2010-04-25 HS: Wallah, sanoi uussuomalainen

[K.K.]

Stadin slangi saa vaikutteita somalinuorten kielestä


Stadin slangi, Helsingin puhekieli, muuttuu ja kehittyy alati. Tällä hetkellä slangin kehittyminen on voimakkainta itäisessä kaupungissa alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.

Stadin langiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Myös somaleille tyypillinen vannominen on siirtynyt suomalaisnuorten sanastoon.

- On jännittävä piirre, että kun somalit aina sanovat wallah wallah eli minä vannon, niin suomalaisetkin ovat alkaneet käyttää vannon vannon, ja vielä samalla äänensävyllä kuin somalit niin, että siinä ikään kuin matkitaan tätä somalien käyttämää vannomista, Paunonen selittää.

Venäjän ja venäläisten vaikutus sen sijaan on viime vuosina vähentynyt. Venäläistaustaisilla nuorilla on kuitenkin edelleen paljon omia paikannimiään Helsingissä.

- Rautatieasema on Rautik, Kaisaniemi Kaisik, Espa on Espik, Myllypuro Myllik, Itäkeskus Itik ja itäkeskuksen nuorisotalo Nutik, Paunonen luettelee.

Maahanmuuttajien vaikutus odotettavissa

Paunosen mukaan Helsinki oli sata vuotta sitten hyvin monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki. Nykyslangi kehittyy ja leviää jälleen samanlaisissa olosuhteissa kuin tuolloin syntyaikoinaan.

Vaikutteita tulee somalinkielen lisäksi muista Afrikan kielistä, arabiasta ja tietenkin englannista. Portugalikin on antanut oman vaikutteensa, kertoo Paunonen.

- Sana tsogaa tulee portugalista, jossa sana tsogar tarkoittaa pelaamista, leikkimistä ja näyttämistä. Slangissa sana tarkoittaa taitojensa näyttämistä ja esittämistä. Esimerkiksi "Tuu näyttää tsogaa tai mennään tsogaileen Myllypuroon", Paunonen antaa esimerkkejä.

Muutosta on Helsingissä osattu jo odottaa.

- Tukholmassa syntyi Rinkebyn slangi, joka on sekamuoto maahanmuuttajien kielistä ja Tukholman slangista. Ajatuksena oli, että meilläkin voisi samanlaista tapahtua niissä kaupunginosissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.

Koko juttu:http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/12/stadin_slangi_saa_vaikutteita_somalinuorten_kielesta_3072732.html

[Aallokko]

Stadin langiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Kulttuurimme rikastaminen on siis vihdoin tässä 

Tämä uutinen on itse asiassa vanhan kertaamista. Muistelen, että aika tarkalleen saman sisältöinen juttu oli täällä esillä jo aikoja sitten.

[ElenaDaylights]

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Kotoutumisen kannalta erittäin oleelliset sanat. Mikä on nokikeppi somaliksi?

[Ruckafella]

Sana tsogaa tulee portugalista, jossa sana tsogar

Näin latinalaisten kielten säännöllisen epäsäännöllisenä käyttäjänä kyseisen sanan kirjoitusasu hieman hymyilyttää, vaikka se suomalaiseen suuhun sopii ehkä juurikin noin    JOGAR Sama sana on kyllä italiassa (GIOCARE) ja espanjassakin(JUGAR), jossa sen alku tosin lausutaan ""räkähoolla". Englanniksi to joke, hieman erilainen merkitys.

Tässä tosiaan kiteytyy latinalaisamerikkalaisen kulttuurin ja afrikkalaisen muslimikulttuurin ero hienosti. Brassien mieleenpainuvimmin käyttämä sana on "pelata/leikkiä", ja somalien "huora" tai "homo".

[Ernst]

Tarkoitettaneen kuitenkin Snadin slangia? Stadihan on kaiken kohtuuden nimissä arvioitava enemmän snadiksi kuin buliksi.

[Topi Junkkari]

Tämähän on ikivanha juttu, käsitelty foorumilla moneen kertaan. Hassua, että Paunosen sanasta sanaan samanlaiset kommentit toistuvat lehdissä vuodesta toiseen.

