Työvoimapoliittinen keskustelu

[Lazer Apparaten]

Nythän vuokratyöfirmat tuo puolalaisia hitsareita kasapäin maahan. Tämä siksi, että firmat ei uskalla palkata vakituista työvoimaa. Vuokratyömiehistä pääsee eroon, jos ei tilauksia tulekaan lisää ja työt loppuu.

Uskoisin että töitä saa paremmin, jos irtisanomista helpotettaisiin.

Nimenomaan eikä ne puolalaiset varmasti ole parhaita tekijöitä, halvimpia vain.

[Kaptah]

Itse asiassa erään työpaikkani pomo sanoi, että virolaiset vuokramiehet on hiton kovia työmiehiä. Suomesta ei saa nuorta (fyysistä rasitusta kestävää) porukkaa, joka osaisi ja viitsisi tehdä niitä ns. hanttihommia. Suomalaiset on viikon sisään joko alkaneet lorvia, lähteneet ryyppäämään kesken töiden tai ottaneet loparit. Virolaiset painaa hommia kuten hommia kuuluu tehdä.

Sinänsä helppo uskoa. Motivaatio on ainakin kohdallaan, kun palkka vastaa sikäläistä lääkärin palkkaa. Suomalaisten keskuudessa alkaa muutenkin ilmeisesti nyt vasta selvitä, että ns. hanttihommiinkin tarvitaan työmiehiä. Kaikista ei voi tulla maistereita, ja kunnon työmies on arvostuksensa ansainnut.

Vielä kun saataisiin ammattikoulutus kunnolliselle mallille, itsellä ei ole kokemuksia mutta monet kaverit ja tuttavat ovat sanoneet ettei siellä paljon mitään tarvitse tehdä ja suurinta osaa kanssaopiskelijoista ei kiinnosta yhtään. Opetus on huonoa ja tahti hidasta. Suurin osa ajasta menee kädet taskussa. Ei näin. Mutta, minkäs teet kun osaa nuorisosta ei vaan kiinnosta. Ei niitä voi siperiaankaan lähettää.

Kerran yläasteella sijaisena ollessani yksi sankari kertoi uhmakkaasti matikassa, ettei hänen tarvitse osata ratkaista hyvin helppoja yhtälöitä. Hän kun aikoo mennä amikseen sähkölinjalle, joten ei tarvitse kuin osata kääntää ruuvia. Tuli mieleeni kaksi kysymystä:
a)missähän vaiheessa hänelle selviää, ettei kukaan palkkaa ihmistä joka osaa vain kääntää ruuvia
b)kuinka vähän pitää olla itsekunnioitusta, jos pyrkii vaan elämään niin vähällä tiedolla ja taidolla kuin mahdollista, ja tehdä niin yksinkertaista työtä kuin vaan mahdollista.

Nyt kyllä eksyin aiheesta, mutta sou not.

[M.E]

Hei kaikki,

Oma vastaukseni tiivistetysti on ehdoton ei.

Helpotetaan irtisanomista
Muut ovatkin jo ansiokkaasti selittäneet, miksi näin ei pitäisi olla (työvoiman joustavuus). Mikrotaloustieteen teoria on samoilla linjoilla. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten palkkaamis- ja irtisanomismenettelyyä tulee helpottaa. Olen osittain samaa mieltä reinon kanssa, että ongelma on vähäisempi suuryritysten kanssa. Väittäisin kuitenkin, että myös suuryritykset palkkaisivat helpommin työväkeä, jos irtisanominen olisi helpompaa. Täytyy muistaa, että ei ne yritykset edes vaikeina aikoina mielellään pistä ns. korvaamatonta porukkaa pellolle. Asiantuntijat pyritään pitämään talossa lamankin yli sillä laman jälkeen heistä on taas kova kysyntä.


Luodaan palkoille vaihteluvälit
Lisäksi rohkenen ehdottaa myös, että palkkajoustavuutta lisättäisiin. Tämä voisi toteutua niin, että työntekijöiden palkasta vaikkapa 75% olisi kiinteää ja 25% vaihtelisi työtarjonnan mukaan. Näin palkat myös joustaisivat alas päin laman tullen ja harvempia ihmisiä täytyisi pistää kortistoon. Jos joustaminen olisi mahdollista, niin palkat myös joustaisivat helpommin ja nopeammin ylöspäin, jos jollakin alalla on työvoimapulaa. Tämä toisi nopeaa helpotusta pahimpaan piikkiin.


Reformoidaan työttömyysturva
Pitkäaikaista työttömyysturvaa tulisi heikentää, jotta ihmisillä olisi kannustin siirtyä mahdollisimman pian takaisin työelämään. Vastapainoksi lyhytaikaista työttömyysturvaa olisi parannettava, jotta äkillinen irtisanominen ei aiheuttaisi katastrofia perheen taloudessa. 2-3kk lienee kohtuullinen aika löytää työtä, jos etsii sitä täyspäiväisesti.


Unohdetaan keskitetyt palkkaratkaisut ja poistetaan minimipalkat
Tämä ehdotus herättänee närkästystä vasemmistosiivessä. Pyrin selittämään asian kuten mikrotaloustiede sen selittää:

Koska yrityksillä on vain rajallinen määrä rahaa käytettävissä palkkojen maksuun, määräävät minimipalkat ja keskitetyt sopimukset käytännössä kuinka monta työntekijää yrityksen kannattaa palkata, jos markkinoilla on ihmisiä, jotka olisivat valmiit työskentelemään alle minimipalkan. Tämä johtuu siitä, että yritys tarkastelee, mikä on uuden henkilön tuottavuus, matalammat palkat tarkoittavat korkeampaa tuottavuutta. Jos minimipalkkoja/yhteistä palkkasovintaa ei olisi, useampi ihminen saisi töitä, tosin matalammalla palkalla.

