2010-05-14 Kenialainen Gichinga: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua

[antero]

Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Wan-ha!

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

Tyydyttäisikö esim otsikko:"Kielitaidoton Kenialainen Gichinga suomessa: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua" sinut?

[Sami Aario]

Kenialaisten työttömyysaste on Suomessa 4%. Ainakaan kenialaisten kohdalla työllistyminen tuskin siis estyy etnisen tai siihen verrattavissa olevan syrjinnän vuoksi.

Kannattaisi varmaan siis opetella se Suomen kieli.

[Taavitsainen]

Tuskinpa vain nyt on kyse suojaväristä.
Olen kohtuuttomat määrät pistäny eteenpäin itsekkin hakemuksia ja käyny hervottoman monessa haastattelussa.
Suomessa on järkeä vailla olevat koulutus vaatimukset joka saatanan työhön.

[Tommi Korhonen]

Nyt on kyllä taas vakionuivittajilta niin valivali-tekstiä että ihmetyttää.

Tämä haastettelun tähti ei tosiaan osannut täydellistä suomea, mutta oli kuitenkin koulututtautunut, ja ilmeisesti sen verran pätevästi että oli myös sillä perusteella työnantajienkin mielestä pätevä. Ja hakee töitä ahkerasti, eikä erityisesti itse valita siitä että se on rasistista jos työnantajat haluavat kielitaitoa.

Jotain rajaa nyt taas tuohon nillittämiseen. Ei mitään muuta kuin valittamista, ja se valituksen aihe keksitään kyllä kunhan kyse on vain ulkomaalaisesta. Tällaisina päivinä taas tekisi mieli jättää Homma kokonaan taakse.

A) kouluttautunut ihan itte, B) edes jotain sivistynyttä kieltä riittävästi osaava, C) työnantajatkin pitävät pätevänä, ei siis ihan pelkkä sossutapaus, D) haluaa ja hakee aktiivisesti töitä.

Vaikka tässä on esimerkkejä ollut myös kantasuomalaisten työnhausta, niin kuinka moni teistä on kirjoittanut _satoja_ työhakemuksia? Oikeasti?

Maahanmuuttaja saisi kyllä tehdä mitä tahansa ja olla vaikka kuinka moninobelisti niin kyllä täältä löytyisi syyt valittaa siitä. Tulee viemään meidän noobelit?

[Idiomus]

Peninah

Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua.
   Siinä on kenialaissyntyisen Peninah Gichingan, 25, työnhaun saldo.
   Jyväskylän ammattikorkeakoulussa logistiikkaa opiskellut Gichinga on nyt etsinyt töitä neljä kuukautta. Sitä ennen hän lähetti lukemattomia hakemuksia työharjoittelupaikkoihin.
   Vastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
   "Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.
   On Gichinga töitäkin tehnyt. Kesälomilla hän oli hotellisiivoojana Helsingissä ja säästi rahaa talvea varten. Opintojen ohella Gichinga työskenteli välillä tutun opettajan tutkimusavustajana. Työharjoittelupaikka löytyi lopulta ystävän kautta erään yrityksen vientiosastolta.
   Jotain sellaista hän haluaisi tehdä nytkin. Sellaista työtä, jossa voisi hyödyntää koulutustaan.
   "Useimmissa hakemissani töissä on ollut vaatimuksena englannin kielen taito. Viimeksi eräs nainen sanoi, että olen kyllä pätevä, mutta ilmapiirille olisi hyväksi, jos voisin puhua kollegoiden kanssa suomea. En ymmärrä sitä."

Tätä pidän minäkin hieman omituisena. Tunnen itse ulkomaalaisia joista osa puhuu sujuvaa suomea, osa kohtalaista (siis vähän erikoisemmissa asioissa tarvitsee auttaa löytämään oikeat sanat ja he ymmärtävät kyllä sanojen merkitykset että onko tarjottu sana oikea ja osaavat kuvailla millaista sanaa tarkoittavat. Kun oikea sana löytyy niin he tyypillisesti muistavat sen kyllä siitä eteenpäin), osa taas ei puhu suomea käytännössä lainkaan. Viimeksi mainitut tosin puhuvat poikkeuksetta sujuvaa englantia, eikä se suomen kielen puute koskaan ole mitään missään haitannut, illanviettoja, lautapelejä, keskustelua vaikkapa politiikasta tai ylipäätään mistään. Onhan kyseessä kuitenkin "kolmas kotimainen" jota suurin osa suomalaisista hallitsee joko kohtalaisesti ja suurin osa työelämässä olevista hyvin.  

   "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Asenne on ainakin kohdillaan. Olen nimittäin aiemmin mainituilta kavereiltani kuullut, että työkkäri lähinnä nostaa kätensä pystyyn ja ohjailee mieluummin joillekin höpöhöpö-kursseille kuin aktiivisesti auttaisi heitä tuntemattomassa maassa ja vieraalla kielellä siihen että mistä työpaikkoja voisi kysellä. Työkkäri ei tosin osaa löytää töitä kovinkaan hyvin paikkoja edes suomalaisille, nettisivut on ok, mutta yksityisten rekryfirmojen kautta tärppää paremmin. Nettisivuilta olen itse löytänyt joitain paikkoja, mutta yksityiset työnvälittäjät ovat huomattavasti ammattitaitoisempia. On työkkärissä toki ystävällinen palvelu, mutta se ystävällisyys ei paljon auta kun pitäisi leivässä pysyä.

