Homman keskikokoinen ydinvoimakysely

[sr]

niin luulin normaalilla järjellä olevan ihmisen ymmärtävän, että vertaan tätä mahdollisuutta tähän ns. risupakettiin. En sellaiseen tilanteeseen, jossa emme joutuisi muutenkin maksumieheksi.

Niin, kyllä varmaan kuka tahansa voi kehitellä "kannattavia" energiamuotoja, joiden kannattavuus perustuu sille, että joku muu maksaa viulut.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä syöttötariffi, jolloin sähköyhtiö maksaa virrasta, jonka yksityishenkilö syöttää verkkoon.

Ja miten se verkon ohjaus tapahtuu siellä? Luuletko tosiaan, että suomalaiset sähköyhtiöt eivät ilkeyttään suostu ottamaan vastaan yksityisten sähköä? Kyllä syy on ennen kaikkea tekninen. Kuten toumasho jo kirjoitti, ensimmäisenä ongelmana tulee vastaan turvallisuus. Kun sähköä syötetään sieltä kuluttajalta päin, verkon saaminen turvalliseksi on paljon vaikeampaa, kuin jos syöttö tapahtuu aina ylhäältä alaspäin. Toiseksi tulee vastaan se, että verkko tulee huomattavasti epästabiilimmaksi, kun kuorman vaihtelun lisäksi myös tuotanto heiluu. Tälläisten propellien yleistyminen vaatisi suunnilleen koko verkon uudelleen järjestelyä.

Asia voitaisiin ratkaista samoin kuin tanskassa. Jos se ei miellytä, vaihdetaan Ruotsin malliin.

No, miten se noissa tehdään?

Tuohon voi laittaa 5-6 kilowatin generaattorin, jolla teoreettinen tuotto on yli 120 kilowattia vuorokaudessa. Olen laskeskellut, että siitä pitäisi saada sähköä keskimäärin 25 kilowattia vuorokaudessa,

LOL. Voi poikaparkoja, kun on jopa energian ja tehon käsitteet noin hukassa. Watti on tehon yksikkö, kWh energian. Ei anna kovin hyvää kuvaa koko touhun uskottavuudesta, kun perusasiat eivät ole selvillä.

Toiseksi, relevanttia ei ole teoreettinen tuotto, vaan todellinen. Minkä tahansa propellin perään voi panna vaikka kuinka suuren generaattorin perään ja sitten siitä saa valtavia tehoja jollain hirmumyrskyllä. Tämä ei ole kuitenkaan relevanttia energiantuotannon kannalta. Oleellista on se, paljonko härpäke keskimäärin tuottaa.

Sinällään mielenkiintoista, että tuo lainaamasi 25W/120W suhde on täsmälleen sama kuin se, mitä käytin kannattavuuslaskussani.

Veikkaan, että tuo "laskelma" on siis tehty niin, että hemmo on katsonut, mitä on saanut sillä 2.5 kW:n generaattorilla ja ekstrapoloinut siitä suoraan 5 kW:n generaattoriin. Todellisuudessa tämä ei tietenkään toteudu, koska isompi generaattori vaatii luonnollisesti kovemman tuulen päästäkseen nimellistuotantoon.

Kuluttajan kannalta suurin etu kuitenkin on sen tuoma säästö.

-Se maksaa noin 10 000 euroa, mutta sijoituksen saa takaisin viidessä tai kuudessa vuodessa, lupaa Piikkilä.

Mihin hän perustaa lupauksensa? Jos hänen keskimääräinen tuotto/teoreettinen tuotto suhteensa pätee, niin kuudessa vuodessa 2.5kW:n generaattorilla hän tuottaa 25000 kWh sähköä. Sähkön hinta on jotain 15snt/kWh (tämän luvun näytti antavan laskurit sähkölle ml. siirron ja verot), joten tuon arvo on 3750 e. Tässäkin oletetaan, että se kaikki sähkö saadaan kulutettua. Jos kodin kulutus on alle tuon 2.5kW ja tuulee kovaa, niin tuotto menee hukkaan. En tiedä, kuuluiko systeemiin akkuja, jotka auttaisivat jonkin verran tasoittamaan kulutuksen ja tuotannon epäsuhtaa, mutta elleivät ne ole kovin suuria, niin niissäkin tulee raja vastaan.

Vekottimen hinta oli kymppitonni plus reilu tonni asennuskustannuksia. Onko kyse jostain pohjanmaalaisesta matematiikasta, jolla 3750 euroa saadaan muutettua 11 000:ksi?

Tuuli ei ollut kummoinen kuvauspäivänä, mutta hyvin tuo pyörii keveytensä ansiosta rauhallisellakin tuulella.

Pelkkä pyöriminen ei kerro tuotannosta vielä mitään. Mitä se mittari näytti?

eli tämän, akselinsa ympäri pyörivän generaattorin teho perustuu sen keveyteen, ei, kuten perinteisten siipimyllyjen, siipien pinta-alaan ja pituuteen.

Perusfysiikkaa: Tuulesta saatava energia on verrannollinen A*v^3 (A on pinta-ala, v on tuulen nopeus). Alalla on siis merkitystä. Jos laakeroinnit ovat kunnossa, keveydellä ei ole mitään merkitystä. Keveydellä on ehkä jotain merkitystä erittäin keveillä tuulilla (eli lähteekö mylly yleensäkään pyörimään), mutta koska tuulen energia skaalautuu tuon v^3 mukaan, näillä tuulilla ei taas ole kokonaistuotannon kannalta juuri merkitystä.

Niemen omakotitalo on liitetty myös sähköverkkoon, mutta oma tuulivoimala vähentää ostettavan sähkön määrää huomattavasti

Missä täsmälliset luvut? Paljonko hän keskimäärin säästää? Tuo "huomattavasti" riippuu tietenkin täysin kulutuksesta, eikä tällä tiedolla ole mitään merkitystä.

Parempi ostaa varmaa ydinsähköä...

tässä olemme samaa mieltä, joten ehkä sinun olisi kannattanut lukea koko juttu ennen kirjoitustasi.

Eli olemme molemmat samaa mieltä, että on tavallisille ihmisille järkevämpää ostaa töpselisähköä kuin alkaa kiusata naapureita tuollaisilla härpäkkeillä. No, miksi sitten tuot koko vekotinta keskusteluun?

Kun tuollainen mylly liitetään 5-6 kilowatin generaattorilla maalämpöpumppuun, (NIBEn energialaskelmat: 5,5 kW lämpöpumpulla lämpöpumppu tuottaa energiaa 87600 kWh/vuosi ja kuluttaa sähköä 25 499 kWh/vuosi Lähde: NIBEn tarjous lämpöpumpusta http://www.nibe.fi/ )  niin säästö on melkoinen.

Lasketko nyt siis, että kyseinen vekotin tuottaa jatkuvasti 5.5 kW:n teholla? Lämpöpumpuissa voikin olla ihan oikeasti järkeä, mutta ne ovat ihan irrallinen asia. Niitä voi pyörittää tavallisella töpselisähköllä ihan siinä, missä tuolla hirvittävällä hökötykselläkin. Älä siis sotke asioita.

Akkujen ja automaatiikan hinnan sain selville, kun niitä myyvä kaverini laskeskeli kanssani, lehtijutun perusteella, tuotteen katetta, joka on melkoinen, eli hinnassa on pudottamisen varaa. Eli pelkän propellin hinnaksi tulee, kun vähennetään akut ja automatiikka, tuo 3500 euroa.