Minimipalkat ja ammattiliitot siis nostavat palkkoja mutta aiheuttavat tarpeetonta työttömyyttä. (Tarpeetonta siinä mielessä, että jos niitä ei olisi, työttömyysaste olisi matalampi.) On huomion arvoista, että palkat saattaisivat mennä alle minimipalkan vain niillä aloilla, joita kuka tahansa voi/haluaa tehdä. Eli todennäköisesti kaupan kassojen ja McDonaldsin myyjien palkat saattaisivat hieman tippua.

Vastapainoksi minimipalkkojen poistamiselle olisi tehtävä myös tiedonvälitys kattavammaksi niin, että valtio julkaisisi kuukausittain eri alojen keskipalkat ja jopa firmakohtaisia keskipalkkoja.

[antero]

Helpotetaan irtisanomista

Luodaan palkoille vaihteluvälit
Lisäksi rohkenen ehdottaa myös, että palkkajoustavuutta lisättäisiin. Tämä voisi toteutua niin, että työntekijöiden palkasta vaikkapa 75% olisi kiinteää ja 25% vaihtelisi työtarjonnan mukaan.

Reformoidaan työttömyysturva
Pitkäaikaista työttömyysturvaa tulisi heikentää, jotta ihmisillä olisi kannustin siirtyä mahdollisimman pian takaisin työelämään.

Unohdetaan keskitetyt palkkaratkaisut ja poistetaan minimipalkat

Tuo esittämäsi paketti tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että olet siirtämässä yhtä yrittämisen peruselementtiä, eli riskiä, työntekijöiden niskaan.

Lähtökohtaisesti täytyisi muistaa se että yhteiskunnan yleinen hyvinvointi luo edellytykset toimivalle ja tuottavalle taloudelle.

[M.E]

Helpotetaan irtisanomista

Luodaan palkoille vaihteluvälit
Lisäksi rohkenen ehdottaa myös, että palkkajoustavuutta lisättäisiin. Tämä voisi toteutua niin, että työntekijöiden palkasta vaikkapa 75% olisi kiinteää ja 25% vaihtelisi työtarjonnan mukaan.

Reformoidaan työttömyysturva
Pitkäaikaista työttömyysturvaa tulisi heikentää, jotta ihmisillä olisi kannustin siirtyä mahdollisimman pian takaisin työelämään.

Unohdetaan keskitetyt palkkaratkaisut ja poistetaan minimipalkat

Tuo esittämäsi paketti tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että olet siirtämässä yhtä yrittämisen peruselementtiä, eli riskiä, työntekijöiden niskaan.

Lähtökohtaisesti täytyisi muistaa se että yhteiskunnan yleinen hyvinvointi luo edellytykset toimivalle ja tuottavalle taloudelle.

Aivan totta,

Mutta mielestäni ei ole mielekästä sanoa, että jonkun tahon olisi yksin kannettava kaikki riski. Sen, jolla on suhteellinen etu riskin kannossa kannattaa se kantaa. Sanoisin, että tässä asiassa työntekijöillä on suhteellinen etu, ts he voivat kantaa riskin edullisemmin kuin työnantajat. Palkkioiksi riskinkannosta tulee tietysti saada parempaa palkkaa, mihin yrittäjien pitäisi suostua sillä heidän toiminnastaan tulee vähemmän riskialtis.

Lisäksi on syytä huomata, että jos työnantajat saisivat nykyistä helpommin potkia ihmisiä pellolle, niin tällainen järjestely itseasiassa vähentäää riskiä menettää työpaikkansa KOKONAAN. Eikä edellisessä kappaleessa kuvattu järjestelmä olisi pakollinen kaikille vaan että se ylipäätänsä tulisi mahdolliseksi.

[reino]

Päivän Hesarissa "Suomen Yrittäjät toteavat talousennusteensa yhteydessä, että määräaikaisten sopimusten solmimista pitäisi helpottaa. Vastaava säännös oli käytössä syvän laman aikana 1990-luvulla.

Yrittäjät haluavat myös mahdollisuuden sopia palkkojen alentamisesta, jos se katsotaan molemmin puolin hyväksi ratkaisuksi."

Noista ainakin tuo määräaikaisten sopimusten helpottaminen on aivan kohtuullinen vaatimus. Enkä näe mitään estettä sillekään, että paikallisesti sovitaan, että mieluummin tilapäisesti vähemmän palkkaa kuin YT:t ja kenkää. Vaikeina aikoina pitää tehdä vaikeita ratkaisuja.

[Camerarius]

Köyhät ulos Helsingistä vai? Eikö ihminen saa enää valita asuinpaikkaansa? Eikö Suomi kuulukaan enää kaikille? Jos somali haluaa asua Hesassa, se on ihquu ja luonnollista, mutta köyhä suomalainen joutuu muuttamaan muualle ja kuluttamaan 2-3 tuntia päivässä työmatkoihin.

Vantaalta pääsee 20 minuutissa töihin Helsinkiin. Harvassa ovat ne kaupungit, joissa siivooja voi asua ytimessä sijaitsevan kohteen vieressä.

Ja kyllä, olen kokeillut 1300 eurolla asumista Helsingissä. Sillä rahalla (tai oikeastaan vähän vähemmällä) pääsi Linjoille, sitten kun duuni vaihtui ja liksa nousi n. 1500 euroon niin pankista saikin jo lainaa jolla sai oman asunnon Kalliosta. Jossain Soukassa tai Hakunilassa tms halvemmassa paikassa josta pääsee kätevästi Helsinkiin olisi jäänyt vielä rahaa päivittäiseen tupakointiinkin.

