2010-04-09 MTV3: Sinnemäki: Seitsemän huomiota maahanmuuttopolitiikasta

[Iloveallpeople]

Sinnemäki: Seitsemän huomiota maahanmuuttopolitiikasta


Arkiset asiat ovat tärkeitä

Pohdinta maahanmuutosta tarvitsee enemmän ehdotuksia tavallisista asioista: kielenopetuksen käytännöt, päiväkotien ja koulujen arki, asuminen ja asuinalueet ja etenkin työllistyminen ovat maahanmuuttajien kotoutumisessa ratkaisevia.

On selvää, että emme hyväksy kunniaväkivaltaa tai naisten sukupuolielinten silpomista, mutta tämä ei vielä riitä. Tarvitsemme toimintaa näitä ilmiöitä vastaan, ja sitä Suomessa myös tehdään. Ja on hyvä muistaa, että esimerkiksi kunniaväkivaltaa vastaan toimivat maahanmuuttajat itse kantasuomalaisten rinnalla. Toivon, että maahanmuuttovirasto katsoo jo nykyään kunniaväkivaltaa pakenemisen perusteeksi turvapaikalle. Näin ei aina ole ollut.


Työllistyminen

Työperäinen maahanmuutto on taloustieteellisin termein automaattinen vakauttaja. Tulijoita riittää, jos töitä löytyy. Korkeasuhdanteen huippuvuodet olivat myös työperäisen maahanmuuton ennätysvuosia. Viime vuonna taantuma puolitti tulijoiden määrän. EU-maista kuten Virosta Suomeen voi tulla töihin vapaasti.

Korkeasuhdanne paransi maahanmuuttajien työllisyystilannetta nopeasti. Korkein työttömyys on ollut Afganistanista tulleilla, 2003–2007 työttömyysaste putosi 16 prosenttiyksikköä tietysti edelleen todella korkeaan 60 prosenttiin. Samalla aikavälillä Suomen suurimman maahanmuuttajaryhmän, venäläisten työttömyys putosi 11 prosenttiyksikköä 28 prosenttiin.

Tiedämme, että kaikissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyystilanne paranee merkittävästi ajan kuluessa maahan saapumisesta. Helsingissä aiheesta tehdään parhaillaan pitkittäistutkimusta.

Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat käynnistäneet tänä vuonna tehostetun ohjauksen maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi.


Turvapaikanhakijoiden määrät liittyvät kansainväliseen tilanteeseen

Suomeen saapui viime vuonna noin kuusi tuhatta turvapaikanhakijaa. Tulijoiden määrä kasvoi melko nopeasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja on sittemmin tasaantunut. Tämä niin sanottu humanitäärinen maahanmuutto herättää kiivainta keskustelua. Usein näkee kirjoitettavan, että töihin saa tulla, mutta pakolaisia ei pidä maahan päästää. Turvapaikkapolitiikan on väitetty riistäytyneen hallinnasta ja kaikkien turvapaikanhakijoiden ylle ripustetaan jatkuvasti epäilyksiä väärinkäytöksistä ja sosiaalipummeilun vuoksi Suomeen saapumisesta.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 2008 toisella puoliskolla on eurooppalainen trendi. Tämä liittyy suoraan Somalian, Afganistanin ja Irakin turvallisuustilanteeseen. Somalian turvallisuustilanne huononi vuonna 2007, mikä on sittemmin näkynyt somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvuna ympäri Eurooppaa.


Ei ole mitään somalien omaa sosiaaliturvalainsäädäntöä

Suomalaiselle ja Suomesta turvapaikan saaneelle ihmiselle kuuluu sama sosiaaliturva. Väitteet pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden muita suomalaisia paremmasta sosiaaliturvasta eivät perustu lakiin.


Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ehkäisee ongelmia

Asuinalueiden ghettoutuminen on yksi suurimmista maahanmuuttoon liitetyistä huolenaiheista. Euroopasta löytyy tämän suhteen usein mainittuja varoittavia esimerkkejä. Kyse on halpojen asuntojen ja sosiaalisten ongelmien kuten työttömyyden, syrjäytymisen ja päihdeongelmien kasaantumisesta samoille alueille. Näin voi tapahtua, oli maahanmuuttajia tai ei.

Tällaista kehitystä on mahdollista estää sosiaalisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla. Kaikille asuinalueille on syytä rakentaa erilaisia asuntoja, niin kovan rahan omistusasuntoja, välimallin tuettuja asuntoja kuin kaupungin vuokra-asuntoja. Tämä pitää asukasrakenteen monipuolisena.

Suuri osa Suomessa elävistä maahanmuuttajista elää pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien keskittymistä tietyille alueille on tapahtunut. Kuitenkaan kehitys ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kiihtynyt, vaikka maahanmuuttajien määrä on kasvanut. Suurimmat ongelmat ovat pikemminkin yksittäisissä taloissa kuin kokonaisilla alueilla.

Kiinnostava äskettäin julkaistu tieto oli, että 1990-luvun alkupuolella Suomeen tulleista maahanmuuttajista merkittävä osa asuu nykyään omistusasunnoissa. Iranilaisista ja afganistanilaisista osuus on 48 %, somalialaisista 36 %. Tämä kertoo myönteistä kotoutumisesta, työllistymisestä ja sosiaalisesta noususta.


