Homman keskikokoinen ydinvoimakysely

[Punaniska]

Mene punaniska ajamaan eestiä läpi ja katso se tulevaisuus.

Tässä oli varmaan joku korkeampi totuus takana.

Eli jos ajaisin eestin läpi, niin millainen olisi se tulevaisuus, jonka näkisin?

[toumasho]

Pitipä sitten valvoa vielä vähän lisää - jumitin lukemaan ruotsalaisten reaktioita hallituksemme lähes-optimaaliseen ydinvoimapäätökseen. Varsinkin tuo Simo mahdollisena ydinvoimalan kotikuntana tuntuu sykähdyttävän sveduja oikein urakalla.

- Jag tycker att det är hemskt att man fortsätter att slösa pengar på kärnkraft och att man kan komma att placera en anläggning så nära oss, säger centerpartisten Carin Kerttu som är jordbrukare och sitter som suppleant i samhällsbyggnadsnämnden i Haparanda.

[Topi Junkkari]

Mene punaniska ajamaan eestiä läpi ja katso se tulevaisuus.

Tässä oli varmaan joku korkeampi totuus takana.

Eli jos ajaisin eestin läpi, niin millainen olisi se tulevaisuus, jonka näkisin?

Eesti tarkoittaa ilmeisesti Viroa. Olen ajanut monta kertaa Viron läpi ja olen Viron, virolaisten ja virolaisuuden ystävä, niin sanottu estofiili.

Tästä huolimatta on pakko sanoa, että Viron läpi ajaessa näkee vielä tänäkin päivänä enemmän menneisyyttä kuin tulevaisuutta. On ihan sama, ajaako pohjoisesta etelään vai idästä länteen. Viron talouskasvu ja kaikenlainen kehitys on ihan liikaa keskittynyt Tallinnaan. Virolaisista pikkukaupungeista voi ostaa komean kämpän parilla suomalaisella kuukausipalkalla.

[Topi Junkkari]

- Jag tycker att det är hemskt att man fortsätter att slösa pengar på kärnkraft och att man kan komma att placera en anläggning så nära oss, säger centerpartisten Carin Kerttu som är jordbrukare och sitter som suppleant i samhällsbyggnadsnämnden i Haparanda.

No jopas. Löytyi jopa kunnallisen lautakunnan varajäsen kommentoimaan. Eivätkö ne parempaan pysty?

Ruotsi teki älyttömän päätöksensä 1980, mutta kukaan realisti ei missään vaiheessa uskonut sen toteutumiseen. En nyt jaksa kaivaa prosenttilukuja, mutta merkittävä osuus Ruotsin sähköstä jauhetaan tälläkin hetkellä atomikoneissa Forsmarkissa, Oskarshamnissa ja Ringhalsissa, ja laitoksia on uudistettu ja kapasiteettia kasvatettu pitkin matkaa. Monet suomalaiset ydinvoima-asiantuntijat ovat saaneet koulutusta ja kokemusta ruotsalaisilla laitoksilla myös vuoden 1980 jälkeen.

Tanskalaiset aktivistit saivat aikoinaan Ruotsin painostettua Barsebäckin sulkemiseen, mutta tänä päivänä moista päätöstä ei tehtäisi. Barsebäckin laitoksilla oli vielä paljon käyttöaikaa jäljellä, mutta paikka on liian lähellä tuonaikaisia tanskalaisia kaikenvastustajapiipertäjiä. Tanska oli tuolloin ja taitaa olla vielä tänäänkin maailman pahimpia fossiilisen kaman polttajia (suhteessa ihanmihinvaan sopivaan vertailulukuun).

[kapa.]

Sokerisen tuulisähköpuheen jälkeen kysyin josko voisin saada 100% kotimaista ydinsähköä. Jäätävän hiljaisuuden jälkeen todettiin että ei onnistu ...

Kuten toumasho aikaisemmin totesi, Vattenfall Täysydin toimii.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Siksi ydinvoima koska

- Uraania ja toriumia on käytännössäkatsoen loputtomasti maapallolla (ainakin tuhansiksi vuosiksi)

- Halvin mahdollinen energiantuotantomuoto

- Ympäristöystävällisin

- Tuotanto helposti hallittavaa (mitä esim tuulivoima ei ole)

- Ei hiukkas yms päästöjä

- Kotimaista tuotantoa varsinkin kun uraania ruvetaan tuottamaan talvivaarasta.

-Uhkat (voimalan posahtaminen ydinjäte yms. samanlaisia satuja, kuin monikulttuuri.

Juu... A-studiossakin jonku kunnan tuuli-intoilija hehkutti et tulee lisää ja paljo... Vanhatkaan eivät sattumoisin pyörineet sillä hetkellä vaikka ukko väitti että aina tuulee...

Olenko hakoteillä jos väitän että tuulivoima Suomessa on lähellä utopiaa. Suurimpana esteenä pitkä talvi... Eikös propellit jäädy sun muuta? En ole koskaan nähnyt talvella pyörivän niiden harvojen mitä täällä lähiseudilla on...

Kun tuo tuulivoima ei toimi Tanskassakaan. Koska hyötysuhde on niin pirun huono niin pitää muuta kapasiteettia olla koko tuulivoimareservin edestä. Kun tulee niin Tanskan tuulivoimatuotannon edestä lyödään ruotsissa vesivoimaa kiinni jotta verkko ei kuormitu liikaa.