Entä se asennus (verkkosivun mukaan yli tonnin)? Entä kaikki muu elektroniikka, joka tarvitaan, oli niitä akkuja tai ei? Pelkkä propelli ei todellakaan vielä riitä. Ja edelleen, kuka maksaa sen kaiken, mitä touhu maksaa sähköverkon ylläpitäjälle? Ai niin, sinä olit ottamassa tämän kaiken valdelta. Valde maksaa ja vielä kärsii samalla verotulojen vähenemisen. Hällä väliä, kyllä siellä EL SID:n taikamaailmassa rahaa riittää taikaseinästä.

Kuten jo kirjoitin, jos touhu olisi verkon ylläpitäjälle vaivatonta ja paikallisille sähköyhtiöille kannattavaa, ne tekisivät sitä jo. Selvästikään ei ole, koska innostusta ei ole.

[EL SID]

EL SID voisi kerrata fysiikankirjastaan tehon ja energian käsitteet ja niiden eron, ja jatkaa ristiretkeään vasta tämän jälkeen. "25 kilowattia vuorokaudessa" Mitä ihmettä?

mitä tarkoittaa hän? kai huomasit, että lainaukset ovat suoraan Pohjalaisen artikkelista, enkä minä ala niitä muuttamaan.

niin luulin normaalilla järjellä olevan ihmisen ymmärtävän, että vertaan tätä mahdollisuutta tähän ns. risupakettiin. En sellaiseen tilanteeseen, jossa emme joutuisi muutenkin maksumieheksi.

Niin, kyllä varmaan kuka tahansa voi kehitellä "kannattavia" energiamuotoja, joiden kannattavuus perustuu sille, että joku muu maksaa viulut.

Siis, mikä meni ohi?
Koska et ole vieläkään perillä, mitä tarkoitan, niin väännetään jälleen kerran rautalangasta:

Juuri tuosta tässä onkin kysymys: kannattamattomasta energiamuodosta, jota valtio tukee. Koko risupaketin/uusiutuvan energian- paketin idea on poliittinen, eikä sillä ole mitään tekemistä terveen järjen kanssa. Minä vaan jakaisin rahan mieluummin kuluttajalle erilaisiin kattohärveleihen ja maalämpöön kuin maanviljelijöille risupakettiin: "energiasäästö" ja "kasvihuonekaasusaldo" ovat suurin piirtein sama, mutta rahasta hyötyvät suuremmat massat mitä risupaketista, ja kaikenlisäksi, tämä ei vaadi jatkuvaa tukea, verorahojen tuhlaus loppuun, kun joka paikkaan on hankittu pientuulimyllyt, yhdistettynä aurinkokeräimiin ja maalämpöön.

Jos minusta olisi ollut kiinni, niin tässä maassa olisi kohta, kahden sijaan, kolme ydinvoimalaa lisää: kaksi (luvan saanutta) jauhamassa halpaa energiaa omistajilleen (eli teollisuudelle), ja Fortumin jauhamassa halpaa ydinsähköä kuluttajille.

koska tiedän jo kokemuksesta, että sinulla on vaikeuksia ymmärtää luettua tekstiä (minkä tämä keskustelu taas jälleen kerran todistaa) toivon, että luet tuon aloituksen uudelleen, mietit mitä tarkoitan ja sen jälkeen luet asian vielä uudelleen.  
Tämä siksi, koska olen maininnut saman asian jo pari kertaa, mutta jotenkin se ei ole mennyt kaaliisi....

Ja miten se verkon ohjaus tapahtuu siellä? Luuletko tosiaan, että suomalaiset sähköyhtiöt eivät ilkeyttään suostu ottamaan vastaan yksityisten sähköä? Kyllä syy on ennen kaikkea tekninen. Kuten toumasho jo kirjoitti, ensimmäisenä ongelmana tulee vastaan turvallisuus. Kun sähköä syötetään sieltä kuluttajalta päin, verkon saaminen turvalliseksi on paljon vaikeampaa, kuin jos syöttö tapahtuu aina ylhäältä alaspäin. Toiseksi tulee vastaan se, että verkko tulee huomattavasti epästabiilimmaksi, kun kuorman vaihtelun lisäksi myös tuotanto heiluu. Tälläisten propellien yleistyminen vaatisi suunnilleen koko verkon uudelleen järjestelyä.

Käsittääkseni kuluttajien oman sähkön sähkötariffia ja kuluttajien mahdollisuutta syöttää sähköä yleiseenverkkoon ollaan vastustettu kaikkialla euroopassa. Silti ne on säädetty pakolliseksi. Euroopassa vain suositaan aurinkopaneeleja.
No, turvallisuusongelmat on tehty ratkaistaviksi, ja kyllä, jos jokainen saa syöttää verkkoon omaa sähköään, niin se muuttaa sähkömarkkinoiden luonnetta. Tämä on taatusti pois sähköyhtiöiden katteesta.
Mutta kuten olen jo maininnut, ratkaisu on puhtaasti poliittinen ja kuluttajille tämä vaihtoehto on halvempi (omat veroeurot saa takaisin tukena) kuin "risupaketti".

LOL. Voi poikaparkoja, kun on jopa energian ja tehon käsitteet noin hukassa. Watti on tehon yksikkö, kWh energian. Ei anna kovin hyvää kuvaa koko touhun uskottavuudesta, kun perusasiat eivät ole selvillä.

Toiseksi, relevanttia ei ole teoreettinen tuotto, vaan todellinen. Minkä tahansa propellin perään voi panna vaikka kuinka suuren generaattorin perään ja sitten siitä saa valtavia tehoja jollain hirmumyrskyllä. Tämä ei ole kuitenkaan relevanttia energiantuotannon kannalta. Oleellista on se, paljonko härpäke keskimäärin tuottaa.

Sinällään mielenkiintoista, että tuo lainaamasi 25W/120W suhde on täsmälleen sama kuin se, mitä käytin kannattavuuslaskussani.

Veikkaan, että tuo "laskelma" on siis tehty niin, että hemmo on katsonut, mitä on saanut sillä 2.5 kW:n generaattorilla ja ekstrapoloinut siitä suoraan 5 kW:n generaattoriin. Todellisuudessa tämä ei tietenkään toteudu, koska isompi generaattori vaatii luonnollisesti kovemman tuulen päästäkseen nimellistuotantoon.

Mihin hän perustaa lupauksensa? Jos hänen keskimääräinen tuotto/teoreettinen tuotto suhteensa pätee, niin kuudessa vuodessa 2.5kW:n generaattorilla hän tuottaa 25000 kWh sähköä. Sähkön hinta on jotain 15snt/kWh (tämän luvun näytti antavan laskurit sähkölle ml. siirron ja verot), joten tuon arvo on 3750 e. Tässäkin oletetaan, että se kaikki sähkö saadaan kulutettua. Jos kodin kulutus on alle tuon 2.5kW ja tuulee kovaa, niin tuotto menee hukkaan. En tiedä, kuuluiko systeemiin akkuja, jotka auttaisivat jonkin verran tasoittamaan kulutuksen ja tuotannon epäsuhtaa, mutta elleivät ne ole kovin suuria, niin niissäkin tulee raja vastaan.

Pelkkä pyöriminen ei kerro tuotannosta vielä mitään. Mitä se mittari näytti?