Arkisia konflikteja voidaan ratkoa

Kerrostalossa asuminen ei ole aina helppoa. Ilkeisiin naapureihin on jokainen varmasti törmännyt. Kulttuurierot ja kielivaikeudet eivät välttämättä helpota yhdessä asumista.

Ystäväni kertoi maahanmuuttajaperheen tyttärestä, joka tuli aina hänen vuorollaan samaan aikaan pesutupaan. Riittävän suuttumuksen jälkeen hän otti asian lopulta puheeksi ja selvisi, että perhe halusi varmistaa, ettei tyttö joudu pesutupaan samaan aikaan vieraan miehen kanssa ja asia saatiin lopulta järjestykseen.

Asumisen ongelmat kärjistyvät juuri yhteisesti käytetyissä saunoissa ja pesutuvissa. Jotkut kunnat ovat palkanneet sosiaalisia isännöitsijöitä sovittelemaan tällaisia ongelmia – tietysti muidenkin kuin vain maahanmuuttajien suhteen. Tulokset ovat olleet hyviä ja ongelmiin on löydetty pysyviä ratkaisuja.

Ilkeät ihmiset ovat tietysti paljon vaikeampi tapaus. Jos joku väittää rasismiksi asiallista huomautusta, ei sitä tarvitse kuunnella.


Vauhtia kotoutumiseen

Turvapaikanhakijoiden kotoutumista Suomeen ei edistä kököttäminen vastaanottokeskuksissa odottamassa. Turvapaikkajärjestelmän pitää toimia nopeasti ja tehokkaasti, mutta tietysti hakijoiden oikeusturvasta huolehtien. Tämän vuoksi hallitus on lisännyt rahaa järjestelmän tehostamiseen. Tätäkin jotkut nihkeästi maahanmuuttoon suhtautuvat vastustavat.

Kotouttaminen pitäisi alkaa heti, kun ihminen tulee maahan, ellei turvapaikkahakemus ole ilmeisen perusteeton. Parempi on ihmisen opiskella suomea tai ruotsia ja Suomessa elämistä, kulttuuria ja lainsäädäntöä jo odotusaikana. Ei se hukkaan mene, vaikka ei turvapaikkaa saisikaan.

Kielen oppiminen on kotoutumisessa niin tärkeää, että sen pitää olla oikeus, mutta se on myös Suomeen asettuvien velvollisuus.

MTV3: Nettivieras

En löytänyt tätä vielä Hommasta, vaikka onkin pari päivää vanha.

[Luotsi]

Kielen oppiminen on kotoutumisessa niin tärkeää, että sen pitää olla oikeus, mutta se on myös Suomeen asettuvien velvollisuus.

Kotouttakaa Astrid Thors.

[fox2p]

 

Ilkeät ihmiset ovat tietysti paljon vaikeampi tapaus. Jos joku väittää rasismiksi asiallista huomautusta, ei sitä tarvitse kuunnella.

Aivan !

Kotouttaminen pitäisi alkaa heti, kun ihminen tulee maahan, ellei turvapaikkahakemus ole ilmeisen perusteeton. Parempi on ihmisen opiskella suomea tai ruotsia ja Suomessa elämistä, kulttuuria ja lainsäädäntöä jo odotusaikana. Ei se hukkaan mene, vaikka ei turvapaikkaa saisikaan.

Mutta se maksaa. Toisaalta, ruotsinkielen taidosta on tietysti hyötyä jos sinne siirtyy.

[JoKaGO]

"Suomalaiselle ja Suomesta turvapaikan saaneelle ihmiselle kuuluu sama sosiaaliturva. Väitteet pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden muita suomalaisia paremmasta sosiaaliturvasta eivät perustu lakiin. "

Harkinnanvaraiset lisät?

"Tällaista kehitystä on mahdollista estää sosiaalisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla. Kaikille asuinalueille on syytä rakentaa erilaisia asuntoja, niin kovan rahan omistusasuntoja, välimallin tuettuja asuntoja kuin kaupungin vuokra-asuntoja. Tämä pitää asukasrakenteen monipuolisena."

Hyvä Anni, hyvä Anni! Lisää tätä, saadaan ääniä Muutokselle! Joku Westendiin keräämään nimiä kannatuskortteihin!

"Ystäväni kertoi maahanmuuttajaperheen tyttärestä, joka tuli aina hänen vuorollaan samaan aikaan pesutupaan. Riittävän suuttumuksen jälkeen hän otti asian lopulta puheeksi ja selvisi, että perhe halusi varmistaa, ettei tyttö joudu pesutupaan samaan aikaan vieraan miehen kanssa ja asia saatiin lopulta järjestykseen."

Onko Anni niin täpinöissään, ettei huomaa tässä mitään ihmeellistä? Onko kysymys hyvästä kotoutumisesta, jollaisen tukemiseen on saatava lisää rahaa ja heti?

"Kotouttaminen pitäisi alkaa heti, kun ihminen tulee maahan, ellei turvapaikkahakemus ole ilmeisen perusteeton. Parempi on ihmisen opiskella suomea tai ruotsia ja Suomessa elämistä, kulttuuria ja lainsäädäntöä jo odotusaikana. Ei se hukkaan mene, vaikka ei turvapaikkaa saisikaan."