Silti hän toivoo, että työnantajat olisivat avoimempia ulkomaalaisia kohtaan.
   "He voisivat myös olla suorapuheisempia. Me työttömät tahtoisimme tietää, mitä he haluavat. Joskus täyttää kaikki työpaikkailmoituksen vaatimukset, mutta ei silti pääse edes haastatteluun", Gichinga sanoo hymyillen, mutta katseessa näkyy turhautuminen.

Totta. Ongelma koskettaa myös suomalaisia ja on turhauttava meillekin. Näin nimimerkillä "kokemusta on". Tosin artikkeli ei kerro kilauttiko hakija perään. Se kannattaa aina tehdä ellei ole nimenomaan mainittu että puhelintiedusteluita ei haluta. Silloinkin voi sen hakuajan umpeuduttua jonkun ajan päästä tiedustella missä vaiheessa käsittely on vaikka sähköpostitse tai jopa kirjeitse jos haluaa tehdä ihan todella lähtemättömän vaikutuksen ja tietää tarkkaan kenelle sen lähettää, varsinkaan isommissa firmoissahan näitä käsittelijöiden tietoja ei aina ole saatavilla. Usein myös isommat firmat ilmoittavat että älkää soittako meille, me soitamme teille, mutta turhan moni vain paiskaa hakemuksen +CV:n ja jää odottamaan. Ellei näin nimenomaan käsketä tekemään (harvinaista) niin kannattaa olla aktiivinen ja osoittaa että todella haluaa paikan.

Taantuma on kiristänyt asenteita, Gichinga sanoo. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu tuntuu hänestä pahalta.
   "Monet meistä yrittävät kovasti. Toivoisin, että maahanmuuttajia ja suomalaisia ei aina asetettaisi vastakkain, vaan, mietittäisiin, miten voimme yhdessä ratkaista asioita."
   Niinpä. Julkisessa keskustelussa talous on nollasummapeli, jossa ovat vastakkain suomalaiset ja ulkomaalaiset.
   Gichingasta tuntuu oudolta sekin, että maahanmuuttajista puhutaan yhtenä ryhmänä.
   "Ihmiset ovat tulleet tänne eri syistä. Me olemme hyvin erilaisissa tilanteissa. Minulla on koulutus, puhun englantia ja ymmärrän jonkun verran suomea. Voin puhua vain omasta puolestani."
   Se tässäkin jutussa on vikana. Gichingan oli tarkoitus edustaa tarinan maahanmuuttajanuorta, mutta se on oikeastaan järjetön kategoria. Turvapaikanhakijat, rakkauden, työn tai opintojen perässä tulleet eivät ole samaa porukkaa.

Eivät ole ei. Toisaalta maahanmuuttokeskustelu on demarien ay-siiven linjaukset pois laskien keskittynyt kyllä humanitaariseen maahanmuuttoon. Sen sijaan rakkauden, työn tai opiskelun tai kaikkien näiden kolmen perässä tulevia maahanmuuttajia ei ole kukaan ollut vastustamassa.

 Gichingan kokemus ei silti ole poikkeuksellinen. Ulkomaalaisten kokema syrjintä on Suomessa tavallista. Viime syksynä julkaistun haastattelututkimuksen mukaan moni 15–21-vuotiaista maahanmuuttajista olisi valmis muuttamaan pois Suomesta. Nuorilla on kielitaitoa ja kontakteja eri puolilla maailmaa, mikä madaltaa kynnystä.

Jos syrjinnän rima vedetään siihen että ei saa lama-aikana vastavalmistuneena työpaikkaa, niin voidaan yhtä hyvin kysyä että onko se nyt todella niin että kyseessä on syrjintä? Jos mainitussa työpaikassa jossa haluttiin että voisi kollegojen kanssa puhua suomea olisi sitten kielitaito niin heikkoa että työpaikalla ei monikaan osaisi englantia, niin eikö se ole hieman kyseenalaista että otettaisiin töihin henkilö joka jäisi kuitenkin työyhteisöstä ulkopuolelle vaikka hommat muuten sujuisivatkin? Kyllä minua ainakin alkaisi ahdistaa jos tilanne olisi sellainen että jossain kahvi- ja ruokatauolla ei pystyisi puhumaan kenenkään kanssa kun yhteistä kieltä ei ole.

Myös monet Gichingan Suomessa asuneista ulkomaalaisista ystävistä ja luokkatovereista ovat muuttaneet maailmalle. Hän itse ei ole suunnitellut lähtöä.
   "Olen avoin kaikille vaihtoehdoille, mutta miehelläni on täällä työ. Olen myös viettänyt koko aikuisikäni Suomessa. Elämäni on täällä, ja Suomi tuntuu kodilta. Sitä paitsi nyt työtilanne on vaikea kaikkialla muuallakin."
   Tulee mieleen maahanmuuttokeskustelussa usein avainasemaan noussut kotouttaminen. Muuttajista puhutaan viranomaisten toimien passiivisina kohteina. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet monien suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet.