Missä täsmälliset luvut? Paljonko hän keskimäärin säästää? Tuo "huomattavasti" riippuu tietenkin täysin kulutuksesta, eikä tällä tiedolla ole mitään merkitystä.

Todennäköisesti watit ja energiamäärät ovat menneet sekaisin, kun juttua on pyöritetty toimittajan tietokoneessa, mutta kuten jo mainitsin, lainaan asiassa lehtiartikkelia, eikä minulla ole tapana laittaa kenenkään suuhun sanoja, mitä tämä ei ole sanonut, eli en ala oma-alotteisesti korjailemaan artikkelia.
Voinhan minäkin kysymyksiisi vastata, mutta vain yleisellä tasolla. En voi esiintyä tässä yksittäisen yrityksen nimissä. Jos sinua nuo asiat kiinnostavat oikeasti, niin lienee parempi, että laitat juuri tätä tuulimyllyä koskevat kysymykset heidän nettisivuillleen:

http://windspiral-tuulispiraali.blogspot.com/2009/10/yhtio.html

koska kyseessä on sr, niin laitan vastauksen uudelleen rautalankamallina: En uskalla keskustella tässä yhden "tuulimyllyn" ominaisuudesta, eikä minulla ole siihen valtuuksiakaan, mutta jos haluat keskustella asiasta yleisellä tasolla, niin muotoile kysymyksesi uudelleen ja me voimme jatkaa.

Eli olemme molemmat samaa mieltä, että on tavallisille ihmisille järkevämpää ostaa töpselisähköä kuin alkaa kiusata naapureita tuollaisilla härpäkkeillä. No, miksi sitten tuot koko vekotinta keskusteluun?

olen maininnut asian jo moneen kertaan, ja viimeksi tässä vastauksessa. Kay katsomassa se ylempää. Kyllä minä tiedän, ettet aina ymmärrä lukemaasi, mutta...

Perusfysiikkaa: Tuulesta saatava energia on verrannollinen A*v^3 (A on pinta-ala, v on tuulen nopeus). Alalla on siis merkitystä. Jos laakeroinnit ovat kunnossa, keveydellä ei ole mitään merkitystä. Keveydellä on ehkä jotain merkitystä erittäin keveillä tuulilla (eli lähteekö mylly yleensäkään pyörimään), mutta koska tuulen energia skaalautuu tuon v^3 mukaan, näillä tuulilla ei taas ole kokonaistuotannon kannalta juuri merkitystä.

Luonnollisesti koolla on merkitystä, mutta nyt on kyse nimenomaan pienvoimalasta, ja sellaisesta, jonka kuuluu pyöriä heikossakin tuulessa. Isolla koolla tavoitellaan isompia tehoja, jotka ovat tässä tapauksessa (myllyyn liitettävä generaattori on joka tapauksessa alitehoinen) toisijaisia.
Perinteisen tuulivoimalan teho lasketaan kaavalla: P=Cp ½ p A v^2  jossa Cp on turbiinin tehokerroin, p ilman tiheys, A turbiinin poikkipinta-ala ja v tuulen nopeus. Eli, kuten voit laskea, tärkeitä on kuinka monta kertaa mylly pyörii ympäri. Pyörimisnopeuden kaksinkertaistuessa sen tuottama teho kahdeksankertaistuu.

Lasketko nyt siis, että kyseinen vekotin tuottaa jatkuvasti 5.5 kW:n teholla? Lämpöpumpuissa voikin olla ihan oikeasti järkeä, mutta ne ovat ihan irrallinen asia. Niitä voi pyörittää tavallisella töpselisähköllä ihan siinä, missä tuolla hirvittävällä hökötykselläkin. Älä siis sotke asioita.

no, luulisi, että sinullekin on järjen käyttö sallittu. Johan on jo tuotu ilmi, että talot ovat yhdistettynä sähköverkkoon. Tarkoitus on pienentää sähkönkulutusta, ilman kunnollista varastointia sitä ei pysty täysin korvaamaan. Ja tähän risupaketin korvaavaan "teknologia-pakettiin" kuuluu myös maalämmön ja aurinkokeräimien hyödyntäminen, kuten jo mainitsin ensimmäisessä puheenvuorossa. Luitko sinä sitä ollenkaan?

Entä se asennus (verkkosivun mukaan yli tonnin)? Entä kaikki muu elektroniikka, joka tarvitaan, oli niitä akkuja tai ei? Pelkkä propelli ei todellakaan vielä riitä. Ja edelleen, kuka maksaa sen kaiken, mitä touhu maksaa sähköverkon ylläpitäjälle? Ai niin, sinä olit ottamassa tämän kaiken valdelta. Valde maksaa ja vielä kärsii samalla verotulojen vähenemisen. Hällä väliä, kyllä siellä EL SID:n taikamaailmassa rahaa riittää taikaseinästä.

jälleen kerran osoitus siitä, kuinka sr osaa kyllä lukea, mutta ei ymmärrä lukemaansa.  

Kuten jo kirjoitin, jos touhu olisi verkon ylläpitäjälle vaivatonta ja paikallisille sähköyhtiöille kannattavaa, ne tekisivät sitä jo. Selvästikään ei ole, koska innostusta ei ole.

luitko sinä ollenkaan noita aloituksia? jos luit, ymmärsitkö niiden sisältöä?

[nimetönkeskustelija]

Perusfysiikka on tosiaan hauskaa. Sen avulla voi jopa ennustaa asioita. Olin lukiossa vuonna 1998 ja laskimme fysiikantunnilla, että tuulisähkö ei voi korvata ydinsähköä. Väite perustuu puhtaasti fysiikkaan. Yhden ydinvoimalan korvaamiseksi tarvittaisiin aivan tolkuton määrä tuulivoimaloita. Sadan tuulimyllyn tuulivoimapuistot ei ole vielä yhtään mitään. Samanlaisiin tuloksiin tultiin myös aurinkosähkön osalta.

Vihreät hehkutti siihen aikaan kovasti sitä, että tuulivoima ja aurinkovoima tulevat korvaamaan ydinvoiman jo lähiaikoina. He saivat ydinvoimahankkeet torpattua monia kertoja.

Aikaa kului ja meikäläinen luki fysiikkaa ja matikkaa yliopistossa runsaasti. Kaavat ei silti muuttuneet mihinkään. Nyt on kulunut yli kymmenen vuotta ja mitään bioenergiavallankumousta ei näy edelleenkään. En ihmettele asiaa lainkaan. Fysiikka ei valehtele kuten poliitikot.

Nyt näyttäisi siltä, että viimein tajuttiin lyödä hanskat tiskiin bioenergiahömpötyksen kanssa ja tartuttiin hommiin. Meidän vanha ydinenergiakapasiteetti on tulossa tiensä päähän ja ne pitää korvata uusilla voimaloilla. Ilmastovelvoitteet pakottaa vähentämään fossiilisten polttoa. Vaihtoehtona on venäläinen energia (joka voi katketa milloin tahansa) tai ydinenergia.