Ei mene hukkaan. Oppii mm. sen, miten saa itselleen pitävän siteen Suomeen valituskierrosten aikana.

[mikkoR]

"Tiedämme, että kaikissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyystilanne paranee merkittävästi ajan kuluessa maahan saapumisesta. Helsingissä aiheesta tehdään parhaillaan pitkittäistutkimusta."

Mikä helvatan pitkittäistutkimus?

sinnetännejavähäntonnemäki taas vauhdissa, onko näillä joku vastaava kuin puppulausegeneraattori jonne laitetaan tietyt avaisanat ja tuloksena on pitkä mukajärkevä teksti?
Vai onko heillä sanoja joita sekoitetaan pussissa ja yksitelleen poimien kootaan lauseet?

Ei ole mitään somalien omaa sosiaaliturvalainsäädäntöä

Suomalaiselle ja Suomesta turvapaikan saaneelle ihmiselle kuuluu sama sosiaaliturva. Väitteet pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden muita suomalaisia paremmasta sosiaaliturvasta eivät perustu lakiin.

Noni, siinäs tiedätte ettei teillä ole laillista perustetta väitellä asiasta!
Vai tarkoittiko annukka ettei tässäkään noudateta lakia?

[IDA]

Toivon, että maahanmuuttovirasto katsoo jo nykyään kunniaväkivaltaa pakenemisen perusteeksi turvapaikalle.

Huono vitsi, mutta menkööt: Ja toki myös turvapaikan myöntämisen jälkeiselle perheenyhdistämiselle.

[cgm]

Tällaista kehitystä on mahdollista estää sosiaalisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla. Kaikille asuinalueille on syytä rakentaa erilaisia asuntoja, niin kovan rahan omistusasuntoja, välimallin tuettuja asuntoja kuin kaupungin vuokra-asuntoja. Tämä pitää asukasrakenteen monipuolisena.

Kukaan "sosiaalisen asuntopolitiikan" kannattajista ei näytä ymmärtävän miksi kovan rahan omistusasunnot ovat kovan rahan omistusasuntoja. Alueen eksklusiivisuus ja naapureiden sosiaalinen status on varakkaille lähes yhtä tärkeää kuin itse asunto. Ei tarvitse olla oraakkeli arvatakseen mitä tapahtuu jos viereen pykätään kaupungin vuokratalo.

[Titus]

Sinnemäki: Seitsemän huomiota maahanmuuttopolitiikasta

Ei ole mitään somalien omaa sosiaaliturvalainsäädäntöä

Suomalaiselle ja Suomesta turvapaikan saaneelle ihmiselle kuuluu sama sosiaaliturva. Väitteet pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden muita suomalaisia paremmasta sosiaaliturvasta eivät perustu lakiin.

Vaan harkinnanvaraiseen käytäntöön ? Esimerkkejä on täälläkin ollut monia kuinka suomalaiset eivät saa samoja harkinnanvaraisia etuja.  

Saisiko joukko suomalaisia rakentaa hökkelikylän sossun pihaan/Hgin kaupungin alueelle ja tarjottaisiin sähköt ja saniteettitilat kaupan päälle ? Saavatko pohjoisesta etelään työnperässä muuttavat tuoda isovanhempansa mukanaan uuteen kuntaan ?


Ai ei ?

[BastardoGrande]

Osuit arkaan paikkaan, mutta totta on ettei kukaan kokonaan oman kämppänsä maksanut halua katsella viereisellä tontilla majailevia kunnan elättejä.

[OTU]

 

Sinnemäki: Seitsemän huomiota maahanmuuttopolitiikasta

 

Ei ole mitään somalien omaa sosiaaliturvalainsäädäntöä

Suomalaiselle ja Suomesta turvapaikan saaneelle ihmiselle kuuluu sama sosiaaliturva. Väitteet pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden muita suomalaisia paremmasta sosiaaliturvasta eivät perustu lakiin.

MTV3: Nettivieras




Selvä. Saisinko minäkin sitten viimein sen syyrialaisen 20 hengen sohvan?

Väitteet eivät perustu lakiin ? Tarkoittaa mitä? Sitäkö, että jos laissa ei sanota jotain, niin sitä ei ole leikisti ole olemassa. Vaikka oikeasti onkin? Eivät ne kaikki jutut positiivisesta syrjinnästä sosiaaliturvissa, kouluissa, ym  voi olla keksittyjä. Tai että ihminen otetaan maahan täyden (+ väri- ja etnisyyslisä) sosiaaliturvan piiriin ilman mitään matkustusasiakirjoja, tietoa menneisyydestä, vain tämän oman lausunnon perusteella.

[Lasisti]

Kukaan "sosiaalisen asuntopolitiikan" kannattajista ei näytä ymmärtävän miksi kovan rahan omistusasunnot ovat kovan rahan omistusasuntoja. Alueen eksklusiivisuus ja naapureiden sosiaalinen status on varakkaille lähes yhtä tärkeää kuin itse asunto. Ei tarvitse olla oraakkeli arvatakseen mitä tapahtuu jos viereen pykätään kaupungin vuokratalo.

