2010-04-25 HS: Wallah, sanoi uussuomalainen

[foobar]

Miksei voida yksinkertaisesti puhua vaikkapa suomensomaleista, suomenafgaaneista ja suomenkongolaisista? Varsinkin, kun ihmiset yleensä ovat ylpeitä omista juuristaan. Haluaako joku tänne aikuisena tullut ja täällä muutaman vuoden ollut edes pitää itseään suomalaisena noin vain? Luulenpa, että hänen oma syntymäidentiteettinsä on hänelle tärkeämpi kuin jokin muodollinen kansalaisuus - paitsi tietenkin sosiaalitoimistossa. Jos minä muutan Belgiaan, en todellakaan halua, että minua aletaan parin vuoden kuluttua kutsumaan belgialaiseksi tai uusbelgialaiseksi. Ei, kyllä minä olen suomalainen loppuikäni! Korkeintaan sitten belgiansuomalainen.

Samaa mieltä Einon kanssa!
Maailman sivu on puhuttu esimerkiksi amerikan- kanadan- ja ruotsinsuomalaisista.
Jos samaa hyysärilogiikkaa käyttää me kantikset olemme sitten vanhasuomalaisia - yhdellä ässällä.
Ei siis vanhassuomalaisia!

Oletan että ebonics, tuo mustien amerikkalaisten kulttuurihelmi, on Hesarin toimittajan mielestä "uusenglantia" ja puhujiensa ihonvärin ansiosta siis automaattisesti positiivista kehitystä. Arvolataus on välttämätön lukijan valistamiseksi.

[Eino P. Keravalta]

Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi. Ovatkohan suomenruotsalaiset sitten väärän värisiä?

[Nikopol]

Tutkijalta jäi kertomatta että sekakielen käyttäjä ei esim juuri Ruotsissa välttämättä edes osaa kunnollista valtakieltä. Tämä vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Seuraukset ovat itsestään selvät.

Suomen tie on aivan sama, jos mamujen kokonaismäärä ja alueellinen osuus väestöstä jatkaa kasvuaan.

[Eino P. Keravalta]

Toinen esimerkki ruotsalaisten kaksinaismoralismista suhteessaan rinkebysvenskaan ja muihin ruotsin kielen muotoihin:

Suomenruotsalainen ex-tyttöystäväni oli ruotsinlaivalla. Siellä ruotsalaiset vinoilivat hänelle, että puhut kuin muumi! ( Olivat TV:stä katsoneet tätä suomalais-japanilaista muumianimaatiota, jossa ruotsinkielisinä ääninä on suomenruotsalaisia ). Sääli, ettei muija älynnyt heittää takaisin, että minä ehkä puhun kuin muumi, mutta sinä näytät muumilta!

Toisinsanoen kielen suhteen ollaan hyvinkin tarkkoja, paitsi tietenkin, kun kyseessä on varsinainen maahanmuuttaja jostakin ghettomaasta. Hänen solkkaamansa sekakieli hassuine aksentteineen onkin vain rikasta ja coolia!

[pelle12]

Tutkijalta jäi kertomatta että sekakielen käyttäjä ei esim juuri Ruotsissa välttämättä edes osaa kunnollista valtakieltä. Tämä vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Seuraukset ovat itsestään selvät.

Suomen tie on aivan sama, jos mamujen kokonaismäärä ja alueellinen osuus väestöstä jatkaa kasvuaan.

Kielentutkijathan ovat olleet varsin yksimielisiä jo kauan, että yleis-ja kirjakieli, jota opetetaan koulussa, on itse asiassa lapselle opetettava ensimäinen vieras kieli. Eihän kukaan puhu äidinkielenään yleiskieltä (tai standardikieltä). Esim. Sveitsissä tämä korostuu erityisesti, jossa Sveitisin saksan kielen murteet poikkeavat niin paljon hochdeutschista, että jos ei olisi yhteistä kirjakieltä, Sveitisin saksan murteita pidettäisiin omana kielenä (esim. minä en ymmärrä eräitä Sveitisin saksan murteita yhtään paremmin kuin hollantia).
Yleiskieltä tarvitaan, jotta voidaan olettaa kaikkien ymmärtävän saamansa informaation esim. viranomaisilta, lukea sanomalehtiä jne.