Ydinjätteiden loppusijoitus ja säteily ovat keppihevosia, joilla greenpeacet ratsastavat ja pelottelevat ihmisiä. Yleensä asia markkinoidaan siten, että ydinreaktiot ja säteilyt on ihmisen luomia keinotekoisia aineita. Esimerkiksi Suomen kallioperässä on jatkuva ydinreaktio, joka tuottaa radioaktiivista radon-kaasua uraanin ja toriumin hajoamistuotteena. Siihen kuolee vuosittain paljon ihmisiä, eikä sillä ole mitään tekemistä ydinenergian kanssa. Ydinreaktio on itse asiassa melko tavallinen ilmiö luonnossa. Syviin kallioluoliin haudatut ydinjätteet on pieni riski verrattuna moniin muihin riskeihin kuten vaarallisiin virustauteihin yms. Ydinjätteiden hautaamisongelma on lähes kokonaan poliittinen. Tietyille järjestöille kun ei kuitenkaan kelpaa mikään. Siltikin hekin asuvat lämmitetyissä taloissa ja syövät ruokaa jonka valmistamiseen ja kuljetukseen tarvitaan energiaa.

[Lauri Karppi]

Vastasin "kyllä" vaikka tietenkin tämä on vain siirtymävaihe, eli fuusiota odotellessa. Ainiin, lasketaanko fuusiovoimalatkin ydinvoimaloiksi vai ovatko vain fissiovoimalat ydinvoimaloita?

[Kari Kinnunen]

Vastasin "kyllä" vaikka tietenkin tämä on vain siirtymävaihe, eli fuusiota odotellessa. Ainiin, lasketaanko fuusiovoimalatkin ydinvoimaloiksi vai ovatko vain fissiovoimalat ydinvoimaloita?

No kyllä fuusio on mitä suurimmassa määrin ydinreaktio joten fuusiovoimala toteutuessaan on ydinvoimala.

[Windspiral]

Windspiral tuuliturbiini joka täällä on mainittu, ei ole vielä edes testattu. Koska se "tee-se-itse versio oli ihan eri kuin tuleva myyntimalli jossa kaikki meni uusiksi. Protyyppiä odotellaan valmistuvan toukokuussa 2010.

Mutta parempihan tästä myyntimallista tulee kaikella tapaa. Siinä on isompi siipi, isompi genu (generaattori) ja mastosta tuli tosi kätevä ratkaisu joka ei vaadi vaijeriharuksia pitkin pihaa.

Perusmalli on perusmalli. Masto, genu, siipi ja hinta alle kymppitonnin. Lisäoptioita tulee kait aikamoinen rivi. Siitä sitten kukin valitkoon omansa.
Neonvalotkin siihen saa optiona, heh. (Niitä halusi isot marketit minne näitä menee.)

Perustavaa ajattelumallia tässä on se että ostan vehkeen. Ostettuani sen saan ehkä jotain virtaa sieltä talooni. Sitä ei sitten tarvitse ostaa sähköyhtiöltä mitä myllystä tulee. Joskus sieltä tulee jotain ja toisinaan ei tule mitään (useimmiten ei kait tule mitään?) Mutta aina joskus voi tullakin.

Ostin tuossa hiljan itselleni autonkin, mutta vaikka kuinka lasken tässä niin en saa koskaan sitä rahaa takaisin. Ei vaikka ajaisin kuinka. Viime kesänä muija pakotti rakentamaan hulppean terassin. Hitto kun sekään ei maksa itseään koskaan vaikka kuinka sitä polkisin... siis terassia.

Sähkömyllystä saan joskus jotain. Ja jos en saa niin ainakin se on komea värkki. Naapureille tietenkin vain kehuskelen kuinka säästöö tulee aivan perkeleesti, heh ! Saavat olla sitten köyhät kateellisiä...  

Totuus on että ei kannata hankkia tuuliturbiinia rahan takia. Ei tule rahoja takaisin. Mutta ehkä lasten tai lastenlasten takia. Tai ihan piruuttaan ?

Terveisin

Klaus Berg
Windspiral-Finland

[Kari Kinnunen]

Tai ihan piruuttaan ?

No joo, mulle tuo olisi kyllä ihan riittävä peruste.

[Larva]

En kannata lisäydinvoimaa. Vastustan myös uusien voimaloiden rakentamista. Ensinnäkin, ydinvoimaan keskittyminen vie resursseja todellisilta saastuttamattomilta energianlähteiltä ja niiden kehittelemiseltä. Toisekseen, kukaan ei vieläkään ole keksinyt, minne hittoon se vuosituhansia säteilevä ydinjäte varastoidaan. Ja kolmanneksi, Tsernobyl.

[Punaniska]

Perustavaa ajattelumallia tässä on se että ostan vehkeen. Ostettuani sen saan ehkä jotain virtaa sieltä talooni. Sitä ei sitten tarvitse ostaa sähköyhtiöltä mitä myllystä tulee. Joskus sieltä tulee jotain ja toisinaan ei tule mitään (useimmiten ei kait tule mitään?) Mutta aina joskus voi tullakin.

Terveisin

Klaus Berg
Windspiral-Finland

Paljonko yleensä ottaen maksavat pelit ja vehkeet, joilla saa virran myllystä omaan ja myydessä valtakunnan verkkoon? Ja onko esivallan/ sähköyhtiön/muun kanssa millaista vääntöä luvassa?

Tämä kysymys siksi, että näille välimoduuleille tulee olemaan kysyntää; joku saattaa tehdä sähköä vaikkapa lehmän lannasta.

[nevahood]

Perustavaa ajattelumallia tässä on se että ostan vehkeen. Ostettuani sen saan ehkä jotain virtaa sieltä talooni. Sitä ei sitten tarvitse ostaa sähköyhtiöltä mitä myllystä tulee. Joskus sieltä tulee jotain ja toisinaan ei tule mitään (useimmiten ei kait tule mitään?) Mutta aina joskus voi tullakin.

Tuollaset ratkaisut ovat toimivia nykyisillä laitteilla. Samoten kuin aurinkokeräimet, matalaenergiarakentaminen yms. Vähentävät yksittäisten kuluttajien aiheuttamaa kuormitusta.

Sen sijaan teollisuuden käyttöön ei ydinvoimalle ole toistaiseksi uusiutuvia vaihtoehtoja. Vesivoimaakaan ei enää järkevissä määrin voi lisätä, enkä pidä polttovoimaloita missään tapauksessa ydinvoimaa järkevämpänä vaihtoehtona.

Ennemmin tuotetaan täällä se energiamäärä, joka nyt tuodaan sosnovy borgista. Ja mahdollisesti myydään ylimääräistä energiaa eurooppaan. Perusteena lähinnä se, että sähkön hinnan noususta aiheutuu teollisuuden karkaaminen halpamaihin, joissa hiilidioksidipäästöistä ei hierota kauppoja. Niin ja vaikkapa tuo itärajan RBMK.

Tsernobyl on aika huono peruste tänne rakennettavaa ydinvoimaa vastaan. Vastaava onnettomuus ei ole mahdollinen täkäläisillä kevytvesireaktoreilla. Sen sijaan mitä enemmän ollaan riippuvaisia tuontisähköstä, sen todennäköisempää on että päästävät RBMK:n epästabiilille alueelle (kovien pakkasten jälkeen nopea kulutuksen lasku tai runkoverkon kaatuminen). Nyt täytyy vaan luottaa siihen, että kehtaavat tehdä saman minkä georgialle kaasun kanssa, eli katkasevat viennin (jos epästabiilista käyttöalueesta on vaaraa).