[Miniluv]

Kun tuulee niin Tanskan tuulivoimatuotannon edestä lyödään Ruotsissa vesivoimaa kiinni jotta verkko ei kuormitu liikaa.

Meneekö se vesi padon takaa jotenkin hukkaan tässä operaatiossa? Entä jos etsisi vaikka sellaisen paikan tuulivoimalalle Ruotsin puolelta, jossa tuulee mahdollisimman eri aikaan kuin Tanskassa? Jotkin lannoite/alumiinitehtaat tms. muistaakseni vievät aika lailla sitä energiaa. Jos sitä tuulella on paljon, ja sähkön hinta laskee, eivätkö markkinan lait silloin laita tehtailijoita tekemään enemmän tavaraa ja syömään ylituotantosähköä pois?

[Oami]

Joku saattaa yllättyä siitä tiedosta, että hiilivoimala tuottaa sata kertaa enemmän radioaktiivista jätettä kuin vastaavan määrän energiaa tuottava ydinvoimala, ja tämän lisäksi tämä hiilivoimalan tuottama jäte päätyy ympäristöön (ainakin Jenkeissä, en tiedä Suomen tilannetta).

Kai tämä sentään tarkoittaa sitä osaa jätteestä, joka levitetään ympäristöön hallitsemattomasti?

Ydinvoimalan osaltahan hallitsematon levittäminen on minimaalista, hiilivoimalan osalta erittäinkin merkittävää.

Mutta totta toki että se tavara on radioaktiivista. Samalla tavalla maaperästä hiili tulee kuin uraanikin, eikä Jumala/ Äiti Luonto ole niitä sinne järjestellyt "tähän paikkaan pelkkää hiiltä, tähän pelkkää uraania".

[Heikki Luoto]

Mielestäni hyvä lähtökohta olisi energiatehokkuuden erittäin voimakas kasvattaminen. On jossain määrin hassua, että monet ydinvoimafanaatikot ovat samoja ihmisiä, joiden mielestä on tosi coolia laittaa kaikki valot ja vesihanat päälle esimerkiksi Earth Hourin aikana. Eihän tuollaisilla tempauksilla maailmaa muuteta, mutta tottakai lisäenergialle on tarvetta, kun ihmiset käyttävät sitä noin aivokuolleilla tavoilla.

Erään tutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttävät tuotetusta sähköstä 22 %, joten teollisuuden vaikutus sähkönkulutukseen on kotitalouksia merkittävämpi.

Itse kannatan ydinvoimaa, sillä nuo olemassa olevat ydinmyllymmekin ovat tähän asti jauhaneet elintasoa, jonka kaikki ovat ydinvoimakantaan katsomatta ottaneet itsestäänselvyytenä vastaan. Lisäydinvoimalla voisi vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tuontienergiasta. Parin vuoden takaisena talvena Venäjä ei kovien pakkasten vuoksi voinut toimittaa Suomeen sovittua määrää sähköä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kun tuulee niin Tanskan tuulivoimatuotannon edestä lyödään Ruotsissa vesivoimaa kiinni jotta verkko ei kuormitu liikaa.

Meneekö se vesi padon takaa jotenkin hukkaan tässä operaatiossa? Entä jos etsisi vaikka sellaisen paikan tuulivoimalalle Ruotsin puolelta, jossa tuulee mahdollisimman eri aikaan kuin Tanskassa? Jotkin lannoite/alumiinitehtaat tms. muistaakseni vievät aika lailla sitä energiaa. Jos sitä tuulella on paljon, ja sähkön hinta laskee, eivätkö markkinan lait silloin laita tehtailijoita tekemään enemmän tavaraa ja syömään ylituotantosähköä pois?

ei kait tehtaan tuotantoa noin voi suunnitella. Nyt tuulee koneet päälle nyt ei tuule koneet kiinni. Huonoimillaan joudutaan maksamaan kalliita takuutariffeja tuulivoimalle samaan aikaan kun vettä joudutaan juoksuttamaan ohi turbiinien.

[EL SID]

Kokkolassa on tehdas, joka yksin kuluttaa 1% koko suomen sähköntarpeesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Boliden

Tehdas on niin energiatehokas ja tuottava, ettei sitä kannata siirtää Kiinaan.

Euroopan toiseksi suurin ja maailman neljänneksi suurin Boliden sinkkitehdas tehdas on esimerkki teollisuudesta, jonka olinpaikkaa ei ratkaise työvoiman halpuus, vaan tuotannon tehokkuus. Tällainen teollisuus jää suomeen. Muunlaista meillä ei pian ole. Siksi ydinvoima.

[nyt nappaa]

Kannatan ydinvoimaa. Olkiluoto kolmosen rakentaminen on kyllä ollut surkea esitys. Oikea näyteikkuna "näin EU toimii käytännössä". Ydinvoima voisi olla nykyistä kotimaisempaa, ottaen huomioon että uraania on omassa kallioperässä. Muutamaa reaktoria varten ei ole ilmeisesti kannattanut omaa polttoainetuotantoa rakentaa, kun on ollut saatavilla edullisesti ulkomailta. Voitaisiin tehdä laskelmia, kannattaisiko huoltovarmuutta ajatellen perustaa Suomeen uusi esimerkiksi valtion omistama yhtiö tuottamaan polttoainetta kotimaan reaktoreille.