Ei kai tämä ketään yllätä. Sinnemäki&Co. uskovat palavasti suunnitelmatalouden ja valtion vahvan ohjaavan kouran voimaan. Kustannuslaskenta ja asioiden suuruusluokkien hahmottaminen taas ei heille ole yhtä merkityksellistä, kukas se vihreä klovni nyt oli joka vaati somaliperheille asuntoja yksityisiltä markkinoilta?

[oinas]

Onko Anni Sinnemäki työministerinä valtiossa nimeltä Suomi?

Jos vaalien jälkeisessä hallituksessa on työ- tai maahanmuuttoministerinä Vihreiden tai RKP:n edustaja, niin minä revin pelihousuni. Idealisteista ei kertakaikkiaan ole noin tärkeille paikoille, joissa päätetään Suomen tulevaisuus pitkälle vuosikymmenten päähän.

[Embo]

Ystäväni kertoi maahanmuuttajaperheen tyttärestä, joka tuli aina hänen vuorollaan samaan aikaan pesutupaan. Riittävän suuttumuksen jälkeen hän otti asian lopulta puheeksi ja selvisi, että perhe halusi varmistaa, ettei tyttö joudu pesutupaan samaan aikaan vieraan miehen kanssa ja asia saatiin lopulta järjestykseen.

Millaiseen järjestykseen? Saiko tyttö

1) normaalin tytön ihmisoikeudet, sellaiset kuin ne tässä maassa tapaavat tytöillä olla
2) erityisen vierasmiehettömän pesuvuoron

Asiaa ei tarvitsisi edes kysyä, tietenkään.

[ElinaElina]

Sinnemäki:

Jotkut kunnat ovat palkanneet sosiaalisia isännöitsijöitä sovittelemaan tällaisia ongelmia – tietysti muidenkin kuin vain maahanmuuttajien suhteen.

Kunnallisessa vuokrataloyhtiössä yhtiö palkkaa sosiaalisen isännöitsijän. Jokainen maksaa vuokrassaan isännöitsijän palkkaa. Tarvitsi isännöitsijää tai ei.

Olisi erinomaista, jos vain he maksaisivat, jotka tällaisen virkailijan palkkaamisen aiheuttavat. Tai koko kunta.

[Roope]

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 2008 toisella puoliskolla on eurooppalainen trendi. Tämä liittyy suoraan Somalian, Afganistanin ja Irakin turvallisuustilanteeseen. Somalian turvallisuustilanne huononi vuonna 2007, mikä on sittemmin näkynyt somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvuna ympäri Eurooppaa.

Suunnilleen samaa Sinnemäki väitti pari kuukautta sitten ja silkkaa roskaa se oli jo silloinkin:

Hän huomauttaa, että Suomeen asti päätyvien turvapaikanhakijoiden määrä seuraa täysin kansainvälistä trendiä, mitään sen kummempaa "tulvaa" tai "vyöryä" ei ole tapahtunut.

- Turvapaikanhakijoiden määrät kääntyivät kasvuun Suomessa vuoden 2008 puolivälissä. Täsmälleen sama tapahtui ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Somalian tilanteen paheneminen vuonna 2007 näkyi vuotta myöhemmin Somaliasta saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrässä. Syy sille, että Somaliasta lähdetään ja sieltä tullaan mm. Suomeen johtuu maan huonontuneesta tilanteesta, ei siitä, että suomalainen toimeentulotuki olisi niin suuri houkutus, Sinnemäki kirjoittaa.

Joko Sinnemäki tietoisesti valehtelee tai ei vain tiedä mistä puhuu. Ilmeisesti valehtelee. Tilastot kertovat, että Suomessa kasvu oli vuonna 2008 181 prosenttia, ylivoimaisesti eniten Euroopassa. Samaan aikaan EU-tasolla kasvua oli kuusi (6) prosenttia. Monessa maassa turvapaikanhakijoiden määrä laski kymmeniä prosentteja (Ruotsi, Espanja, Kreikka). Miksi tämä räjähdysmäinen kasvu näkyy juuri Suomessa, mutta ei kauttakulkumaissa kuten Saksassa (+6 %), Tanskassa (+1 %) ja Ruotsissa (-33 %)?

[Lemmy]

Suomalaiselle ja Suomesta turvapaikan saaneelle ihmiselle kuuluu sama sosiaaliturva. Väitteet pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden muita suomalaisia paremmasta sosiaaliturvasta eivät perustu lakiin.

Laki on miten sen lukee. Perustuuko romaninaisten hameraha (350e) lakiin? Miten on, kun empiirinen havainnointi sanoo yhtä, lakiperusteet sanoo toista? Se on salaisuus ja intiimisuoja sanoo sosiaali.

[Spesialisti]

Arvoisa työministerimme kirjoittaa..

Kiinnostava äskettäin julkaistu tieto oli, että 1990-luvun alkupuolella Suomeen tulleista maahanmuuttajista merkittävä osa asuu nykyään omistusasunnoissa. Iranilaisista ja afganistanilaisista osuus on 48 %, somalialaisista 36 %. Tämä kertoo myönteistä kotoutumisesta, työllistymisestä ja sosiaalisesta noususta.

...sekavia

Korkein työttömyys on ollut Afganistanista tulleilla, 2003–2007 työttömyysaste putosi 16 prosenttiyksikköä tietysti edelleen todella korkeaan 60 prosenttiin.