[juge]

Suomenruotsalainen ex-tyttöystäväni oli ruotsinlaivalla. Siellä ruotsalaiset vinoilivat hänelle, että puhut kuin muumi!

Minä vastustan pakkoruotsia, mutta kun ruotsia nyt kuitenkin opetetaan, niin ns. riikinruotsi olisi paljon fiksumpi valinta kuin tämä meikäläinen kuriositeetti finlandssvenska.

Kohta kai äidinkielen opetus korvataan myllypurosuomella 

[intense]

Varsin kiitettävä äbäläwäbälä on taas saatu aikaiseksi siitä, että lehdessä kirjoitetaan toteavaan sävyyn miten maahanmuuttajanuoret puhuvat.

Mielestäni vieraiden kielten vaikutus suomen kieleen tai tällaisten erilaisten "rinnakkaiskielten" syntyminen ovat kielitutkimuksen näkökulmasta aivan relevantteja ja kiinnostaviakin tutkimusaiheita. Ainakin siinä missä muinaiskirkkoslaavi.

[mikkoellila]

Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi.

Monissa suomenruotsalaisissa kirjoissa on parempaa ruotsia kuin riikinruotsalaisissa.

[mikkoellila]

Kielentutkijathan ovat olleet varsin yksimielisiä jo kauan, että yleis-ja kirjakieli, jota opetetaan koulussa, on itse asiassa lapselle opetettava ensimmäinen vieras kieli. Eihän kukaan puhu äidinkielenään yleiskieltä (tai standardikieltä).

Olen eri mieltä. Normaali puhekieli eli lapsen ennen kouluikää oppima autenttinen, orgaaninen äidinkieli ei yleensä ole mitään erityistä slangia. Koulussa vain opitaan lukemaan ja kirjoittamaan standardisoidulla tavalla.

Yleiskieltä tarvitaan, jotta voidaan olettaa kaikkien ymmärtävän saamansa informaation esim. viranomaisilta, lukea sanomalehtiä jne.

Aivan. Tästä syystä on yhteiskunnan koheesion kannalta vaarallista, että nykyään ihaillaan murteita ja jopa jotain Itä-Helsingin ghettojen monirotuisen nuorison mulattislangia.

Kirjoitin joskus facebookissa yleiskielen ja murteen välisistä semioottisista ja sosiokulturaalisista eroista:

Kieli on koko kansan yhteistä kulttuuria. Murteellisesti suomea puhuvilla ihmisillä ei ole oikeutta pakottaa toisia opettelemaan heidän murrettaan. Savolaisilla ei ole oikeutta vaatia, että savolaisen murreilmaisun pitäisi syrjäyttää yleiskielinen ilmaisu.

Yleiskielen käyttäminen on isänmaallista, kansan yhtenäisyyttä korostavaa viestintää. Murteiden käyttäminen on nurkkakuntaisuutta. Murteen puhuminen oman murrealueen ulkopuolella on vastakkainasettelun luomista eri puolilla Suomea asuvien ihmisten kesken.

On aika omituista, jos joku ei tajua eroa murteen ja yleiskielen välillä. Mielestäni yleiskieltä pitäisi käyttää a) kaikessa kirjallisessa ilmaisussa, b) tv- ja radio-ohjelmissa, c) kouluissa ja työpaikoilla, d) missä tahansa muussa yhteydessä kuin samaa murretta puhuvien keskinäisessä epävirallisessa jutustelussa.

Murteiden puhuminen on modernina aikana eräänlainen atavistinen jäänne. Murteellisesti puhuvat ihmiset ovat ikään kuin jääneet nykyaikaisen koulutuksen ja tiedonvälityksen ulkopuolelle.