Ihmettelinkin että artikkelissa päästiin näinkin pitkälle mainitsematta tuota myyttisistä voimista väkevintä, painovoiman kaltaista vakiota nimeltä "suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet". Mielenkiintoista että toimittajalla on tosiaan kanttia väittää että suomalaisten oletetut ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet olisivat jääneet jotenkin vähemmälle huomiolle. Olisi mielenkiintoista tietää montakohan yliopistotason tutkimusta, lehtijuttua, paneelikeskustelua, mielipidekirjoitusta, blogia, yleisöpuhetta, seminaaria, toritapahtumaa, virkamiesohjeistusta, erilaista periaatepäätöstä eri toimijoiden linjauksissa ja televisio-ohjelmaa on tässä parin vuoden aikana tehty joihin liittyy tavalla tai toisella tämä myyttinen "ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet" ja niiden kitkeminen? Meillä on kuitenkin aikamoinen joukko ihmisiä jotka saavat elantonsa etsimällä tutkijankammiossaan milloin mistäkin taulukosta ja nollatutkimuksesta näiden uusia ilmentymiä ja niistä kaikki esitellään maan suurimmassa "uutis"lehdessä sekä monet myös valtion ylläpitämän tv- ja radiotuotannon piirissä. Paikallis- ja iltapäivälehdet ovat myös tässä mukana, koska niiden sisällöstä osa on aina lainattu kyseiseltä "uutis"lehdeltä joka nimestään huolimatta ei keskity Helsingin paikallistapahtumiin.

Sitä paitsi keskustelu siitä, tarvitseeko Suomi lisää maahanmuuttajia vai ei, on joskus vähän harhaanjohtavaa.
   Maahanmuuttajat ovat täällä jo.

No niin ovat olleet käytännössä koko Suomen itsenäisen historian ajan, porukkaa on tullut Venäjältä, Saksasta, Ruotsista, jne.
Entä sitten?

Keskusteluahan käydään nimenomaan siitä tarvitaanko lisää ja millä perusteilla.

Best time of your life, mainostaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu verkkosivuillaan.
   Gichinga korostaa moneen otteeseen olevansa kiitollinen Suomessa saamastaan koulutuksesta.
   "Se on kuin lahja, ja tahtoisin antaa jotain takaisin, jos vain voisin. Tahtoisin todella, todella tehdä töitä."
   Hieman pettynyt hän kuitenkin on.
   "Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Tämä on ongelma, koska AMK:t pumppaavat omaa rahoitustaan tällä operaatiolla. Nimittäin koulu saa puolet opiskelijasta saatavasta rahoituksesta kun tämä saapuu opiskelemaan ja toisen puolen kun hän valmistuu. Todelliset mahdollisuudet työllistyä sekä (onneksi ei tässä tapauksessa ongelma) soveltuvuus alalle ovat monessa opiskelijapulasta kärsivässä AMK:ssa täysin toissijaisia juttuja kun kiintiö pitää saada täyteen. Suomessa on sikäli mielenkiintoinen tilanne että pari vuotta sitten korkeakoulupaikkoja oli keskimäärin kaksi per hakija. Nykyinen määrä taitaa olla jo alle tuon, mutta ylitarjontaa on siltikin. Pidän ilmiötä hieman huolestuttavana, koska siinä ei ole mitään järkeä.      

Gichingan mielestä ulkomaalaisten pääsyä kielikursseille pitäisi helpottaa. Nyt kurssit ovat täynnä, ja niille pitää jonottaa.

Viittaan edelliseen.     

   Mielessä on käynyt myös oman yrityksen perustaminen. Se ei ole yllättävää, sillä tilastojen valossa maahanmuuttajat ovat yritteliästä väkeä. Vuodesta 2000 ulkomaalaisten yrittäjien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut.
   "Pidän ruoanlaitosta, ja täältä puuttuu kenialainen ravintola. Mutta se on minulle vain harrastus. Minulla ei ole koulutusta siihen."

Haaveita on toki hyvä olla. Tosin jos yrityksen meinaisi perustaa, niin eikö se olisi loogista perustaa alalle jolle on kouluttautunut ja jolle haluaa kouluttautua lisää? Suomessa on kuitenkin ravintola-alaa koskien varsin tiukat standardit koskien erilaisia hygieniatekijöitä, kylmäketjua, jne. että jo niiden omaksumiseen menee tutkinnosta merkittävä osa, jos ne siis meinaa ihan todella hallita. Kenialainen ravintola on kyllä mielenkiintoinen idea sinänsä.

[Femakko]

Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

Tyydyttäisikö esim otsikko:"Kielitaidoton Kenialainen Gichinga suomessa: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua" sinut?