Afganistanilaisilla on varaa siis asua mukavasti omistuskämpässä, samalla kun työttömyysprosentti on 60%..  Mikähän on oikeasti afgaanien oikea työllisyysprosentti? 10%? Kuka tämän kaiken lystin maksaa?

[M.K.Korpela]

Toivon, että maahanmuuttovirasto katsoo jo nykyään kunniaväkivaltaa pakenemisen perusteeksi turvapaikalle.

Huono vitsi, mutta menkööt: Ja toki myös turvapaikan myöntämisen jälkeiselle perheenyhdistämiselle.

Tässä on tehtävä huomio, että Sinnemäki yhtäältä tunnustaa kunniaväkivallan olemassaolon todella raskaana kulttuurisena perusteena mutta samalla kirjoittajan viiteryhmä varsin perverssillä tavalla ei suostu myöntämään seksuaalirikollisuuden kulttuuritaustaa.

Jos kunniaväkivaltaa on kaikissa kulttuureissa, niin miksi Suomesta ei sitä paeta vaikkapa ... no, johonkin.

[Samuel Kielosto]

Mikä helvatan pitkittäistutkimus?

Kyllä pitkittäistutkimus on yleisesti käytetty tutkimusstrategia mm. yhteiskuntatieteissä ja psykologiassa - ei siis Sinnemäen puppugeneraattorin keksintöä. Esimerkiksi otetaan joku määrä mamuja (=otos), joiden elämänolosuhteita kysellään vaikkapa kymmenen vuoden ajan kerran vuodessa esim. asumismuoto, perhesuhteet, tulot, onko työssä/opiskelija/ työtön jne. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä trendejä esim. kuinka kauan menee keskimäärin mamun työllistymiseen, omistusasunnon hankintaan jne. (esimerkit omia, en tiedä Sinnemäen mainitsemasta tutkimuksesta). Yksi asia on kuitenkin varma: pitkittäistutkimuksiin palaa reippaasti rahaa, sillä ne vaativat tutkijoiden työpanosta vuosien ajan. Tämänkin tutkimuksen kulut voi suoraan lisätä maahanmuuton kustannuksiin.

[HaH]

Toivon, että maahanmuuttovirasto katsoo jo nykyään kunniaväkivaltaa pakenemisen perusteeksi turvapaikalle.

Huono vitsi, mutta menkööt: Ja toki myös turvapaikan myöntämisen jälkeiselle perheenyhdistämiselle.

Haha. Tuli sama juttu mieleen, mutta toisinpäin, eli että jos on Fatima ja Mehmet, ja Fatima pakenee Mehmetiä ja muuta sukua Suomeen, niin eikö Mehmetille ja muulle suvulle voisi samassa yhteydessä lätkäistä ikuinen maahantulokielto!

"Kaikki musulmaaninaiset tänne vaan, mutta pidetään ne karvanyrkit ulkona", totesi Ministeri Sinnemäki.

[Kullervo Kalervonpoika]

Sinnemäki: Seitsemän huomiota maahanmuuttopolitiikasta


Arkiset asiat ovat tärkeitä

Pohdinta maahanmuutosta tarvitsee enemmän ehdotuksia tavallisista asioista: kielenopetuksen käytännöt, päiväkotien ja koulujen arki, asuminen ja asuinalueet ja etenkin työllistyminen ovat maahanmuuttajien kotoutumisessa ratkaisevia.

On selvää, että emme hyväksy kunniaväkivaltaa tai naisten sukupuolielinten silpomista, mutta tämä ei vielä riitä. Tarvitsemme toimintaa näitä ilmiöitä vastaan, ja sitä Suomessa myös tehdään. Ja on hyvä muistaa, että esimerkiksi kunniaväkivaltaa vastaan toimivat maahanmuuttajat itse kantasuomalaisten rinnalla. Toivon, että maahanmuuttovirasto katsoo jo nykyään kunniaväkivaltaa pakenemisen perusteeksi turvapaikalle. Näin ei aina ole ollut.


Työllistyminen

Työperäinen maahanmuutto on taloustieteellisin termein automaattinen vakauttaja. Tulijoita riittää, jos töitä löytyy. Korkeasuhdanteen huippuvuodet olivat myös työperäisen maahanmuuton ennätysvuosia. Viime vuonna taantuma puolitti tulijoiden määrän. EU-maista kuten Virosta Suomeen voi tulla töihin vapaasti.

Korkeasuhdanne paransi maahanmuuttajien työllisyystilannetta nopeasti. Korkein työttömyys on ollut Afganistanista tulleilla, 2003–2007 työttömyysaste putosi 16 prosenttiyksikköä tietysti edelleen todella korkeaan 60 prosenttiin. Samalla aikavälillä Suomen suurimman maahanmuuttajaryhmän, venäläisten työttömyys putosi 11 prosenttiyksikköä 28 prosenttiin.

Tiedämme, että kaikissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyystilanne paranee merkittävästi ajan kuluessa maahan saapumisesta. Helsingissä aiheesta tehdään parhaillaan pitkittäistutkimusta.

Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat käynnistäneet tänä vuonna tehostetun ohjauksen maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi.