Murteen puhuminen on merkki jopa jonkinasteisesta funktionaalisesta lukutaidottomuudesta tai hyvin vähäisestä lukeneisuudesta, koska kirjojen ja lehtien rutiininomainen lukeminen väistämättä muuttaa ihmisen puhumaa kieltä kirjakielen kaltaiseksi eli yleiskieliseksi. Ihminen ei voi prosessoida suurta määrää kirjakielistä tekstiä ryhtymättä muodostamaan ajatuksiaan myös suullisesti yleiskielisellä tavalla. Ihmisen aivoissa ei ole erillistä ajattelumoodia kirjakielelle ja puhekielelle. Kirjakieltä jatkuvasti käyttävä, kirjakielistä tekstiä jatkuvasti lukeva ja kirjoittava ihminen ryhtyy väistämättä puhumaan kirjakieltä muistuttavaa yleispuhekieltä.

Yleiskielestä räikeästi poikkeavalla tavalla puhuva ihminen ei siis ole tottunut prosessoimaan kirjakielistä verbaalista informaatiota eli kirjojen ja sanoma- ja aikakauslehtien tekstiä tai viranomaisten ja yritysten viralliseen tiedottamiseen kuuluvaa tekstiä. Tämä kertoo jotain kyseisen ihmisen älykkyystasosta, koulutustasosta, työurasta, elämäntavasta ja elämänkokemuksista.

[juge]

Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi.

Monissa suomenruotsalaisissa kirjoissa on parempaa ruotsia kuin riikinruotsalaisissa.

Minusta Ruotsissa puhutaan ja kirjoitetaan standardiruotsia kun taas Pampaksella, Hankenilla ym. molotetaan kuriositeettimurretta tyyliin "jag köpte en koppa kalja".

[mikkoellila]

Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi.

Monissa suomenruotsalaisissa kirjoissa on parempaa ruotsia kuin riikinruotsalaisissa.

Minusta Ruotsissa puhutaan ja kirjoitetaan standardiruotsia kun taas Pampaksella, Hankenilla ym. molotetaan kuriositeettimurretta tyyliin "jag köpte en koppa kalja".

Suomenruotsalaisten puhekieli on eri asia kuin kirjakieli.

Espoon bussissa kuultua:
- Var i Tapiola bor du? (Tapiola on ruotsiksi Hagalund.)
- Det är nog ganska Etelä-Tapiola. (Etelä-Tapiola on ruotsiksi Södra Hagalund.)
- Jag är nu i bussen på Länsiväylä. (Länsiväylä on ruotsiksi Västerleden.)

Pääkaupunkiseudun suomenruotsalaiset eivät enää osaa ruotsia, joten he voisivat yhtä hyvin ruveta puhumaan kokonaan suomea.

[n.n.]

No niin, Suomeenkin saatin ghettoslangi, josta saa pohjattoman saivon tutkimuksille aiheina kielen välittämä maailmankuva, kehityksen tausta ja lainasanojen lähdekielet, yhteys puhujien sosioekonomiseen taustaan sitä kautta orjalaivojen tervaan... 

[Roope]

Tutkijalta jäi kertomatta että sekakielen käyttäjä ei esim juuri Ruotsissa välttämättä edes osaa kunnollista valtakieltä. Tämä vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Seuraukset ovat itsestään selvät.

Suomen tie on aivan sama, jos mamujen kokonaismäärä ja alueellinen osuus väestöstä jatkaa kasvuaan.

Meillä ei ole mitään hätää uusimpaan Opettaja-lehteen haastatellun rehtori Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnilan mukaan:

– Vieraskieliseen opetukseen vihkiytyneet ja harjaantuneet opettajat eivät pidä suuriakaan oppilasmääriä ongelmana. Osassa Helsinkiä jotkut voivat pitää sitä pulmana, mutta ei kaikkialla. Haluaisin, että vieraskielisiä olisi eri puolilla kaupunkia. Keskittämistä pitäisi välttää.

Jarnilan mielestä Suomessa on luontaista vieraanvaraisuutta maahanmuuttajia kohtaan.