Ydinjätteen loppusijoitus ei ole ongelma. Luolasto toimii hyvin. Tosin ei tuota ole syytä edes haudata, sillä samaa tavaraa voidaan tulevaisuudessa käyttää hyötöreaktoreissa polttoaineena. Ja jos vaihtoehtona on taas itänaapurin tuottama sähkö, niin siellä jäte käydään dumppaamassa jäämerelle. Novaja Zemljaan vievät käytetyn polttoaineen lisäksi mm. kokonaisia käytettyjä reaktoreita ja ydinaseista tulleita jätteitä. Ei tarvitse edes haudata tavaraa, kun alue on valmiiksi kohtalaisen saastunutta.

Eli jos vaihtoehtoja punnitsee, niin tällä hetkellä näen lisäydinvoiman ainoana järkevänä ratkaisuna, vaikka siinäkin on omat puutteensa. Uusiutuvan energian taas näen vain osana energiaratkaisua, en missään tapauksessa ydinvoiman vaihtoehtona.

[ikuturso]

Vihreät suosivat myös päästöttömiä autoja. Piiperöt ajavat kohta sähköautoilla ja sähköpolkupyörillä. Kaikkihan eivät voi asua yhdessä pilvenpiirtäjässä helsingin keskustassa, joten liikennevälineitä tarvitaan vielä.

Sähkönkulutusta tulisi vähentää, mutta fossiilisten käytöstä ajoneuvoliikenteessä luopua. Tästä tulisi syntyä sähkönkulutukselle laskeva trendi, mutta kun kaikki toimii nykyään sähköllä, en oikein ymmärrä mistä tämä lasku syntyisi.

Naureskelin aikanaan Pirkka-lehdelle, jossa oli artikkeli ekoekoperheestä, joka ajoi polkupyörällä, pummi naapurilta kyytejä, teki ties mitä asioita vaikeimman kautta ja saivat hiilijalanjälkensä murto-osaan naapureista. Juttu oli kirjoitettu kovin syyllistävään tyyliin. Kaikki autonomistajat leimattiin maailmantappajiksi jne. tyypillistä. Sitten seuraavalla sivulla oli K-raudan mainos. Mainostekstit olivat tyyliin, "Kuka haluaa jännetupentulehtuksen" "säästä itseäsi ja aikaasi" "vaivatonta ja helppoa" tjsp. älkää ampuko jos ei mennyt kohdalleen. Aukeamalla mainostettiin:
-moottoriruohonleikkureita
-moottorisahoja
-klapikoneita
-lehtipuhaltimia
-oksasilppureita...

Olen funtsinut josko jostain löytyisi toimiva kelaleikkuri ruohonleikkaukseen. Pihasta kaadettiin pari puuta. Kaikki alle pohkeen vahvuiset oksat ja latvukset sahaan pokasahalla, paksumpiin tulee käytettyä moottoria. Klapit teen kirveellä ja lehdet haravoin "taikaharavalla" (sairaan hyvä tuote). Isäukolta sain vanhan hakokirveen, jolla pitäisi vaikka vain piruuttaan kokeilla hakkeen tekemistä oksista ja risuista käsivoimin. Oksasilppurille en nimittäin ole keksinyt hyvää lihasvoimalla toimivaa vastinetta.

Jos CO2-päästöjä pitää vähentää, kaikki tuuli- ja aurinkonäpertely tietysti kunniaan, mutta isosti sähköä saadaan riittämiin vain ydinvoimalasta. Ja mielummin koti- kuin ulkomaisesta.

-i-

[June]

Eli jos vaihtoehtoja punnitsee, niin tällä hetkellä näen lisäydinvoiman ainoana järkevänä ratkaisuna, vaikka siinäkin on omat puutteensa. Uusiutuvan energian taas näen vain osana energiaratkaisua, en missään tapauksessa ydinvoiman vaihtoehtona.

Näin juuri. Olisi ollut suotavaa, että kaikki 3 hakijaa olisivat saaneet luvat. Kataisen ajatus Suomesta ydinenergian viejänä on hyvä. Parempi niinpäin kuin, että energiaa joudutaan tuomaan. Uusiutuvat ovat näpertelyä ja kaikenmaailman hilavitkuttimet (tuulivoima) eivät muuta kuin pilaa maisemaa kaikella tavalla.

[kapa.]

Tai ihan piruuttaan ?

Vihreällä omatunnolla - tai siis ideologialla ja siihen liittyvällä kulissilla - on hintansa  

[Mika.H]

Ydinvoimaa kannatan, jos joku yksityinen yritys sen maksaa.

heti kun sähköä pystytään varastoimaan kustannustehokkaasti, ydinsoimasta voidaan siirtyä aidosti uusiutuviin energialähteisiin.

Ennen tuota kaikki puheet ovat puhdasta jeesustelua.

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/sahkon_kulutus_ja_tuotanto/

ps. kesäisin meillä ei ole energiapulaa... miksiköhän?!

edit. napsauttakaahan sitä vuosi-nappulaa..

[nimetönkeskustelija]

Nauratti muuten tuo ympäristöjärjestöjen vuodatus kun kahden ydinvoimalan periaatepäätös meni hallituksessa läpi. He itkivät että Suomesta olisi tulossa jokin Euroopan ydinenergiakeskus.

Suomessa on nyt 4 generaattoria ja yksi rakenteilla. Jos tähän lisätään nyt kaksi, saadaan luvuksi 7 (+ Otaniemen tutkimusreaktori). Lähivuosikymmeninä meidän neljä vanhaa reaktoria käyvät liian vanhaksi. Voi tietysti olla että ne uudistetaan kokonaan tai sitten ne sammutetaan.

Ruotsilla on tällä hetkellä 11 reaktoria. Ranskalla on 58 ja Euroopassa yhteensä 148. Eurooppaan on rakenteilla tällä hetkellä 6 uutta ja suunnitteilla 33 uutta reaktoria. Suomi ei ole nytkään omavarainen sähkön suhteen, joten tuo 2 uutta voimalaa ei tee meistä mitään Euroopan energiaparatiisia.

Lisäksi Pohjois-Amerikassa on 122 reaktoria ja Aasiassa 112. Että siinä perspektiiviä.

[Oami]

En kannata lisäydinvoimaa. Vastustan myös uusien voimaloiden rakentamista. Ensinnäkin, ydinvoimaan keskittyminen vie resursseja todellisilta saastuttamattomilta energianlähteiltä ja niiden kehittelemiseltä. Toisekseen, kukaan ei vieläkään ole keksinyt, minne hittoon se vuosituhansia säteilevä ydinjäte varastoidaan. Ja kolmanneksi, Tsernobyl.

Ensimmäinen väite on tietyssä mielessä totta.

Se on samassa mielessä totta kuin se, että kun leipuri ostaa jauhoja, hän ei käytä jauhoihin menevää rahaa saastuttamattomiin energianlähteisiin eikä niiden kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan ole perustelu sille, että leipurin ei pitäisi ostaa jauhoja. Olennaista on se, että ketään ei kielletä sijoittamasta rahaa saastuttamattomiin energianlähteisiin tai niiden kehittämiseen.

Toinen väite ei pidä paikkaansa. Ydinjäte on päätetty loppusijoittaa peruskallioon. Tästä on eduskunnankin periaatepäätös jo monen vuoden takaa.

Kolmas kohta on vain yksi sana, eikä sellaisena kelpaa perusteluksi mihinkään.

[MX]

Ja kolmanneksi, Tsernobyl.

Kolmas kohta on vain yksi sana, eikä sellaisena kelpaa perusteluksi mihinkään.

Se kuitenkin kertoo kirjoittajastaan varsin paljon.