[erilainen]

Jotenkin vaan on ristiriidassa sen oletettavan vihreän naisen a-studiossa antamat kommentit. Siinä oli se alue josta kiisteltiin, kun se oli jotain harvinaista tyyppiä. No sinne tehdään isohko ydinvoimala. Muija ei tätä sulata mutta sulattaa tuulivoimalat. Kuinka suuren alan veisi tuulivoimalat verraten ydinvoimalaan, jos tavoitteena on saada saman verran sähköä? Jos yksinkertaistetaan urakalla. Kuinka paljon pitää muokata luontoa tuulivoimaloiden tieltä verraten ydinvoimalaan? Eikö se ole sama asia alueen kannalta onko sielä ydinvoimala vai kaksikymmentä kropellia odottamassa tuulta? Erona tietty se että ydinvoimala tuottaa runsaasti sähköä.

PS. Eikä ne tuulivoimalat mitää hienojakaan maisemissa ole. Mielummin katselen vanhoja latoja sun muita.

[Arska-tehtaalta]

Aiemmin vastustin ydinvoimaa, mutta nyt kannatan ehdottomasti energiaomavaraisuutta kaikin käytettävissä olevin keinoin ja öljyriippuvuuden ikeestä pääsemistä.

[Taikakaulin]

Periaatteessa vastustan lisäydinvoiman rakentamista, koska mielestäni pitäisi panostaa enemmän energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin.

Uutinen kahdesta uudesta ydinvoimalasta ei tosin saanut minua itkemään, vaan otin sen ihan realistisena rataisuna vastaan. Ydinvoima on aina parempi vaihtoehto Suomessa kuin fossiiliset.

Fuusiovoimaloita odotellessa. Fuusiovoimalat kun/jos saadaan joskus pelaamaan, niin voisin väittää maapallon energiatarpeen olleen siitä edespäin ratakaistu.

[Juha J.]

Kyllä. Haittoja ei juurikaan ole ja ne ovat lähinnä maisemallisia.

Asiat pitää vain hoitaa kunnolla. Toisin kuin nykyinen pelleily Olkiluoto 3:n kanssa.

[Aschenisto]

Ydinvoimahan ehdottomasti. Onhan tämä jännää, että jo 50-luvulla keksittiin energiantuottomuoto, joka ratkaisee ihmiskunnan energian tarvitsemisongelman vuosisadoiksi. Silti hipit ja muut irrationalismin pohjasakat onnistuivat estämään ihmiskunnan kehitystä vastustamalla tätä vallankumouksellista energiantuottomenetelmää.

kyllä varmaankaan säästä juuri mitään sähkölaskussa koska Helsingin energia perii jättiläismäisiä siirtoveloituksia tästä puhtaasta sähköstä mutta enivei on se vaan uskomattoman hienoa jutella "vihreiden" kanssa ja kertoa miten itse siirryin täysin CO2 päästöttömään sähköön ... nimittäin ydinsähköön

Muuten hyvä, mutta Helsingin energia ei SAA periä suuria siirtoveloituksia, mikäli ostaa kilpailutettua sähköä muilta. Helsingin energia perii samanlaisia siirtomaksuja niin asiakkailtaan kuin vain verkkoa käyttäviltä asiakkailtaan. Näin lukee laissa.

[Teemu Lavikka]

Kun sitä ydinvoimaa nyt ollaan saamassa lisää, se tarkoittaa sitä että siirtokapasiteettia eli linjoja on vahvistettava ja rakennettava lisää. Se taas johtaa väistämättä  maiden pakkolunastuksiin, koska maanomistajat eivät ole halukkaita antamaan lupaa rakentaa mailleen sähkölinjoja, koska korvaukset niistä ovat aika olemattomia.
Kysymys kuuluukin, että jos ydinsähköä aiotaan myydä vientiin, tulisiko maanomistajille maksettuja korvauksia korottaa tuntuvasti?

[Oami]

Kun sitä ydinvoimaa nyt ollaan saamassa lisää, se tarkoittaa sitä että siirtokapasiteettia eli linjoja on vahvistettava ja rakennettava lisää. Se taas johtaa väistämättä  maiden pakkolunastuksiin, koska maanomistajat eivät ole halukkaita antamaan lupaa rakentaa mailleen sähkölinjoja, koska korvaukset niistä ovat aika olemattomia.
Kysymys kuuluukin, että jos ydinsähköä aiotaan myydä vientiin, tulisiko maanomistajille maksettuja korvauksia korottaa tuntuvasti?

Helpoin ja myös maantieteellisesti houkuttelevin ratkaisu olisi nähdäkseni vetää piuhat voimalasta suoraan mereen.

Toki tällöinkin pitäisi maanomistusjuttuja pohtia, mutta Ruotsin puolella.

[Jiri Keronen]

Kannatan ydinvoimaa varauksellisesti. Ydinvoima on tehokas tapa tuottaa sähköä, mutta tästä huolimatta ihmisten on jatkuvasti pyrittävä kehittämään entistä tehokkaampia ja luonnonmukaisempia menetelmiä tuottaa energiaa.

[Tommi Korhonen]

Ydinvoiman pitkäaikaisjätteet ovat kyllä ongelma, mutta tällä hetkellä ei ihan helposti parempaakaan energiamuotoa ole tarjolla. Energiaomavaraisuus pitäisi näinä päivinä olla kaikkien valtioiden tavoite.