– Maahanmuutto ei aiheuta opetuspuolella niin jyrkkää vastakkainasettelua kuin muussa julkisessa keskustelussa. Maahanmuutosta ei tarvitse ainakaan Helsingin takia tehdä teemaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin – ei minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan.

Opettaja: Helsinki satsaa opetukseen 23.4.2010

[Aallokko]

On kieltämättä huvittavaa nähdä somalisakkeja, jotka pyöriskelevät kaupungilla matkien jotain losangelesilaista mustien rikollisten rappiojengiä naurettavine lökäpöksyineen, typerine taaksekäännettyine lippalakkeineen ja huudattamalla "musiikkia". Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti? (Eino P.)

Ja kieltämättä mielenkiintoinen cocktail suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta on keskiaikaiseen normistoon, taikauskoon, ylimielisyyteen (vrt. "vääräuskoiset") ja työmarkkinoiden ulkopuolella pysyttelyyn kasvatettu nuorukainen, joka ihailee ghettoilua, seksismiä, löysää notkumista, mautonta pintakoreilua ja gangsterismia. Miten olemmekaan tulleet toimeen ilman tällaista moniosaajareseptiä?

[LVirus]

Saattaa toki olla, että tutkijoiden "meettinki" uhkaa enemmän suomen kieltä kuin nuorison "wallah, ei oo tehnyt läksyt", mutta miksi näin on, sitä ei oikein perusteltu.

Tuo paistoi niin pahasti läpi, että oikein aloin miettimään tätä työvastaisuutta, mä vannon!

Wallah, ehkäpä uusi uljas uussuomalainen tietää miten fattasta saa massit parhaiten ja miten notkuilla letkeästi adidasverkkareissa steissillä!

[Eino P. Keravalta]

On kieltämättä huvittavaa nähdä somalisakkeja, jotka pyöriskelevät kaupungilla matkien jotain losangelesilaista mustien rikollisten rappiojengiä naurettavine lökäpöksyineen, typerine taaksekäännettyine lippalakkeineen ja huudattamalla "musiikkia". Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti?

Ehkä noin. Samaistuminenhan kertoo vahvasti myös tavoitteista. Toisaalta voi olla niinkin, että jenkki/MTV -tyylinen habitus auttaa saamaan helpommin statusta ja seksiä kuin savimajatyyppinen.

Varmasti mainitsemasi paritteluviettikin vaikuttaa. Tosin somaleillahan ei käsittääkseni voi juuri esiintyä seksinpuutetta, koska jokaiselle on järjestetty puoliso. Toisaalta taasen yhdellä somalimiehellä saattaa olla useita vaimoja, jolloin osa somalimiehistä jää ilman huvitusta. Tällöin paineita yritetään luonnollisesti purkaa oman yhteisön ulkopuolisiin naisiin. Joku voisikin kertoa mm. somaleille, että eräs hyvä keino pitkällä tähtäimellä tehdä vaikutus naisiin on menestyä - opiskella, tehdä työtä ja kehittää itseään. Joku teinipissis nyt hetkellisesti voikin innostua eksoottisesta sekundagänstästä, mutta somalillekin tulee ikää lisää eivätkä kypsemmät naiset juuri kiihotu rahattomasta elämäntapanotkujasta, joten koulutus ja rahanansaitseminen on sittenkin hyvä keino päästä valkoisen naisen pöksyihin ja vaikka pysyvään parisuhteeseen, ellei kyse ole jostain monikulttuurista ideologiaa kannattavasta tyhjäpäästä, joka on sen verran rasisti, että pelkkä ihonväri riittää.

[Mika]

Pääkaupunkiseudun suomenruotsalaiset eivät enää osaa ruotsia, joten he voisivat yhtä hyvin ruveta puhumaan kokonaan suomea.

Paras, mitä itse olen kuullut, on (futiskentän laidalla): "Titta, han bara kompuroi där!"

[Sisäministeri]

Wallah, humanitäärinen maahanmuutto sucks!

Miten joku voi kirjoittaa romaaneja "mamuruotsilla"? Ne, jotka lukisivat romaaneja, eivät ymmärrä mamuruotsia ja taas ne, jotka ymmärtävät mamuruotsia, eivät lue romaaneja. Vai hengaillaanko ghetossa romaanit käsissä iltakaudet?