Maahanmuuttaja syyttää? Vai - mahdollisesti suvaitsevainen, joskin lehden tuntien todennäköisesti - toimittaja vihjaa? Näissä on eroa.

Muistutan, että maahanmuuttajat ja heitä hyysäävät natiivit eivät ole identtisiä. Kaikkea natiivien kukkahattutoimintaa ei todellakaan pidä laskea maahanmuuttajien tiliin.

[Jouko]

Muistan uutisen eräästä Helsingin yliopistossa luennoivasta intialaisesta professorista, jota portieri ei päästänyt lounaalle hienoon helsinkiläiseen ravintolaan. Luultiin mustalaiseksi. Se on eräs äärimmäinen yksittäistapaus menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta sehän on niitä, joita ei saa yleistää.

[Mika.H]

Peninah

Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua.

nyt on lama, paitsi suomenruotsalaisille, joille aina on paikkoja...

opettelis poikuli ruotsia niin huomais miten vähemmistöjä kohdellaan...

[hammerzeit]

Viellä hämmentävämpi tapaus oli yksi puolituttu, joka asuu eri maissa pari vuotta kerrallaan "tutustumassa kulttuuriin" eikä koskaan yritäkään oppia paikallista kieltä. Se oli asunut Suomessa kolmen vuoden ajan eikä oikeasti oppinut mitään kulttuurista, ja sitten siirtyi Kiinaan. Kysyin aikooko se oppia edes vähän kiinaa, eikä kuulemma kiinnostanut.

Esitän rohkean väitteen: jos ei ymmärrä kieltä, ei voi oikeasti ymmärtää myöskään kulttuuria. Toki pintapuolisen raapaisun voi tehdä ("Afrikassa on savimajoja! Suomessa saunotaan! Saksalaiset tykkäävät makkarasta!") mutta todellinen kulttuurin ymmärtäminen vaatii myös kielen omaksumista.

Tätiä itseään käy sääliksi, mutta hän tuntuu olevan tilanteensa suhteen sangen realistinen. Kielitaito ei riitä, eikä koulutus ole niin huikea, että sillä pystyisi tekemään itsestään vastustamattoman tapauksen. Tähän on helppo läksy: opettele kieli. Oikeasti. Kunnolla. Olisi jo korkea aika seitsemän vuoden maassaolon jälkeen.

[CaptainNuiva]

Milloinhan nämä toimittajat ja kieltä-osaamattomat mahtaisivat
ottaa huomioon todellisuuden näissä jutuissaan?

Tänä päivänä yhden jos toisen firman tointa on ISO-standardien mukaista ja certifioitua.
Jos vaikka työpaikan käsikirjassa/mapissa(esim.laivalla laivakäsikirja ja turvallisuuskäsikirja)ilmoitetaan työpaikan työkieleksi suomen kieli niin silloin
on jokaisen sitä osattava, ei siellä missään mainita että näistä voidaan poiketa  jos kieltä osaamaton hakija tai toimittaja on sitä mieltä että rasismi.

Kuvitellaan että poikettaisiin vain sen vuoksi että joku on sitä mieltä että rasismia...seuraavassa auditoinnissa lähtisivät kaikki serttikset sen sileän tien ja samaan syssyyn mahdollisesti toimeksiantajia,myös vakuutuksissa tämä nykypäivänä tuntusi heti lisämenoina.

Mutta ei, ei haluta ymmrtää tämmöisiä juttuja, toki toimittaja itseleen vaatisi parasta mahdollista palvelua ja mahdollisesti tapauksesta riippuen kiinnittäis huomiota että kas, tälläpä firmalla ei ole todisteita osaamisestaan ja menenkin toisaalle...Auttaisikohan tässä kohden sitten huudella katoavan asiakkaan perään että mehän emme ole sentään rasisteja

[Heini]

No oliskohan niin, että kaiken maailman sertifiointien ja järjettömien lainsäädännön asettamien rajoitusten ja koulutuspakkojen purkamisessa olisi järkeä? Siis minkä muumin takia pitäisi kaljanlaskijan käydä mitään koulutusta, saati muiden vastaavassa tilanteessa olevien? Suomen typerä, sairaalloinen koulutusvimma puree työllisyyteen täysillä: jos duuniin ei oikeasti vaadita muuta kuin perehdytystä, vaatii valtio jotain liirumlaarum-koulutusta ihan kuin hyvän päivän sanominen olisi vastaavanlainen osaamistilanne kuin se, mitä varten tulityökorttia vaaditaan.

[Ammadeus]

Tuskinpa vain nyt on kyse suojaväristä.
Olen kohtuuttomat määrät pistäny eteenpäin itsekkin hakemuksia ja käyny hervottoman monessa haastattelussa.
Suomessa on järkeä vailla olevat koulutus vaatimukset joka saatanan työhön.

Pieni vinkki,aina voi työllistää itse itsensä ja ehkä hetken kuluttua päästä jopa itse plaraamaan niitä satoja työhakemuksia.
Ei ole helppo löytää pätevää,saati sopivaa.