Turvapaikanhakijoiden määrät liittyvät kansainväliseen tilanteeseen

Suomeen saapui viime vuonna noin kuusi tuhatta turvapaikanhakijaa. Tulijoiden määrä kasvoi melko nopeasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja on sittemmin tasaantunut. Tämä niin sanottu humanitäärinen maahanmuutto herättää kiivainta keskustelua. Usein näkee kirjoitettavan, että töihin saa tulla, mutta pakolaisia ei pidä maahan päästää. Turvapaikkapolitiikan on väitetty riistäytyneen hallinnasta ja kaikkien turvapaikanhakijoiden ylle ripustetaan jatkuvasti epäilyksiä väärinkäytöksistä ja sosiaalipummeilun vuoksi Suomeen saapumisesta.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 2008 toisella puoliskolla on eurooppalainen trendi. Tämä liittyy suoraan Somalian, Afganistanin ja Irakin turvallisuustilanteeseen. Somalian turvallisuustilanne huononi vuonna 2007, mikä on sittemmin näkynyt somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvuna ympäri Eurooppaa.


Ei ole mitään somalien omaa sosiaaliturvalainsäädäntöä

Suomalaiselle ja Suomesta turvapaikan saaneelle ihmiselle kuuluu sama sosiaaliturva. Väitteet pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden muita suomalaisia paremmasta sosiaaliturvasta eivät perustu lakiin.


Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ehkäisee ongelmia

Asuinalueiden ghettoutuminen on yksi suurimmista maahanmuuttoon liitetyistä huolenaiheista. Euroopasta löytyy tämän suhteen usein mainittuja varoittavia esimerkkejä. Kyse on halpojen asuntojen ja sosiaalisten ongelmien kuten työttömyyden, syrjäytymisen ja päihdeongelmien kasaantumisesta samoille alueille. Näin voi tapahtua, oli maahanmuuttajia tai ei.

Tällaista kehitystä on mahdollista estää sosiaalisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla. Kaikille asuinalueille on syytä rakentaa erilaisia asuntoja, niin kovan rahan omistusasuntoja, välimallin tuettuja asuntoja kuin kaupungin vuokra-asuntoja. Tämä pitää asukasrakenteen monipuolisena.

Suuri osa Suomessa elävistä maahanmuuttajista elää pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien keskittymistä tietyille alueille on tapahtunut. Kuitenkaan kehitys ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kiihtynyt, vaikka maahanmuuttajien määrä on kasvanut. Suurimmat ongelmat ovat pikemminkin yksittäisissä taloissa kuin kokonaisilla alueilla.

Kiinnostava äskettäin julkaistu tieto oli, että 1990-luvun alkupuolella Suomeen tulleista maahanmuuttajista merkittävä osa asuu nykyään omistusasunnoissa. Iranilaisista ja afganistanilaisista osuus on 48 %, somalialaisista 36 %. Tämä kertoo myönteistä kotoutumisesta, työllistymisestä ja sosiaalisesta noususta.


Arkisia konflikteja voidaan ratkoa

Kerrostalossa asuminen ei ole aina helppoa. Ilkeisiin naapureihin on jokainen varmasti törmännyt. Kulttuurierot ja kielivaikeudet eivät välttämättä helpota yhdessä asumista.

Ystäväni kertoi maahanmuuttajaperheen tyttärestä, joka tuli aina hänen vuorollaan samaan aikaan pesutupaan. Riittävän suuttumuksen jälkeen hän otti asian lopulta puheeksi ja selvisi, että perhe halusi varmistaa, ettei tyttö joudu pesutupaan samaan aikaan vieraan miehen kanssa ja asia saatiin lopulta järjestykseen.

Asumisen ongelmat kärjistyvät juuri yhteisesti käytetyissä saunoissa ja pesutuvissa. Jotkut kunnat ovat palkanneet sosiaalisia isännöitsijöitä sovittelemaan tällaisia ongelmia – tietysti muidenkin kuin vain maahanmuuttajien suhteen. Tulokset ovat olleet hyviä ja ongelmiin on löydetty pysyviä ratkaisuja.

Ilkeät ihmiset ovat tietysti paljon vaikeampi tapaus. Jos joku väittää rasismiksi asiallista huomautusta, ei sitä tarvitse kuunnella.


Vauhtia kotoutumiseen

Turvapaikanhakijoiden kotoutumista Suomeen ei edistä kököttäminen vastaanottokeskuksissa odottamassa. Turvapaikkajärjestelmän pitää toimia nopeasti ja tehokkaasti, mutta tietysti hakijoiden oikeusturvasta huolehtien. Tämän vuoksi hallitus on lisännyt rahaa järjestelmän tehostamiseen. Tätäkin jotkut nihkeästi maahanmuuttoon suhtautuvat vastustavat.

Kotouttaminen pitäisi alkaa heti, kun ihminen tulee maahan, ellei turvapaikkahakemus ole ilmeisen perusteeton. Parempi on ihmisen opiskella suomea tai ruotsia ja Suomessa elämistä, kulttuuria ja lainsäädäntöä jo odotusaikana. Ei se hukkaan mene, vaikka ei turvapaikkaa saisikaan.

Kielen oppiminen on kotoutumisessa niin tärkeää, että sen pitää olla oikeus, mutta se on myös Suomeen asettuvien velvollisuus.

MTV3: Nettivieras

En löytänyt tätä vielä Hommasta, vaikka onkin pari päivää vanha.