Offtopic: Ainakin sikäläisetkin poliisit ovat töissäkin romanit käsissä iltakaudet...ainiin, ei ollu tuplavokaalia 

[Miniluv]

Tulevat päiväkotiapulaiset harjoittelivat koulutuksessaan viime viikolla ryhmän johtamista. Idea harjoituksessa on, että jokainen kurssilainen esittelee ja opettaa toisille ryhmäläisille jonkin leikin ja kuvailee myös valitsemansa leikin pedagogiset tavoitteet.

Turkkilaistaustaiset tytöt toivat ideoita omasta kulttuuristaan. Joukossa oli paljon laulu- ja piirileikkejä ja myös yksi perinteinen viesti. Leikeistä ei kuitenkaan tuntunut tulevan mitään. Syntyperäiset itävaltalaiset eivät ymmärtäneet, mitä heidän pitäisi tehdä, ja kun siinä vaiheessa muut turkkilaiset tytöt alkoivat auttaa toisiaan ja lopulta kaikki puhuivat yhtä aikaa, koko porukka alkoi hermostua.

Turkkilaistytöt alkoivat hävetä. He sanoivat, että ei sitten leikitä näitä. He uskoivat, että kyse oli siitä, etteivät heidän laululeikkinsä miellyttäneet. He olivat epävarmoja itsestään, vetäytyivät paikoilleen eikä heitä ollut helppo vakuuttaa siitä, ettei heidän ideoissaan ollut mitään vikaa.

Selvisi, missä vika oli: siinä, ettei kukaan yksinkertaisesti ymmärtänyt, kuinka leikkien säännöt menivät ja mitä lauluissa laulettiin. Yhdessä selvitettiin askel askeleelta säännöt ja käännettiin ja selitettiin turkkilaisten laulujen sanat. Kun kaikki ymmärsivät, mistä oli kysymys, leikki saatiin leikittyä suurella innolla eikä ketään kyllästyttänyt.

Wieniin Itävallan ulkopuolelta muuttaneiden vanhempien lapset ovat luoneet uuden oman kielen. Uuden sukupolven kieli on puolikieltä. Se ei ole oikeaa saksaa, ei serbiaa tai turkkia vaan aina jotain siltä väliltä.

Puolikieli on yksinkertaistettua kieltä, jossa usein prepositiot tai verbit unohdetaan. Sillä ei ole paljon sen kielen kanssa tekemistä, joka virallisesti on vanhempien tai oma äidinkieli eikä myöskään sen saksan kanssa, jota valtaväestö kirjoittaa ja puhuu. Myös sanavarasto näissä puolikielissä on niukka.

Fifi

[mikkoellila]

Uuden sukupolven kieli on puolikieltä. Se ei ole oikeaa saksaa, ei serbiaa tai turkkia vaan aina jotain siltä väliltä.

Puolikieli on yksinkertaistettua kieltä, jossa usein prepositiot tai verbit unohdetaan. Sillä ei ole paljon sen kielen kanssa tekemistä, joka virallisesti on vanhempien tai oma äidinkieli eikä myöskään sen saksan kanssa, jota valtaväestö kirjoittaa ja puhuu. Myös sanavarasto näissä puolikielissä on niukka.

Fifi

Hyi saatana.

Tämäkin on tietysti kaikenmaailman ritvaviljasten ja johannasuurpäiden ja tarjahalosten ja evabiaudetien mielestä merkki siitä, että monikulttuurisuus rikastuttaa.

[Jari-Petri Heino]

Jasså. Kun minä huumorimiehenä totesin Paraisilla grillin luukulla, että jag tycker at jag ottaa yks grillimakkara med senap, niin pataanhan siinä tuli kun olin yksin.

Det är jättekiva kun suomenruåtsia saa puhua vain suomenruåtsalaiset.