[Valkea]

Energian osalta kannatan paikallisia ja henkilökohtaisia energiantuotantomuotoja, tuuli-, vesi-, bioenergia jne.; en minkään vihreän ideologian takia, vaan mahdollisimman suurten paikallisten ja henkilökohtaisten säästöjen ja energiaitsenäisyyden takia.

Tämä liittyy muihin paikallisten ja henkilökohtaisten säästöjen ja itsenäisyyksien lisäämiseen.

[sr]

Perustavaa ajattelumallia tässä on se että ostan vehkeen. Ostettuani sen saan ehkä jotain virtaa sieltä talooni. Sitä ei sitten tarvitse ostaa sähköyhtiöltä mitä myllystä tulee. Joskus sieltä tulee jotain ja toisinaan ei tule mitään (useimmiten ei kait tule mitään?) Mutta aina joskus voi tullakin.

No, tuollaisessa ajattelussa ei ole mitään järkeä. Tietenkin tavallisen ihmisen pitää laskea, paljonko se vekotin säästää sähkölaskussa ennen kuin ryhtyy siihen panemaan rahojaan kiinni. Voi tulla tai sitten ei tule on kyllä hemmetin huono markkinointikikka. Suunnittelen teitä palkkaamaan jonkun markkinointipuolen ihmisen, jos oikeasti haluatte niitä härveleitä myydäkin.

Ostin tuossa hiljan itselleni autonkin, mutta vaikka kuinka lasken tässä niin en saa koskaan sitä rahaa takaisin. Ei vaikka ajaisin kuinka.

Ensinnäkin jos käytät autoa töissä käyntiin, saat todennäköisesti sen kuoletettua hyvinkin nopeasti verrattuna siihen, että lojuisit kotona työttömänä.

Toiseksi, harva ostaa autoa säästääkseen rahaa. Autosta on ihmiselle hyötyä. Sillä voi liikkua paikasta toiseen. Sen sijaan tuollaisen härvelin suostuu ihminen talonsa rumentimeksi ottamaan vain sillä verukkeella, että se säästää rahaa sähkölaskussa. Mitään muuta hyötyä siitä ei yleiseen sähköverkkoon yhdistetyn talon omistajalle ole. Haittaa toki onkin (rumennin, meteliä, huoltohommia, jne.), mutta ehkäpä joku pystyy katsomaan näiden asioiden ohi.

Tai toisaalta, jos katolla viipottavasta vekottimesta olisi oikeasti ihmisille jotain muuta iloa kuin sen tuoma säästö sähkölaskuun, olisi talojen katot jo muutenkin täynnä jos jonkinlaisia härveleitä. Kun hyötysuhteista yms. ei tarvitse välittää, niin vekottimista saisi varmasti paljon kauniimpia.

Viime kesänä muija pakotti rakentamaan hulppean terassin. Hitto kun sekään ei maksa itseään koskaan vaikka kuinka sitä polkisin... siis terassia.

Kyllä maksaa takaisin. Muijas on tyytyväinen. Tyytyväinen muija on varmasti helpostikin sen terassin arvoinen. Veikkaan, että muija ei ole yhtä tyytyväinen, jos kymppitonni menisi johonkin katolla hyrräävään spiraaliin.

Totuus on että ei kannata hankkia tuuliturbiinia rahan takia. Ei tule rahoja takaisin. Mutta ehkä lasten tai lastenlasten takia. Tai ihan piruuttaan ?

Kiitos rehellisyydestä. Tämä lauseesi oli paljon enemmän kuin mitä EL SIDistä sai irti. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka oli mennyt möläyttämään sen, että vekotin maksaa itsensä takaisin 5-6 vuodessa takaisin, jos edes takuuaikanaan (10 vuotta) se ei sitä tee.

Mitä lapsiin tai lapsenlapsiin tulee, niin kannattanee sijoittaa ne rahat johonkin tuottavampaan. He olisivat varmaan sellaisesta pesämunasta varsin tyytyväisiä.

[sr]

En kannata lisäydinvoimaa. Vastustan myös uusien voimaloiden rakentamista. Ensinnäkin, ydinvoimaan keskittyminen vie resursseja todellisilta saastuttamattomilta energianlähteiltä ja niiden kehittelemiseltä.

Miten niin vie? Luuletko, että ne ydinvoimalaan pantavat rahat menisivät muiden energialähteiden tutkimiseen, jos niitä ei käytettäisi ydinvoimalan rakentamiseen? Millä ajattelit meidän sinnittelevän siihen asti, kunnes ne uudet energiamuodot ovat taloudellisesti kilpailukykyisiä?

Toisekseen, kukaan ei vieläkään ole keksinyt, minne hittoon se vuosituhansia säteilevä ydinjäte varastoidaan.

On keksinyt. Vaihtoehtoja on useitakin. Tekstisi on puhdasta GP:n propagandaa.

Ja kolmanneksi, Tsernobyl.

Mitä Tsernobylistä? Tarkoitatko, että meidän ei kannata rakentaa sotalaivojakaan, koska Wasa-laiva? Ei pidä rakentaa matkustajalaivoja, koska Titanic. jne.

[Valkea]

Re: sr

Käytännön kokemusten mukaan näillä tee-se-itse ohjeilla tuuli- ja muut itse tuotetut energiat ovat kannattavia:

http://www.otherpower.com/otherpowerfront.shtml

[mmm]

Nusnus.
Suomessa on kaksi ydinvoimalaa ja viisi reaktoria. Kuudes on rakenteilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Voimalaitos

I'll get me' coat.

[sr]

Re: sr

Käytännön kokemusten mukaan näillä tee-se-itse ohjeilla tuuli- ja muut itse tuotetut energiat ovat kannattavia:

http://www.otherpower.com/otherpowerfront.shtml

Varmasti ovat, jos kyse on sähköverkon ulkopuolisista sovellutuksista. Lainaus tuolta linkittämältäsi sivulta:"Otherpower.com's headquarters is located in a remote part of the Northern Colorado mountains, 12 miles past the nearest power pole or phone line."

Uskon hyvinkin, että esim. verrattuna aurinkopaneeleihin, tuulimylly on kustannustehokkaampi tapa tuottaa sähköä sähköverkon ulkopuolisiin tarpeisiin. Mutta  tässä ydinvoimaketjussa relevantimpaa on se, miltä homma näyttää verkossa oleville kuluttjille (joita valtaosa suomalaisista kotitalouksista on). Tälläisessa tapauksessa propellin ongelmana on sen lisäksi, että sen pitäisi kilpailla verkkosähkön kanssa kannattavuudessa, sen pitäisi olla sen verran huomaamaton, että naapurit eivät suutu. Tällaiseen esim. maalämpö saattaa olla parempi energiansäästöinvestointi.

[EL SID]

No, tuollaisessa ajattelussa ei ole mitään järkeä. Tietenkin tavallisen ihmisen pitää laskea, paljonko se vekotin säästää sähkölaskussa ennen kuin ryhtyy siihen panemaan rahojaan kiinni. Voi tulla tai sitten ei tule on kyllä hemmetin huono markkinointikikka. Suunnittelen teitä palkkaamaan jonkun markkinointipuolen ihmisen, jos oikeasti haluatte niitä härveleitä myydäkin.

Klaus Bergin siviiliammatti on myymäläpäällikkö, joten eiköhän mies osaa nuo mainoshommat.

Tämä lauseesi oli paljon enemmän kuin mitä EL SIDistä sai irti.

no, katsotaan sitten, kun sinulla on varaa peiliin.