Lisäksi pitää ymmärtää se, että jos kaikille helsinkiläisille maksetaan jokin minimipalkka 2000 euroa niin arvatkaas mitä niille (vuokra-)asuntojen hinnoille tapahtuu? Aivan oikein!

[antero]

Helpotetaan irtisanomista

Luodaan palkoille vaihteluvälit
Lisäksi rohkenen ehdottaa myös, että palkkajoustavuutta lisättäisiin. Tämä voisi toteutua niin, että työntekijöiden palkasta vaikkapa 75% olisi kiinteää ja 25% vaihtelisi työtarjonnan mukaan.

Reformoidaan työttömyysturva
Pitkäaikaista työttömyysturvaa tulisi heikentää, jotta ihmisillä olisi kannustin siirtyä mahdollisimman pian takaisin työelämään.

Unohdetaan keskitetyt palkkaratkaisut ja poistetaan minimipalkat

Tuo esittämäsi paketti tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että olet siirtämässä yhtä yrittämisen peruselementtiä, eli riskiä, työntekijöiden niskaan.

Lähtökohtaisesti täytyisi muistaa se että yhteiskunnan yleinen hyvinvointi luo edellytykset toimivalle ja tuottavalle taloudelle.

Aivan totta,

Mutta mielestäni ei ole mielekästä sanoa, että jonkun tahon olisi yksin kannettava kaikki riski. Sen, jolla on suhteellinen etu riskin kannossa kannattaa se kantaa. Sanoisin, että tässä asiassa työntekijöillä on suhteellinen etu, ts he voivat kantaa riskin edullisemmin kuin työnantajat. Palkkioiksi riskinkannosta tulee tietysti saada parempaa palkkaa, mihin yrittäjien pitäisi suostua sillä heidän toiminnastaan tulee vähemmän riskialtis.

Lisäksi on syytä huomata, että jos työnantajat saisivat nykyistä helpommin potkia ihmisiä pellolle, niin tällainen järjestely itseasiassa vähentäää riskiä menettää työpaikkansa KOKONAAN. Eikä edellisessä kappaleessa kuvattu järjestelmä olisi pakollinen kaikille vaan että se ylipäätänsä tulisi mahdolliseksi.

Mielestäni ei ole edes lähtökohtaisesti mielekästä väittää että yrittäjä tälläkään hetkellä kantaisi yksin kaikkea riskiä, joten siinä suhteessa on täysin turhaa edes väittää että työntekijällä olisi jotain suhteellista etua riskin kannossa.

Lisäksi, jos haluaa pohtia asiaa kokonaisuutena, on muistettava se että työvoima ja sitä koskevat säännökset on vain yksi elementti yrittäjyydessä.
Toki, jos haluaa ummistaa silmänsä kokonaisuudelta, ja yrittää etsiä jotain näennäisen helppoa ja yksinkertaista ratkaisua siihen, millä tavoin järjestelmää pitäisi muuttaa, niin kyllähän se onnistuu helposti tuijottamalla vain sitä yhtä sektoria.

[reino]

Maassamme on huutava, karjuva ja ärjyvä työvoimapula. Siksi tarvitsemme lisää maahanmuuttajia.

Ja lisää suuria ja virallisia yhdistettyjä keskusteluja.

[Anti-Utopisti]

Ratkaisen tässä viestissäni lopullisesti nk. työvoimapulan. Mutta ensin hieman johdantoa.

Olen samaa mieltä siitä, että työvoimapula on aikamme suurimpia valheita. Kyse on pikemminkin kaikkien osapuolten eli 1) työnantajan, 2) työnhakijan ja 3) valtion järjestämien talouden tukitoimintojen lisääntyneestä inkompetenssista, joka estää onnistuneen rekrytoinnin.

Riittävän oikean henkilön etsiminen ja ohjaaminen juuri hänelle sopivaan työhön on hieman samantapainen ongelma kuin riittävän sopivan tuotteen valikointi tietylle asiakkaalle: se edellyttää valitsijalta kompetenssia yhteensopivuuden arviointiin ja sopivien kannustinten valintaan.

Toistan nyt täällä sen, mitä ehdotin aikanaan jo eräällä toisella palstalla yhteiskunnan kannalta kriittisten alojen työvoimapulan poistamiseksi.

Kaikkien lukion jälkeisten oppilaitosten sisäänpääsijöistä tietty prosenttiosuus pitäisi ottaa heidän kriittisillä työvoimapula-aloilla tekemiensä työtuntien pohjalta eikä nykyisen mallin mukaan todistuksella tai pääsykokeella.

Eniten työtunteja tehneet pääsisivät siis tässä kiintiössä ensimmäisinä, jne.

Jos vaikkapa 30% esimerkiksi yliopistojen sisäänpääsystä perustuisi tehtyihin työtunteihin kriittisillä aloilla, niin vaikuttaisi selvältä, että erittäin suurella osalla suomalaisista nuorista tulisi valtava kiire juuri kriittisten työvoimapula-alojen töihin.

Näin suomalaisilla nuorilla olisi taas loistava motiivi tehdä nk. matalimman tason töitä ja jopa huonolla palkalla, kun heidän ei vastineeksi tarvitsisi tuhlata enää yhtään aikaansa miettiäkseen pääsykoepreppauksen hankkimista haluamaansa jatkokoulutukseen.