[mikkoR]

Aiemmin tänään kirjoitin eräästä puljusta jonne tehdystä hakemuksesta ei kuulunut mitään, tänään sitten tuli vastaus aivan yllättäen.... hhmmmmm....
On tämä foorumi vain ihme paikka....

[Jaakko P.]

Se, että lähettää satoja työhakemuksia ja pääsee kolmeen haastatteluun on minun mielestäni tässä talous- ja työtilanteessa melko hyvä suoritus. Itse olen joulukuusta 2009 saakka lähettäny tätä kesää silmälläpitäen useita kymmeniä työhakemuksia, enkä ole saanut edes yhtäkään kutsua haastatteluun.

Aivan. Äitini tilastot viime vuosilta näyttävät varmaan vielä synkemmiltä kuin tuon kenialaisen, eikä hänestä ole kukaan tehnyt lehtijuttua.

[JM-K]

Sinänsä on hienoa että ihminen etsii työtä niin aktiivisesti yms., mutta en tosiaankaan tajua miten tyyppi joka on tullut tänne 18-vuotiaana, opiskellut täällä, saanut tutkinnon, ja on alalla jolla työnantajat tosiaankin vaativat kielitaitoa, ei ole oppinut puhumaan suomea seitsemässä vuodessa. Ei se suomen kieli mitään rakettitiedettä ole.

Juttelin tässä männä viikolla nuoren neitokaisen, Alinan kanssa. Noin kymmenen minuutin jutustelun jälkeen olin kuulevinani pienen aksentin, ja kysäisin, että onko Alina maahanmuuttaja.

Alina vastasi, että juu, hän on venäläinen, kaksi vuotta asunut Suomessa. Kehaisin Alinan erinomaista kielitaitoa ja sanoin, että luulin häntä syntyjään suomalaiseksi.

Alinaa nauratti kovasti ja hän sanoi, että niinhän ne muutkin luulee. Kysäisin plikalta, että onko suomi vaikea kieli. Ei ole, vaan helppo, sanoi Alina. Kahdessa vuodessa oppi puhumaan niin kuin olisi ollut täällä aina, kunhan vain vähän viitsii nähdä vaivaa.

Tyttö jutteli muuten ihan outoja: Suomi on hyvä maa. Rauhallinen ja turvallinen. Hyvä elintaso. Ystävällinen ja avulias kansa. Kysyin ihan suoraan, että onko hän kokenut ns. ryssävihaa. Alina kysyi silmät renkaina, että mitä se on? Kerroin tästä yhdestä naisesta, joka kirjoitti kirjan siitä, kuinka häntä venäläisenä halveksittiin ja syrjittiin. Alina tokaisi sujuvasti, että mikä lie huithapeli. Pakko kai tuo on uskoa.

[Turkulaine]

Kysyin ihan suoraan, että onko hän kokenut ns. ryssävihaa. Alina kysyi silmät renkaina, että mitä se on?

On kyllä merkillistä tämä suomalainen arkipäivän rasismi. Joitakin tyyppejä kiusaavat kaikki ja aina, toisia ei kukaan koskaan. 

[far angst]

,,,
Juttelin tässä männä viikolla nuoren neitokaisen, Alinan kanssa. Noin kymmenen minuutin jutustelun jälkeen olin kuulevinani pienen aksentin, ja kysäisin, että onko Alina maahanmuuttaja.

Alina vastasi, että juu, hän on venäläinen, kaksi vuotta asunut Suomessa. Kehaisin Alinan erinomaista kielitaitoa ja sanoin, että luulin häntä syntyjään suomalaiseksi.

Alinaa nauratti kovasti ja hän sanoi, että niinhän ne muutkin luulee. Kysäisin plikalta, että onko suomi vaikea kieli. Ei ole, vaan helppo, sanoi Alina. Kahdessa vuodessa oppi puhumaan niin kuin olisi ollut täällä aina, kunhan vain vähän viitsii nähdä vaivaa.

Tyttö jutteli muuten ihan outoja: Suomi on hyvä maa. Rauhallinen ja turvallinen. Hyvä elintaso. Ystävällinen ja avulias kansa. Kysyin ihan suoraan, että onko hän kokenut ns. ryssävihaa. Alina kysyi silmät renkaina, että mitä se on? Kerroin tästä yhdestä naisesta, joka kirjoitti kirjan siitä, kuinka häntä venäläisenä halveksittiin ja syrjittiin. Alina tokaisi sujuvasti, että mikä lie huithapeli. Pakko kai tuo on uskoa.

Tuollainen asenne- ja kielivamma sekä väärät käsitykset suomalaisesta yhteiskunnasta syntyvät väärin kotoutettaessa.  Tietysti tuossa on maahanmuuttajassa itsessäänkin vikaa, että on noin väärällä asenteella liikkeellä.

Muutaman vuoden kurssituksen ja aktiivisen, ylhäältä johdetun kotouttamisrumban ja uhriutumisopiskelun jälkeen on mahdollista saada Mäki-Jutun havaitsemat viat ja virheet korjattua.  Mutta kiire on, muuten tuokin uhriparka luiskahtaa suomalaiseen yhteiskuntaan työhön ja toimeentuloon pahimmoillaan niin, ettei häntä enää erota mitenkään meistä rasisteista.