Ja muutenkin, kannattaako ottaa kirjaimellisesti, epävirallista, Pohjalaisella huumorilla varustettua viestiä?
Kirjeen varsinainen asia ei ollut mainonta, vaan ilmoitus, että täällä esimerkkinä ollut malli ei ole tuotantokappale, vaan sellainen valmistuu myöhemmin, ja tuulimyllyilyssä määrää asenne ja aate, ei välttämättä nuukuus.

(...)

[Valkea]

[/quote] Tälläisessa tapauksessa propellin ongelmana on sen lisäksi, että sen pitäisi kilpailla verkkosähkön kanssa kannattavuudessa, sen pitäisi olla sen verran huomaamaton, että naapurit eivät suutu. Tällaiseen esim. maalämpö saattaa olla parempi energiansäästöinvestointi.
[/quote]

Itse tehty tuulimylly ei paljoa maksa, joten sitä ei ole vaikea saada nopeasti kannattavaksi, myös seuduilla, jotka eivät ole tuulisimpia. Kieltämättä valmiina ostetut tuulimyllyt ovat tällä hetkellä ylihinnoiteltuja, ehkä osittain vihreiden ympäristövouhotuksen takia (Julkisuus ja "tiedostavien" maksuhalukkuus tiedostavuutta osoittavista symboliesineistä). Tiiviillä kaupunkien omakotitaloalueilla normaali tuulimylly voi aiheuttaa häiriötä naapureille. Tosin viittasin vastauksessani mihin tahansa itse tuotettuun energiaan, joka sopii parhaiten kullekin henkilölle; jätehakkeet ja -briketit, biovoimala, aurinkoenergia, tuulienergia, vesivoima, biopolttoaineet, luontaiset energiansäästömenetelmät asuinrakennuksissa, jne.

Mutta; tuulienergiaa voi tuottaa myös vertikaaliturbiineilla, joilla on hyvä energiantuotanto sekä hitailla tuulilla, että myrskytuulilla, joita ne kestävät erittäin hyvin. Ne ovat hiljaisia, ja yleensä ne eivät häiritse naapureita myöskään visuaalisesti, joten ne sopivat hyvin kaupunkien omakotitaloalueille:

http://www.diamondwindsolutions.com/Commericial_Wind_Turbines.html

http://www.bluenergy-ag.net/English/products_wind.html

http://www.boondee.net/windturbine/

http://www.treehugger.com/files/2007/01/magwind_vertica.php

http://www.darcorp.com/Wind_Energy/

Tee se itse vertikaalituuliturbiini (helppo ja halpa):

http://www.youtube.com/watch?v=9UPe6A_UVPc

[EL SID]

Kannatan ydinvoimaa varauksellisesti. Ydinvoima on tehokas tapa tuottaa sähköä, mutta tästä huolimatta ihmisten on jatkuvasti pyrittävä kehittämään entistä tehokkaampia ja luonnonmukaisempia menetelmiä tuottaa energiaa.

Ydinvoiman pitkäaikaisjätteet ovat kyllä ongelma, mutta tällä hetkellä ei ihan helposti parempaakaan energiamuotoa ole tarjolla. Energiaomavaraisuus pitäisi näinä päivinä olla kaikkien valtioiden tavoite.

Mutta en ole puhtaasti fissiofani, ja komppaan Jirin viestiä siitä että myös vaihtoehtoisia energiamuotoja pitää muistaa kehitellä. Kohta ei öljyä enää ole autoihinkaan, joten siihen mennessä pitää infra pystyä korvaamaan muulla. Eikä hajautettuakaan energiantuotantoa pidä väheksyä, esimerkiksi juuri talouksien energianlähteinä. Ainoana vaihtoehtona se ei taida olla ihan heti realistinen, ei ennenkuin niiden kustannustehokkuus saadaan huomattavan alemmaksi.

Jirin ja Tommin ideat ja varsinkin Tommin kirjoitus hajautetusta energiatuotannosta jäi tuulimylly-väittelyn alle. Ameriikan ihmemaassa on asiaan tulossa ratkaisu, kun Bloom Energy-niminen firma on tuomassa markkinoilla polttokennon, jonka teho on yksi watti. Kun polttokennoja pinotaan päällekkäin, voidaan kattaa isonkin omakotitalon energiatarpeet. Pienempiin tarpeisiin riittää pienempi määrä kennoja.

http://www.bloomenergy.com/customers/

Polttokennojen polttoaineena voidaan käyttää vetyä (no ei ehkä kotitalouksissa), alkoholia (maatiloilla ja kotitalouksissa) tai öljyä, jätteenä syntyy vain vettä ja pieni määrä hiilidioksidia.

Onhan näitä ihmevempaimia ollut maailman sivu, mutta kuten linkistäni näkyy, on firman asiakkaina, nyt jo sellaisia nimiä kuten Google, Coca-Cola ja Bank of America. Firman rahoittajana on mm. sellainen "helposti huijattava   " persoona, kuten Colin Powell....


Eniten tässä ottaa nuppiin, kuinka kieltoihin ja verokohteluun, "vihreään huuhaahan" hurahtanut Eurooppa turvautuu vanhoihin ratkaisuihin, kun taas bisneksen nimeen vannova USA luo uutta innovatiivistä tekniikkaa. Muistaakseni ideaa on joskus pyöritelty tälläkin puolella atlanttia, mutta toteutuminen on hukkunut byrokratiaan ja rahoituksen mahdottomuuteen kun EUn jäsenvaltiot tukevat systemaattisesti tuulimyllyjä ja tukiaisia tuovaa (ja samalla maaperää köyhdyttävää) oksien keräystä. Muille ideoille ei ole rahoitus-markkinoilla "tilaa".

[sr]

Jirin ja Tommin ideat ja varsinkin Tommin kirjoitus hajautetusta energiatuotannosta jäi tuulimylly-väittelyn alle. Ameriikan ihmemaassa on asiaan tulossa ratkaisu, kun Bloom Energy-niminen firma on tuomassa markkinoilla polttokennon, jonka teho on yksi watti. Kun polttokennoja pinotaan päällekkäin, voidaan kattaa isonkin omakotitalon energiatarpeet. Pienempiin tarpeisiin riittää pienempi määrä kennoja.

Polttokennossa ei ole kyse energian tuotannosta, vaan konversiosta. Se ei siis tuota energiaa samalla tavoin kuin tuulimylly tai aurinkokenno, vaan muuttaa vedyn energian sähköksi. Tätä ennen on tietenkin se vety (tai mitä siinä polttoaineena sitten käytetäänkin) pitänyt jotenkin tuottaa.

Siihenkin pätee se, että homma voi olla hyvinkin kannattavaa siellä, missä ollaan sähköverkon ulkopuolella, mutta voidaan jotenkin kuljettaa/tuottaa polttokennon vaatimaa vetyä. Luonnollisesti liikkuvat pelit, kuten auto, on tällainen. Sähköverkossa olevan talon kohdalla taas hommassa on aika lailla vaikea päästä taloudellisesti voitolle, ainakaan niin kauan, kun sähkössä ei ole aikahinnoittelua, eli kuluttaja ei pääse hyödyntämään sitä, että sähkön markkinahinta nousee korkealle.

Polttokennojen polttoaineena voidaan käyttää vetyä (no ei ehkä kotitalouksissa), alkoholia (maatiloilla ja kotitalouksissa) tai öljyä, jätteenä syntyy vain vettä ja pieni määrä hiilidioksidia.