Muuan tuttavani on tehnyt tästä asiasta, pääkaupunkiseudun nuorten slangista ja sen maahanmuuttajavaikutteista, ihan oikeaa tieteellistä tutkimusta.

http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/henkilokunta/lehtonenh.htm

[Jouko]

En pidä minään ihmeellisenä asiana että suomenkieli muuttuu maahanmuuttajien myötä. Ranskalaiset ovat lailla suojanneet omaa kieltään. Sekään ei taida olla ihan idioottivarma konsti.

[PMH]

"pjuidaa mulle fimpsika, ei tarde lintsaa himaa", "stungaa toi stygelle ni voit pjiudaa mulle ne tonnin stiflat,  vai mitä ne ny bungas", "sori et skrivasin, mutku tardee" et jallajallavaan

Kieli kehittyy?

[Kyborg]

Tässä tosiaan kiteytyy latinalaisamerikkalaisen kulttuurin ja afrikkalaisen muslimikulttuurin ero hienosti. Brassien mieleenpainuvimmin käyttämä sana on "pelata/leikkiä", ja somalien "huora" tai "homo".

Oli siellä myös "penis".

Jos ei näillä sanoilla suomalaisessa yhteiskunnassa pärjää niin vika lienee mitä ilmeisimmin kuulijassa.

[hiaou]

suomessa on kymmeniä vuosia vitsailtu että sahataan turku irti mantereesta ja hinataan ruotsiin.

ehkä tulevaisuudessa vitsaillaan maansiirtokoneiden olevan vähän idemmässä ja merimatkakin on kasvanut

[Haplotaxida]

Aikaisemmasta, vajaan vuoden vanhasta uutisesta poiketen venäläisten sanaston vaikutusta slangin kehittymiseen ei enää ilmeisesti odoteta, kun sen merkitys on päivitetyn uutisen mukaan vähentymässä. Sen lisäksi ollaan saatu ainakin yksi somalinkielinen sana lisää. Se burjo.

Ehkä tämä riittää sitten uutisen uudelleen kierrättämiseen.

–Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.

Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora

Professori: Luovimmat slangintekijät ovat räppäreitä (27.1.2011)

Pienenä paradoksina voi kyllä pitää sitä, että miten oletetun hyvätapaisilta maahanmuuttajataustaisilta nuorilta on siirtynyt tällaista sanastoa yleiseempään käyttöön.

[Titus]

Eli stadin slangi kehityy nykyään Merirastilassa ja Vuosaaressa ?

Ehkä olen niitä impiwaaralaisia kun oma stadikäsitykseni on hieman suppeampi...

[MW]

Tämähän on ikivanha juttu, käsitelty foorumilla moneen kertaan. Hassua, että Paunosen sanasta sanaan samanlaiset kommentit toistuvat lehdissä vuodesta toiseen.

Muuan tuttavani on tehnyt tästä asiasta, pääkaupunkiseudun nuorten slangista ja sen maahanmuuttajavaikutteista, ihan oikeaa tieteellistä tutkimusta.

http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/henkilokunta/lehtonenh.htm

Näin itsenäisyyspäivän alla vastenmielistä rahvasta on hyvä muistuttaa siitä, että Suomi Afrikaksi -projekti etenee vääjäämättä junan lailla, etteivät ala liiaksi elämöimään.

[Franklin]

Eli stadin slangi kehityy nykyään Merirastilassa ja Vuosaaressa ?

Ehkä olen niitä impiwaaralaisia kun oma stadikäsitykseni on hieman suppeampi...

Samaa ihmettelin. Stadin slangi kehittyy stadin ulkopuolella?

[Sanglier]

Kielen kehitykseen kuuluukin saada vaikutteita. Slangissa ei olekaan kyse yleiskielen kehittymisestä vaan keinosta erottua.

Sitten on ongelmia kun alueen ja kielen eriytyminen johtaa samaan kuin Ruotsissa: botkyrka- ja rinkebysvenskalla kun ei pärjää eikä oikeata ruotsia osata.

Kielen muuttuminen on kehitystä, monikulttuuri on rappiota.

Ranskassa on hupaisa "verlan" josta yleiskieleen on lainattu sana "beur" eli arabi. "Keuf" on myös ahkerassa käytössä. Ei ranskakaan ole turvassa.