Hmmmm... ensimmäinen hyvin kirjoitettu propagandateksti linjojen toiselta puolelta (ja ei, älkää edes kuvitelko, että se olisi Annin kynästä peräisin).

Taistelu on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen. Pitää muistaa kuitenkin se, että (kun vastapuoli tekee suunnitelmiaan), niin ne (kuten kaikki operatiiviset suunnitelmat) menettävät arvonsa toisen osapuolen ensireaktioon.

Siltä pohjalta eteenpäin.

(Ja ei, en aio alleviivata enkä selitellä tämän enempää)

[Vera]

Arvoisa työministerimme kirjoittaa..

Kiinnostava äskettäin julkaistu tieto oli, että 1990-luvun alkupuolella Suomeen tulleista maahanmuuttajista merkittävä osa asuu nykyään omistusasunnoissa. Iranilaisista ja afganistanilaisista osuus on 48 %, somalialaisista 36 %. Tämä kertoo myönteistä kotoutumisesta, työllistymisestä ja sosiaalisesta noususta.

...sekavia

Korkein työttömyys on ollut Afganistanista tulleilla, 2003–2007 työttömyysaste putosi 16 prosenttiyksikköä tietysti edelleen todella korkeaan 60 prosenttiin.

Afganistanilaisilla on varaa siis asua mukavasti omistuskämpässä, samalla kun työttömyysprosentti on 60%..  Mikähän on oikeasti afgaanien oikea työllisyysprosentti? 10%? Kuka tämän kaiken lystin maksaa?

Ensimmäisessä lainauksessa puhutaan vuosina 1989-1993 Suomeen muuttaneista (Suvi Linnanmäki-Koskelan tutkimus), toisessa kaikista Suomessa asuvista afganistanilaisista.

Vuonna 1993 Suomessa asui 11 Afganistanissa syntynyttä henkilöä joista siis 48%:lla (älä kysy) on nyt omistuskämppä. Nyt Suomessa asuu 2342 Afganistanissa syntynyttä, ja niiden työttömyysprosentti on 60%.

[Hob]

Sinnemäki: Seitsemän huomiota maahanmuuttopolitiikasta
Ilkeät ihmiset ovat tietysti paljon vaikeampi tapaus. Jos joku väittää rasismiksi asiallista huomautusta, ei sitä tarvitse kuunnella.

Pitäisikö tästä nyt vetää johtopäätös, että Sinnemäen mielestä Sinnemäkeä ei tarvitse kuunnella? Ei siinä, en minä paljoa muutakaan tuosta sekoilusta ymmärtänyt. Maalia muutettiin aina sen mukaan mikä sai tilanteen milloinkin vaikuttamaan edullisimmalta, lopputuloksen ollessa tyypillisen älyvapaa.

[RP]

Työperäinen maahanmuutto on taloustieteellisin termein automaattinen vakauttaja. Tulijoita riittää, jos töitä löytyy. Korkeasuhdanteen huippuvuodet olivat myös työperäisen maahanmuuton ennätysvuosia.

Jotta vakautus toimisi, tulijoiden pitäisi myös lähteä työtilanteen huonontuessa. Liian antelias sosiaaliturvalainsäädäntö ehkäisee tätä

[RP]

Turvapaikanhakijoiden määrät liittyvät kansainväliseen tilanteeseen

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 2008 toisella puoliskolla on eurooppalainen trendi. Tämä liittyy suoraan Somalian, Afganistanin ja Irakin turvallisuustilanteeseen.

Uusia Irakilaisia turvapaikanhakijoita Suomessa:
(http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3127 )
2006: 225
2007: 327
2008: 1255 (kasvua n. 280% edelliseen vuoteen)
2009: 1195

Olennainen muutos Irakin sisäisessä turvallisuustilanteessa tuolla aikavälillä on, että Rumsfeld sai kenkää vuoden 2006 lopussa, ja vuoden 2007 loppupuolella Irakin tilanne alkoi selkeästi parantua.

[Roope]

Hmmmm... ensimmäinen hyvin kirjoitettu propagandateksti linjojen toiselta puolelta (ja ei, älkää edes kuvitelko, että se olisi Annin kynästä peräisin).

Juuri näin. Satunnainen lukija ei huomaa mitään erikoista, mutta esimerkiksi vuoden takaisiin Sinnemäen kirjoituksiiin vertaamalla huomaa, että tätä oli mietitty ja hiottu ihan eri tavalla. Kirjoitus perustunee vihreiden eduskuntavaaleja varten laatimaan maahanmuuttopolitiikasta keskustelemisen strategiaan: vapaaehtoinen kielenopetus, hajautettu asuminen, pesutupavuorot ynnä muuta loputonta näpertelyä, joka vie huomion ikäviltä tosiasioilta.

Turvapaikanhakijamääriä ei käsitellä suoraan, vaan ohimennen puolustellaan kasvaneita lukuja muka pahentuneella turvallisuustilanteella tai sitten vedotaan ihmisoikeuksiin. Työllistymisen keinoista ei uskalleta kertoa suoraan, sillä maahanmuuttajien positiivinen syrjintä ei ole nyt kuuminta hottia edes vihreiden perusäänestäjien keskuudessa. Humanitaarisia perheenyhdistämisiä ei mainita lainkaan, vaikka tästä vuodesta lähtien niiden kautta saapuu enemmän tulijoita kuin varsinaisen turvapaikanhaun. Sekaan pari harhaanjohtavaa lukua mahdollisimman kaukaa menneisyydestä.