Mutta en ole puhtaasti fissiofani, ja komppaan Jirin viestiä siitä että myös vaihtoehtoisia energiamuotoja pitää muistaa kehitellä. Kohta ei öljyä enää ole autoihinkaan, joten siihen mennessä pitää infra pystyä korvaamaan muulla. Eikä hajautettuakaan energiantuotantoa pidä väheksyä, esimerkiksi juuri talouksien energianlähteinä. Ainoana vaihtoehtona se ei taida olla ihan heti realistinen, ei ennenkuin niiden kustannustehokkuus saadaan huomattavan alemmaksi.

Nyt sitä kmruuskaan tarvittaisiin, hänellä olisi tähän asiaan kyllä sanottavaa.

[EL SID]

Kannatan ydinvoimaa varauksellisesti. Ydinvoima on tehokas tapa tuottaa sähköä, mutta tästä huolimatta ihmisten on jatkuvasti pyrittävä kehittämään entistä tehokkaampia ja luonnonmukaisempia menetelmiä tuottaa energiaa.

Ydinvoiman pitkäaikaisjätteet ovat kyllä ongelma, mutta tällä hetkellä ei ihan helposti parempaakaan energiamuotoa ole tarjolla. Energiaomavaraisuus pitäisi näinä päivinä olla kaikkien valtioiden tavoite.

Mutta en ole puhtaasti fissiofani, ja komppaan Jirin viestiä siitä että myös vaihtoehtoisia energiamuotoja pitää muistaa kehitellä. Kohta ei öljyä enää ole autoihinkaan, joten siihen mennessä pitää infra pystyä korvaamaan muulla. Eikä hajautettuakaan energiantuotantoa pidä väheksyä, esimerkiksi juuri talouksien energianlähteinä. Ainoana vaihtoehtona se ei taida olla ihan heti realistinen, ei ennenkuin niiden kustannustehokkuus saadaan huomattavan alemmaksi.

Nyt sitä kmruuskaan tarvittaisiin, hänellä olisi tähän asiaan kyllä sanottavaa.

ongelmana on, ettei hajautettua energiatuotantoa oteta vakavasti.

jo nykyisin on olemassa tuulivoimaloita, jotka soveltuvat "yksityiseen käyttöön"

http://www.pohjalainen.fi/teemat/messutarticle.jsp?p=5&article=455522&category=5

Muutama tälläinen kerrostalon katolle,

http://windspiral-tuulispiraali.blogspot.com/

yhdistettynä aurinkokeräimeen ja maalämpöön, niin eiköhän sähkön "tarve" pienene.

Ongelma onkin itse valtio:  laki estää yksityisiä ihmisiä hyötymästä tulevasta takuusyöttötariffista: Pienet tuulivoimalat tuottavat pienen teho ja muistaakseni tariffille on alaraja. Tämän vuoksi jokaiseen omakotitaloon/kerrostaloon joutuu hankkimaan, myllyn lisäksi, akut ja muut vempaimet, jotka nostavat hintaa. Itse tuulimyllyn saa muutamalla tonnilla, mutta kun siihen lisää pakolliset hankinnat, niin hinta nousee kymppitonnin kieppeille.

Lakia olisi helppo muuttaa, mutta tässä on kyse lähinnä politikoinnista, isoja puolueita kiinnostaa valtion tukema bisnes, joka tuo heille hallituspaikkoja ja siten rahaa, keskustaa kiinnostaa vain se, miten lisätään tukea heidän kannattajilleen ja vihreät, ovat, tapansa mukaan pihalla kuin lumiukot, vailla yhtään järjellistä ajatusta. Heidän periaatteisiin kuuluu lähinnä vain energia säästäminen, eli ihmisten kiusaaminen.
Risupaketin hinnalla (vuonna 2020 300-400 miljoonaa vuodessa) saataisiin n. 100 000 (pelkän myllyn hinta n.3000-3500 euroa, tosin automaattinen tuotanto laskisi hintaa vielä lisää) pientuulivoimalaa talojen katoille, siis vuodessa. Eli tukemalla paikallista energiatuotantoa ja suuntaamalla energiatuet kuluttajille, laskemaan heidän valitsemansa energiaratkaisun hintaa, tulevat tuet kävisivät tarpeettomaksi jo parissa vuodessa. Vajaassa kymmenessä vuodessa jokaiseen asuntoon saisi lähes ilmaiseksi maalämmön ja aurinkokeräimet.

Käytännössä siis nykyiset ongelmat olisi jo ratkaistu, mikäli valtio suuntaisi voimavaransa tavallisen ihmisen energiaratkaisun tukemiseen, eikä syytäisi rahaa isoille firmoille. Mutta, kuten mainitsin, kyseessä on politiikka, eikä järkiratkaisu.

[Sikanez]

Puhelinmyyjä soitti ja esitti, että he hoitaisivat sähkösopimuksen edullisesti. Sanoi, että on ympäristöystävällistä sähköä. Sanoin, että voi soittaa uudestaan, kun on ydinsähköäa tarjota.