Hospoti sentään!

[JJohannes]

Kylläpä on taas kirjoittajilla nuivat lasit päässä ja tekstiä luettu kuin Piru Raamattua.

Koska kotona ei puhuta suomea, kieltä on vaikea päästä harjoittelemaan tarpeeksi.  "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Awww. kannattaisiko ruveta puhumaan suomea kotona, eh?

Käsi sydämellä, jos muuttaisit hypoteettisen aviopuolisosi kanssa esimerkiksi Ranskaan niin puhuisitteko kotona ranskaa keskenänne oppiaksenne sitä paremmin? Ainakaan säännöllisesti.

Aivan. Äitini tilastot viime vuosilta näyttävät varmaan vielä synkemmiltä kuin tuon kenialaisen, eikä hänestä ole kukaan tehnyt lehtijuttua.

Mutta sen sijaan lehtijuttu tehtiin kolmesta rotupuhtaasta suomalaisesta kenialaisen lisäksi? Eikö se kelpaa?

Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Mistä hiton rasismista? Peninah itse toteaa, että:

Monet suomalaisetkin ovat ilman töitä, ja kilpailu on kovaa.

Joka tapauksessa artikkelissa esitetyt ihmettelyt siitä, ettei englanninkielen taito riitä juontuvat varmaan:
a) siitä, että Keniassa englannin ollessa yksi maan virallisista kielistä löytää kyllä duunia vaikka ei puhuisi ainoatakaan afrikkalaista kieltä jos on hyvin koulutettu.
b) siitä, että taloudellisesti heikossa asemassa olevissa maissa (kuten Keniassa) on muutenkin englantia puhuvia länsimaisia expat-työntekijöitä länsimaisten firmojen palveluksessa ja myös paikalliset firmat joutuvat usein palkkaamaan sen ekan huippuosaajan kun ei niitä maistereita ja tohtorismiehiä siellä joka kadunkulmassa notku.

[antero]

Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

Tyydyttäisikö esim otsikko:"Kielitaidoton Kenialainen Gichinga suomessa: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua" sinut?

Maahanmuuttaja syyttää? Vai - mahdollisesti suvaitsevainen, joskin lehden tuntien todennäköisesti - toimittaja vihjaa? Näissä on eroa.

Muistutan, että maahanmuuttajat ja heitä hyysäävät natiivit eivät ole identtisiä. Kaikkea natiivien kukkahattutoimintaa ei todellakaan pidä laskea maahanmuuttajien tiliin.

Kyllä, olet aivan oikeassa. Hyvin usein nuo mainitsemasi "toimittajat" etsivät juttuunsa sopivan henkilön, siis sellaisen jolla on jo valmiiksi sopivan suuntaisia mielipiteitä, joista sitten "toimittaja" saa aikaiseksi haluamansa mielipidekirjoituksensa.

Huomauttaisin kuitenkin siitä, että jos henkilö on totaali-nuiva maahanmuuttaja, niin siitä "toimittaja" ei saa irti haluamaansa tukea mielipidekirjoitukselleen, joten siinä tapauksessa "toimittaja" etsii sopivamman henkilön, jota voi käyttää keppihevosenaan.

[pw]

Kertoisko joku minulle miten kukaan voi lähettää satoja työhakemuksia? Mikä on se ala jossa on satoja avoimia työpaikkoja?

Jos itse jäisin työttömäksi niin hyvä jos kymmenen työhakemusta saisin lähetettyä vuoden sisällä. Siinäkin olis jo puolet epätoivoisia yrityksiä paikkoihin joihin en omaa riittävää pätevyyttä ja/tai tiedän jo etukäteen että pätevämpiä hakijoita on jonossa lukemattomia. Ei minun alalla ole käytännössä avoimia työpaikkoja ollenkaan. Teknologia-alaa riivaa huimaa vauhtia kasvava suurtyöttömyys. Tulevaisuudennäkymät on sysimustat, suorastaan toivottomat. On vain ajan kysymys koska kilometritehdas odottaa itseänikin. Lopullisesti. Ainakin Suomessa.

Kyllä meinas itku tirahtaa kun tuota Pravdan taas kerran suoltamaa paskaa luin. Mitä ilmeisimmin on paiskattu armoton spämmitulva kaikkiin mahdollisiin avoimiin positioihin siivoojasta aivokirurgiin. Olis oikein tyypillistä 'työnhakua'...ja eikun itkemään rassismuksesta.

Ei mitään uutta. Näillä mennään.

[Ernst]

Kiinnitin samaan huomiota. Satoja tarkoittaa jotakin 200:sta ylöspäin. Se on paljon se! Ettei tullut nyt hiukan muunnettua totuutta? Sellainen afrikkalainen kerroin...

[M.K.Korpela]

En tiedä, minä kyllä toivon että kenialainen löytää duunia. Onhan tämä nyt joka tapauksessa toista maata kuin eräät Kenian naapurimaasta saapuvat.

