2010-04-25 HS: Wallah, sanoi uussuomalainen

[sense]

Mitä uusslangiin tulee, niin Itä-Helsingistä ja somaleista tulee lähinnä mieleen termit "sidukkavalas" ja "lähiövalas", siis nämä somalien paikalliset "shulukit sharmutot", jotka kovasti nauttivat näiden kunnioitusta.

[Mursu]

Sama täällä, Naistenklinikalla syntynyt ja olin vielä 100 metriä synnyinpaikastani toissä vuosikymmenet. Minusta stadi oli ehkä 20 -30 luvun slangia enempi. Kyllä tietysti tunsin sanan mutta Hesaa mekin käytettiin ja kaupunginosia tietysti. Valkka, Tölikkä jne. Katuja kuten Sturari, Mansku jne. Sörnäinen oli ikäluokallani Sörkkä, vaikka se vanhalla slangilla oli Sörkka. Oi niitä aikoja entisiä.

Kätilönopistolla syntyneenä itse taas en käytä hesaa enkä myöskään stadia vaan puhun helsingistä.Itsehän en käytä sturari/valkka nimiä mutta tölikkähän on kaljakuppila manskulla.Kantakaupunkia taas kutsutaan pelkästään keskustaksi (jos käyt siellä esim viikonloppuna kaupassa niin menet tunneliin yms) ja sörkkä on sörkkä(tolla ei oikeasti ole omasta mielestäni mitään väliä kumpi se on).

/edit
Tuliskohan toi chica sana Chick:stä?.

Kantakaupunki ja keskusta ovat kyllä aivan eri asioita. Keskusta on aseman välitön seutu. Sitä penskana nimitimme Steissiksi.  Kantakaupunki on suunnilleen  se,  missä ratikat kulkee.

[Topi Junkkari]

Kantakaupunki on suunnilleen  se,  missä ratikat kulkee.

Kantakaupunki tarkoittaa Helsinkiä ennen vuoden 1946 ja sitä myöhempiä alueliitoksia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos

Ketjun otsikossa oleva nykyinen kotikaupunginosani Vuosaari liitettiin Helsinkiin vasta 1966 ja somalit Vuosaareen 1990-luvun alusta lähtien.

[RP]

Kantakaupunki on suunnilleen  se,  missä ratikat kulkee.

Kantakaupunki tarkoittaa Helsinkiä ennen vuoden 1946 ja sitä myöhempiä alueliitoksia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki

Linkin takaa:

Helsingin kantakaupunki (ruots. Helsingfors innerstad) oli alkujaan alue...

(mainitsee myös mm. ratikka ja umpikorttelimääritelmät)

[Melbac]

Keskusta on ns steissin alue ja kanta-kaupunki on tyyliin umpinaiset korttelit tyyliin kallio/töölö ja pasilat yms on lähiöitä.Itä-helsinki ja jostain haagasta eteenpäin on sitten jo jotain landea..

[Eino P. Keravalta]

Näin se maahanmuutto ja sen tarkoitus muuttavat muotoaan: aluksi meille kerrottiin, että nämä reippaat nuoret miehet tulevat pesemään mummojemme takapuolet ulosteesta, mutta heidän palvottu toimenkuvansa onkin nimitellä toisia ihmisiä läskeiksi, homoiksi ja huoriksi.

[foobar]

Näin se maahanmuutto ja sen tarkoitus muuttavat muotoaan: aluksi meille kerrottiin, että nämä reippaat nuoret miehet tulevat pesemään mummojemme takapuolet ulosteesta, mutta heidän palvottu toimenkuvansa onkin nimitellä toisia ihmisiä läskeiksi, homoiksi ja huoriksi.

Tai ainakin nimitellä elättäjiä läskeiksi, homoiksi ja huoriksi.