[Topi Junkkari]

Ei ranskakaan ole turvassa.

http://www.academie-francaise.fr/index.html

[foobar]

Stadin slangi on kuollut kieli. Se elää joidenkin kiihkeiden harrastajien kirjoituksissa, mutta kukaan ei puhu sitä muuten kuin kaltaiselleen, koska kukaan muu ei ymmärtäisi.

Nykypäiväisiä puhekielen muunnoksia, sen enempää Helsingissä kuin nuorison keskuudessa, ei tulisi kutsua Stadin slangiksi.

Hyvikset toimivat niillä linjoilla kuin mitä demarit kirjasivat sosialisoimisohjelmaansa vuonna 1930: annetaan muiden luoda jotain joka on arvokasta tai koetaan sellaiseksi ja sen jälkeen kaapataan se ja sen tuomat hyödyt omaan käyttöön. Tästä on kyse kun lehdistö rummuttaa stadin slangin somalivaikutteita tai "kevätlaulua." Ja tietenkin siitä on kyse silloin kun maahanmuuttajien antama panos yhteiskuntaan muuttuu pelkästään somalien ja muiden rauhanuskonnon edustajien panokseksi - samalla kun näiden suhteellisen pienten ryhmien aiheuttamat haitat jyvitetään kaikille ryhmille häpeäksi.

[matkamasentaja]

Ei Stadin slangiin tule muutoksia somalikielestä, paikalliseen s-peräisten nuorukaisten puhekieleen ehkä,

[Ruckafella]

Paunosen mukaan Helsinki oli sata vuotta sitten hyvin monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki.

Vuonna 1910 Helsingin väestöstä puhui suomea 59,3 %, ruotsia 35,1 %, venäjää 4,0 %, saksaa 0,7 % ja muita kieliä 0,9 %. (Lähde: http://www.doria.fi/handle/10024/67254 sivu 78. Seuraavilla sivuilla myös aiempin vuosikymmenten tietoja.) Jos suomi ja ruotsi lasketaan kotimaisiksi kieliksi, niin vieraiden kielten osuus oli vuonna 1910 siis 5,6 % eli selvästi vähemmän kuin nykyisin.

Jep. 10,8% viime vuonna. http://pxweb2.stat.fi/explorer/vaestolaskenta/kieli.html

[elven archer]

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Yllättävää, että juuri nuo sanat. Missähän yhteyksissä?

Stadin slangi on suurimmaksi osaksi vain väännöstä ruotsin kielestä, enkä anna sille siten mitään arvoa. Eikä varsinaista stadin slangia puhu edes nykyisin enää kukaan. En ole huolissani somaninuorten vaikutuksesta suomen kieleen. Tai no, se nyt riippuu aivan näiden nuorten määrästä.

[IDA]

Ei ranskakaan ole turvassa.

http://www.academie-francaise.fr/index.html

Niinpä.

Suomessa suomeksi on ilmeisesti nykyään jo vaikeampi suorittaa korkeampia opintoja kuin englanniksi. Jos nyt hiukan kärjistää.

[nuiv-or]

Tämähän on ikivanha juttu, käsitelty foorumilla moneen kertaan. Hassua, että Paunosen sanasta sanaan samanlaiset kommentit toistuvat lehdissä vuodesta toiseen.

Niin on.
http://hommaforum.org/index.php/topic,42286.0.html

Ranskassa on hupaisa "verlan" josta yleiskieleen on lainattu sana "beur" eli arabi. "Keuf" on myös ahkerassa käytössä. Ei ranskakaan ole turvassa.

Tuossa pistetään tavut väärinpäin. Itse sana verlan tulee sanasta l'envers. Nuo esimerkkisi ovat poikkeuksia (epämääräisiä eli verlan irrégulier). Keuf tulee flic-sanasta, kun se lausutaa flic-euh -> keufli -> keuf. Beur tulee sanasta arabe, kun se lausutaan arabeuh -> beuhara -> beur.

Tulee tavallaan siitä, kun arabiaa luetaan oikealta vasemmalle 

http://desencyclopedie.wikia.com/wiki/Wesh

kumo on kausri

[Sepi]

- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.

Yllättävää, että juuri nuo sanat. Missähän yhteyksissä?

-Se spermanaama khanis vaan pillittää vieressä kun meitsi skuttaa burjoo sen shuluk sharmutoon...