[Spesialisti]

Itse olen aikamoinen kielinatsi ja en voi sietää armaan suomenkielen surutonta raiskaamista ja sekoittamista kaiken maailman kamelinkutsumolotuksien kanssa. Suomesta on tulossa nykymuodossaan uhanalainen kieli jo todennäköisesti vuosisadan loppupuolella jos kansainvaellukset ja islamin leviäminen pohjoiseen jatkuu entiseen malliin. En pitäisi ihmeenä viron parempia säilymismahdollisuuksia ellei joku uusi Josif-setä peruuttele taas karjavaunuja Tallinnan asemalle.

[elven archer]

"Äärioikeistolaisten poliitikkojen vaatimukset äidinkielen kieltämisestä jopa koulujen välitunneilla on absurdi, julma ja typerä. Pitäisi juuri päinvastoin tukea maahanmuuttajataustaisten ihmisten äidinkielen oppimista."

Joo, sitten ei puhuttaisi yhdessä mitään "puolikieltä", vaan kukaan ei ymmärtäisi puolta sanaakaan toisten höpinöistä. Kummatkin vaihtoehdot ovat minusta huonoja. Pitäisi opettaa kunnolla valtaväestön kieltä riittävän nuoresta alkaen ja vaatia myös sen osaamista. Vaativa, mutta saavutettavissa oleva tavoite, edistää oppimista paremmin kuin lässyt kulttuurillisten eroavaisuuksien huomioon ottamiset yms. monikulttuurisuuteen kuuluva hömppä.

"Jos nämä turkkilaiset tytöt oppivat oman kielensä kunnolla, he voisivat olla tulevissa työpaikoissaan päiväkodeissa monelle lapselle kullanarvoinen apu jo heti koulutuksen alussa."

Jos nykyisellään resurssit eivät riitä kahden kielen kunnolliseen opettelemiseen, jolloin syntyy "puolikieltä", niin eikö siten suurempi satsaus äidinkieleen tarkoita, että se on pois kantaväestön kielestä? Josta taas seuraa, että ihmiset ymmärtävät entistäkin huonommin toisiaan. Mutta monikulttuurissahan kaikki kommunikaation esteet ryhmien välillä ovat vain plussaa ja kertovat suuresta rikkaudesta ja monimuotoisuudesta. Tuollainen ajattelu kuuluu samaan sarjaan kuin se, että otetaan lisää maahanmuuttajia, jotta voidaan kouluttaa heistä tulkkeja maahanmuuttajille. Oikea ratkaisu olisi jo päiväkodissa takoa sitä valtaväestön kieltä lasten mieliin, eikä päinvastoin eristää heitä valtaväestöstä sallimalle heille oman kielen käyttö.

"Oma äidinkieli on välttämätön perusta niin identiteetille, ajattelulle, monipuolisen maailmankuvan muodostamiselle kuin ihmisten väliselle kommunikaatiolle."

Muuten kyllä, mutta tässä tapauksessa se oma identiteetti vain lisää eristäytymistä valtaväestöstä ja siten haittaa ihmisten välistä kommunikaatiota.

[ikuturso]

Tuossa on vain sellainen ongelma, että kommunikaatio noiden ihmisen kanssa vaikeutuu. Ehkä tuollainen kielten sekamelska on joidenkin mielestä rikkaus, mutta kyseenalaistan sen näkemyksen vahvasti. Kielen merkitys on välittää jokin sanoma. Kieli on tapa koodata jokin viesti. Vastaanottaja suorittaa dekoodaamisen ja jäljelle jää toivottavasti mahdollisimman alkuperäinen sanoma. Nythän niin ei käy, jos ihmiset eivät ymmärrä toistensa sanoille antamia merkityksiä, piilomerkityksiä ja yleensäkin tapaa käyttää kieltä.

Ja kun ihminen ei ymmärrä toista tai ymmärtää toisen väärin, niin mitähän siitä seuraa...? Ihmisethän tunnetusti tulevat keskenään niin hyvin toimeen, että siinähän vielä kaivataan mausteeksi vielä enemmän kohinaa kommunikaatioon?