Mutta tuohon kielitaitoon. Aikoinaan kun muutin sveduihin 1985, korvien välissä oli kaikesta huolimatta ruotsin kielioppi lukiosta vaikkei Ceetä kummempi. Töissä oli pakko alkaa puhua päivästä yksi koska härmäläisiä työkavereita ei osastolla ollut. Matkalla töistä himaan luin joka päivä sanomalehden ja illalla tuijotin svedunkielistä telkkaa. Puolen vuoden päästä kielitaito tuli jotenkin ketsppi-efektillä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kokemuksella on ratkaiseva merkitys käsityksiini kieltenopiskelusta. Kannatan mahdollisimman vanhakantaista ja änkyrää kieliopin pänttäämistä olipa kyseessä mikä kieli hyvänsä. Oppilaiden viihtyvyys ja muu hömppä hiiteen. Niin ja sitten vielä, opettaja ei ole mikään kaveri.

Joten käsitykseni on, että mamujen kieltenopetus on muutettava mahdollisimman kiduttavaksi kieliopin pänttäämiseksi mahdollisimman suuren tuottavuuden saavuttamiseksi. Onko se mamujen kielikoulutus sitten höttöä ?

[Ari-Lee]

Hirveää tämä massatyöttömyys varsinkin kun tietoisesti valehdellaan työttömyysaste matalaksi kuin Kekkosen ajalla. Huom, tällä hetkellä täystyöllisyys.

Jos minä olisin kertonut asian niin ei siitä hälyä eikä keskustelua olisi syntynyt. Onneksi tuli afrikkalainen veljeni asian sanomaan julki.

Aika paljon on meikullekin koulutusta ja taitoja annettu verokertymistä mutta ei yksinkertaista duunia. Voisi kohta melkein sanoa että Suomessa on helvetisti työttömiä "mcGyvereitä".

Voivottelu helpottaa...Voi voi voi.

[Ernst]

En tiedä, minä kyllä toivon että kenialainen löytää duunia. Onhan tämä nyt joka tapauksessa toista maata kuin eräät Kenian naapurimaasta saapuvat.

Mutta tuohon kielitaitoon. Aikoinaan kun muutin sveduihin 1985, korvien välissä oli kaikesta huolimatta ruotsin kielioppi lukiosta vaikkei Ceetä kummempi. Töissä oli pakko alkaa puhua päivästä yksi koska härmäläisiä työkavereita ei osastolla ollut. Matkalla töistä himaan luin joka päivä sanomalehden ja illalla tuijotin svedunkielistä telkkaa. Puolen vuoden päästä kielitaito tuli jotenkin ketsppi-efektillä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kokemuksella on ratkaiseva merkitys käsityksiini kieltenopiskelusta. Kannatan mahdollisimman vanhakantaista ja änkyrää kieliopin pänttäämistä olipa kyseessä mikä kieli hyvänsä. Oppilaiden viihtyvyys ja muu hömppä hiiteen. Niin ja sitten vielä, opettaja ei ole mikään kaveri.

Joten käsitykseni on, että mamujen kieltenopetus on muutettava mahdollisimman kiduttavaksi kieliopin pänttäämiseksi mahdollisimman suuren tuottavuuden saavuttamiseksi. Onko se mamujen kielikoulutus sitten höttöä ?

Allekirjoitan edelliset! Eihän sitä kollina tajunnut, miten hyödyllistä voi olla sivulauseen sanajärjestyksen opettelu. Tiedättehän, konjunktio, subjekti, kieltosana ja lopuksi tietysti predikaatti. Saksassa: Im Nebensatz steht das Prädikat am Ende. Siinä oppi samalla sarjoittamaan asioita kokonaisuuksiksi ja harjoittamaan työmuistiaan. Oppi sanalla sanoen ajattelemaan, mistä ei myöhemmin ole ollut suurtakaan haittaa. Puhutaan ns. kognitiosta, jonka harjoittaminen vaatii ponnisteluja ja vaivaa, joka tuottaa parhaat tulokset kehityksen oikeina herkkyyskausina. Kun suomalainen kouluopetus on löytänyt näitä kausia ja osannut hyödyntää niitä, niin ei passaisi sössiä sitä perinnettä.

[Malla]

Kannatan mahdollisimman vanhakantaista ja änkyrää kieliopin pänttäämistä olipa kyseessä mikä kieli hyvänsä. Oppilaiden viihtyvyys ja muu hömppä hiiteen. Niin ja sitten vielä, opettaja ei ole mikään kaveri.

Jep, jep!
Muinoin, kun ehtoja vielä annettiin, paikakkunnalla X vaikutti opettaja Y, jonka ruotsin ehtolaiskurssit olivat legendaarisia. Kielioppia jankattiin, hömpästä ei tietoakaan, saati kaveeraamisesta -- ja kaikki oppivat hyvin. Ei ollut vaihtoehtoja: opit tai itket ja opit. (Itse en ehdottomana kurssiin osallistunut, mutta vuosikymmenten jälkeen joku sanoi, että "ai, sä osaa ruotsia noin hyvin, olit varmaan Y:n kursseilla?".)