Ja kun osa nuorista päättäisi alkaa käyttää sisäänpääsynsä varmistamiseen yllä esittämääni työtuntikiintiötä, niin heidän perässään seuraisi varmaankin pian melko suuri prosenttiosuus koko ikäluokasta S-käyrän osoittamalla idean leviämiskaavalla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Diffusion_of_innovations

Sama opintotukihan kuluu joka tapauksessa riippumatta siitä, valitaanko sisäänotetut vanhan mallin mukaisesti pääsykokeella vai ehdottamani ratkaisun mukaisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Koska ratkaisuni ei näin ollen vaatisi valtiovallalta lainkaan lisärahoitusta, niin se toimisi aivan yhtä hyvin myös tulevan laman olosuhteissa.

Toki kyseisessä kiintiössä täytyisi olla myös jokin yläikäraja sisäänotettaville kuten vaikkapa enintään 25 tai 30 vuoden ikä opintojen aloittamisvuonna, jotta ratkaisu toimisi johtamatta väärinkäytöksiin. Muuten esimerkiksi alan vanhemmat työntekijät saattaisivat pitää sapattivuoden opintotuella aikomatta jatkaa opintoja.

Mutta eikö ratkaisuni heikentäisi oppilasainesta osittaisen pääsykokeista luopumisen seurauksena? Mietitäänpä asiaa 80/20-säännöllä. Luultavasti suurin osa oppilaitoksiin pääsevistä terävimmistä opiskelijoista eli ne 20%, joista tulee vanhempana esimerkiksi alan tutkijoita tai muita eksperttejä, pääsevät oletettavasti sisään todistuksensa tai pääsykokeen kautta silloinkin, vaikka ehdottamani malli otettaisiin käyttöön, sillä hehän ovat tyypillisesti aina vertailulistan kärjessä. Näin opiskelija-aines ei oleellisesti heikkenisi, kun terävimmät opiskelijat joka tapauksessa pääsisivät yhtä lailla sisään kummassakin mallissa.

Ratkaisuni aiheuttaisi ainoastaan yhden muutoksen. Ne keskitason hakijat, jotka nykyään pääsevät sisään rimaa hipoen todistuksellaan tai pääsykokeella, jätettäisiinkin ulos oppilaitoksesta ja tilalle otettaisiin työpanoksellaan opiskelupaikkansa ansainneita nuoria. Nämä keskitason hakijat, jotka eivät pääsisi sisään ratkaisuni seurauksena, eivät kuitenkaan mielestäni kokisi kovinkaan suurta vääryyttä siinä mielessä, että jo pari pistettä heikompi pääsykoetulos olisi joka tapauksessa johtanut heidän kohdallaan siihen, etteivät he olisi päässeet kuitenkaan sisään.

Jos ratkaisuni mukaisia jatkokoulutuspaikkoja oletetaan olevan Suomessa vaikkapa noin 10.000 vuodessa ja 30% niiden sisäänpääsystä toteutettaisiin jatkossa siten, että sellaiset suomalaiset nuoret, jotka muuten eivät olisi menneet kriittisille työvoimapula-aloille töihin vaan tehneet jotain muuta, saadaankin ratkaisuni ansiosta houkuteltua näille aloille keräämään työtunteja ja varmistamaan näin opiskelupaikkansa, niin tämä johtaa lukumääräisesti siihen, että noin 3000 (eli 30% * 10.000) ylimääräistä nuorta saadaan ohjattua jokaisesta ikäluokasta kriittisille työvoimapula-aloille.

Jos keskimääräinen työpanos sisäänpääsyn varmistamiseen koostuisi noin viiden vuoden työtunneista, tällöin jokaisesta ikäluokasta saataisiin ohjattua ratkaisuni ansiosta 15.000 (eli 3000 * 5) ylimääräistä työvuotta kriittisille työvoimapula-aloille nykyiseen verrattuna.

Palkkaus tapahtuisi ratkaisussani aivan normaaliin tapaan joko kullakin työvoimapula-alalla ennestään vallitsevalla tai vaihtoehtoisesti työnantajan itsenäisesti päättämällä palkkatasolla riippuen siitä, kumpi vaihtoehto on kyseisellä alalla järkevämpi.

Kymmenessä vuodessa tämä tarkoittaisi siis 150.000 (eli 10 * 15.000) ylimääräisen työvuoden saamista kriittisille työvoimapula-aloille - ja vieläpä aiheuttamatta mitään muita ylimääräisiä kustannuksia kuin pelkästään jatkokoulutuksen sisäänpääsyn osittaisen muuttamisen.


[email protected]

[Jaska Pankkaaja]

"anti-utopistin" ehdotus tuossa yllä oli mielestäni erittäin hyvä. Täydentäisin sitä lähinnä sillä että peruskoulun jälkeistä koulutusta pitäisi ylipäätään vähentää etenkin yliopisto ja AMK puolella; meille valmistuu yksinkertaisesti liikaa maistereita etenkin humanistiselle puolelle ja sitten vielä näitä AMK pelletutkintolaisia.

Itse olen ajatellut tästä helposta irtisanomisesta ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta niin että järjestelmä pitäisi olla portaittainen, tai vaikka portaaton mutta joka tapauksessa sellainen että pitkään työskennelleiden etuisuudet olisivat parempia kuin vähemmän aikaa työssäolleiden. Jos joku on sitä mieltä että tämä on epäoikeudenmukaista, kannattasi perehtyä nykyiseen järjestelmään vuokratyövoiman käyttöineen ja pätkätöineen joka todellakin on epäoikeudenmukainen työntekijöitä kohtaan ja kaiken lisäksi vaikeuttaa työllistymistä.