[EL SID]

Puhelinmyyjä soitti ja esitti, että he hoitaisivat sähkösopimuksen edullisesti. Sanoi, että on ympäristöystävällistä sähköä. Sanoin, että voi soittaa uudestaan, kun on ydinsähköäa tarjota.

sitä vain ei tule. Luvan saivat yhtiöt, jotka jauhavat halpaa ydinsähköä omistajilleen, eli teollisuudelle. Fortum, joka olisi tuottanut halpaa ydinsähköä kuluttajille, ei saanut lupaa, arvatenkin siksi, että risupaketti pitää maksattaa joillakin, ja tavallinen pulliainen maksaa. Toivottavasti saavat äkkiä sen Viron laitoksen pystyyn.  Sinnehän Fortum suunnittelee rakentavansa ydinvoimalan.

[sr]

Ongelma onkin itse valtio:  laki estää yksityisiä ihmisiä hyötymästä tulevasta takuusyöttötariffista: Pienet tuulivoimalat tuottavat pienen teho ja muistaakseni tariffille on alaraja.

LOL. Valtio on "ongelma", kun ei jaa ilmaiseksi rahaa. No, voi voi.

Tämän vuoksi jokaiseen omakotitaloon/kerrostaloon joutuu hankkimaan, myllyn lisäksi, akut ja muut vempaimet, jotka nostavat hintaa. Itse tuulimyllyn saa muutamalla tonnilla, mutta kun siihen lisää pakolliset hankinnat, niin hinta nousee kymppitonnin kieppeille.

Niin, kuka maksaisi verkon ohjauksen kustannukset, jos kuka tahansa propellinomistaja saisi milloin tahansa dumpata verkkoon haluamansa määrän propellisähköä ja siitä pitäisi hänelle maksaa täysi hinta?

Risupaketin hinnalla (vuonna 2020 300-400 miljoonaa vuodessa) saataisiin n. 100 000 (pelkän myllyn hinta n.3000-3500 euroa, tosin automaattinen tuotanto laskisi hintaa vielä lisää) pientuulivoimalaa talojen katoille, siis vuodessa.

Ok, uskotaan, ettet tällä kertaa valehtele (vaikkei siellä linkittämälläsi verkkosivullasi missään puhuta muusta kuin kymppitonnin hinnasta, minkä päälle muuten tulee vielä asennuskustannukset, reilu tonni, jota ei voi mitenkään jättää pois, vaikka ne verkon ohjauskustannukset jotenkin maagisesti voisikin). Kolmella tonnilla saisi siis propellin, jonka nimellisteho on 2.5kW. Huom. siis nimellisteho ja vekottimelle, joka viipottaa paljon alemmalla korkeudella kuin "oikeat" tuulivoimalat. Tuo alempi korkeus tarkoittaa sitä, että se joutuu paljon enemmän maaston vaikutukseen kuin isommat myllyt eikä siten pääse kovempiin tuuliin kiinni.

Isoille hyvään paikkaan asennetulle tuulivoimaloille kai jotain sellainen neljännes ajasta nimellisteholla on realistinen oletus. Tällaiselle sattumanvaraiseen paikkaan matalalle pantu viipotin ei todennäköisesti pääse edes tuohon. Sanotaan optimistisesti 0.5kW keskimääräinen teho. Vuodessa tuo tekisi 4000kWh. Kymmenelle vuodelle (jolle vekottimelle annetaan takuu) tulisi siis 40000 kWh. Jos lasketaan 15snt/kWh hinnalle (joka sisältää siis kaiken veroista sähkön siirtoon) tuolla säästäisi siis 6000 e. Samalla siis valtiolta jäisi sähköverot saamatta ja siirron kustannukset olisi laskettu nollaksi (eli sähköyhtiön oletettaisiin ilmaiseksi aina siirtävän myllyttäjän sähköt pois). Ja lisäksi oletetaan, ettei vekotin tarvitse mitään huoltoa tuona aikana. Noilla oletuksilla ja tuolla sinun heittämälläsi hinnalla homma ehkä kannattaisi. Tuolla oikealla hinnalla (siis kymppitonni) ja vähänkään pessimistisemmillä tuulioletuksilla homma menee pahasti pakkasen puolelle.

Parempi ostaa varmaa ydinsähköä...

Käytännössä siis nykyiset ongelmat olisi jo ratkaistu, mikäli valtio suuntaisi voimavaransa tavallisen ihmisen energiaratkaisun tukemiseen, eikä syytäisi rahaa isoille firmoille. Mutta, kuten mainitsin, kyseessä on politiikka, eikä järkiratkaisu.

Niin, järkeähän taloudellisesti kannattamattomiin energiaratkaisuihin rahan pumppaamisessa ei ole. Valtion on siis parasta pitää näppinsä pois tuollaisen touhun rahoittamisesta. Jos joku haluaa itse tuollaisen härpäkkeen pihalleen, niin siitä vaan (suosittelen silloinkin kysymään naapureiden mielipidettä asiasta etukäteen). Laskelmani mukaan sillä voi hyvällä tsäkällä päästä suunnilleen omilleen. Mutta saapahan ainakin kaupan päälle kuunnella ja katsella sitä myllyn kieputusta.

[toumasho]

ne.

Ongelma onkin itse valtio:  laki estää yksityisiä ihmisiä hyötymästä tulevasta takuusyöttötariffista: Pienet tuulivoimalat tuottavat pienen teho ja muistaakseni tariffille on alaraja. Tämän vuoksi jokaiseen omakotitaloon/kerrostaloon joutuu hankkimaan, myllyn lisäksi, akut ja muut vempaimet, jotka nostavat hintaa. Itse tuulimyllyn saa muutamalla tonnilla, mutta kun siihen lisää pakolliset hankinnat, niin hinta nousee kymppitonnin kieppeille.