"Pieni määrä"? Mihin se öljymolekyylin loppu hiili menee, jos vety muuttuu vedeksi? Tai siis miksi öljyn "polttamisessa" polttokennossa syntyisi vähemmän hiilidioksidia kuin sen polttamisessa tavanomaisesti?

[EL SID]

Jirin ja Tommin ideat ja varsinkin Tommin kirjoitus hajautetusta energiatuotannosta jäi tuulimylly-väittelyn alle. Ameriikan ihmemaassa on asiaan tulossa ratkaisu, kun Bloom Energy-niminen firma on tuomassa markkinoilla polttokennon, jonka teho on yksi watti. Kun polttokennoja pinotaan päällekkäin, voidaan kattaa isonkin omakotitalon energiatarpeet. Pienempiin tarpeisiin riittää pienempi määrä kennoja.

Polttokennossa ei ole kyse energian tuotannosta, vaan konversiosta. Se ei siis tuota energiaa samalla tavoin kuin tuulimylly tai aurinkokenno, vaan muuttaa vedyn energian sähköksi. Tätä ennen on tietenkin se vety (tai mitä siinä polttoaineena sitten käytetäänkin) pitänyt jotenkin tuottaa.

tuohan on selvä asia. Jos polttoaineena käytetään viljasta/perunasta/jostain muusta uusiutuvasta tislattua tavaraa ( oikeen ekolooooogiset varmaan käyttäisivät luomu-viljaa   ) on käytetty polttoaine tasan yhtä yhtä paljon/vähän luontoystävällistä kuin muutkin "biopolttoaineet".

Siihenkin pätee se, että homma voi olla hyvinkin kannattavaa siellä, missä ollaan sähköverkon ulkopuolella, mutta voidaan jotenkin kuljettaa/tuottaa polttokennon vaatimaa vetyä. Luonnollisesti liikkuvat pelit, kuten auto, on tällainen. Sähköverkossa olevan talon kohdalla taas hommassa on aika lailla vaikea päästä taloudellisesti voitolle, ainakaan niin kauan, kun sähkössä ei ole aikahinnoittelua, eli kuluttaja ei pääse hyödyntämään sitä, että sähkön markkinahinta nousee korkealle.

eiköhän  asiakkaana olevat suuryritykset, laitan vielä kerran linkin sinulle, ole laskeneet homman kannattavan:


http://www.bloomenergy.com/customers/

"Pieni määrä"? Mihin se öljymolekyylin loppu hiili menee, jos vety muuttuu vedeksi? Tai siis miksi öljyn "polttamisessa" polttokennossa syntyisi vähemmän hiilidioksidia kuin sen polttamisessa tavanomaisesti?

polttoainekennon hiilidioksi-saldo voidaan laskea aivan kuten muunkin kierrätettävän bio-roskan: kaikesta syntyy päästöjä, mutta jostain syystä joidenkin juttujen päästöt ovat ekologisempia kuin toisten. Polttokennon eko-arvo riippuu siitä mitä siinä käytetään. Tämä niinku vain ja ainoastaan sr:lle rautalangasta väännettynä.

[sr]

"Pieni määrä"? Mihin se öljymolekyylin loppu hiili menee, jos vety muuttuu vedeksi? Tai siis miksi öljyn "polttamisessa" polttokennossa syntyisi vähemmän hiilidioksidia kuin sen polttamisessa tavanomaisesti?

polttoainekennon hiilidioksi-saldo voidaan laskea aivan kuten muunkin kierrätettävän bio-roskan: kaikesta syntyy päästöjä, mutta jostain syystä joidenkin juttujen päästöt ovat ekologisempia kuin toisten. Polttokennon eko-arvo riippuu siitä mitä siinä käytetään. Tämä niinku vain ja ainoastaan sr:lle rautalangasta väännettynä.

Ok, kerro minulle, millä tavoin öljyä käyttävän polttokennon hiilidioksidi on ekologisempaa kuin saman öljyn hiilen muuttaminen hiilidioksidiksi jollain muulla tavoin? Eli mitä ovat ne "jotkut syyt", mihin tuossa viittaat?

Tämä oli oikeastaan se "miksi"-kysymykseni jo tuossa yllä, muttet siihen vastannut. Vastauksesi ei siis ollut mitään rautalangasta vääntämistä, vaan kysymykseen vastaamisen välttelyä.

[EL SID]

"Pieni määrä"? Mihin se öljymolekyylin loppu hiili menee, jos vety muuttuu vedeksi? Tai siis miksi öljyn "polttamisessa" polttokennossa syntyisi vähemmän hiilidioksidia kuin sen polttamisessa tavanomaisesti?

polttoainekennon hiilidioksi-saldo voidaan laskea aivan kuten muunkin kierrätettävän bio-roskan: kaikesta syntyy päästöjä, mutta jostain syystä joidenkin juttujen päästöt ovat ekologisempia kuin toisten. Polttokennon eko-arvo riippuu siitä mitä siinä käytetään. Tämä niinku vain ja ainoastaan sr:lle rautalangasta väännettynä.

Ok, kerro minulle, millä tavoin öljyä käyttävän polttokennon hiilidioksidi on ekologisempaa kuin saman öljyn hiilen muuttaminen hiilidioksidiksi jollain muulla tavoin? Eli mitä ovat ne "jotkut syyt", mihin tuossa viittaat?

Tämä oli oikeastaan se "miksi"-kysymykseni jo tuossa yllä, muttet siihen vastannut. Vastauksesi ei siis ollut mitään rautalangasta vääntämistä, vaan kysymykseen vastaamisen välttelyä.

Lauseella

kaikesta syntyy päästöjä, mutta jostain syystä joidenkin juttujen päästöt ovat ekologisempia kuin toisten.

tarkoitin lähinnä sitä, että niin maasta pumpattavan öljyn kuin puusta jalostettavan/ohrasta tislattavan ekoaineen jalostaminen polttoaineeksi kuluttaa tietyn määrän energiaa, aiheuttaen päästöjä ja ironisoin sitä, että puun, kuten palmun "tislaus" bensaksi on ekologista, mutta raakaöljyn ei. Siihen, että öljy on uusiutumaton luonnonvara, en ottanut kantaa. Myönnän, olisin voinut olla selvempikin, mutta kun tuli kiire viedä mukulat jäätelökioskille, enkä muistanut, että srlle joutuu aina tavaamaan nämä asiat..

viimeinen kysymyksesi oli:

"Pieni määrä"? Mihin se öljymolekyylin loppu hiili menee, jos vety muuttuu vedeksi? Tai siis miksi öljyn "polttamisessa" polttokennossa syntyisi vähemmän hiilidioksidia kuin sen polttamisessa tavanomaisesti?

johon vastaus oli/on edelleenkin ironisoitua rautalankavääntöä, viittaan edelliseen puheenvuoroon: Kun kennossa käyttää ekoöljyä tai alkoholia, se on ekologista. Näin on EU päättänyt ja tähän perustuu mm. EUn tavoite tulla hiilineutraaliksi. Kun kennossa poltetaan maasta pumpattua öljyä, se ei ole ekologista ja "maailma tuhoutuu".
Eli polttokennon "ekovaikutus" perustuu siihen, mitä siinä käytetään polttoaineena.  
Oletko nyt ymmärtänyt asian, vai kuinka tarkasti asian joutuu sinulle selvittämään?