[Atte Saarela]

Nykyinen työlainsäädäntö johtaa todellakin ikäviin tilanteisiin ja sitä pitäisi kyllä muuttaa.

Vuokratyöfirmat eivät oikeastaan tuota paljon mitään taloudelle, nykyinen lainsäädäntö vain luo tilanteen jossa tällaisistä välistävetäjistä tulee tarpeellisia.

Tämä on loistava esimerkki siitä että nykyinen lainsäädäntö ei loppujen lopuksi palvele työntekijöiden etua, vaikka sitä ehkä ovat jotkut ammattiliitotkin joskus kannattaneet.

[Maailmanmies]

Vielä pakollinen syrjäpolku monikulttuuripolitiikkaan: mitä enemmän syrjintäkieltoja ja rassisminvastaisia kampanjoja, sitä vaikeammaksi varsinaisten maahanmuuttajien työllistyminen tulee. Kukaan pienyrittäjä ei halua palkata sellaista ihmistä, jossa saattaa piillä megalomaanisen katastrofin siemen (= kymmenen eri valtuutetun toimistot lähettävät lakimiehet kimppuun tms.). Jos mamua ei voida työpaikalla kohdella tasan samalla tavalla kuin muitakin työntekijöitä, häntä ei mielellään palkata.

Juuri tuosta johtuu se miksi amerikkalainen työnantaja suosii keski-ikäisiä valkoisia heteromiehiä uutta työväkeä palkatessaan. Ei siksi, että olisi niin rassisti, vaan siksi, koska näistä pääsee helpoimmin eroon.

[IDA]

Pienten ja PK-yritysten kannalta tilanne on aivan toinen. Irtisanomisen vaikeus on suurin uusien työntekijöiden palkkaamisen este. Yksikin virherekrytointi voi kaataa pikkufirman. Koska tulevaisuudessa suurin osa uusista työpaikoista syntyy PK-yrityksiin, irtisanomisen tulisi olla juuri niissä mahdollisimman joustavaa. Totta kai irtisanomisajat ja -palkat työssäoloajan mukaan. Nythän tilanne on se, että pienyrittäjä pääsee helpommin eroon vaimostaan kuin vakituisesta työntekijästä

Harvinaisen totta.

Itse olen vakaasti sillä linjalla, että kuukausipalkka ja kaksi päivää lomaa per kuukausi virallisten pyhien päälle. Ja ellei työ maistu niin aina voi hakea uutta 

Itse muistan kuinka aikanaan ei osannut edes laskea omaa palkkaansa. Koko paketti koostui niin monista erilaisista lisistä. Mikä oli typerää.

[kalpea massa]

Vantaalta pääsee 20 minuutissa töihin Helsinkiin. Harvassa ovat ne kaupungit, joissa siivooja voi asua ytimessä sijaitsevan kohteen vieressä.

Ja kyllä, olen kokeillut 1300 eurolla asumista Helsingissä. Sillä rahalla (tai oikeastaan vähän vähemmällä) pääsi Linjoille, sitten kun duuni vaihtui ja liksa nousi n. 1500 euroon niin pankista saikin jo lainaa jolla sai oman asunnon Kalliosta. Jossain Soukassa tai Hakunilassa tms halvemmassa paikassa josta pääsee kätevästi Helsinkiin olisi jäänyt vielä rahaa päivittäiseen tupakointiinkin.

Lisäksi pitää ymmärtää se, että jos kaikille helsinkiläisille maksetaan jokin minimipalkka 2000 euroa niin arvatkaas mitä niille (vuokra-)asuntojen hinnoille tapahtuu? Aivan oikein!

Hienoa! Tuohon ei mamu pysty. Kerrotko vielä pankkisi ja tupakkamerkkisi.
Yksityisten kämppien vuokrat tapissa myös Soukassa, kunnan luukkuihin ei mahdu kun ovat täynnä mamuja.

[GranpaIgor]

Noista ainakin tuo määräaikaisten sopimusten helpottaminen on aivan kohtuullinen vaatimus. Enkä näe mitään estettä sillekään, että paikallisesti sovitaan, että mieluummin tilapäisesti vähemmän palkkaa kuin YT:t ja kenkää. Vaikeina aikoina pitää tehdä vaikeita ratkaisuja.

Ei se määräaikaisten työsopimusten teko ole mihinkään vaikeutettu jos on asialliset perusteet sille määräaikaisuudelle. Sellaisia sopimuksiahan ne henkilöstön vuokrausyrityksetkin käyttävät.

Eikä palkkojen alentaminenkaan ole kiellettyä jos siitä työntekijät ja työnantaja yhdessä sopivat. Työnantajat ilmeisesti vain haluavat sellaisen helpon automaatin että kun he sanovat että nyt menee huonosti niin tuotannollis-taloudellisin perustein alennetaan palkkoja. Ja tietenkin työnantajan yksin tekemällä päätöksellä. Vähän niin kuin YT-menettelyllä voidaan tuotannollis-taloudellisiin seikkoihin vedoten irtisanoa käytännössä vaikka miten isot olisivat yrityksen voitot. Sitä voi tietenkin kysyä olisiko parempi säilyttää työpaikka ja saada jonkin aikaa vaikka 10% alennettua palkkaa. Käytännössähän työnantajan työvoimakustannukset alenisivat n 15% mutta verotuksen yms marginaalivaikutukset (oletuksena että marginaalivero, työntekijän eläkemaksut yms ovat n 50%) huomioon ottaen työntekijän nettoansio alenisi vain n 5%, Marginaaliverosta lisätietoja tässä http://fi.wikipedia.org/wiki/Marginaalivero
 