Lakia olisi helppo muuttaa, mutta tässä on kyse lähinnä politikoinnista

Asia ei ole näin yksinkertainen. Koulussa sähköturvallisuuden tunneilla maikka kävi tätä asiaa läpi kun keskustelu eksyi aiheeseen "Miksei sähköä voisi tehdä kotona vaikka polkemalla dynamoa ja myy ylimääräisen sähkön verkkoon?". Tekninen ongelma on se että sähköverkon ylläpitäjillä pitää olla mahdollisuus sammuttaa jokin osa verkosta niin että on absoluuttinen varmuus siitä ettei siellä ole virrat päällä.

Kukaan ei halua alkaa korjaamaan sellaisia lankoja joissa on ehkä sähköt päällä jostain perkeleen tuulimyllystä.

Jos meillä on tuulimyllyjä, maajussien biokaasuvoimaloita ja näitä poljettavia dynamoita verkko täynnä niin silloin meillä pitää olla jokin verkosta itsestään riippumaton keinoa irtikytkeä nämä kun esimerkiksi muuntaja vaurioituu tai vaikkapa auto törmää voimajohtopylvääseen ja oikosulkee linjan. Tässä on hieman teknistä haastetta, en ole perehtynyt siihen miten tuolla Amerikassa tämä on ratkaistu. Mutta selvää on että kotisähkön valmistukseen ei riitä pelkät lakimuutokset, se vaatii standardointia ja jonkinlaisen kauko-ohjausjärjestelmän joka ei ole riippuvainen verkon omasta sähköstä. Olisiko sitten joku GSM-data+akusto+etäohjattava rele se helpoin tapa tehdä tuo?

[Parsifal]

Saammeko siirtymävaiheen jälkeen ydinvoiman tilalle ydinvoimaa? Toivottavasti.

Siirtymävaihe on jännä sana, joka lopulta tarkoittaa, että kehitys kehitty tms.

Sitä paitsi, ainahan tässä ollaan jonkinlaisessa siirtymävaiheessa. Ellei tässä nyt sitten tarkoiteta sitä aikaa, joka kuluu fuusioreaktion hallintaan saamiseen? Sillä viherhörhöjen tarkoittamilla "uusiutuvilla" ei maailma tule toimeen nyt eikä vastaisuudessa. Mekaanisen ja kemiallisen energian rajat tulevat vastaan hyvin pian, vaikka laitteet toimisivat sadan prosentin hyötysuhteella.

[Parasiittiö]

Vastasin "kyllä". Minulla on seuraavanlaiset käsitykset.

-taloudellisesti mielekkäitä vaihtoehtoja Suomen teollisuusyhteiskunnan sähkön valtaosan tuottamiseen on tällä vuosisadalla fissiovoima ja hiilivoima; sähkön tuotannon vähennys ainakin suuressa määrin merkitsisi käsittääkseni köyhtymistä, mikä ei kelvanne suomalaisten enemmistölle

-hiilivoima on kaiken kaikkiaan merkittävästi ympäristölle haitallisempaa kuin ydinvoima (kasvihuonekaasut, saasteet, suuret maasta kaivettavat polttoainevolyymit)

-ydinonnettomuuksilla pelottelu on enimmäkseen pölhöpopulismia, oikeasti niistä ei ole sen enempää vaaraa kuin muustakaan teollisuudesta; voi hyvinkin olla vähemmän, nimittäin paha ydinvoimaonnettomuus tuhoaa miljardisijoituksen, mikä luonee suuren turvallisuudesta huolehtimisen intressin ydinvoimayhtiöille

-ydinaseilla pelottelu on enimmäkseen pölhöpopulismia; Venäjä on ainoa maa, jonka voisi etäisesti kuvitella ampuvan tänne ydinpommeja, eikä se käsittääkseni ole millään tavalla Suomen ydinvoimapäätöksistä kiinni

-ydinjätteellä pelottelu on enimmäkseen pölhöpopulismia; kunhan valtio valvoo ja määrää ydinjätteiden kohtelua kunnolla kuten kaiken muunkin ongelmallisen jätteen kohtelua, ja kunhan homma pidetään läpinäkyvänä ja kriittisen keskustelun alaisena, niin ei me niihin kuolla sen enempää kuin muuhunkaan teollisuusyhteiskunnan jätteeseen

-minusta esimerkiksi ydinsähköllä kulkevat johdinbussit öljyä kuluttavien, pienhiukkasia tupruttavien diiselibussien tilalle olisi ympäristön kannalta ja taloudellis-poliittisessa mielessä semmoinen ratkaisu, joita pitäisi nykymaailmassa tehdä (yksityisissä sähköautoissa menee käsittääkseni vielä vuosikymmeniä, mutta voihan nekin sieltä joskus tulla, jolloin ydinsähkö niillekin hiilisähkön asemesta olisi kivaa)

-tuuli-, aurinko-, risu- ja aaltovoima ja vastaavat ei käsittääkseni ole taloudellisia vaihtoehtoja suuressa mittakaavassa ainakaan nykypäivänä; pienessä mittakaavassa olen niiden suhteen ihan positiivinen

[EL SID]

Ongelma onkin itse valtio:  laki estää yksityisiä ihmisiä hyötymästä tulevasta takuusyöttötariffista: Pienet tuulivoimalat tuottavat pienen teho ja muistaakseni tariffille on alaraja.