[CaptainNuiva]

No oliskohan niin, että kaiken maailman sertifiointien ja järjettömien lainsäädännön asettamien rajoitusten ja koulutuspakkojen purkamisessa olisi järkeä? Siis minkä muumin takia pitäisi kaljanlaskijan käydä mitään koulutusta, saati muiden vastaavassa tilanteessa olevien? Suomen typerä, sairaalloinen koulutusvimma puree työllisyyteen täysillä: jos duuniin ei oikeasti vaadita muuta kuin perehdytystä, vaatii valtio jotain liirumlaarum-koulutusta ihan kuin hyvän päivän sanominen olisi vastaavanlainen osaamistilanne kuin se, mitä varten tulityökorttia vaaditaan.

Olen samaa mieltä mutta puretaan kaikilta, ei vain mamuilta siksi että olisi kovin kivaa.
Kaikilta tai ei keltään, ei millään syyllä ja vähinten siksi että kyse olisi muutoin rasimista.
Pukkaa muutoin taas ihmeellistä tupla-standardia ja suvikselle orkkua.

[Mr. Heat]

"Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Tässä voi laittaa syytä koululaitoksen niskaan. Eikö suomalaisten koulujen tarkitus ole tuottaa Suomeen koulutettua työvoimaa? Miksi sitten suomen taitamattomille annetaan mahdollisuus englanninkieliseen opetukseen? Tämä syö pohjan suomen kielen oppimiselta.

Tämä on todellakin mielenkiintoista. Itsehän suomenkielisenä ruotsinkielisessä AMK:ssa Suomessa joudun tekemään Lilla språkprov:in jotta voin valmistua(ruotsinkieliset taas suomenkieli kokeen). Miksi siis ulkkarit eivät joudu tekemään vastaavaa?

[JoKaGO]

Joten käsitykseni on, että mamujen kieltenopetus on muutettava mahdollisimman kiduttavaksi kieliopin pänttäämiseksi mahdollisimman suuren tuottavuuden saavuttamiseksi. Onko se mamujen kielikoulutus sitten höttöä ?

Kauan ennen somalien ensimmäistä invaasiota tapasin Suomessa kesätöissä olevan hollantilaisen kaverin, joka oli hakeutunut jollekin "suomea ulkomaalaisille"-kurssille, jotta oppisi edes vähän paikallista kieltä. Tätä nauratti se, että opetus oli tasoa "linnut visertävät räystään alla". Tuo lause lainattuna suoraan hänen oppikirjansa ihan alkupäästä!

Mun mielestä pitäisi ensin opettaa jotain, millä pääsee kiinni elämään täällä. Kieliopista viis. Sitten "kakkoskurssilla" aloitettaisiin kielenopiskelu vakavammin.

Tämä on todellakin mielenkiintoista. Itsehän suomenkielisenä ruotsinkielisessä AMK:ssa Suomessa joudun tekemään Lilla språkprov:in jotta voin valmistua(ruotsinkieliset taas suomenkieli kokeen). Miksi siis ulkkarit eivät joudu tekemään vastaavaa?

Onko tämä jo AMK:nkin vaatimuksissa? Ennen "virkamies-ruotsi" vaadittiin vain ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilta.
Menee aika himmeäksi, jos suomalaisilta vaaditaan kielitaitoa tutkinnon saamiseksi, ulkomaalaisilta ei. Mikä suomalainen tutkinto se sellainen oikein on?
Tai mitäs tuota ihmettelemään, kaksoisstandardiahan siinä vain pukkaa.

On turhauttavaa, voin kuvitella, jos yli sataan hakemukseen ei saa mitään vastausta. Mutta oikea asenne on mielestäni tuo, että kun ei suoritettu tutkinto tuo töitä, lähdetään opiskelemaan uutta. Voihan olla, että opiskeluaikana ajat paranevat niin, että töitä logistiikastakin löytyy, vaikka suomenkieli ei olisikaan hanskassa. Ja eiköhän näiden kokemusten jälkeen suomenkielenkin opiskelu ala kiinnostaa?

[Ernst]

Sopisi tietysti toivoa, että kokemus opettaisi ja suomen opinnot maistuisivat.

[CaptainNuiva]

Minäkin alan masentua.
Olen lähettänyt satoja astronauttihakemuksia ja en pääse edes haastatteluun...Ihan varmaakin, jos vain haastatteluun pääsisin, niin se olisi tae työpaikasta ja kuu odottaisi kävijäänsä!
Olen myös varma siitä että jos pääsisin haastatteluun ja töitä en saisi niin kyse olisi rasimista koska mitään muuta syytä ei voilla olemassakaan!
Vaikka en puhukkaa astronauttia niin minulla on vankka kokemus raketeista,olen semmoisia kersana vesspaperirullien hylsyistä tehnyt ja lisäksi olen lukenut aikoinaan Jet-Ace Loganin seikkailuja, eikä siinä vielä kaikki...Joka sunnuntai katson hyvinkin tarkkaan televisiosta Futuraman!