[koli]

Tsekkaa, tajuutsä Stadin slangin uudet läpät
...
Vanha slangi syntyi alun perin Helsingissä 1800-luvun lopulla. Kaupunki oli silloin kieliympäristönä monikulttuurinen. Slangiin tuli sanastoa ruotsista ja venäjästä. Uuteen slangiin on sittemmin otettu, tai on tullut, sanoja ja aineksia lähinnä englannista, mutta aivan uusimmat puhujat sulattavat mukaan muun muassa arabiaa ja somalia.

Jos kuulee Itiksessä [Itäkeskus] nuoren väittävän toiselle, että "nyt sä puhut paskaa", saattaa kuulla kundin vastaavan "wallahi" eli "vannon Allahin nimeen". Se on slangia sekin.

Jotkut ortodoksit stadilaiset slangin bamlaajat saattavat jo tässä vaiheessa huudahtaa, että hitto vie se ny ei ainakaa oo mitää slangii. Mut sillon ne itekki saattaa jo heittää jotai Hesan puhekielt.
...
Helsinki on ollut muuttoliikkeessä ottavana puolena, ja toisin kuin stabiilimpien maalaisyhteisöjen, helsinkiläisten on ehkä ollut pakko hyväksyä tulijoiden tavat ja suuvärkeistä tulvahtelevat oudot ilmaisut.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1423205284142

Wallah en osta ikinä hyysäriä.

[Läpeensä Nuiva]

HS ei bonjaa mitä lukijat snaijaavat.

[Melbac]

ton gradun tekijä ei ilmeisesti tiedä että eri kaupunginosissa oli eri slangit ja on sitä mieltä että yhden kaupunginosan slangisanoja käyttävät kaikki helsinkiläiset..

[Micke90]

Olen kyllä kuullut somppujen sölkkäävän vaikka mitä paskaa omalla kielellään, mutta se ei minua juuri kiinnosta. Sen sijaan Hyysärin pikkukylästä kotoisin olevaa toimittajan alkua se tuntuu kovasti kiinnostavan, kun pääsee ensimmäistä kertaa elämässään näkemään ihka aidon n**kerin. 

[Urpo Juusto]

Älä tuu tänne dallaa tai mä dokaan sua röökiin. Pebbuh!

[Iloveallpeople]

Jo kolme vuotta sitten uutisoitiin somalien stadin slangia rikastuttavasta vaikutuksesta:

- Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.

Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.

[Kemolitor]

Itse gradu:
Erika Vierto: Voiksä stikkaa mulle stidit ku mullon stendari bänks? Havaintoja syntyperäisten helsinkiläisnuorten slanginkäytöstä

[Maastamuuttaja]

Slangijutuissa mua ottaa aivoon liiallinen slangisanojen käyttö. Lauseet - vai onks ne nyt virkkeit tai jotain,  on duunattu täyteen slangii, mikä mun mielestä on dorkaa. Ei me sillai oikeesti puhuttu. Jonkun faijakin oli duunissa radiossa.

[P]

Jo kolme vuotta sitten uutisoitiin somalien stadin slangia rikastuttavasta vaikutuksesta:

- Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.

Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.

Hieno kontribuutio afrikansarvelaistovereiltamme.

[sivullinen.]

Työ eli duuni ei ole tainnut saada uutta stadilaista sananmuotoa.

[Micke90]

Tarkoittaako tämä sitä, että joillakin alueilla jo niin voimakas muslimiedustus, että sana 'wallah' on enemmistön käytännön sanavarastoa?

Ei tarkoita. Kyse on vain toimittajan unelmasta. 

[Blanc73]

saattaa kuulla kundin vastaavan "wallahi" eli "vannon Allahin nimeen".

Mukavan oloiset nuorukaiset^TM raiskaavat nyt myös nuorisoslangia. Allahu akbar.

[Pöllämystynyt]

Slangijutuissa mua ottaa aivoon liiallinen slangisanojen käyttö. Lauseet - vai onks ne nyt virkkeit tai jotain,  on duunattu täyteen slangii, mikä mun mielestä on dorkaa. Ei me sillai oikeesti puhuttu. Jonkun faijakin oli duunissa radiossa.