Olen itse ollut töissä yrityksessä jossa palkkojen alentaminen onnistui melko isollakin porukalla. Uhkien väistyttyä ja taloustilanteen kohennuttua saatiin alennukset takaisin. Asiasta sovittiin yhteisesti palkkoja alennettaessa!
Monikohan näitä palkanalennuksia julkisesti hamuileva työnantaja sellaiseen olisi valmis suostumaan? Eli minä en usko että ongelmana olisivat vain työntekijät - voi esteenä olla myös työnantajan asenteet. Halutaan nopeita ja yksipuolisia pikavoittoja. Ehkä johdon bonusten tai optioiden vuoksi

Ongelman voisivat muodostaa yleissitovat työehtosopimukset jos palkkoja pitäisi tiputtaa alle TES minimien. Sellaisen vastustuksen saatan jopa ymmärtää,

[Kullervo Kalervonpoika]

Lisäksi pitää ymmärtää se, että jos kaikille helsinkiläisille maksetaan jokin minimipalkka 2000 euroa niin arvatkaas mitä niille (vuokra-)asuntojen hinnoille tapahtuu? Aivan oikein!

Tässä on hieman sama ongelma kuin siinä ajatuksessa, että nostetaan nollavero 700-1000 euroon kuukaudessa. Kulutus kasvaa - ja inflaatio kiihtyy. Hyvä ajatus kääntyy nopeasti tarkoitusperiään vastaan.

Tietyllä tavalla valtion harjoittama hintasääntely - muuallakin kuin maatalouudessa - saa tässäkin ajassa ihan uusia ulottuvuuksia.

Vaikeita asioita, etenkin kun elämme tässä - niin kovin kuuluisassa - globaalissa taloudessa.

[Veli Karimies]

Jenkeissä matkustelleellä tuttavalla oli sinäänsä mielenkiintoisia näkökantoja. Jenkeissä homma toimii siten että sosiaaliturva on olematon mutta koska työvoima on halpaa on paljon ns perseenpyyhintätyövoimaa joka on "huonosti" palkattua ja suuri osa tuloista tulee tipeistä tai muusta niihin verrattavissa olevista asioista. Onko tämä sitten kansantaloudellisesti hyvä että kaikilla on (paska)duuni josta iso osa tulosta tulee pimeenä eikä ole Suomen kaltaista toimettomien määrää jotka elävät verotuloilla maksetuilla tuilla.

[GranpaIgor]

Jenkeissä matkustelleellä tuttavalla oli sinäänsä mielenkiintoisia näkökantoja. Jenkeissä homma toimii siten että sosiaaliturva on olematon mutta koska työvoima on halpaa on paljon ns perseenpyyhintätyövoimaa joka on "huonosti" palkattua ja suuri osa tuloista tulee tipeistä tai muusta niihin verrattavissa olevista asioista. Onko tämä sitten kansantaloudellisesti hyvä että kaikilla on (paska)duuni josta iso osa tulosta tulee pimeenä eikä ole Suomen kaltaista toimettomien määrää jotka elävät verotuloilla maksetuilla tuilla.

Keskustelin kerran erään (kokoomukselaisen) kansanedustajan kanssa skenaariosta että jos kaikki tulosiirrot ml toimeentulotuki ja työttömyyskorvaukset yms lopetettaisiin kokonaan. Kyllä nousisi syrjäytyneiden, työttömien ja rahattomien aktiviteetti. Alkaisi maistua palautuspullojen kerääminen, roskaduunit yms mutta kyllä lisääntyisi räjähdysmäisesti myös varastaminen ja ryöstely puistoissa, kujilla ja ihan vaikka vain kauppakeskusten tungoksessa.

Kyllä amerikkalainen tyttäreni on moneen kertaan esittänyt noita Keijonkin kuvaamia amerikkalaisen yhteiskunnan tapoja ratkaista ongelma. Tehokkaita mutta myös aika tylyjä. Tyttäreni on kuitenkin myöntänyt ja korostanut että amerikkalaisessa yhteiskunnassa on aivan toisenlaisen suurusluokan hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistyötä kuin Suomessa. Eli niiden avulla pystytään hiukan pehmentämään tilannetta. Meillähän tuo työ on kokonaan ulkoistettu veronmaksajien rahoilla julkisvallalle.

Keskustelussa kansanedustajan kanssa meidän yhteinen lopputoteamuksemme oli, että nuo erilaiset tulonsiirrot ovat hinta meillä vallitsevasta kohtuullisen hyvästä yhteiskuntarauhasta.

Vaikka tunnenkin kuuluvani "nuiviin" en yhdistä tähän kirjoitukseen maahanmuuttaja-aspektia. Kas kun sellaisen poliittisesti korrekti esitystapa pitäisi huolellisemmin miettiä. Kirjoittakoon siitä joku muu.

[Martel]

Keskustelin kerran erään (kokoomukselaisen) kansanedustajan kanssa skenaariosta että jos kaikki tulosiirrot ml toimeentulotuki ja työttömyyskorvaukset yms lopetettaisiin kokonaan. Kyllä nousisi syrjäytyneiden, työttömien ja rahattomien aktiviteetti.

Suomessa tilanne on pikemminkin se, että jos valtiokoneistosta karsittaisiin tarpeeton läski, joitakin veroja voitaisiin alentaa olennaisesti, toisia poistaa kokonaan. Sosiaaliturva, eläkkeet jne. voitaisiin silti säilyttää.