Monet slangithan syntyvät alakulttuurien keskuudessa. Mm. lukuisat huumeiden nimitykset pilvet, pölyt ja minähän en edes näitä tiedä... tai aseiden, kuten "mutka" ovat syntyneet nimenomaan rikollisliigojen sisällä, jotta asioista pystytään puhumaan muiden kuullen heidän tietämättä todellista merkitystä. Olematta mikään kielitieteilijä, on helppo aavistaa, että vähemmistökieli on hyvä lähde näille marginaalisanoille, jotka sitten yleistyvät valtakieleen sekoitettuna slangisanastoon.

Kun kantasuomalainen on sitten ihan ulkona, eikä ymmärrä mitä toiset puhuvat, nämä toiset voivat pitää kantasuomalaisia daijuna, pöndenä, latvakakkosena jne. Samalla voi tuntea ylemmyyttä ja oman pienryhmänsä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Joskus Japanissa huomasin, että brittejä ja jenkkejä, sekä osin myös saksalaisiakin jurppi, kun keskusteluissa suomalaiset tai japanilaiset saattoivat vetäytyä hetkeksi oman "salakielensä" taakse pohtimaan jotain asiaa, mutta englanninkielisten keskinäisen jupinan ymmärsivät jossain määrin kaikki. Tietynlaisissa sosiaalisissa tilanteissa oma salakieli antaa tietyntyyppisen etulyöntiaseman tai suojamuurin, miten vaan.

-i-

[Jaakko Sivonen]

Ilmaisjakelulehti Helsingin Uutisissa (29.-30.1.2011, itäpainos, s. 6) on artikkeli niin sanotusta "stadin slangista":

Stadin slangi muuttuu, mutta elää vahvana. Katupoikien kielenä pidetystä slangista on tullut suorastaan salonkikelpoista. Slangipakinat ja -uutiset ovat vahvistaneet helsinkiläisten tietoisuutta omasta kielestään. [...]

- Stadin slangi on helsinkiläisten ainoa oma kieli. Muut kielet, yleiskieli ja eri murteet ovat tulleet muuttajien mukana, professori Heikki Paunonen muistuttaa.

Muistuttaa? Pikemminkin valehtelee tai vääristelee. "Stadin slangi" keksittiin keinotekoisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tienoilla, eikä sitä silloinkaan käyttänyt kuin pieni osa helsinkiläisistä. Kyseessä oli lähinnä ruotsin sanastosta muovattu ruma ja epäsuomalainen mongerrus. Onneksi sitä ei enää juurikaan käytetä. Salonkikelpoista se ei ole koskaan ollut.

Mutta artikkelin lopussa saamme tietää, että vanhojen slangisanojen jäädessä pois, slangi saa "rikastusta" muista kielistä:

- Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.

Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.

Kappas, kun tuosta kielestä omaksutaankin noin "sivistyneitä" sanoja... "Stadin slangi" on monikulttuurisuuden asialla.

[MoonShine]

Niinpä, Suomen kieltä on alettu heti rikastamaan sieltä hellittelysanaosiosta. Hyvä niin.

[Luotsi]

Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.

Tulikos homottelusta ja huorittelusta rikkastuneen slangin myötä nyt salonkikelpoista?

[B52]

Ei tuo ole stadinslangia, tuo on tsadinslangia.

[CaptainNuiva]

Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.

Tulikos homottelusta ja huorittelusta rikkastuneen slangin myötä nyt salonkikelpoista?

Kyllä vain tuli.
Seuraavaksi nämä sanat varmaakin esitellään Kiasmassa taulukankaalle tekstattuna (Katselijoiden ihastuneiden huokausten kera) uutena ja jännittävänä taiteena tai sitten performanssina jossa sanojen lausuja korokkeeltaan vielä kusaisee onnesta soikean suviksen niskaan.

[Melbac]

http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Uutiset/Professori-Luovimmat-slangintekijat-ovat-rappareita
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stadin_slangi

Oikeasti kukaan muu ei taida negejen sanontoja käyttää kuin ne itse ja vain omassa piirissään?.