Olen huomannut saman. Näissä "oikeaoppisissa" slangiesityksissä slangia käytetään kuin kieltä, jonka sanasto korvaa tyystin suomalaisen. Kuitenkin ainakin kuulemani mukaan slangisanoja käytetään mausteena puhekielessä, ja yhtä hyvin voidaan seassa käyttää suomalaisiakin vastineita. Joskus kuulee hyvin slangisanapitoista puhekieltä, mutta ei sekään ole oikeaoppista. Suhteeni Stadiin ei tosin ole niin vakiintunut, että olisin kuullut kaiken. Ehkä joskus muinoin slangi tosiaan muistutti enemmän kreolia.

[Miniluv]

Jos kuulee Itiksessä [Itäkeskus] nuoren väittävän toiselle, että "nyt sä puhut paskaa", saattaa kuulla kundin vastaavan "wallahi" eli "vannon Allahin nimeen". Se on slangia sekin.

Wallah, sanoi uussuomalainen
Tutkija nauhoitti nuorten itähelsinkiläisten puhumaa suomen kieltä. Siihen on sekoittunut arabiaa ja venäjää.
Tommi Nieminen

(...)

"Kiinnostava ilmiö on mä lupaan- tai mä vannon -fraasi, jota nuoret käyttävät yleissuomesta poikkeavalla tavalla. Siihen on selkeästi vaikuttanut arabian kielen ilmaus wallah, joka tarkoittaa Jumalan nimeen ja jota erityisesti somalit käyttävät", Raevaara sanoo.

Vaikkapa näin: Noi bassot oli tosi kovalla, mä lupaan. Tai: wallah, veli, sä oot hyvä futaaja.

Kun jälkimmäiselle lauseelle suorittaa ruumiinavauksen, siitä löytyy paljon sellaista, jota keski-ikäinen kantasuomalainen ei suuhunsa panisi. Wallah on vahvistus siitä, että puhuja on tosissaan. Että väite ei ole läppää.

Ja meidän kulttuurihistoriaamme...

33 "Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: 'Älä tee väärää valaa' ja 'Pidä, mitä olet Herralle valalla vannonut'. 34 Mutta minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 35 älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa koroke, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. 36 Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi. 37 Kun myönnätte, sanokaa vain: 'Kyllä', kun kiellätte, sanokaa: 'Ei.' Enempi on pahasta.

[Rikastaja]

Wallahi ja waryah

Väitöskirjaa tehdessään Lehtonen törmäsi useaan sanaan, joita aikuisten ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien on lähes mahdotonta ymmärtää. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi vieraista kielistä suomeen lainatut sanat wallahi ja waryah.

– Wallahi on alun perin arabiaa. Sen alkuperäinen merkitys on sananmukaisesti "Jumalan tai Allahin kautta". Nykyään sitä käytetään esimerkiksi monissa itähelsinkiläisissä kouluissa merkityksessä "ihanko totta".

– Waryah puolestaan on alun perin somaliankielinen sana, joka tarkoittaa vähän niin kuin "hei, sinä", amerikkalaisittain "hey, dude" (vapaasti suomennettuna "mitä äijä" tai "mitä jätkä"). Sitä käytetään tervehtimiseen nimenomaan miesten keskuudessa. Molemmat ilmaisut ovat sellaisia, että myös syntyperältään suomalaiset koululaiset ymmärtävät niiden merkityksen, mikäli käyvät samaa koulua tai liikkuvat sellaisessa porukassa, jossa näitä sanoja usein käytetään.

Veli

– Tärkeää on tietysti, mistä ilmiöstä tai sosiaalisesta kehityksestä sanat ovat esimerkkejä. Esimerkiksi hip hop -tyyliin tulee afroamerikkalaisia sanoja, niin kuin yo tai wazzup (whatsup, wassup), toisaalta sellaisia ilmauksia jotka mukautetaan paikalliseen, niin kuin vaikkapa puhuttelu veli (vrt. amerikanenglannin bro).