[Micke90]

Kuka noita somppujen luomia slangisanoja muka käyttää? He itsekö? Suomalaisten en ole koskaan kuullut käyttävän niitä.

Itse olen mieluummin vaikka käyttämättä slangia kuin alan turmella kaunista suomen kieltämme moisella roskalla.

[Savolainen]

Ei kai noita sanoja kukaan oikeasti käytä. Lähinnä joidenkin pienten teiniporukoidrn omaa keskinäistä sanastoa. Näitä toiveunista kumpuvia artikkeleita tulee säännöllisin välein. Kukaan noita sanoja ei ole kuulut. Stadin slangi oli kuitenkin aika yleiskieltä sen ajan nuorison keskuudessa ja jotkut sanat elää vieläkin. Hima, mutsi...
Somalista tulee mitä tulee, mutta noilla kolmella sanalla en lähtisi hirveästi hurraamaan.
Aika näyttää.

[-PPT-]

Samaa mieltä kuin edellä kirjoittava. Vaikuttaa jonkun toimittajan mielikuvituksen tuotteelta.

Slangihan on puhekieltä, joka siirtyy joko yläluokalta alaluokalle tai enemistöltä vähemmistölle. Sen takia sekä suomen kielessä että suomenruotsissa on toistensa lainasanoja puhekielessä. Siis, koska ruotsinkieliset olivat aikoinaan yläluokka niin heidän sanojansa tuli myös alaluokan, eli suomenkielisten, käyttöön mutta samalla koska suomenkieliset ovat enemmistö niin suomen kielen sanoja ilmenee suomenruotsin puhekielessä, sanoja joita riikinruotsalainen ei ymmärtäisi.

[Lupu(kulkuri)]

Veksöössä/Nuurdsöössä puhutaan ihan samanlaista suomenkieltä kuin muuallakin Suomessa.
Aivan turha dramatisoida kielenkäyttöä muuksi mitä se siellä on.

[Eugen235]

mitä väliä sillä on mikä puheenparsi on neekerillä?

[Tabula Rasa]

Eli tässä ilmeisesti vähiten haitallista mitä sanottavaa sompuista on? Ei kai tätä muuten toisteltaisi jatkuvasti?

[Iloveallpeople]

Tyttikset, poikkikset, muidut ja chikat – Stadin slangi voi hyvin

Helsingin slangi voi hyvin. Sitä on pyritty tallentamaan suhteellisen säännöllisesti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Alkuvuodesta järjestetyssä kilpailussa kerättiin slangisanoja koululaisilta eri puolilta Helsinkiä.


Kilpailun järjesti Stadin Slangi ry, ja vastaukset arkistoitiin Kotimaisten kielten keskukseen. Ne antavat hyvän kuvan nykyslangin tilasta ja muuttumisesta. "Koska edellisestä slanginkeruusta oli kulunut noin kymmenen vuotta, uutta sanastoa on tullut slangiin runsaasti", kertoo kilpailun järjestelytoimikunnassa mukana ollut suomen kielen emeritusprofessori ja slangintutkija Heikki Paunonen.
...

Vaikka slangi alkaa siis nyky-Suomessa olla pitkälti urbaani kielimuoto, helsinkiläiset nuoret näyttävät edelleen olevan innokkaimpia slangin käyttäjiä ja uuden sanaston kehittäjiä. Näin nuorten slangi on Paunosen mukaan yhä leimallisesti helsinkiläinen ilmiö. Sellaisena hän arvioi sen säilyvän tulevaisuudessakin. Slangi ei ole tosin samanlaista kaikkialla Helsingissä, vaan sanastossa on alueellisia eroja myös kaupungin sisällä.

Esimerkiksi Itä-Helsingissä käytetään runsaasti etnisiin ryhmiin ja maahanmuuttajiin liittyviä sanoja. Tämä on Paunosen mukaan ymmärrettävää, sillä monet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia. Hän painottaakin, että ei ole olemassa yhtä oikeaa Stadin slangia. Jokaisen stadilaisen puhuma slangi on yhtä oikeaa ja arvokasta kuin toistenkin, yli alue- ja sukupolvirajojen.
...

Kotus - Kotimaisten kielten keskus