Maahanmuuttokriittisiä ei haasteta ainakaan vielä ihan suoraan, vaan näpäytetään vihjailuin ikävistä motiiveista:

Tämän vuoksi hallitus on lisännyt rahaa järjestelmän tehostamiseen. Tätäkin jotkut nihkeästi maahanmuuttoon suhtautuvat vastustavat.

Hallitus tuhlasi viime vuonna kymmeniä miljoonia euroja kymmenien uusien vastaanottokeskuksien perustamiseen, kun nopealla järjestelmän tehostamisella ja lakien tiukentamisella olisi selvitty muutaman keskuksen tilapäisellä laajentamisella.

Kirjoitus kannattaa tallentaa, sillä siitä on pääpiirteittäin luettavissa vihreiden vaaleja varten laatima maahanmuuttopoliittinen nuotinnus. Jos vihreät kieltäytyvät puhumasta turvapaikkamaahanmuuton tärkeimmistä ongelmista niiden oikeilla nimillä, niin muut tahot varmasti ottavat kentän haltuunsa.

[JoKaGO]

Varmasti Kullervolla ja Roopella on vahva pointti, että nyt vedetään linjaa ja savuverhoa vihreiden maahanmuuttopoliittisiin kannanottoihin. Mutta on aika lapsellista luulla, ettei suomalainen keskiluokka huomaisi tuota kohtaa "Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ehkäisee ongelmia".

Moni rivitaloasujakin varmaan jo miettii, miten seuraavassa yhtiökokouksessa pitää säätää etuosto-oikeus taloyhtiön asunnoille. Muuta konstia estää ei-toivottua asukaskuntaa muuttamasta asumaan ei taida enää olla?
Pidetään tätä kohtaa esillä niin paljon, kuin mahdollista.

[Ur-ho-man]

Sinnemäen taustajoukkojen tekemä ja Annin nimissä julkaistu teksti on sen verran keskusteluun pyrkivä avaus että se ansaitsisi mielestäni kunnollisen näkyvän vastineen. Mitä jos Homman etusivulle kirjattaisiin vastaus kuhunkin Sinnemäen teesiin referenssien kera? Tässä ketjussa onkin jo osa väittämistä todettu heppoisesti perustelluiksi. Vai kirjoittelisiko Halla-aho blogiinsa aiheesta?

- Turvapaikanhakijoiden määrät liittyvät kansainväliseen tilanteeseen

-> Tilastojen mukaan Suomessa hakijamäärä kasvanut mutta samaan aikaan useissa Euroopan maissa se on laskenut. Tämä fakta ei millään tue näkemystä kansainvälisen tilanteen vaikutukseen hakimäärään Suomen osalta. Joku muu (you know what) on vetovoimatekijä.

- Ei ole mitään somalien omaa sosiaaliturvalainsäädäntöä

-> Ei varmastri olekaan lakiin kirjattuna mutta sitkeästi elävien "käytäväkeskustelujen" mukaan mamujen saamat harkinnanvaraiset tuet olisivat merkittävän suuret ja poikkeukselliset verrattuna kantaväestön saamiin tukiin. Tästä olisi hyvä kaivaa esiin faktoja.

Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ehkäisee ongelmia

..äskettäin julkaistu tieto oli, että 1990-luvun alkupuolella Suomeen tulleista maahanmuuttajista merkittävä osa asuu nykyään omistusasunnoissa. Iranilaisista ja afganistanilaisista osuus on 48 %

-> Ehdottoman tärkeää huomioida että viitattu tutkimus pohjaa hyvin pienee otokseen 90-luvun taitteessa/alkupuolella Suomeen muuttaneista. Tätä tutkimusta ei MILLÄÄN voi laajentaa käsittämään yleisesti maahanmuuttajien (erityisesti turvapaikanhakijoina saapuneiden) asuntotilannetta. On suoranaista älyllistä tyhmyyttä tehdä niin.

[Pliers]

Arvoisa työministerimme kirjoittaa..

Kiinnostava äskettäin julkaistu tieto oli, että 1990-luvun alkupuolella Suomeen tulleista maahanmuuttajista merkittävä osa asuu nykyään omistusasunnoissa. Iranilaisista ja afganistanilaisista osuus on 48 %, somalialaisista 36 %. Tämä kertoo myönteistä kotoutumisesta, työllistymisestä ja sosiaalisesta noususta.

Vuonna 1993 Suomessa asui 11 Afganistanissa syntynyttä henkilöä joista siis 48%:lla (älä kysy) on nyt omistuskämppä.

Jo viisi henkilöä on hankkinut omistusasunnon, eikä aikaakaan ole mennyt kuin 20 vuotta! Tämä, jos mikä viittaa hyvään kotoutumiseen.

[JoKaGO]

Voisiko Homma^^^ yrittää seuraavaa askelta ja kommentoida yleisönosastossa tuota Sinnemäen ulostuloa? Toisaalta, jos tuonne lähtee, sieltä ei ole paluuta, mutta toisaalta veisi Homman^^^ jälleen uudelle tasolle.