Homman kauneus on siinä, että jos toimittaisiin näin, vasemmistolla ei oikein olisi mihin puuttua: pientä ihmistä tuettaisiin edelleen, mutta kaikkien verot olisi alhaisemmat, mikä auttaisi myös ja nimenomaan keskituloisia. Jos Kokoomus tms. yrittää karsia toimeentulotukia merkittävästi, se alkaa menettää kannatusta vasemmistolle. Jos läski leikataan juuriaan myöten ja osalla säästyneistä rahoista korotetaan eläkkeitä, opiskelijoiden toimeentuloa jne., ketä ihmiset kannattavat? Osa valtion irtisanotuista tietenkin protestoi, mutta koska uutta julkisen sektorin työpaikkaa ei ole tiedossa, he joko päätyvät yksityiselle sektorille tai alkoholisoituvat. Molemmissa tapauksissa heistä tulee aiempaa vaarattomampia.

Tämä idea ei ole minun keksimäni. Brittiläinen heppu Sean Gabb esitti nuo ajatukset kirjassaan "Cultural Revolution, Culture War: How Conservatives Lost England And How To Get It Back". Ladattavissa ilmaiseksi hänen sivuiltaan: http://www.candidlist.demon.co.uk/hampden/culture.htm

Suomessa karsittavaa löytyy vaikka kuinka paljon. Eilen mainitsin, että maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimii 45 tuhatta ihmistä. Jos määrä pudotettaisiin esim. 5000:een ja osa säästyneestä rahasta palautettaisiin maanviljelijöille, eduskuntatalon edessä tuskin nähtäisiin traktorimarssia. Sama pätee luultavasti kaikkiin muihinkin hallinnonaloihin. Yleisradion voisi kokonaan lakkauttaa, myydä kaluston ja kiinteistöt - samalla päästäisiin tv-luvasta, minkä positiivinen vaikutus yksittäiselle taloudelle on samaa luokkaa kuin joidenkin nk. 'verouudistusten'.

[GranpaIgor]

Keskustelin kerran erään (kokoomukselaisen) kansanedustajan kanssa skenaariosta että jos kaikki tulosiirrot ml toimeentulotuki ja työttömyyskorvaukset yms lopetettaisiin kokonaan. Kyllä nousisi syrjäytyneiden, työttömien ja rahattomien aktiviteetti.

Suomessa tilanne on pikemminkin se, että jos valtiokoneistosta karsittaisiin tarpeeton läski, joitakin veroja voitaisiin alentaa olennaisesti, toisia poistaa kokonaan. Sosiaaliturva, eläkkeet jne. voitaisiin silti säilyttää.

Aloin ihan hihittää ilosta. Samaa mieltä. Kyllä meidän yläpää on ihan liian raskas. Ongelma taitaa olla että näistä asioista päätöksentekoelimissä eduskunnassa ja kunnissa istuu näistä samoista verovaroilla kustannetuista elimistä leipänsä saavia suuri enemmistö - kunnissa se nk kuntapuolue. Ja me olemme ne itse sinne äänestäneet.

[Martel]

Ongelma taitaa olla että näistä asioista päätöksentekoelimissä eduskunnassa ja kunnissa istuu näistä samoista verovaroilla kustannetuista elimistä leipänsä saavia suuri enemmistö - kunnissa se nk kuntapuolue.

Totta. Ja lisäisin, että tuosta kuntapuolueesta on h*vetin vaikea päästä eroon. Se Sean Gabbin kirja perustuu olettamukselle, että konservatiivit saisivat Britanniassa enemmistön, jonka turvin toteuttaa nuo radikaalit uudistukset. Britannian kaksipuoluejärjestelmässä tuollainen tilanne on periaatteessa mahdollinen - Suomen tilkkutäkki-järjestelmässä vastaavaan tilanteeseen tarvittaisiin joku jättikatastrofi tai kahden hyvin vahvan, mutta yksituumaisen puolueen koalitio. Ei tässä elämässä...

[Brixton]

kunnissa istuu näistä samoista verovaroilla kustannetuista elimistä leipänsä saavia suuri enemmistö - kunnissa se nk kuntapuolue. Ja me olemme ne itse sinne äänestäneet.

Ei, kyllä ne ovat ihan päivätöissä käyviä ihmisiä, jotka sivutyönä pienin kokouspalkkioin valtuutetun työtä tekevät.
Peruskunnista ei ainakaan voida byrokratiaa juuri enempää karsia ellei sitten ole tavoitteena ajaa koko kuntasektoria alas.

[GranpaIgor]

kunnissa istuu näistä samoista verovaroilla kustannetuista elimistä leipänsä saavia suuri enemmistö - kunnissa se nk kuntapuolue. Ja me olemme ne itse sinne äänestäneet.

Ei, kyllä ne ovat ihan päivätöissä käyviä ihmisiä, jotka sivutyönä pienin kokouspalkkioin valtuutetun työtä tekevät.
Peruskunnista ei ainakaan voida byrokratiaa juuri enempää karsia ellei sitten ole tavoitteena ajaa koko kuntasektoria alas.

"Ihan tavallisia päivätöissä käyviä ihmisiä" kuitenkin tarkoittaa tietääkseni aika usein että ovat kunnan tms julkissektorin työnantajan palveluksessa. En minä tarkoittanutkaan että ne mitään "tavallisista" poikkeavia olisivatkaan.

Juu ei ne kunnallishallinnossa ne kokouspalkkiot mitään hirmu isoja ole. Aika monessa paikassa pitäisi istua jos pelkästään niistä leipänsä aikoisi tienata.
Mutta en minä tarkoittanut että ne valtuutetut esimerkiksi niillä kokouspalkkioilla eläisivätkään.