– Tuon tyyppiset puhuttelut ovat olleet suomen kielessä melko harvinaisia, mutta omassa aineistossani hip hop -tyyliin samaistuvien keskuudessa veli on aika yleinen. Sillä ilmaistaan maskuliinista ja joskus myös etnisyyteen liittyvää solidaarisuutta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440045576353.html

Onko tämä sitä kulttuurin rikastamista?

[valtakunnanpärkhele]

Veli

– Tärkeää on tietysti, mistä ilmiöstä tai sosiaalisesta kehityksestä sanat ovat esimerkkejä. Esimerkiksi hip hop -tyyliin tulee afroamerikkalaisia sanoja, niin kuin yo tai wazzup (whatsup, wassup), toisaalta sellaisia ilmauksia jotka mukautetaan paikalliseen, niin kuin vaikkapa puhuttelu veli (vrt. amerikanenglannin bro).


Onko tämä sitä kulttuurin rikastamista?

"Veli" ja "Veljet" on Juhani 'Don Tami' Tammisen lanseerama, eikä sillä ole mitään tekemistä hip-hop-kulttuurin kanssa 

[Noottikriisi]

Stadin slangin rikastuminenhan on jo vanha uutinen.

http://yle.fi/uutiset/stadin_slangi_saa_vaikutteita_somalinuorten_kielesta/5463201

Stadin slangiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Myös somaleille tyypillinen vannominen on siirtynyt suomalaisnuorten sanastoon.

- On jännittävä piirre, että kun somalit aina sanovat wallah wallah eli minä vannon, niin suomalaisetkin ovat alkaneet käyttää vannon vannon, ja vielä samalla äänensävyllä kuin somalit niin, että siinä ikään kuin matkitaan tätä somalien käyttämää vannomista, Paunonen selittää.

Lihavoin tuosta noita rikkaampia sanoja. Wallah on ilmeisesti käännetty sekulaarin korrektisti. Eiköhän suorempi merkitys ole "allahin nimeen" tai sinne päin.

[Micke90]

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Kuka näitä muka käyttää? 

[mikkoellila]

No tytsy,tytsyli eivät  omasta mielestäni ole uusia sanoja mutta joku chika on.

Chica on espanjaa. On kyseenalaista, voidaanko pitää sitä stadin slangiin kuuluvana sanana. Toki jotkut suomalaiset käyttävät myös esim. sanaa bueno, mutta en pitäisi sitäkään stadin slangina.

[Eino P. Keravalta]

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Kuka näitä muka käyttää? 

Somalit.

[valla_valla]

Rinkebyruotsi eli blattesvenska (mutiaisruotsi) ei ole mitään muuta kuin huonosti opittua ruotsia. Kun "brosat" afganistanista, irakista ja nigeriasta hengaavat rinkebyn torilla, niin niiden yhteinen kieli on tönkköruotsi. Niillä ei riitä kapasiteetti oppia kieltä kunnolla ja toisaalta ne eivät osaa edes ääntää ruotsin sj- ja sch- äänettä. Esim. sjutton tulee arabiinoilla jotenkin [kshrutton] ja suomalaisilla simmpelisti [shutton]. Kaikenlaiset r- äänteet ovat karmeaa kuultavaa kun arabiino aukaisee suunsa.

Kenen tahansa ei- ruotsinäidinkielisen on helpompi ymmärtää kehitysmaaruotsia kuin ehta aidon ruotsalaisen. Se johtuu siitä, että kehitysmaaruotsissa eli tönkköruotsissa prepositiot voivat olla kaikkea i:n ja på:n väliltä asian tarkoittaen kuitenkin samaa ja aikamuotoja on vain perusmuoto. Juoksin eilen= jag springa i går, juoksen huomenna= jag ska springa imorn. Ska- sana erottaa onko puhe imperfektistä tai futuurista. Lisäksi lausuminen ei tönkkäruotsissa ole niin nökönuukaa. Arabiinoilta ei irtoa kaikki vokaalitkaan, joten ä voi ihan hyvin olla i, a, e tai vaikka kaikkia.