LOL. Valtio on "ongelma", kun ei jaa ilmaiseksi rahaa. No, voi voi.

on se hyvä, että sinutkin on siunattu lukutaidolla. Kun kirjoitin loppuun,

Käytännössä siis nykyiset ongelmat olisi jo ratkaistu, mikäli valtio suuntaisi voimavaransa tavallisen ihmisen energiaratkaisun tukemiseen, eikä syytäisi rahaa isoille firmoille. Mutta, kuten mainitsin, kyseessä on politiikka, eikä järkiratkaisu.

niin luulin normaalilla järjellä olevan ihmisen ymmärtävän, että vertaan tätä mahdollisuutta tähän ns. risupakettiin. En sellaiseen tilanteeseen, jossa emme joutuisi muutenkin maksumieheksi.
Eli rautalankamallilla: ehdotukseni oli vain vaihtoehto huuhaa-risupaketille, ja malli osoittaa sen järjettömyyden ja kalleuden. Jos halutaan "puhdasta enrgiaa", sitä saa tällä systeemillä paremmin ja halvemmalla kuin maksamalla joka vuosi satoja miljoonia tukiaisia risujen polttamisesta.

Vastaan myös loppuihin sr:n kysymyksiin, vaikka hän olisi saanut vastaukset suoraan linkistä. Eli lisää mallia rautalanka: 

Niin, kuka maksaisi verkon ohjauksen kustannukset, jos kuka tahansa propellinomistaja saisi milloin tahansa dumpata verkkoon haluamansa määrän propellisähköä ja siitä pitäisi hänelle maksaa täysi hinta?

ilmoitan etukäteen seuraavan lauseen olevan sarkasmia: on hyvä, että, totuttuun tapaan, maltat lukea koko tekstin ja klikata linkit, ennen kuin alat vastata.

vastaus nimittäin lukee linkissä:

http://www.pohjalainen.fi/teemat/messutarticle.jsp?p=5&article=455522&category=5

Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä syöttötariffi, jolloin sähköyhtiö maksaa virrasta, jonka yksityishenkilö syöttää verkkoon.

tähän lisäys: euroopassa on vain kaksi maata, jossa yksityishenkilö ei voi syöttää sähköä verkkoon. Toinen niistä on Suomi.
Asia voitaisiin ratkaista samoin kuin tanskassa. Jos se ei miellytä, vaihdetaan Ruotsin malliin.

Ok, uskotaan, ettet tällä kertaa valehtele (vaikkei siellä linkittämälläsi verkkosivullasi missään puhuta muusta kuin kymppitonnin hinnasta, minkä päälle muuten tulee vielä asennuskustannukset, reilu tonni, jota ei voi mitenkään jättää pois, vaikka ne verkon ohjauskustannukset jotenkin maagisesti voisikin). Kolmella tonnilla saisi siis propellin, jonka nimellisteho on 2.5kW. Huom. siis nimellisteho ja vekottimelle, joka viipottaa paljon alemmalla korkeudella kuin "oikeat" tuulivoimalat. Tuo alempi korkeus tarkoittaa sitä, että se joutuu paljon enemmän maaston vaikutukseen kuin isommat myllyt eikä siten pääse kovempiin tuuliin kiinni.

olisit vain klikannut linkkejä. Ohessa vastaus laskelmiisi:

Tuohon voi laittaa 5-6 kilowatin generaattorin, jolla teoreettinen tuotto on yli 120 kilowattia vuorokaudessa. Olen laskeskellut, että siitä pitäisi saada sähköä keskimäärin 25 kilowattia vuorokaudessa,

eli nykyisen 2,5 KWh generaattorin voi korvata kaksi kertaa suuremmalla, mutta:

Tuulimyllyn generaattoriteho on tällä hetkellä 2,5 kilowattia. Isompi generaattori on tarpeeton, koska sähköä ei saa myydä verkkoon.

Lisää sr:n venkulointia:

Isoille hyvään paikkaan asennetulle tuulivoimaloille kai jotain sellainen neljännes ajasta nimellisteholla on realistinen oletus. Tällaiselle sattumanvaraiseen paikkaan matalalle pantu viipotin ei todennäköisesti pääse edes tuohon. Sanotaan optimistisesti 0.5kW keskimääräinen teho. Vuodessa tuo tekisi 4000kWh. Kymmenelle vuodelle (jolle vekottimelle annetaan takuu) tulisi siis 40000 kWh. Jos lasketaan 15snt/kWh hinnalle (joka sisältää siis kaiken veroista sähkön siirtoon) tuolla säästäisi siis 6000 e. 

Tuolla oikealla hinnalla (siis kymppitonni) ja vähänkään pessimistisemmillä tuulioletuksilla homma menee pahasti pakkasen puolelle.

vastaus:

Kuluttajan kannalta suurin etu kuitenkin on sen tuoma säästö.

