on vaikea ymmärtää sellaisten tyyppien motiiveja.

Mun työpaikalla on 7 maahanmuuttajaa minun lisäkseni, ja olen ainoa niistä, joka puhuu suomea. Kahden tyypin kohdalla se on ihan ymmärrettävääkin, kun he ovat muuttaneet Suomeen vasta vähän aikaa sitten, mutta muut ovat olleet täällä jo pitkään.

Ei se varsinaisesti töitä haittaa (ollaan IT-alalla), ja tyypit ovat kaikki hyviä, ja työkaverit puhuvat niille englantia ongelmitta, jne., mutta jos niiden kanssa puhuu vähän enemmän niin tulee ilmi kuinka vaikea sosiaalinen elämä on jos ei osaa suomea ja kuinka joitakin niistä jo huolestuttaa se tuleeko niillä olemaan yhteinen kieli lastenlasten kanssa silloin kun sellaisia tulee. Sanon niille että kannattaa oppia edes jonkin verran kieltä, mutta se on näköjään niille liian vaikeaa tai liian tylsää.

Viellä hämmentävämpi tapaus oli yksi puolituttu, joka asuu eri maissa pari vuotta kerrallaan "tutustumassa kulttuuriin" eikä koskaan yritäkään oppia paikallista kieltä. Se oli asunut Suomessa kolmen vuoden ajan eikä oikeasti oppinut mitään kulttuurista, ja sitten siirtyi Kiinaan. Kysyin aikooko se oppia edes vähän kiinaa, eikä kuulemma kiinnostanut.

[erilainen]

"Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Tässä voi laittaa syytä koululaitoksen niskaan. Eikö suomalaisten koulujen tarkitus ole tuottaa Suomeen koulutettua työvoimaa? Miksi sitten suomen taitamattomille annetaan mahdollisuus englanninkieliseen opetukseen? Tämä syö pohjan suomen kielen oppimiselta.