Tönkköruotsissa ei ole mitään hienoa, glamouria, salaperäistä tai muutakaan ihkua. Se on alkeellista slummiruotsia, joka on suomalaisenkin korvaan kauhean kuulosta kun sitä sönköttää kaupan kassa tai joku aspa jossain respassa. Slummiriuotsi/ kehisruotsi kertoo kansakunnan alennustilan.

[Alaric]

Kuuntelin eilen kassajonossa joidenkin ehkä 13 v. pottunokkasällien puhetta, niin kuulin tuon vannon-sanan parikin kertaa siinä, en tosin peräkkäin sanottuna. Särähti jotenkin korvaan, koska ei tuon ikäiset kyseistä sanaa ole mun kuullen ainakaan ennen käyttäneet. Ei siinä mitään, ihan normaali sana, mutta nyt kun tietää mistä tuo ilmaisu todennäköisesti on peräisin, niin eeh.. noh, kieli rikastuu ja pitää vaan sopeutua.

[Alaric]

https://yle.fi/uutiset/3-10039814 (7.2.2018)

"Ihmiset haluavat erottautua kielellä toisistaan" – Murre elää ajassa ja venyy puhujiensa tarpeiden mukaan

Murre on keino erottautua, mutta monet perinteisten aluemurteiden sanat katoavat puhekielestä. Tosin esimerkiksi oulun murteen nää-pronomini sinä-merkityksessä ei näytä hiipuvan.

(...)

Sanoihin murrepiirteitä

Murre ei siis sanastoltaan sido yhteen alueita kuten ennen, mutta murteet kuuluvat puheenparressa ja ääntämyksessä. Erityistä murresanastoa syntyy pienemmissä ryhmissä, joita voivat olla esimerkiksi harrastus- tai ammattiryhmät.

Murteen käyttäminen onkin tärkeä erottautumiskeino. Omaa murretta voidaan puhua hyvinkin pienen yhteisön kesken, muistuttaa tutkijatohtori Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta.

– Kyse on siitä, että ihmiset haluavat erottautua kielellä toisistaan. Syyt ovat vähän erilaisia kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Nyt on kaikenlaisia harrastusryhmiä ja hyvin erikoistuneita alakulttuureja, jotka saavat vaikutteita globaalisti.

"Mä vannon"

Heini Lehtonen on tutkinut pitkään itähelsinkiläisten nuorten puhetapaa. Erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamisessa syntyy uudenlaista sanastoa, joka voi levitä myös alkuperäänsä laajemmalle alueelle.

– Esimerkiksi räppärit voivat käyttää hyvinkin paikallisia sanoja, jotka ovat tulleet uudemmista maahanmuuttajakielistä. Sillä lailla ne voivat kyllä levitä, Lehtonen sanoo.

Ruotsissa monietnisten nuorten puhetavasta puhutaan nimellä "rinkebysvenska".

Toisaalta kyse on perinteisestä ilmiöstä. Samalla tapaa syntyivät aikanaan Oulun murteen vahvat ruotsalaisvaikutteet. Suomalaisten ja ruotsalaisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta syntyi "kyökkiruotsi", jossa lainailtiin ruotsalaista alkuperää olevia sanoja arkikieleen.

Nykykehityksestä Lehtonen ottaa esimerkiksi somalin kielestä tulevan wallahi-sanan, joka on jo levinnyt alkuperäisistä piireistään laajemmalle alueelle.

– Olen tutkinut ilmausta "mä vannon", jossa vannoa-verbiä käytetään eri tavalla kuin ennen. Sillä näyttäisi olevan viitteitä wallahi-fraasiin, ja se näyttäisi olevan yleistynyt alkuperäisistä piireistään.

Oulun yliopiston professori Harri Mantila pohtii, että tässä yhteydessä voitaisiin puhua myös uudesta murteesta.

– Ehkä siitä voisi sanoa, että siitä on syntymässä omalla laillaan uusi murre. Se on täysin verrattavissa tähän rinkebysvenskaan.