-Se maksaa noin 10 000 euroa, mutta sijoituksen saa takaisin viidessä tai kuudessa vuodessa, lupaa Piikkilä.

siis jopa nykyisellä, liian pienellä generaattorilla.

koska:

Tuuli ei ollut kummoinen kuvauspäivänä, mutta hyvin tuo pyörii keveytensä ansiosta rauhallisellakin tuulella.

http://windspiral-tuulispiraali.blogspot.com/2009/10/t-lyhyt-video-pyorivasta.html

eli tämän, akselinsa ympäri pyörivän generaattorin teho perustuu sen keveyteen, ei, kuten perinteisten siipimyllyjen, siipien pinta-alaan ja pituuteen.

sr jatkaa:

Samalla siis valtiolta jäisi sähköverot saamatta ja siirron kustannukset olisi laskettu nollaksi (eli sähköyhtiön oletettaisiin ilmaiseksi aina siirtävän myllyttäjän sähköt pois). Ja lisäksi oletetaan, ettei vekotin tarvitse mitään huoltoa tuona aikana. Noilla oletuksilla ja tuolla sinun heittämälläsi hinnalla homma ehkä kannattaisi.

vastaus:

Niemen omakotitalo on liitetty myös sähköverkkoon, mutta oma tuulivoimala vähentää ostettavan sähkön määrää huomattavasti

ja muistutan jälleen kerran, että kyseessä on vaihtoehto risupaketin jatkuvalle tukemiselle. Siksi valtio jäisi plussan puolella, vaikka sinä murehdit, kuinka:

Samalla siis valtiolta jäisi sähköverot saamatta

sr äänessä:

Parempi ostaa varmaa ydinsähköä...

tässä olemme samaa mieltä, joten ehkä sinun olisi kannattanut lukea koko juttu ennen kirjoitustasi.

sr loppulause ja jälleen kerran, hutilyönti:

Niin, järkeähän taloudellisesti kannattamattomiin energiaratkaisuihin rahan pumppaamisessa ei ole. Valtion on siis parasta pitää näppinsä pois tuollaisen touhun rahoittamisesta. Jos joku haluaa itse tuollaisen härpäkkeen pihalleen, niin siitä vaan (suosittelen silloinkin kysymään naapureiden mielipidettä asiasta etukäteen). Laskelmani mukaan sillä voi hyvällä tsäkällä päästä suunnilleen omilleen. Mutta saapahan ainakin kaupan päälle kuunnella ja katsella sitä myllyn kieputusta.

en viitsi kommentoida laskutaitojasi, joten jätän sen kohdan pois.

Kun tuollainen mylly liitetään 5-6 kilowatin generaattorilla maalämpöpumppuun, (NIBEn energialaskelmat: 5,5 kW lämpöpumpulla lämpöpumppu tuottaa energiaa 87600 kWh/vuosi ja kuluttaa sähköä 25 499 kWh/vuosi Lähde: NIBEn tarjous lämpöpumpusta http://www.nibe.fi/ )  niin säästö on melkoinen. Ja se hakkaa risupaketin mennen ja tullen. Eli valtio kannattaisi edelleenkin jakaa tukea mieluummin kuluttajalle, jotta hän valitsisi energia säästävät vaihtoehdot kuin metsänomistajille. Ja kuten luit( ? ) alkuperäisestä tekstistä, mainitsin siellä nimenomaan "tuulimyllyn" ja maalämmön yhdistelmän.

niin, tästä hinnasta, ja poliittisesta tahdosta sekin käy ilmi linkistä:

-Se maksaa noin 10 000 euroa,

-Yksinkertaisinta olisi, jos myös Suomessa sähköä voisi syöttää itse verkkoon ja siitä saisi sähköyhtiöltä rahan. Silloin tuulimyllyssä olisi vain generaattori ja verkkoinvertteri, akkua ja taloautomaatiota ei tarvittaisi ollenkaan. Ei se tekniikasta ole kiinni, vaan poliittisesta tahdosta, huomauttaa Niemi.

Akkujen ja automaatiikan hinnan sain selville, kun niitä myyvä kaverini laskeskeli kanssani, lehtijutun perusteella, tuotteen katetta, joka on melkoinen, eli hinnassa on pudottamisen varaa. Eli pelkän propellin hinnaksi tulee, kun vähennetään akut ja automatiikka, tuo 3500 euroa.

ei muuta, sr, kun luet ensi kerralla jutun läpi, ennen kuin vastaat.

Asia ei ole näin yksinkertainen. Koulussa sähköturvallisuuden tunneilla maikka kävi tätä asiaa läpi kun keskustelu eksyi aiheeseen "Miksei sähköä voisi tehdä kotona vaikka polkemalla dynamoa ja myy ylimääräisen sähkön verkkoon?". Tekninen ongelma on se että sähköverkon ylläpitäjillä pitää olla mahdollisuus sammuttaa jokin osa verkosta niin että on absoluuttinen varmuus siitä ettei siellä ole virrat päällä.

Mutta selvää on että kotisähkön valmistukseen ei riitä pelkät lakimuutokset, se vaatii standardointia ja jonkinlaisen kauko-ohjausjärjestelmän joka ei ole riippuvainen verkon omasta sähköstä. Olisiko sitten joku GSM-data+akusto+etäohjattava rele se helpoin tapa tehdä tuo?

leikkasin pätkän pois. Vastaukseni on sama kuin srlle, eli jos tavallinen kuluttaja voi syöttää sähköä verkkoon muualla, niin miksei myös suomessa?

[Topi Junkkari]

EL SID voisi kerrata fysiikankirjastaan tehon ja energian käsitteet ja niiden eron, ja jatkaa ristiretkeään vasta tämän jälkeen. "25 kilowattia vuorokaudessa" Mitä ihmettä?