[Brixton]

"Ihan tavallisia päivätöissä käyviä ihmisiä" kuitenkin tarkoittaa tietääkseni aika usein että ovat kunnan tms julkissektorin työnantajan palveluksessa. En minä tarkoittanutkaan että ne mitään "tavallisista" poikkeavia olisivatkaan.

No kunnan hallintokoneiston viranhaltija on jo suoraan esteellinen osallistumaan omien asioidensa käsittelyyn...
Oman kuntani kunnanhallituksen jäsenten ammatteja: Rehtori, puutarhuri, ylikonstaapeli, yrittäjä, toimittaja, rakennusinsinööri..

Onko opettaja ja lääkäri sitten jotenkin vähempiarvoinen kuin yksityisellä sektorilla työskentelevä henkilö?

[GranpaIgor]

"Ihan tavallisia päivätöissä käyviä ihmisiä" kuitenkin tarkoittaa tietääkseni aika usein että ovat kunnan tms julkissektorin työnantajan palveluksessa. En minä tarkoittanutkaan että ne mitään "tavallisista" poikkeavia olisivatkaan.

No kunnan hallintokoneiston viranhaltija on jo suoraan esteellinen osallistumaan omien asioidensa käsittelyyn...
Oman kuntani kunnanhallituksen jäsenten ammatteja: Rehtori, puutarhuri, ylikonstaapeli, yrittäjä, toimittaja, rakennusinsinööri..

Onko opettaja ja lääkäri sitten jotenkin vähempiarvoinen kuin yksityisellä sektorilla työskentelevä henkilö?

Ei kysymys ole suinkaan mistään vähempiarvoisuudesta tai sopimattomuudesta. Kirjoitinko epäselvästi vai etkö vain halua ymmärtää mistä on kyse?

Rehtori ja ylikonstaapeli ovat melkoisella varmuudella julkishallinnon palveluksessa. Puutarhuri ja rakennusinsinöörikin voisivat hyvin olla julkisessa tehtävässä. Niitähän on muitakin kuin suoraan kunnassa.Toimittaja ja yrittäjä tuskin ovat.

Esteellisyys osallistua suoraan oman asian käsittelyyn on selvä juttu. Mutta ei se silti poista näitä kuntapuolue-käsitteen mukanaan tuomia riippuvuusongelmia.

Jos julkishallinnon luottamustehtävissä istuu julkishallinnosta leipäänsä tienaavia yliedustetusti muodostuu helposti, ei tietenkään mitenkään välttämättä,  ennakkoasenne-vinoumaa (englanniksi 'bias') siihen omaan viiteryhmään, ihmiset jotka saavat leipänsä julkishallinnosta.

[Atte Saarela]

Sosiaaliturvan uudistusta käsittelevän SATA-komitean raportti julkaistaan kai pian.. Luin netistä huhuja, että komitea on jo suunnitellut mm. Tanskan mallin suuntaisia uudistuksia..

[reino]

Urpilainen aikoo poistaa loputkin lääkärit julkiselta sektorilta:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/urpilainen_kieltaisi_laakareilta_tyoskentelyn_kahdella_sektorilla_566778.html?origin=rss

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen ehdottaa, että lääkäreiltä evättäisiin mahdollisuus työskennellä kahdella sektorilla. Hän kehottaa Savon Sanomissa hallitusta tarttumaan terveydenhuollon rakenteisiin ja tekemään niihin perinpohjaisia uudistuksia.

Urpilaisen mielestä hallituksen pitäisi selvittää, voiko julkisella sektorilla työskentelevä lääkäri tehdä töitä myös yksityisellä puolella. Hän huomauttaa, että muillakaan aloilla ei katsella suopein silmin saman työntekijän häärimistä yhtä aikaa eri työnantajien leivissä.

- Samat lääkärit tekevät päivän julkisella puolella ja menevät illaksi yksityiselle. En usko, että hyväksyttäisiin, jos Nokian insinööri menisi illaksi Ericssonin palvelukseen, Urpilainen vertaa Savon Sanomissa.

Voiko tuohon perusteluun enää mitään lisätä?

[Esa N.]

Mihin ne lääkärit sitten katoavat? Viime viikolla jouduin olemaan muutaman päivän KYS:ssä akuutin keuhkoödeeman takia, joten tuli tarkkailtua yliopistosairaalan meininkiä ihan paikan päällä. Kyllä lääkäriopiskelijoita oli käytävillä pilvin pimein. En nähnyt alan kärsivän opiskelijapulasta, joten tästä voitaisiin äkkiä päätellä myös työvoimaa olevan saatavilla.

Pari kertaa jouduin myös itse innokkaiden opiskelijoiden kuunneltavaksi.

[Atte Saarela]

Onko pienituloisten kannustinloukkuja vielä olemassa Sata-komitean uudistuksen jälkeen? Eli tilanteita joissa pienituloisen ei kannata ottaa vastaan esimerkiksi osa-aikaisia työkeikkoja, koska sosiaalietuudet tippuisivat liikaa? Kuulin yhdeltä tutulta, että tässä saattaisi olla vielä parantamisen varaa.

Jos tähän saisi kehitettyä jotain hyviä ehdotuksia, niitä kannattaisi ehkä ottaa mukaan puolueohjelmaan, jotta saisimme ääniä esim. fiksuilta demareilta.

Entä irtisanomissuoja? Parantaisikohan työllisyyttä jos sitä heikentäisi vielä hiukan? Tämä saattaisi olla kokonaisuuden kannalta edullista, mutta puolueen suosion kannalta ei välttämättä yhtä edullista.